RAPORTTI VIHI-PROJEKTISSA 2012 Vihreän logistiikan määrittelyä Tehtävän suoritusaika: Laatija: Tuomas Räikkönen versio 1.0 1. VIHREÄ LOGISTIIKKA Logistiikka on yhdennettyä, kaikkien siirtämiseen tarvittavien toimintojen muodostama prosessi tuotteiden toimitusketjussa. Tyypilliselle tuotteelle toimitusketju ulottuu raaka-aineen lähteestä tuotanto-ja jakelujärjestelmään ja siitä kulutukseen jonka jälkeen siihen liittyvään käänteiseen logistiikkaan. Logistiikkatoiminnot sisältävät rahtiliikenteen, varastoinnin, varaston hallinnan, materiaalinkäsittelyn ja kaikkiin niihin liittyvän tiedon käsittelyn. Logistiikan päätehtävä on koordinoida kaikki mainitut aktiviteetit niin, että ne täyttävät asiakkaan vaatimukset minimi kustannuksilla. Ennen näitä kustannuksia mitattiin vain rahallisesti, mutta nykyään huoli ympäristövaikutuksista on pakottanut yritykset huomioimaan myös logistiikan ulkoiset kustannukset; ilmastonmuutos, ilmansaasteet, melu ja onnettomuudet. Yritykset yrittävätkin nykyään päästä eroon tai ainakin vähentää näitä ulkoisia kustannuksia ja saavuttaa kestävämpi tasapaino taloudellisuuden, ympäristön ja yhteiskunnallisten tavoitteiden välillä. (www.greenlogistics.org) taloudelliset kustannukset ilmastonmuutos ilmansaasteet turvallisuus DB Schenker, on määritellyt neljä keskeisintä haastetta, joihin alan on löydettävä vastaukset näinä vaikeina aikoina: globalisaation aiheuttamat ongelmat, jatkuvasti kasvavat asiakkaiden vaatimukset, nousevat polttoainekustannukset sekä kestävän kehityksen vaatimukset. (Ripatti 2009) asiakkaiden vaatimukset polttoainekustannukset EU/hallitus kestävän kehityksen vaatimukset Sivu 1 / 18
Vihreä logistiikka on uusi ilmaisu, joka on syntynyt kuvaamaan ympäristömyönteistä ajattelua logistiikka-alalla. Vihreällä logistiikalla tarkoitetaan yleisesti kuljetusketjun muuttamista mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaksi. Termiltä puuttuu virallinen ja tyhjentävä määritelmä, jonka takia sen alle voidaan kirjata monenlaisia ympäristöarvoihin viittaavia toimia. Alalla ei myöskään ole mitään varsinaisia standardeja sille, mikä on ympäristömyönteistä ja mikä ei. Kenttä on siis hyvin avoin erilaisille toimijoille ja heidän mahdollisesti synnyttämilleen mielikuville. (Laakso, 2009, 2) Tuotteen jakelu lisää lähes aina sen ympäristövaikutuksia. Lisäksi jakelukanavien kriteerit vaikuttavat epäsuorasti myös tuotekehitykseen ja voivat rajoittaa ympäristöystävällistä tuotekehitystä. (Heikka ym, 2009, 23) Ympäristöystävälliseen jakeluun kuuluu jakelukanavien tehokkuuden parantaminen: yrityksen tarvitsee selvittää tarkoin milloin asiakas tarvitsee tuotteen. Nopein toimitustapa on usein kalliimpi sekä haitallisempi ympäristölle. Vastaavasti taas ympäristöystävällisin toimitustapa voi heikentää tuotteiden laatua tai olla liian hidas. Yrityksen tulee löytää optimi ympäristöystävällisyyden ja tehokkaan jakelumuodon välillä. (Kotoaro, 2010) Vihreällä logistiikalla tarkoitetaan yleensä logististen toimintojen suunnittelua ja toteutusta siten, että taloudellisuus ja tehokkuus maksimoidaan ja ympäristöhaittojen määrä minimoidaan. Logistiikassa ympäristöön vaikuttavia osatekijöitä on erityisesti raaka-aineiden ja komponenttien logistiikan sekä tuotteiden ja välituotteiden logistiikan osavaiheissa. Logististen toimintojen merkitys tuotteiden ja koko toiminnan kokonaisympäristökuormituksen kannalta on usein ratkaiseva, sillä monet varastointiin, kuljetuksiin ja yksiköintiin liittyvät tekijät vaikuttavat ympäristönkuormitukseen. (Mäkelä & Mäntynen & Vanhatalo 2005, 135.) Sivu 2 / 18
Vihreässä logistiikassa on nähtävissä kaksi erilaista toimintatapaa: toisaalta pyritään rajoittamaan tuhlaavaa toimintaa erityisesti ekotaseen kautta saatavan uuden ymmärryksen kautta ja toisaalta pyritään löytämään uusia liiketoiminnan muotoja, joiden kautta saadaan uusia kannattavia toimintatapoja ja kyetään tuottamaan ekologisesti kestävämpiä tuotteita ja palveluita (Karrus 2005, 275). Mitä on kestävä kehitys, kulutus ja tuotanto? Ekologinen kestävyys, taloudellinen kestävyys, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Kestävä kulutus ja tuotanto Ekotehokkuus Ekotehokkuuden kartoittaminen Elinkaariajattelu Tunnuslukuja Ekologisuuden mittaaminen Tuotannon, jakelun ja kulutuksen kannalta Kuljetuksen päästöt Logistiikan energiatehokkuuden mittaaminen Logistinen ekotase pyrkii mittaamaan logistisen ketjun ympäristövaikutukset raaka-aineista, hankinnasta ja tuotannosta, jakeluun, kulutukseen ja paluulogistiikkaan. Logistiikan energiatehokkuutta voi mitata myös kumulatiivisella energiankulutuksella, kuljetusintensiteetin ja kuljetusjalanjäljen avulla sekä välillisillä mittareilla. (Logy) Nykyinen kuljetus- ja logistiikka-alan markkinatilanne on haasteellinen ostajan ja myyjän sekä heidän logistiikkakumppaneittensa kestävän kehityksen pyrkimyksille, sillä yritykset ostavat tätä nykyä kuljetuspalveluita hinnan, ajan ja laadun perusteella eikä ympäristönäkökulmia nähdä ratkaisevana tekijänä. Nykyinen niin sanottu business as usual ajattelu täytyy kyseenalaistaa, jotta riittävän kauas tulevaisuuteen katsominen mahdollistuisi. Sivu 3 / 18
Ala kohtaa tulevaisuudessa suuria kysymyksiä. Mitä kuljetushinnoille tapahtuu, kun niihin jonain päivänä sisällytetään ulkoisvaikutukset eli esimerkiksi korvataan yhteisölle tai yhteiskunnalle aiheutettu ympäristökuormitus? Mitä tapahtuu riippuvuudelle fossiilisista polttoaineista kun öljy loppuu? Mikä on vaihtoehtoisten polttoaineiden ja niiden vaatimien investointien tulevaisuus? (Wolf 2008, 2.) Logistiikan tulevaisuuden haasteisiin kuuluu mm. käänteisen logistiikan kehittäminen. Siinä missä tuote ja tieto liikkuvat toimitusketjussa alaspäin, voivat esimerkiksi tuotteen käytetty pakkausmateriaali sekä käytetyt tuotteet liikkua tulevaisuudessa toimitusketjua ylöspäin. Käytetyt tuotteet ja materiaalit voidaan kierrättää ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Vielä pidemmällä tähtäimellä jakelukanavien hallinnassa voidaan pyrkiä suljettuun prosessiin, jossa tuotteet käytetään uudestaan sen sijasta, että niillä on määrätty elinkaari. (Heikka ym, 2009, 22-23) Euroopan Unionin jäsenvaltioita ohjaa edellä mainittujen, yleisten sopimusten lisäksi Euroopan Yhteisöjen eli EY:n energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluita koskeva direktiivi 2006/32/EY, josta käytetään nimeä energiapalveludirektiivi. Se edellyttää, että päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla, kuten liikenne- ja kuljetusalalla, parannetaan energiatehokkuutta keskimäärin yksi prosentti vuodessa ajanjaksolla 2008 2016. (Tavarankuljetusten ja logistiikan energiantehokkuussopimus vuosille 2008 2016, 1.) Päästökaupalla tarkoitetaan mahdollisuutta käydä kauppaa päästöoikeuksilla, ja se perustuu ajatukseen, että päästöjä vähennetään siellä, missä se on kustannustehokkainta. Perimmäinen tarkoitus on luoda päästökauppajärjestelmästä väline kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä aiheutuvien kustannusten alentamiseksi. (Päästökauppa 2009.) Energiapalveludirektiivin edellyttämä energiatehokkuuden parantamistavoite lasketaan vuosien 2001 2005 keskimääräisestä energiankulutuksesta. Direktiivin tavoitteena on samalla vähentää myös muita ympäristöhaittoja kuten kasvihuonekaasu-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä. (Tavarankuljetusten ja logistiikan energiantehokkuussopimus vuosille 2008 2016, 1.) EMAS, The European Community Eco-Management and Audit Scheme, eli Euroopan yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja seurantajärjestelmä on yhteisön jäsenmaiden yrityksille tarkoitettu ympäristöasioiden hoitoa parantava järjestelmä. EMAS:in mukai-nen ympäristöjärjestelmä rakennetaan ja sitä ylläpidetään ISO 14001 -standardin mukai-sesti. (Pesonen ym. 2005, 17.) Merkittävin ero ISO 14001 -standardin vaatimusten ja EMAS-asetuksen välillä on julki-sen ympäristöselonteon laatiminen. Ympäristöselonteossa järjestelmän rakentanut yritys kertoo suorittamistaan ympäristösuojelun tasoa parantavista toimenpiteistä ja tavoitteis-ta. Ulkopuolinen arvioija, eli ns. ympäristötodentaja, vahvistaa ympäristöselonteon ja siinä esitettyjen tietojen luotettavuuden. Ympäristöselonteon vahvistamisen jälkeen yri-tys voi hakeutua EMAS-asetuksen mukaisen ympäristöjärjestelmän rakentaneiden yri-tysten rekisteriin. Suomen ympäristökeskus rekisteröi yrityksen, mikäli rekisteröinnille ei ole mitään estettä. Yritys saa EMAS-rekisteröinnistä todistuksen ja kuvallisen EMAS-logon käyttöoikeuden. (Pesonen ym. 2005, 18.) Sivu 4 / 18
Tehokkaalla logistiikalla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Pyrittäessä lisäämään toimitustiheyttä pienenevät kuljetuserät ja kuljetusfrekvenssi kas-vaa. Samalla liikenteen aiheuttamat päästöt lisääntyvät. Toisaalta taas tehokkaasti hoi-dettu logistiikka vähentää materiaalien tarvetta ja parantaa jakelujärjestelmän toimivuut-ta. (Pastinen ym. 2003, 179.) Logistiikan ympäristövaikutusten lähteistä merkittävimpiä ovat kuljetukset ja pakkauk-set. Keinoja ympäristöön vaikuttamiseen logistiikan avulla ovat mm.: energiatehokkaamman ja vähemmän saastuttavan kuljetusmuodon valinta ympäristöasioista huolehtivan kuljetusyhtiön valinta kuljetusten yhdisteleminen ajoneuvokannan pitäminen tehokkaana ja uutena tyhjänä ajon vähentäminen kuljetustarpeen minimoiminen jakeluverkon hyvällä suunnittelulla yksittäispakattujen tuotteiden vähentämien uudelleen käytettävät ja kierrätettävät kuljetusyksiköt vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö Vihreässä logistiikassa on nähtävissä kaksi erilaista toimintatapaa: toisaalta pyritään rajoittamaan tuhlaavaa toimintaa erityisesti ekotaseen kautta saatavan uuden ymmärryk-sen kautta ja toisaalta pyritään löytämään uusia liiketoiminnan muotoja, joiden kautta 28 saadaan uusia kannattavia toimintatapoja ja kyetään tuottamaan ekologisesti kestäväm-piä tuotteita ja palveluita. (Karrus 2001, 275.) 1.1 kuljetusmuodot Kun vertaillaan eri liikennemuotojen aiheuttamia päästöjä ilmaan, havaitaan, että tielii-kenne aiheuttaa suurimman osan hiilidioksidi-, typenoksidi- ja häkäpäästöistä. Vesilii-kenteellä on suurin vaikutus rikkipäästöihin. Energiankulutusta tarkasteltaessa nousee tieliikenne kärkeen, sillä sen energiankulutus on koko liikenteen energiankulutuksesta 70 %. Energiatehokkuuden kannalta voidaan yhdellä kilolla öljyä kuljettaa kilometrin pituisella matkalla tavaraa 50 tonnia kuorma-autolla, 97 tonnia junanvaunulla ja 127 tonnia vesitse. (Pastinen ym. 2003, 201.) 1.2 kuljetustarpeet Kuljetustarpeen vähentäminen on eräs keino lieventää kuljetusten ympäristövaikutuksia. Kuljetustarvetta voidaan vähentää esimerkiksi suosimalla paikallisia toimittajia ja raaka-aineita, sijoittamalla tuotantolaitokset lähelle markkinoita ja kasvattamalla varastojen kokoa sekä luopumalla just in time -toimintaperiaatteesta. Aina näiden toimenpiteiden käyttöönotto ei kuitenkaan ole taloudellisesti tai toiminnallisesti järkevää tai edes mahdollista. (Pastinen ym. 2003, 203.) Sivu 5 / 18
Konsolidointi tarkoittaa kuljetusten yhdistämistä, joka vähentää kuljetustarvetta. Etenkin jos tavaravirrat valmistajalta asiakkaalle ovat ohuita, voidaan kuljetusten kuormi-tusastetta parantaa eri toimittajien samaan paikkaan meneviä kuljetuksia yhdistämällä. Konsolidoinnin avulla voidaan vähentää tavaraa kuljettavien ajoneuvojen määrää ja ajokilometrejä sekä lisätä toimitustiehyttä. (Pastinen ym. 2003, 203.) 1.3 reittisuunnittelu Reitin valinta on tärkeä logististen operaatioiden suunnittelukohde, jonka tavoitteena on varmistaa, että ajokilometrien määrät ja aika minimoituvat. Informaatiotekniikka helpot-taa osaltaan kuljetusreittien optimointia ja aikataulujen laatimista. Myös paluukuormien osalta ohjausjärjestelmät auttavat suunnittelussa. Optimaalinen reitti käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödykseen eri kuljetusmuotoja ja niiden tarjoamia etuja. Pyrittäes-sä vihreämpään kuljetustoimintaan, on reittisuunnittelulla yhdessä kuljetusmuodon va-linnan kanssa merkittävä osuus tehokkaamman kuljetuksen toteutumisessa. On pyrittävä löytämään mahdollisimman tehokas tapa kuljettaa tavara kohteeseensa. (Pastinen ym. 2003, 2. VIHREÄ TOIMITUSKETJU Laskentatulosten perusteella energiatehokkuuden kannalta edullisimmat toimitusketjut ovat yleensä myös kustannustehokkaimpia. Tyypillisesti ympäristövaikutusten vähentämistä tavoittelevat logistiikkaoperaattorit ovat myös tehokkaita kumppaneita prosessiteollisuuden yrityksille. Strategiset päätöksentekoprosessit korostuvat kustannustehokkaiden ja ympäristövastuullisten toimitusketjujen muodostamisessa. 2.1 Vihreän toimitusketjun trendit Vihreä hakinta Kasvavan julkisen tietoisuuden takia kuluttajat sisällyttävät enenevissä määrin ympäristökriteereitä ostotottumuksiinsa. He etsivät tuotteita, jotka kuluttavat vähemmän energiaa kuluttavat vähemmän raaka-aineita ja tuottavat vähemmän jätettä, kuten pakkauksia auttavat pientuottajien kehittymistä (reilu kauppa) on valmistettu tavalla, joka rasittaa vähemmän luontoa minimoivat kokonaishiilijalanjäljen http://www.sgs.fi/fi-fi/consumer-goods-retail/hardgoods/sport-and-leisure/ecodesign/green- Procurement.asp) Sivu 6 / 18
Maailmanlaajuinen ympäristömerkinnän verkosto ISO 14040 Elinkaariarviointi Hiilijalankälki Supply-chain operations reference-model (SCOR; Plan, Souce, Make, Deliver & Return) Keskitetty jakelu Sivu 7 / 18
Sivu 8 / 18
Kestävän toimitusketju yhdistää yrityksen taloudelliset tavoitteet ympäristö- ja yhteiskuntavastuun arvoihin. Kokonaisvaltainen kestävän kehityksen mukainen toimitusketjun hallinta muodostuu ympäristötehokkuuden, yhteiskuntavastuun ja taloudellisen tehokkuuden yhdistelmänä. Strategiaa, riskijohtamista, läpinäkyvyyttä ja organisaatiokulttuuria tarvitaan tukemaan tavoitteiden saavuttamista Strategia Kestävä kehitys osana integroitua strategiaa Riskijohtaminen Varasuunnitelmat Toimitushäiriöt Lähtölogistiikan ketjut Läpinäkyvyys Sidosryhmien sitoutuminen Sivu 9 / 18
Toimittajien operaatiot 2.2 Energia tehokkuus mittareita Viime vuosina organisaatioiden ja toimitusketjun hallinnan suorituskyvyn mittaamiseen tutkimusalueena on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Erilaisia suorituskykymittareita on myös rakennettu useissa eri yrityksissä. Toimitusketjun hallinnalla on ollut yhä merkittävämpi rooli yritysten strategioissa organisaatioiden tuottavuuden tehostamiseksi ja parantamiseksi. Koko toimitusketjun suorituskyvyn mittaaminen on haastavaa ja aiheesta on tehty tutkimuksia. Empiiristä analyysiä ja case-tutkimuksia toimitusketjun suorituskyvyn mittaamisesta ja mittareista on kuitenkin tehty verrattain vähän. Tyypilliset toimitusketjun mittaamisen järjestelmät ovat keskittyneet kustannusten ja asiakastyytyväisyyden mittaamiseen erilaisin variaatioin. Energiatehokkuuden merkitys toimitusketjuissa on kuitenkin kasvamassa. Tulevaisuudessa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota myös toimitusketjun ympäristövaikutuksiin, joten mittausjärjestelmän kehittäminen energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten ympärille on tarpeellista. Ympäristövaikutusten mittaamisen on arvioitu olevan yksi tärkeimmistä haasteista ympäristömyötäisen toimitusketjun hallinnan kehittämisessä (Seuring ja Müller 2007). Toimitusketjun hallinnan mittareita voidaan jakaa strategisen tason, taktisen tason ja operatiivisen tason mittareihin. Monet mittarit vaikuttavat kaikilla näillä tasoilla ja koko toimitusketjun tarkastelu määrittää laajan joukon mittareita eri toiminnoista. Strategisen tason mittarit vaikuttavat ylimmän johdon päätöksiin, heijastuvat yhtiön rahoitussuunnitelmiin, kilpailukykyyn ja tavoitteisiin. Taktisen tason mittarit toimivat strategisen tason tavoitteiden varmistajina ja antavat palautetta keskitason johdon päätöksiin, mm. resursointiin. Operatiivisen tason mittareilla pyritään varmistamaan taktisen tason tavoitteita ja vaikutetaan päivittäiseen päätöksentekoon ja tavoitteisiin. (Gunasekaran et al. 2004). Suorituskyvyn mittaaminen vihreän toimitusketjun hallinnassa, GSCM/PM (green supply chain management, performance management), on tarpeellista muun muassa kilpailullisista sekä säännöksiin ja markkinointiin liittyvistä syistä. GSCM/PM:n käyttökohteita ovat ulkoinen raportointi, sisäinen kontrollointi ja analysointi. Mittaustulosten avulla yritykset voivat viestiä sidosryhmilleen tietoa toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista, etsiä parannusmahdollisuuksia esimerkiksi kierrätysmekanismeihin sekä tarkkailla ympäristösäännösten noudattamista. Koko toimitusketjun tarkastelu on tärkeää paitsi kokonaisuuden mittaamiseksi ja osaoptimoinnin välttämiseksi, myös energiaa kuluttavien osavaiheiden tunnistamisessa ja energiatehokkuustoimenpiteiden kohdistamisessa. Keskeisenä päätelmänä tutkimuksessa on, että logistiikan energiatehokkuuden mittaamista tarvitaan ja mittareita tulee edelleen kehittää. Logistiikan energiatehokkuuden mittaamisen tavoitteena on tuottaa tietoa koko toimitusketjun energiatehokkuudesta kattaen ketjun eri logistiset toiminnot, kuten hankinnan, kuljettamisen, tuotannon, varastoinnin jne. Mittaamisen onnistumisen kannalta tarkasteltavat toimitusketjut tulee kuvata tarkasti ja tarvittavia tietoja tulee kerätä toimitusketjun jokaiselta osalta. Logistiikan energiatehokkuutta voidaan mitata seuraavilla mittareilla: kokonaisenergiankulutus, hiilijalanjälki, polttoaineen kulutus, sähkön kulutus, veden kulutus, lämmön kulutus, Sivu 10 / 18
kuljetusten yksikköpäästöt, ajoneuvokohtainen energiankulutus, suoritekohtainen ominaisenergiankulutus, toimitusaika, toimitusfrekvenssi, kuormausaste, toimitusvarmuus, kuljetussuorite, kuljetusintensiteetti ja kuljetusjalanjälki. Kuljetusten rooli logistiikan ja toimitusketjujen energiatehokkuuden laskennassa ja tutkimuksissa on merkittävä. Kuljetusten energiatehokkuutta mitataan tyypillisesti kuljetussuoritteella (tonnikilometrien määrä), ajoneuvokohtaisella energiankulutuksella (litraa/ 100 km, MJ/ajoneuvokm) tai suoritekohtaisella ominaisenergiankulutuksella (MJ/tonnikm). Kuljetukset ja niiden energiatehokkuus ovatkin tärkeä osa logistiikkaa, mutta tarkasteltaessa koko toimitusketjun energiatehokkuutta ja sen parantamista, myös muut toimitusketjun osat ja toiminnot tulee ottaa huomioon. Logistiikan energiatehokkuutta on ehdotettu mitattavaksi myös päästöjen (esim. hiilidioksidipäästöt) ja ominaisenergiankulutuksen (Specific energy consumption, SEC) avulla. Toimitusketjujen hallinnassa päästökertoimet ja energiatehokkuus voidaan suhteuttaa esimerkiksi materiaalitonnien määrään. (Aronsson ja Huge Brodin 2006) Asiakastoiveiden täyttäminen ja tarpeisiin vastaaminen on logistiikan keskeisimpiä funktioita, jolloin toimitusajat, niiden pitävyys ja toimitusten varmuutta kuvaavat mittarit nousevat mitattavina asioina esille. Toimitusaikoja ja toimitusnopeutta voidaan myös käyttää energiatehokkuuden määrittämisessä. Kuljetusten joustavuus, saatavuus, täsmällisyys ja toimitusten laatu vaikuttavat myös energiatehokkuuteen. Kuormausaste voi myös kuvata energiatehokkuutta; mitä korkeampi kuormausaste, sitä parempi energiatehokkuus. Logistiikan energiatehokkuuden mittariksi voi soveltua myös kuljetusintensiteetti, jolla tarkoitetaan toimialan tuotannon synnyttämien kotimaan kuljetussuoritteiden suhdetta toimialan tuotannon arvonlisäykseen. Kuljetusintensiteetin yksikkö on tonnikilometri/ euro. Kuljetusintensiteetti voidaan määrittää erikseen kuljetusmuodoittain, jolloin se on yhdistettävissä kuljetusmuotokohtaiseen energiankulutukseen. (Iikkanen 2004) Kuljetusintensiteetti voidaan ajatella myös kuljetusjalanjälkenä. Kuljetusjalanjälki kuvaa yhteen tuotetonniin sisältyvää tonnikilometrien määrää. Hiilidioksidijalanjälki on myös hyvä mittari energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten mittaamiseen. Hiilidioksidijalanjälki kuvaa toimitusketjun aikana syntyneiden suorien ja epäsuorien hiilidioksidipäästöjen määrää. Zhu et al. (2007) arvioivat tutkimuksessaan, että yritysten sisäinen ympäristöjohtaminen, ympäristömyötäinen hankintatoimi, ympäristötavoitteiden asettaminen yhteistyökumppaneille ja alihankkijoille, ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ovat tärkeimpiä ympäristömyötäisen toimitusketjun hallinnan osa-alueita. Näiden osa-alueiden merkitystä mitattiin kvalitatiivisesti asiantuntijahaastattelulla, jossa osa-alueiden tärkeyttä mitattiin Likertasteikolla. Ympäristövaikutuksia mitattiin esimerkiksi ilmakehään aiheutuvina päästöinä, jätevesien ja jätekertymän määrällä, haitallisten raaka-aineiden kysynnän määrällä. 2.3 Paikallishallinnon vastuu Ruuhkat - Keinoja välttää ruuhkautumista > keskinopeudet korkeammiksi Käyttörajoitukset Vapaammat keinot solmukohtien ylipääsemiseksi Teiden ja rautateiden infrastruktuuri Reitit/muutokset jotka mahdollistavat nopeuksien parantumisen Polttoainetyypit/autot Tukea vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä Sivu 11 / 18
2.4 Tuotteen elinkaarianalyysi toimitusketjussa (LCA Life cycle analysis) LCA:lla tarkoitetaan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren ympäristövaikutuksien tutkimista raaka-ainehankinnasta tuotteen hylkäämiseen asti. Elinkaariarviointi kehitettiin alun perin selvittämään ympäristönäkökohdasta tuotteiden välisiä eroja. Nykyisin sitä sovelletaan hyvin moninaisiin kohteisiin. Elinkaariarviointia voidaan käyttää ympäristömerkkien myöntämisessä, mutta sitä käytetään nykyisin myös erilaisten järjestelmien ja tuotantovaiheiden vertailuun. Arviointia voidaan käyttää myös tuotteiden markkinoinnissa Elinkaariarvioinnin periaatteita on standardoitu ISO 14040 -standardiksi. LCA:n pitää standardin mukaan sisältää neljä vaihetta: tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely inventaarioanalyysi (Life Cycle Inventory, LCI) vaikutusarviointi (Life Cycle Impact Assessment, LCIA) tulosten tulkinta 2.5 Network carbon footprint Pk-yritysten välinen kuljetusverkosto. 2.6 Kuljetusmuotojen yhdistely Lähtö-ja tulologistiikan yhdistäminen Erilaisten kuljetusmuotojen ehdistäminen; tie, raide, vesi, lento 2.7 ITS (Liikenne telematiikka) Tieto- ja viestintätekniikkaa joka keskittyy pääasissa tietoliikenteen ja paikkatietotekniikan yhdistelmien soveltamiseen henkilö- ja tavaraliikenteessä; maalla, merellä ja ilmassa. Telematiikan toimintoja ovat: tiedon keruu tiedon käsittely ja välitys tietopalveluita liikenteen ja kuljetuksien avuksi Liikennetelematiikan avulla yritetään parantaa liikenneturvallisuutta ja teiden käyttöä tehostavaa liikenteenhallintaa sekä ohjata liikennettä. Tavoitteena voi olla myös ympäristöystävällisyys. Joukkoliikennettä tehostavat informaatio-, kuljetusten hallinta- ja maksujärjestelmät, tavarankuljetuksia erilaiset logistiikan telematiikkajärjestelmät. Liikenteen sujuvuudesta ja onnettomuuksista halutaan yleensä tietoa, koska sujuvuuteen tulee häiriöitä onnettomuuksien yhteydessä. Sivu 12 / 18
2.8 Case kohteet Perustuotantoon pohjautuvalle teollisuudelle ja yrityksille on logistiikalla tavoiteltu kilpailuetu on erityisen tärkeää, vaikka osa tuotantoyksiköistä olisikin omilla markkina-alueilla. Suomen erityispiirteitä logistiikan kannalta ovat vaativat olosuhteet ja syrjäinen sijainti. Näiden vuoksi Suomessa toimivien yritysten on panostettava voimakkaasti logistiikkaansa ja myös sen energiatehokkuuden tehostamiseen. On kehitettävä nykyisiä yhteistyösuhteita, etsittävä yhteistyöstä uusia muotoja ja mittakaavaetuja, sekä pohdittava erilaisten uusien logististen toimintamallien käyttöönottoa. Case-tutkimuksen tavoitteena on mitata case-yritysten logistiikan energiatehokkuutta erilaisin menetelmin ja vertailla menetelmien tuottamia tuloksia ja sovellettavuutta. Lisäksi tavoitteena tulisi kartoittaa mahdollisuuksia logistiikan energiatehokkuuden parantamiseen ja arvioida erilaisten energiatehokkuustoimien soveltuvuutta yritysten tarpeisiin. Case-tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on kuvataan tarkasteltavat toimitusketjut ja kuljetusreitit, kartoitettu tarvittavat lähtötiedot ja muodostettu nykytilanteen kuvaus. Tämän jälkeen lasketaan energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt tutkituissa toimitusketjuissa. 2.8.1 Maersk Logistiikka-alan yritys, maailman suurin rahtilaivavarustamo, Tanskan suurin yritys Kuljetusten ja toimitusketjun optimointi säästöjen ja vihreiden arvojen toteutumiseksi Antaa asiakkaille mahdollisuuden muuttua vihreämmäksi; toimintojen energiatehokkuus etc. Kuljetuskeinojen ja menetelmien valinta (auto, laiva; kontti, tankkeri, pakettiauto, rekka) Laitteiden käytön ja verkostojakelun optimointi Stepit Arviointi: toimitusketjun tämänhetkinen hiilijalanjälki ja kustannukset Simulointi: muiden mahdollisten toimitusketjujen kustannukset Laskelmat/arviointi: CO2 päästöjen & kustannusten pienenemisen potentiaali 2.8.2 Wallmart Stanfordin Case-study Greening of Wall-Mart Kestävät toimitusketjut Toimitusketjun toimijoiden kestävyyden parantaminen; pakkausmateriaalien käyttö, kestävä hankinta etc. Tuotteiden sertifiointi (MSC-fish) Orgaanisten materiaalien käyttö (vain orgaanista puuvillaa) Sivu 13 / 18
2.8.3 BOOTS Britannian isoin terveys ja kauneustuotteiden myyjä, ja Euroopan suurin myynniltään Change in the Supply Change during the 21st century (toimitusketjujen muutos 2000->) Vihreän logistiikan tärkeys kilpailuaseman pitämiseksi kestävyyden kasvavan kysynnän vuoksi KPI (suorituskyvyn mittaaminen) Koko toimitusketjun toimijoiden vihreyden/kestävyyden benchmarkkaus Kuljetusmuodot, optimointi (14 400km, yli 3000, 2.4k CO2 päivittäiset säästöt ketjussa) Keskitetty jakelu Toimitusreittien integrointi partnereiden kanssa etenkin etäisille seuduille 2.8.4 Energiatehokkuus logistiikassa, Liikenne- ja viestintäministeriö Logistiikan energiatehokkuuden kehitys/mittaaminen Case-tutkimusmenetelmät Toimenpiteet: ryhmittely/ ja hierarkia Raaka-aineiden tuotanto ja hankintalogistiikka Tuotanto ja tuotesuunnittelu Lähtölogistiikka Paluukuljetukset 2.8.5 Luonnon monimuotoisuus/biodiversiteetti Toimitusketjussa Ruoka ja vähittäiskauppa Workshop Mitä steppejä yritykset ottavat kohti biodiversiteetin suojelemista ja luonnon kestävä käyttäminen Mitkä standardit ja merkit ovat merkityksellisiä ja miten ne tukevat kestävää kehitystä Mitä instrumentit ovat (hotspot-analyysi, biodiversiteetti jalanjälki, toimittajan suuntaviivat), ja miten niitä käytetään 2.8.6 Kestävyyden Hotspot-analyysi: Tuotteen elinkaarianalyysi kestävien ruokaketjujen mahdollistamiseksi Sidosryhmän näkemys Näkökohdat ja elinkaaren vaiheiden merkityksen arviointi Arvoketjun vaiheiden analysointi (Low, medium, high) Kestävien hotspottien tunnistaminen Sivu 14 / 18
Kerrotaan tulokset jonka jälkeen kartoitetaan Elinkaaren kategoriat ja vaiheet (ruoka) Raaka-aine hankinnat Tuotanto Käsittely/Jalostus Jätteiden hallinta 2.8.7 COFRET hanke (carbon footprint of freight transport COFRET on kansainvälinenprojekti, joka keskittyy vihreän toimitusketjun tutkimiseen ja havainnollistamiseen Osittain EU-rahoitteinen projekti Toimittaa menetelmiä hiilijalanjäljen laskentaan koko toimitusketjussa käytännön esimerkeillä sidosryhmien avulla Päästepit : tunnistaa, tarkastella ja arvioida Olemassa olevia menetelmiä, työkaluja ja tietokantoja Käyttäjien tarpeita, käytäntöjä ja kokemuksia Mukana mm. VTT, PTV, DLR, Marlo, ITSW etc. 2.8.8 Logistics for Life hanke Innovaatisia ICT (Informaatio & Kommunikaatio Teknologia) ratkaisuja pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi logistiikassa operaationaalista tehokkuutta parantamalla Tavaraliikenteen jatkuva tärkeys (sosiaalinen ja kaupallinen) Miksi? Logistiikassa on paljon varaa parantaa; puolityhjät kuljetukset, turhat kuljetukset ja pysähdykset, kuljetusmuotojen huono yhdistely, pitkät hallintoprosessit Miten? Uudet keksinnöt; Reaaliaikainen tuoteseuranta toimitusketjussa maantieteellisistä tai organisatorisista rajoista riippumatta Yhteisen foorumin muodostaminen eri toimijoille Olemassa olevien kuljetus ja paikannus-ict ratkaisujen sekä samankaltaisten projektien kartoitus sidosryhmien vaatimusten mukaisesti Mukana mm. VTT, Intel, DHL, Maersk, Volvo etc. 2.8.9 Julia 2030 Helsingin seudun yhteistä ilmastotyötä tehtiin vuosina 2009 2011 Julia 2030 -hankkeessa, joka sai rahoitusta EU:n LIFE+ -ohjelmasta. Hankkeen tavoitteena oli vauhdittaa kuntien omia toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja linjata keinoja ilmastonmuutokseen varautumiseksi. TEEMA 1: Kaupunkiympäristö, liikkumisen ja rakennusten energiatehokkuus ja ekotukitoiminta Pilottikiinteistöt, työnantajat viisaan liikkumisen edistäjinä ym. Sivu 15 / 18
TEEMA 2: Hankinnat, kulutus, materiaalitehokkuus ja jätteet Innovatiiviset hankinnat, jätteiden hyödyntämisen ja käsittelyn ilmastovaikutukset, jätehuollon päästölaskurit, jätteiden ja ilmastovaikutusten vähentämisen synergioita julkisissa hankinnoissa 2.8.10 Norden (Pohjoismaiden ministerineuvosto) Green Public Procurement Koska 15 % EU:n kokonaisbruttokansantuotteesta tulee julkisen sektorin hankinnoista Vihreiden julkisten hankintojen hyödyt Pohjoismainen yhteistyö julkisissa hankinnoissa Innovatiivisia vihreitä hankintoja mm: rakennus, IT ja kuljetusalalla Kokemukset projekteista jotka edistävät kestävää elämäntyyliä Pohjoismaissa 2.8.11 MTT- Vihreän talouden mahdollisuudet Maan ja luonnonvarojen käyttö Maaseudun elinkeinojen muutos Lähi- ja luomuruuan kestävyys ja kilpailukyky Muuttuvat markkinat, vihreän talouden uusi yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen yrityksissä Politiikan muotoutuminen, yhteiskunnallinen ohjaus ja päätöksenteon tietoperusta 2.8.12 VIA University College (Denmark) Tutkimusalueet: Value Chain Management Kansainvälinen myynti ja markkinointi Kieli- ja monikulttuurisia taitoja Projektit 2012: Kestävien liiketoimintamallien toteutus Kansainvälistymisen kompastuskivet Kulttuurienvälisen osaamisen hyödyntäminen Menestystekijöitä työllisyyden parantamiseen ja ulkomaalaisten työntekijöiden pitämiseen Maantieteellisesti hajallaan olevien virtuaalitiimien hallinta 2.8.13 Green Office WWF Green Office -ohjelman tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Toimitilanjohtamista Green Office soveltuu pieniin ja suuriin toimistoihin niin yksityisyrityksiin kuin julkishallintoon tai järjestöihin. WWF myöntää ohjelman kriteerit täyttävälle toimistolle Green Office merkin Esimerkki yrityksiä/julkishallintoa/järjestöjä Suomessa jotka ovat hankkineet merkin: Aalto-yliopisto HAAGA-HELIA Sivu 16 / 18
Lahden kaupunki Puolustusministeriö SAK ry Fujitsu Fortum Microsoft NesteOil Rautaruukki Vaisala Oyj Berner Oy VVO 3. STANDARDIT Yleisesti ympäristöön liittyvät mittarit ovat tärkeitä johtamisen työkaluja arvioitaessa ympäristövastuuta, ympäristövaikutuksia, suorituskykyä, ja kustannuksia. Ympäristöön liittyviä suorituskykymittareita on kuvattu ISO 14301 -standardissa (environmental performance evaluation). Standardissa mainittuja energiaan liittyviä mittareita ovat mm. energiankulutus vuosittain tai tuotteittain, energiankulutus palvelua, asiakasta tai tuotettua tonnia kohden, tuotettujen palvelujen kumulatiivinen energiankulutus, energiankulutus primäärienergiaksi muutettuna, sivutuotteilla tuotettu energia tai prosesseilla ja energian säästöohjelmilla säästetty energia. (Hervani et al. 2005; Jasch 2000) Myös Toxic Release Inventory ja Global Reporting Initiative ovat koonneet ympäristöön liittyvän suorituskyvyn arviointiin käytettäviä erilaisia mittareita koskien muun muassa päästöjä, materiaalien käyttöä, sekä panoksia ympäristöystävällisempien tuotteiden valmistamiseksi. Mittarien valinta tapahtuu strategisesti perustuen organisaation missioon ja visioon. Olemassa olevia mittareita voidaan käyttää koko toimitusketjun ympäristövaikutusten arviointiin. Nykyisiä käytettävissä olevia menetelmiä ympäristövaikutusten arviointiin ovat elinkaarianalyysi, product stewardship ja design for environment. Myös Total quality management (TQM) kokonaisvaltaisen laatujohtamisen mallina sisältää menetelmiä, joita voidaan käyttää vihreässä toimitusketjun hallinnassa muun muassa päästöjen estämisohjelman toteuttamiseksi. (Hervani et al. 2005) 4. KUNNAT Helsingin kaupungin hankintakeskus julkaisee vuosittain toimintakertomuksensa, jonka yhtenä osana on ympäristöraportti. Siinä kerrotaan edellisen toimintavuoden niistä asioista, jotka liittyvät kestävän kehityksen mukaiseen liiketoimintaan hankintakeskuksen eri toimintaalueilla. Vuoden 2008 ympäristöraportissa kerrotaan meneillään olevista ympäristöyhteistyö ja -koulutushankkeista, kilpailuttamistoiminnan osalta esimerkiksi ympäristömerkittyjen tuotteiden hankinnoista ja jätehuollon osalta kierrätyksen toimivuudesta. (Helsingin kaupungin hankintakeskuksen toimintakertomus 2008.) Ympäristöasioista vastaavaksi henkilöksi Helsingin kaupungin hankintakeskuksessa on nimetty ympäristöasiantuntija Perttu Pohjonen, joka muun muassa johtaa pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamiseksi julkisiin hankintoihin keskittyvää projektia. Projektin tavoitteena on luoda ohjeita kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja luoda laskureita niiden laskemista varten julkisissa hankinnoissa. Hankintakeskus kokee verkostoitumisen muiden vastaavien organisaatioiden kanssa tärkeäksi tavaksi vaihtaa ajatuksia kestävän kehityksen aiheista ja oppia muiden projekteista. Se osallistuu suomalaisten kaupunkien muodostaman Sivu 17 / 18
ekohankintaverkoston toimintaan ja kansainväliseen yhteistyöhön hankintojen viherryttämiseksi ja kestävän kehityksen huomioimiseksi hankinnoissa. Kansainvälisiä projekteja ovat muun muassa Local Governments for Sustainability eli ICLEI:n kestävien hankintojen kampanja Procura+ ja yhteistyö monien järjestöjen ja kumppaneiden kanssa, joista esimerkkeinä Sustainable Cities and Towns ja Fair Trade eli Reilu Kauppa. (Helsingin kaupungin hankintakeskuksen toimintakertomus 2008.) Kestävän kehityksen arvojen näkyminen Helsingin kaupungin hankintakeskuksen logististen palveluiden hankinnoissa on siis vielä melko vähäistä, mutta niiden merkityksen uskotaan nousevan tulevaisuudesta huomattavasti. Tähän saakka ongelmina ovat olleet tiedon ja resurssien puute, ja näihin asioihin perehtyminen on siksi koettu työlääksi. On myös vaikeaa arvioida, mikä painoarvo ympäristöasioilla on ollut tehtyihin hankintapäätöksiin. Ympäristöasiantuntija Perttu Pohjosen mielestä on kuitenkin täysin varmaa, että ympäristönäkö27 kulma tullaan jatkossa ottamaan kaikissa hankinnoissa huomioon. Tätä tukevat jo viime aikoina noussut tietotaso ja yleisen ilmapiirin muuttuminen ympäristömyönteisemmäksi. (Pohjonen 2009.) Sivu 18 / 18