Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Toimintakäsikirja Versio 1,

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Toimintakäsikirja Versio 1,0 19.2.2010 Version hallinta versio pvm laatija selitys versio 0,1 17.11.2008 Jorma Kyyrä, Maaret Djupsjöbacka, Anita Bisi, Perttu Puska, Jaana Hänninen, Jussi runko Leisolan esityksen S-osaston käsikirjan pohjalta Liesiö, Johanna Mattila versio 0,2 30.11.2008 Jaana Hänninen edellisen version täydennystä versio 0,3 11.03.2009 Ville Kivimäki 4.1.1, 4.1.5 kohtien täydennys versio 0,4 13.03.2009 Anja Hänninen täydennys kohtiin 4.1.9, 4.1.10, 4.1.11, 4.4.4 versio 0,5 18.03.2009 Jorma Kyyrä täydennys kohtiin 1., 2.3.1, 2.3.2, 3.2.1, 4.2.1, versio 0,6 20.10.2009 Jorma Kyyrä, Maaret Djupsjöbacka, Perttu Puska, Jaana Hänninen, Hanna Korhonen, Ville Kivimäki sisäisen auditoinnin jälkeiset korjaukset Dekaanin hyväksymä 20.10.2009 versio 0,7 13.11.2009 Raimo Sepponen toiminnan ohjauksen kuvauksen tarkentaminen Dekaanin hyväksymä 13.11.2009 versio 1,0 15.2.2010 Perttu Puska, Eeva Seppä, Jaana Hänninen sisäisen auditoinnin jälkeiset korjaukset Dekaanin hyväksymä 19.2.2010

ELEKTRONIIKAN, TIETOLIIKENTEEN JA AUTOMAATION TIEDEKUNNAN TOIMIN- TAKÄSIKIRJA JOHDANTO... 2 1. ELEKTRONIIKAN, TIETOLIIKENTEEN JA AUTOMAATION TIEDEKUNTA... 2 1.1 Missio, vahvuudet ja kehittäminen... 2 1.2 Tiedekunta lyhyesti... 2 1.2.1 Tiedekunnan historia...2 1.2.2 Tiedekunta tänään...3 2. JOHTAMINEN... 3 2.1 Johtamiskäytännöt... 3 2.1.1 Tiedekunnan organisaatio...3 2.1.2 Toiminnan ohjaus...6 2.2 Laatupolitiikka ja laatutavoitteet... 7 2.3 Tiedekunnan laadunvarmistus... 8 2.3.1 Mittarit...8 2.3.2 Tiedon keruu...9 2.3.3 Tiedon analysointi...9 3. VOIMAVARAT... 9 3.1 Henkilöstö... 9 3.2 Rahoitus... 10 3.2.1 Toimintamenomääräraha...10 3.2.2 Täydentävä rahoitus...10 3.3 Infrastruktuuri ja laitteet... 11 3.3.1 Tilat...11 3.3.2 Työturvallisuus...11 3.3.3 Tarvikehankinnat ja laitteet...11 4. TIEDEKUNNAN TOIMINNAN KUVAUS... 11 4.1 Koulutus... 11 4.1.1 Opetussuunnitelma...11 4.1.2 Tutkinnon kehittäminen...14 4.1.3 Tutkintojen tavoitteet...14 4.1.4 Opettajien kouluttaminen...14 4.1.5 Opetusmuodot ja oppimisen arviointi...14 4.1.6 Opetustilojen kehittäminen...15 4.1.7 Opetuksen käytännön järjestelyt...15 4.1.8 Opintohallinnon prosessit...15 4.1.9 Opiskelijoiden rekrytoiminen...15 4.1.10 Muut opintoasiat...16 4.1.11 Opiskelijaliikkuvuus...16 4.1.12 Jatko- opiskelu...17 4.1.13 Aikuiskoulutus...21 4.2 Tutkimus... 21 4.2.1 Tutkimusstrategia...21 4.2.2 Tutkimustoiminta ja tutkimuksen organisointi...21 4.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus... 21 4.4 Tukitoiminnot... 22 4.4.1 Opintohallinto...22 4.4.2 Henkilöstöhallinto...24 4.4.3 Taloushallinto...25 4.4.4 Kansainvälinen toiminta...26 4.4.5 Viestintä...26 4.4.6 Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalvelut...27 4.4.7 Kirjasto...28 4.4.8 Atk ja tietohallinto...28 4.4.9 Arkistointi...29 1

2 5. LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN... 29 5.1 Laadun varmistamisen mekanismit... 29 5.1.1 Koulutus...29 5.1.2 Tutkimus...30 5.1.3 Tukitoiminnot...30 5.1.4 Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen...31 JOHDANTO Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan toimintakäsikirjassa on kuvattu tiedekunnan johtamisjärjestelmä ja tiedekunnan ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin, kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun toimintakäsikirjassa (TKKtk). 1. ELEKTRONIIKAN, TIETOLIIKENTEEN JA AUTOMAATION TIEDEKUNTA Tiedekunta muodostettiin 1.1.2008 sähkö- ja tietoliikennetekniikan ja automaatio- ja systeemitekniikan osastoista sekä Metsähovin radiotutkimusasemasta. Tässä yhteydessä viestintätekniikan sekä laskennallisen tekniikan ryhmät siirtyivät informaatio- ja luonnontieteiden tiedekuntaan. Tiedekunnassa perustieteiden korkeatasoinen tutkimus ja opetus yhdistyvät tekniikkaan. 1.1 Missio, vahvuudet ja kehittäminen Tiedekunnan strategisia tavoitteita ja kehittämiskohteita on kuvattu tarkemmin tiedekunnan johtoryhmän 11.2.2009 hyväksymässä strategisessa toimintasuunnitelmassa. Visio: Teknillisen korkeakoulun elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta on kansainvälisesti arvostettu alansa yliopistoyksikkö. Sen tulokset, uudistumiskyky ja vaikuttavuus houkuttelevat tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden parhaimmistoa. Tiedekunnan tehtävänä on maailmanlaajuisesti arvostettu automaatio- ja systeemitekniikan, elektroniikan, sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan ja bioinformaatioteknologian tutkimus ja koulutus sekä näistä saatujen tulosten hyödyntämisestä huolehtiminen. 1.2 Tiedekunta lyhyesti 1.2.1 Tiedekunnan historia Elektroniikan tietoliikenteen ja automaation tiedekunta (ETA) muodostuu yksiköistä, joilla on pitkä perinne opetuksesta ja tutkimuksesta Teknillisessä korkeakoulussa. Sähkötekniikan opetus aloitettiin jo Polyteknillisessä opistossa 1800-luvun loppupuolella ja toiminnan sisältö, laajuus ja laatu on saavuttanut nykyisen tilan useiden kehitysvaiheiden kautta. Tiedekunta muodostui 1.1.2008 korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä sähkö- ja tietoliikennetekniikan ja automaatio- ja systeemitekniikan osastoista sekä Metsähovin radiotutkimusasemasta, joilla on aiemminkin ollut hyvin läheinen ja tiivis yhteistyö. Automaatio- ja systeemitekniikka olivat

osa sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastoa 1990-luvun puoliväliin saakka, jolloin ne erkautuivat omiksi osastoikseen. Metsähovin radiotutkimusasemalla on ollut aina läheistä yhteistyötä radiotekniikan ja avaruustekniikan kanssa ja mm. Metsähovin opetus on osa avaruustekniikan opetusta. 1.2.2 Tiedekunta tänään Tiedekunnassa on neljä tutkinto-ohjelmaa: automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelma, elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelma, tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelma ja bioinformaatiotekniikan tutkinto-ohjelma. Lisäksi tiedekunnassa on viisi kansainvälistä Masters-ohjelmaa ja Erasmus Mundus SpaceMaster-ohjelma. Tiedekunnassa on noin 3000 kotimaista ja 250 ulkomaalaista perustutkinto-opiskelijaa. Kotimaisia jatko-opiskelijoita on noin 600 ja ulkomaalaisia 100. Tiedekunnassa on tällä hetkellä kaksi Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä: Älykkäiden koneiden huippuyksikkö ja SMARAD-huippuyksikkö. 2. JOHTAMINEN 2.1 Johtamiskäytännöt TKK:n johtamisperiaatteita on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Tiedekunnassa johtamiseen liittyvät lisäksi johtoryhmä, tutkinto-ohjelmien vastuuprofessorit, laitoskokoukset, laitosten johtoryhmät sekä professorikokoukset laitoksittain/ tutkinto-ohjelmittain. 2.1.1 Tiedekunnan organisaatio Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta on yksi Teknillisen korkeakoulun neljästä tiedekunnasta. Tiedekunnassa on seitsemän laitosta ja yksi erillislaitos. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja kaksi varadekaania. Tiedekunnalla on myös asioita valmisteleva ja keskusteleva johtoryhmä. Asioita valmistelevat ja esittelevät ko. hallintoelinten päätettäväksi tehtävään nimitetyt virkamiehet. Laitoksia johtavat professorit. 3 Tiedekunnan toiminnassa noudatetaan korkeakoulun hallintojohtosääntöä, joka löytyy osoitteesta http://www.tkk.fi/yksikot/hallitus/hallinto_tiedostot/hallintojohtosaanto.html.

Tiedekuntaneuvosto Tiedekuntaneuvostoon kuuluu dekaani, seitsemän laitoksen johtajaa, erillislaitoksen johtaja, neljä muun henkilökunnan edustajaa, neljä opiskelijaedustajaa ja kaksi yliopiston ulkopuolista henkilöä. Dekaani toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. Tiedekuntaneuvoston toimikausi on kolme vuotta. Tiedekuntaneuvoston kokoonpano ja pöytäkirjat löytyvät www-sivulta http://electronics.tkk.fi/fi/tiedekunta/hallinto/tiedekuntaneuvosto/. Kokousmenettelyssä noudatetaan korkeakoulun esittely- ja kokousmenettelyohjeita, jotka löytyvät http://www.tkk.fi/yksikot/hallitus/hallinto_tiedostot/esittely_ja_kokousmenettelyohjeet:html. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on tehdä ehdotukset tiedekunnan tulossopimukseksi; asettaa koulutusasioita käsittelevät koulutusneuvostot; tehdä tiedekunnan osalta esitykset hallituksessa käsiteltäviin koulutusta koskeviin asioihin; määrätä väitöskirjojen esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät ja lisensiaatintutkimusten tarkastajat, sekä hyväksyä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot; arvostella väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset; vahvistaa tiedekunnan tutkinto-ohjelmien koulutuksen sisällöt; toimia ehdollepanoviranomaisena täytettäessä professorin virkaa, päätettäessä tällaisen viran täyttämistä koskevan asian raukeamisesta tai päätettäessä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä; nimittää virkoihin, joihin nimittäminen johtosäännön mukaan kuuluu tiedekuntaneuvoston tehtäviin; päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; tehdä ehdotus tiedekunnan tutkinto-ohjelmiin otettavien uusien opiskelijoiden määräksi; sekä käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat. Dekaani ja varadekaanit Tiedekuntaa johtaa dekaani. Dekaanin tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa tiedekunnan toimintaa ja vastata sen toiminnan tuloksista; toimia tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana; jakaa tiedekunnalle myönnetyt määrärahat; sekä käsitellä ne tiedekunnalle kuuluvat asiat, joista ei ole toisin säädetty tai johtosäännössä määrätty. Toinen varadekaani vastaa opetuksesta ja opiskelijoitten rekrytoinnista, toinen voimavaroista. Johtoryhmä Tiedekunnan johtoryhmään kuuluu dekaani, varadekaanit, hallintopäällikkö ja laitosten johtajat. Koordinaattori toimii johtoryhmän sihteerinä. Johtoryhmä toimii tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnittelun ja tulossopimuksen sekä strategian laadinnan valmisteluelimenä. Koulutusneuvostot Koulutusneuvoston tehtävänä on tehdä tiedekuntaneuvostolle ehdotukset tutkinto-ohjelmien sisällöstä; määrätä kandidaattiseminaarien vastuuopettajat, diplomitöiden valvojat ja ohjaajat sekä arvostella diplomityöt; hyväksyä ohjelmiinsa suoritetut tutkinnot lisensiaatin- ja tohtorintutkintoja lukuun ottamatta; sekä käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat. Koulutusneuvostojen kokoonpanot, kokousajat ja pöytäkirjat löytyvät osoitteesta http://electronics.tkk.fi/fi/tiedekunta/hallinto/koulutusneuvosto Tutkinto-ohjelmista vastaavat professorit Dekaanin nimeämät tutkinto-ohjelmista vastaavat professorit johtavat ohjelmia ja vastaavat niistä. Heidän tehtäviinsä kuuluu vastata tutkinto-ohjelmaa koskevien yleisten linjausten soveltamispäätösten tekemisestä koulutusneuvoston päättämien yleislinjausten pohjalta, tutkinto-ohjelman opetussuunnitel- 4

man asianmukaisesta valmistelusta ja lisäksi vastuuprofessori toimii tutkinto-ohjelman yhteyshenkilönä muihin tutkinto-ohjelmiin ja ulospäin. He ovat myös koulutusneuvostojen jäseniä. Johtajat raportoivat opetuksesta vastaavalle varadekaanille vuosittain toukokuussa osana tiedekunnan itsearviota. Varadekaani tekee johtoryhmälle raportoinnin edellyttämät esitykset tulossopimusprosessiin. Toimikunnat Tiedekunnassa työskentelee päättävien hallintoelimien apuna valmistelutehtävissä seuraavat toimikunnat ja työryhmät: - opetuksen laatutoimikunta; opetuksen kehittäminen ja arviointi, opetuspalkkiot, opetusnäytteitten arviointi ja tutortoiminnan kehittäminen - tutkintotoimikunta; perus- ja jatkotutkintojen suorittamiseen liittyvät tehtävät - automaatio- ja systeemitekniikan jatko-opintotoimikunta; jatkotutkintojen suorittamiseen liittyvät tehtävät - tohtorikoulutoimikunta; tohtorikoulun kehittäminen - kirjastotoimikunta; kirjastomäärärahojen käyttö, hankintapolitiikka, suhteet pääkirjastoon ja kirjastopalvelujen kehittäminen - toimintakulttuurityöryhmä; työhyvinvoinnin ja työviihtyvyyden kehittäminen ja uudistusten toimeenpano hallintopäällikön johdolla - tiedotustoimikunta; tiedotusstrategia, tiedottamisen suunnittelu ja toteuttaminen - laatutoimikunta; tiedekunnan laatujärjestelmän kehittäminen ja seuraaminen Opiskelijoilla on tarpeen mukainen edustus toimikunnissa. Jäsenet toimikuntiin nimeää dekaani. Toimikuntien kokoonpanot ja tehtävät tarkemmin löytyvät sivulta http://electronics.tkk.fi/fi/tiedekunta/hallinto/toimikunnat/. Muita tiedekunnan hallintoon liittyviä toimijoita Hallintopäällikkö: vastaa henkilöstöhallinnosta ja siihen liittyvistä esittelytehtävistä ja tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan liittyvistä tehtävistä. Koulutusasiantuntija, opintojen suunnittelijat: vastaavat opintoasioiden esittelystä, opiskelijoiden ohjauksen järjestämisestä ja tiedekunnan vastuulla olevien tutkinto-ohjelmien ja muiden opintokokonaisuuksien opintohallinnosta sekä kansainvälisestä toiminnasta. Talousvastaava: huolehtivat määrärahojen budjetoinnista ja määrärahojen seurannasta. Kehityspäällikkö: vastaa tiedotus- ja kiinteistötoimesta. Tiedekunnan hallintohenkilökunnan tehtävät ja yhteystiedot löytyvät www-sivulta http://electronics.tkk.fi/fi/tiedekunta/yhteystiedot/henkilokunta/. 5

6 ELEKTRONIIKAN, TIETOLIIKENTEEN JA AUTOMAATION TIEDEKUNNAN KESKITETYN TOIMINNAN HALLINTORAKENNE Dekaani Varadekaani Varadekaani Kansainvälisen koulutuksen johtaja Hallintopäällikkö Opetus ja laatu Koulutusasiantuntija, suunnittelijat -opiskelijoitten rekrytointi -opetuksen kehittäminen -opintohallinto -opiskelijapalvelut -palaute -eopetus Voimavarat, budjetointi ja infrastruktuuri Kehityspäällikkö -viestintä -kiinteistöt -turvallisuus -alumnitoiminta -protokeskus Yli-insinööri -talousseuranta -atk ja tietoverkot Koordinaattori -tulossopimus Kansainvälisen toiminnan kehittäminen Kansainvälisten asioiden suunnittelija -Masters-ohjelmat -kv-opintopalvelut -kv-hakupalvelut Yleis- ja henkilöstöhallinto Hallintopäällikkö, koordinaattori -henkilöstöasiat -tiedekuntaneuvosto -tietohallinto Informaatikko -kirjasto Laitokset ja muut yksiköt Tiedekunnassa on seuraavat laitokset; automaatio- ja systeemitekniikan laitos, elektroniikan laitos, mikro- ja nanotekniikan laitos, radiotieteen ja -tekniikan laitos, signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos, sähkötekniikan laitos, tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos sekä Metsähovin radiotutkimusasema. Laitosten verkkosivut ovat osoitteessa http://electronics.tkk.fi/fi/tiedekunta/laitokset/. Laitoksen johtajana toimii rehtorin tehtävään nimittämä professori. 2.1.2 Toiminnan ohjaus Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Strategisen suunnittelun vastuu on laitosten johtajilla ja koko tiedekunnan osalta dekaanilla. Tiedekunnan strategisen toimintasuunnitelmasta vastaa tiedekunnan johtoryhmä. Strategia löytyy sivulta http://electronics.tkk.fi/fi/tiedekunta/henkilokunnalle/ sekä johtoryhmän wiki-sivuilta. ETA-tiedekunnan itsearviointi suoritetaan ennen vuosittaisia tulosneuvotteluita. Itsearviointi käynnistetään dekaanin päätöksellä. Dekaani asettaa arvioinnin aikataulun. Tiedekunnan tason arvioinnista vastaa dekaani ja laitostason arvioinnista laitosjohtajat. Varadekaanit osallistuvat tiedekuntatason arvioinnin suorittamiseen omilla vastuualueillaan. Itsearvioinnin kohteena on tiedekunnan hallinto, laadun varmistusjärjestelmä, tutkimus ja opetus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Arvioinnin tuloksia verrataan tiedekunnan strategiseen toimintasuunnitelmaan. Resurssien arvioinnin kohteena ovat henkilöstö, tilat, erityiset tilat ja laitteistot sekä talous.

Opetuksen arviointi suoritetaan tiedekunnan tutkinto-ohjelmakohtaisesti. Tiedekunnan tutkinto-ohjelmat ovat: Automaatio- ja systeemitekniikka, Bioinformaatiotekniikka, Elektroniikka ja sähkötekniikka, Tietoliikennetekniikka sekä Masters-ohjelmat. Laitoskohtaiset arvioinnit suoritetaan laitosjohtajan toimesta. Laitoksen itsearviointiin sisältyvät katsaukset tutkimuksen, opetuksen ja resurssien tilaan ja kehitykseen. Arviointiin voi sisällyttää myös muita asioita, jotka ovat laitoksen kannalta merkityksellisiä ja tulee ottaa huomioon tulosneuvottelujen yhteydessä. Arvioinnin koostaa toimitetusta materiaalista tiedekunnan sihteeri ja sitä käsitellään tiedekunnan johtoryhmässä. Käsittelyn jälkeen dekaani voi pyytää lisäselvityksiä ennen kuin hyväksyy itsearvioinnin suoritetuksi ja vastaavan dokumentin. Teknillisen korkeakoulun toiminnan ja talouden suunnittelu toteutetaan opetusministeriön kanssa yhteisenä tulossopimusmenettelynä. Tulossopimusprosessi on suunnittelun runko. Tiedekunta sopii tulostavoitteet rehtorin kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa. Vetovastuu suunnittelusta on tiedekunnan johtoryhmällä dekaanin johdolla. Johtoryhmä laatii tulossopimusluonnosesityksen. Päätöksen tiedekunnan tulossopimusluonnoksesta tekee tiedekuntaneuvosto. Tiedekunnan taloudenhoito perustuu toisaalta tulos- ja prosessiohjaukseen ja toisaalta strategian ohjaamaan jatkuvaan kehittämiseen. Tulossopimusluonnoksessa määritellään tiedekunnan strateginen kehys ja sovitaan yhteisistä tavoitteista ja rakenteellisesta ja toiminnan kehittämisestä. Sopimuksen koulutusasiat valmistellaan opetuksesta vastaavan varadekaanin johdolla. Kansainvälistymisasiat valmistellaan näistä vastaavan johtajan johdolla. Samalla aikataululla valmistellaan tiedekunnan voimavaroja käsittelevä budjettiosio, kehittämishankkeet ja toimitilasuunnitelma. Tämä valmistelu tehdään dekaanin johdolla. Tiedekunnan laitosten ja muitten yksikköjen laatimista kolmivuotissuunnitelmista, jotka käsittävät budjettirahoituksen, täydentävän rahoituksen ja palkkabudjetit, kokoaa talousvastaava tiedekunnan vuosibudjetit. Hallintopäällikkö valmistelee henkilöstösuunnitelman. Dekaani suorittaa vuosittain ns. laitoskierrokset. Laitoskeskustelujen sisältönä on laitoksen toiminta, opetus, tutkimus ja resurssit. Keskustelujen yhteydessä käsitellään myös tiedekunnan tulostavoitteita ja laitoksen toimintasuunnitelmaa. Laitoskohtaisia lukumääräisiä tavoitteita ei aseteta. Keskustelun kohteena ovat myös laitoksen tulevaisuuden näkymät, odotettavissa olevat tulokset ja toivotut resurssit. Laitoskeskustelujen tavoitteena on toimia informaatiokanavana ja mahdollistaa kokonaiskäsitys tiedekunnan toiminnasta ja tulevaisuuden suunnista. Laitoskokoukset kutsutaan dekaanin aloitteesta ja niihin pyritään kokoamaan kaikki laitoksen professorit. Laitoskeskustelujen osallistujat tiedekunnan tasolla asettaa dekaani. 2.2 Laatupolitiikka ja laatutavoitteet TKK:n laatupolitiikka ja laatutavoitteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Laadunvarmistusjärjestelmään kuuluu se toiminta, jolla pyritään nykytilasta tavoitetilaan. Tavoitteitten asettaminen ja niitten arviointi eivät siis kuulu laadunvarmistusjärjestelmään. Käsillä oleva laatukäsikirja on kuvaus Teknillisen korkeakoulun elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan laadunvarmistusjärjestelmästä. Tiedekuntatason laadunvarmistusjärjestelmä on integroitu muuhun johtamis- ja toimintakokonaisuuteen. Sen runkona on tulossopimusjärjestelmä. Laadunvarmistusjärjes- 7

telmä on ollut käytössä likipitäen tässä esitetyssä muodossa monen vuoden ajan. Järjestelmää on parannettu jatkuvasti. Tiedekuntatason toiminnan laadulliset ja määrälliset päätavoitteet kirjataan vuosittain tiedekunnan tulossopimusluonnokseen ja erilliseen tekstiin tiedekunnan toiminnan suunnittelun linjoista. Tavoitteet kirjataan sekä pitkän aikavälin linjauksina että valituin osin toimintasuunnitelmatasolla. 8 2.3 Tiedekunnan laadunvarmistus Dekaani seuraa tiedekunnan strategian ja vuositason toiminnan toteutumista mm. osallistumalla laitosten johtoryhmien kokouksiin ja tulossopimusaineiston avulla. Lisäksi tiedekunnan laadunvarmistusjärjestelmää seurataan varadekaanin johdolla kokoontuvassa laatutoimikunnassa. 2.3.1 Mittarit Tiedekunnan seurantamittarit ovat samoja kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut. Tiedekunnan toimintastrategian toteutumista seurataan seuraavien mittarien avulla. Tieteellinen toiminta - Julkaisujen määrä, laatu ja vaikuttavuus - Väitöskirjojen määrä - Osallistuminen kansainväliseen tieteelliseen toimintaan (kv. ohjelmat, toiminta arvioijana tutkimushankkeille, vastaväittäjänä toimiminen ulkomailla ja kotimaassa, tieteellisten seurojen ja muiden kv. organisaatioiden johtoelinten jäsenyydet sekä muut kansainväliset asiantuntija- ja luottamustehtävät) Opetus - Sisäänpääsypisteet - Suoriutuminen opinnoista - Kansainvälisten opiskelijoiden määrä - Opetuksen tehokkuus: kontaktiopetuksen määrä per suorite Kansainvälinen toiminta - Kansainvälisen henkilöstön osuus tutkimus- ja opetushenkilöstöstä - Kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä - Henkilöstön kansainvälinen toiminta (vierailut, yhteisprojektit, vierailijat) - Opiskelijoiden osallistuminen kansainväliseen vaihtoon - EU- ja muiden kansainvälisten projektien määrä Yhteistyö sidosryhmien kanssa - Tutkimustyön laajuus SHOKeissa - Spin off -yritykset Talous - Taloudellinen tulos ja liikkumavara - Ulkopuolinen rahoitus/professori Yhteiskunnallinen vuorovaikutus - Patenttien ja hyväksyttyjen patenttihakemusten määrä

- Spin off -yritysten määrä - Lablettien määrä 9 2.3.2 Tiedon keruu Edellä kuvatut tiedot saadaan suurimmalta osin TKK:n normaaleista tietojärjestelmistä eli ne kuvaavat jokapäiväistä toimintaamme. 2.3.3 Tiedon analysointi Kerättyä opiskeluun, tuloksiin ja talouteen liittyvää tietoa käsitellään tiedekunnan johtoryhmässä ja toimikunnissa sekä laitosten johtoryhmissä. Vuosittainen tarkastelu tehdään osana tulossopimusprosessia, kun seuraavan vuoden tavoitteista sovitaan. Osa mittareista liittyy yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen eivätkä ne ainakaan vielä kaikki ole mukana tulosten laskennassa. 3. VOIMAVARAT 3.1 Henkilöstö Kyvykkään henkilöstön rekrytointi on huipputason toiminnan edellytys. Sen toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti kansainvälistä rekrytointia, kehittynyttä palkkapolitiikkaa ja korkeatasoista työympäristöä. Vastuu rekrytoinnista on esimiehillä. Henkilöstön rakenne Henkilökunta muodostuu tiedekunnan yhteisistä henkilöistä, sekä laitosten ja erillisen laitoksen henkilökunnasta. Tutkimus- ja koulutushenkilöstö koostuu perusopiskelijoista, jatko-opiskelijoista, post doc -tutkijoista ja varttuneista tutkijoista. Tuki- ja palvelutehtävissä toimii hallinto- ja toimistohenkilökuntaa sekä laboratoriohenkilökuntaa. Henkilökuntaa on yhteensä n. 650 henkilötyövuotta/vuosi. Perehdyttäminen ja koulutus Tiedekunnan eri tukipalveluissa (atk-, virastomestari-, viestintä-, talous-, opinto- ja henkilöstohallintopalvelut) esimiehet vastaavat uuden työntekijän perehdyttämisestä. Perehdyttämisen tarkoituksena on uuden henkilön tutustuttaminen uuteen yksikköön, toimintatapoihin ja työhön sekä varmistaa sopeutumista ja viihtymistä uudessa tehtävässä. Esimies ohjaatyöntekijät myös osallistumaan perehdyttämiskoulutukseen. Perehdyttämisessä noudatetaan Teknillisen korkeakoulun perehdyttämisohjeita, jotka löytyvät osoitteesta http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/palvelussuhdeasiat/perehdyttaminen_ja_mentorointi/prosessi/index/. Työntekijä vastaa omasta kouluttautumisestaan ja kehittämisestään. Henkilöstön koulutuksesta ja kehittymistarpeista voidaan sopia esimiehen kanssa kehityskeskusteluissa. Koulutuksessa hyödynnetään korkeakoulun henkilöstökoulutusta. Työhyvinvointi Työhyvinvointitoimintaa toteutetaan yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Työhyvinvointiasioista järjestetään henkilöstölle yhteisiä eri aiheisiin liittyviä luentoja ja muita

tilaisuuksia. Työhyvinvointia edistetään myös kehityskeskusteluilla. Työterveyshuollosta vastaa Terveystalo Oy. Tiedekunnan hallintopäällikön ja yksiköitten esimiesten tehtävänä on pitää huolta henkilöstön hyvinvoinnista ja viihtyvyydestä. Tiedekunnassa toimii hallintopäällikön johtama toimintakulttuuriryhmä, joka tekee ehdotuksia ja toimeenpanee työviihtyvyyteen ja työhyvinvointiin liittyviä uudistuksia. Tiedekunnalle on myös nimetty työhyvinvoinnin yhdyshenkilö, joka tällä hetkellä on tiedekunnan kanslian osastosihteeri. Tiedekunnan henkilökunnan työviihtyvyyttä on tutkittu työhyvinvointitutkimuksella ja tutkimuksessa esille tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi on käynnistetty uudistuksia ja kehittämistoimenpiteitä. Tiedekunnassa on pyritty huomioimaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden hyvinvointi ja tiedekuntaan on perustettu kulttuurikerho Suomi-klubi, jonka tarkoitus on tarjota mahdollisuus harjoitella suomen kielen puhumista ja edistää eri kulttuurien vuorovaikutusta. Toiminnasta vastaa kansainvälisten asiain suunnittelija. Lisäksi kansainväliselle henkilökunnalle järjestetään tarpeen mukaan tiedekunnan omia suomen kielen kursseja. Opettajana toimii suomen kielen maisterin koulutuksen saanut opintosihteeri. Tiedekunnassa käydään kehityskeskustelut esimiehen ja työntekijöiden välillä korkeakoulun ohjeistuksen mukaisesti säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Täydentäviä keskusteluja käydään tarpeen vaatiessa työvuoden aikana. Keskustelun käyminen katsotaan jokaisen työntekijän oikeudeksi ja velvollisuudeksi. Esimies päättää kuka kenenkin kanssa käy keskustelun. 10 3.2 Rahoitus Tiedekunnan rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. 3.2.1 Toimintamenomääräraha OPM:n myöntämä budjettirahoitus jaetaan tiedekunnille ja muille erillislaitoksille rehtorin jakopäätöksen mukaisesti. Tiedekunnan sisäinen toimintamenomäärärahan kohdistamismekanismi noudattaa pääosin korkeakoulun mallia muutamin tiedekuntakohtaisin muutoksin. Varojen kohdentamisen perusteena on tuloksellisuus (tutkintojen ja opintopisteitten määrä sekä tutkimuksen tunnusluvut), mutta osa voimavaroista käytetään myös kehittämishankkeisiin ja erityisrahoitustarpeen perusteella. Edellä mainitun määrällisiin tunnuslukuihin perustuvan kohdentamisen ohella resursseja suunnataan eopetukseen ja poikkeuksellisen kalliin opetuksen menoihin osittaisrahoituksena. Tiedekunnan sisäisestä toimintamenomäärärahan käytöstä päättää dekaani. Tiedekunta seuraa keskitetysti toimintamenomäärärahan käyttöä. Seurannasta vastaavat dekaani ja talousvastaava. 3.2.2 Täydentävä rahoitus Budjettirahoituksen lisäksi tiedekunnassa on ulkopuolista eli täydentävää rahoitusta, jonka hallinnoinnissa tiedekunnassa noudatetaan korkeakoulun taloussääntöä. Täydentävän rahoituksen sopimustoiminnassa noudatetaan korkeakoulun innovaatiokeskuksen ohjeita. Tiedekunta seuraa keskitetysti täydentävän rahoituksen käyttöä. Seurannasta vastaavat dekaani ja talousvastaava.

11 3.3 Infrastruktuuri ja laitteet 3.3.1 Tilat Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan toimitilat sijaitsevat Otaniemen alueella seuraavissa rakennuksissa: Sähkö- ja tietoliikennetekniikka (Otakaari 5A), Sähkötalo 1 (Otakaari 7A), Automaatio- ja systeemitekniikka (Otaniementie 17), Micronova (Tietotie 3) sekä Metsähovi Kirkkonummella. Tiedekunnan kiinteistöasioista vastaavat kehityspäällikkö ja laboratorioinsinööri yhdessä korkeakoulun tila- ja turvallisuuspalveluyksikön ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Yli-insinöörillä on lista toimitiloista ja sitä ylläpidetään kuukausittain. Laitokset maksavat vuokraa käyttämistään tiloista toimitilalistan mukaisesti. 3.3.2 Työturvallisuus Tiedekunta noudattaa korkeakoulun työturvallisuus- ja työsuojeluohjeita. Tiedekuntaan on nimetty työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutettu nimetään henkilöjärjestöjen esityksestä. Lisäksi tiedekunnalle on oma pelastussuunnitelma, mikä löytyy internetistä tiedekunnan henkilökuntasivulta http://electronics.tkk.fi/fi/tiedekunta/henkilokunnalle/pelastussuunnitelma.pdf. TKK:n ohjeet löytyvät sivulta http://www.tkk.fi/yleista/tyosuojelu/. 3.3.3 Tarvikehankinnat ja laitteet Tiedekunnan laitteiden ja tarvikkeiden hankinnasta ja ylläpidosta vastaavat kussakin yksikössä nimetyt henkilöt. TKK:n hankintatoimi on dokumentoitu ja ohjeet löytyvät sivulta http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/ohjeet/hankintaohjeet/index.html. Toimistotarvikehankinnat hoidetaan keskitetysti tila- ja turvallisuusasioiden toimiston kautta. Tutkimuslaitteet kirjataan TKK:n rekisteriin http://weblarek.hut.fi/index.html. 4. TIEDEKUNNAN TOIMINNAN KUVAUS 4.1 Koulutus Teknillisen korkeakoulun koulutusprosessit on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Opetuksen tiedekuntatason linjaukset ja tavoitteet kirjataan vuosittain tulossopimusluonnokseen. Tiedekunnan varadekaani vastaa opetuksesta ja johtaa tämän alueen tulossopimusvalmistelua. Ohjelmien johtajat vastaavat osaltaan ohjelmista. Perustutkintojen opiskelijoita tiedekunnassa on yhteensä noin 3000. 4.1.1 Opetussuunnitelma Tiedekunnan kunkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman toteuttava opetusohjelma päivitetään vuosittain, ja se julkaistaan TKK:n opintotoimiston antamien ohjeiden mukaisesti. Opintojen suunnittelijat vastaavat opetussuunnitelmatietojen kokoamisesta laitoksista ja niiden koostamisesta yhtenäiseksi

opetussuunnitelmaksi. Tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmista kokonaisuutena vastaavat kunkin tutkinto-ohjelman koulutusneuvostot. 12 Opetussuunnitelmaprosessi tiedekunnassa -vuokaavio:

13 Opetussuunnitelman tekeminen tiedekunnassa Prosessikaavion sanalliset selitykset.1 Tiedekunnan ohjeistus laitoksille Opetussuunnitelman keräämisestä vastaavat suunnittelijat ohjeistavat laitokset tiedekunnan sisällä käytettävistä aikatauluista..2 Kurssien LMP-muutokset Laitokset keräävät ja päivittävät tiedekunnan ohjeiden mukaisesti LPM-listat, pää- ja sivuaineet, erilliset sivuaineet, moduulimuutokset ja tutkimusalat. Samalla laitokset päivittävät pää- ja sivuaineiden sekä tutkimusalojen vastuuprofessorilistoissa tapahtuneet muutokset..3 Tiedon kokoaminen esittelijälle Opetussuunnitelmaan liittyvät asiat koulutusneuvostossa esittelevä - pääsääntöisesti suunnittelija- laatii laitoksille ohjeet aikatauluineen seuraavaa lukuvuotta varten tarvittavien kurssi-, pääaine-, erillinen sivuaine -, moduuli- ja jatkokoulutuksen tutkimusalatietojen toimittamiseksi koulutusneuvoston käsittelyä/käsittelyjä varten ja lähettää ohjeet tarkoituksenmukaisiksi katsomine liitteineen laitosten opetus- tai vastaavalle yhdyshenkilöille toimenpiteitä varten..4 Päätösesitys Koulutusneuvostossa opetussuunnitelmaan liittyvät asiat esittelevä laatii laitosten toimittamien tietojen pohjalta koulutusneuvostolle päätösesityksen tutkinto-ohjelman pääaineiksi ja jatkokoulutuksen tutkimusaloiksi sekä tarpeen vaatiessa opetusohjelmaan lisättäviksi kursseiksi, sieltä poistettaviksi kursseiksi ja siellä olevien kurssien muutoksiksi (LPM-listat), tutkinto-ohjelman moduulien lisäämiseksi ja poistamiseksi sekä erillisinä sivuaineina tarjottaviksi opintokokonaisuuksiksi ja tieteen metodiikka -moduulin yhteiseen osaanlisättäviksi kursseiksi..5 LPM-päätös ja moduulit Tiedekunta toimittaa LPM-listat opintotoimistoon erillisen, opintotoimiston laatiman, ohjeen mukaisesti. Uusien kurssien perustaminen WinOodiin Opintotoimiston sovellussuunnittelija perustaa saapuneiden päätösten perusteella uudet kurssit WinOodiin. Tämän jälkeen uudet kurssit voidaan poimia OpasOodiin ja lisätä niiden kuvaustiedot. Uudet moduulit perustetaan WinOodiin..6 Päätösesitys pää- ja sivuaineista, tutkimusaloista Tiedekunta toimittaa hallitukselle menevän päätösesityksen pää- ja sivuaineista sekä jatkokoulutuksen tutkimusaloista opintotoimistoon. Opintotoimisto määrittelee, missä muodossa tiedot toimitetaan..7 Kurssikuvausten päivittäminen WebOodiin

Tiedekunta lisää uusien kurssien kuvaustiedot OpasOodi-työkalulla ja päivittää jo olemassa olleiden kurssien kuvauksia tiedekuntaneuvoston päätösten mukaisesti..8 Moduulisisältöjen päivittäminen, moduulirakenne Tutkinto-ohjelmien rakenteet ja moduulien sisällöt päivitetään..9 Moduulisisällöt ja moduulirakenteet, koko ops Tiedekuntaneuvostossa vahvistetaan moduulisisällöt, -rakenteet ja kaikki kurssit, siis seuraavan lukuvuoden opintosuunnitelma kokonaisuudessaan..10 Uusi opetussuunnitelma (opinto-opas, opetusohjelma) tiedotus Opetussuunnitelmatiedot kerätään tiedekuntaneuvoston päätöksistä sekä hallituksen ja vararehtorin päätöksistä. Opetussuunnitelman pohjalta tehdään opinto-opas ja muu opiskelijoille ja opettajille suunnattu opasmateriaali. 14 4.1.2 Tutkinnon kehittäminen Koulutusneuvosto seuraa ja kehittää tutkinnon sisältöä. 4.1.3 Tutkintojen tavoitteet Tutkintojen tavoitteet yleisellä tasolla on esitetty tutkintosäännössä. Tutkintojen tavoitteet ainekohtaisesti on esitetty tutkinto-ohjelmien opinto-oppaissa. 4.1.4 Opettajien kouluttaminen Henkilöstökoulutuksen tärkeä osa-alue on opettajille suunnattu YOOP eli yliopisto-opetuksen opintokokonaisuus, jota organisoi TKK:lla Opetuksen ja opiskelun tuki (OpeTuki), http://www.tkk.fi/fi/opinnot/opetuksen_tuki/index.html Tiedekunta kehottaa opettajia osallistumaan YOOP-koulutukseen. Uusia opetusvirkoja täytettäessä huomioidaan opetusansioiden ohessa pedagoginen kouluttautuminen. Tiedekunnassa toimii opetuksen laatutoimikunta, joka järjestää opetuksen kehittämisteemojen ympärille omia koulutustilaisuuksia. Oplaan tiedot löytyvät sivultahttp://electronics.tkk.fi/fi/tiedekunta/hallinto/toimikunnat/oplaa/. Tiedekunnan tuutoropettajien tukena on Tuutoroinnin tietopankki, joka on henkilökunnan saatavilla verkossa. Tuutorit koulutetaan tehtäväänsä tiedekunnassa ja heille järjestetään lukukausittain tilaisuuksia, joissa keskustellaan ajankohtaisista aiheista ja jaetaan kokemuksia ohjaustoiminnasta. Tuutorit saavat tukea ja palautetta tuutoritoiminnasta vastaavilta tiedekunnan suunnittelijoilta, joille tuutorit raportoivat lukukausittain ryhmiensä toiminnasta. Tuutorointiverkoston syntyminen mahdollistaa vertaistuen saamisen. 4.1.5 Opetusmuodot ja oppimisen arviointi Tiedekunnan opetushenkilökunta käyttää perinteisten opetusmuotojen, luentojen ja laskuharjoitusten, lisäksi myös seminaarimuotoista opetusta, laboratorityöskentelyä, ongelmalähtöistä opetusta, harjoitus-

töitä sekä integroitua Tiedekunnassa on eopetus-kehittämishanke, jonka puitteissa laitoksille tarjotaan puitteet verkkopohjaisen opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen (eopetus-verkkosivusto). Kurssimuotoisen opetuksen tukena tiedekunnassa toimii tuutorointijärjestelmä, jonka organisoinnista vastaavat opintoasioiden suunnittelijat yhdessä. Tuutorit ovat tiedekunnan pysyväisluonteista henkilökuntaa ja he ohjaavat henkilökohtaisesti opiskelijoita oman opintosuunnitelman tekemisessä, seuraavat opintojen etenemistä ja tukevat opiskelijan oman oppimisen arviointia. Tiedekunnan opetuksesta kerätään tietoa kurssitasolla PalauteOodi-työkalulla sekä merkittävimmissä koulutuksen välivaiheissa. Kurssipalautetta käsitellään laitoksilla niiden käytäntöjen mukaisesti sekä tiedekunnassa. OpLaa käy läpi palautekoosteita ja tukee opetuksesta vastaavaa varadekaania opetuksen kehittämisessä. Palautekoosteet toimitetaan myös dekaanille sekä koulutusneuvostoille.opetusta. Opetusmuotojen kehittäminen on opettajien ja laitosten vastuulla. 15 4.1.6 Opetustilojen kehittäminen Opetustilojen kehittämisestä vastaa tiedekunnassa kehityspäällikkö yhdessä tiedekunnan opettajien ja opintohallinnon kanssa. Tiedekunta kehittää opetustiloja vastaamaan uusien opetusmenetelmien haasteita. 4.1.7 Opetuksen käytännön järjestelyt Opetuksen aikataulu- ja tilasuunnittelun toteuttaa opintoneuvola, joka laatii luku- ja tenttijärjestykset. Opetuksen kursseilla järjestää vastaava opettaja. 4.1.8 Opintohallinnon prosessit Tutkinto-ohjelmissa noudatetaan TKK:n toimintakäsikirjassa kuvattuja prosesseja seuraavia poikkeuksia lukuunottamatta: Opiskelija toimittaa kansitettuja diplomitöitä kansliaan normaalisti kaksi tai kolme kappaletta tutkintoohjelmasta riippuen. Kun opiskelija haluaa julkaista diplomityönsä e-julkaisuarkistossa, pitää opiskelijan toimittaa kansliaan yksi tai kaksi kansitettua diplomityötä tutkinto-ohjelmasta riippuen. Diplomityön elektronisessa palautuksessa opiskelija seuraa kirjaston laatimia ohjeita. Diplomi-insinöörin tutkintotodistus luovutetaan opiskelijalle TKK:n opintotoimiston järjestämän todistustenjakotilaisuuden yhteydessä. SpaceMaster-maisteriohjelmasta valmistuville diplomi-insinööreille todistus luovutetaan TKK:n Erasmus Mundus -ohjelmien yhteisessä todistustenjakotilaisuudessa, jonka järjestävät kerran vuodessa ohjelmien koordinaattorit. Tiedekunta järjestää valmistuneille kandidaateille valmistujaistilaisuuden kaksi kertaa vuodessa. Opiskelijan pyynnöstä kandidaatin tutkinnon todistus voidaan antaa opiskelijalle tiedekunnan kansliassa jo ennen valmistujaistilaisuutta. 4.1.9 Opiskelijoiden rekrytoiminen Tiedekunnan tavoitteena on pitää huolta osaavan henkilöstön saatavuudesta elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tehtäviin. Tämä edellyttää kyvykkään nuorison rekrytointia tiedekuntaan ja kansainvälisesti tarkastellen huipputason koulutusta. Tiedekunnan varadekaani vastaa yhdessä tutkinto-ohjelmien

johtajien kanssa rekrytoinnista. Kansainvälisestä opiskelijarekrytoinnista vastaa kansainvälisen koulutuksen johtaja. Rekrytointiin kuuluvan tiedottamisen toteuttamisesta vastaa siihen nimetty henkilö. 16 Tiedekunnan tutkinto-ohjelmista tiedotetaan lukuvuoden aikana tärkeimmille kohderyhmille. Tiedottamisesta, tiedotusmateriaalin valmistuksesta ja esittelytilaisuuksien järjestelyistä vastaa kehityspäällikkö, ja niihin osallistuvat tiedekunnan suunnittelijat ja opintoneuvojat yhdessä. ABI-tiedotteen laatimisesta sekä abiturienteille suunnattujen verkkosivujen päivittämisestä vastaavat tutkinto-ohjelmien vastaavat johtajat sekä tiedekunnan webmaster. Tiedekunnan kansainvälisiä maisteriohjelmia markkinoidaan ensisijaisesti ohjelmien verkkosivujen avulla sekä osallistumalla kansainvälisille koulutustarjontaa esitteleville messuille, joko tiedekunnan kansainvälisistä asioista vastaavan suunnittelijan toimesta tai kansallisten yhteistyöverkostojen välityksellä. Maisteriohjelmien verkkosivuista vastaa kunkin ohjelman johtaja, tiedekunnan kansainvälisten asioiden suunnittelija sekä webmaster. Ohjelmista on myös painettua materiaalia. SpaceMaster-maisteriohjelman markkinointi, opiskelijarekrytointi ja verkkosivut hoidetaan konsortioyhteistyön kautta, ja niistä vastaa ohjelman konsortio. Tiedekunnan koulutustarjonta esitellään myös TKK:n valintaoppaassa ja mainoksissa sekä valtakunnallisessa Sähköä opiskelemaan -lehtisessä. Sähköä opiskelemaan -lehtistä toimittaa Sähkövoimatekniikan kerho ja sen yhteyshenkilönä tiedekunnassa on kehityspäällikkö. Toisen vaiheen opiskelijavalinta tehdään keväällä tapahtuvan haun jälkeen. Valinta tehdään hakupaperien perusteella niin, että tiedekunnan suunnittelija tekee esikarsinnan pohjatutkinnon soveltuvuuden perusteella. Tutkinto-ohjelmista vastaavat henkilöt arvioivat hakemukset ja tekevät alustavan valinnan tutkinto-ohjelmiin. Kansainvälisissä maisteriohjelmissa tiedekunnan kansainvälisistä asioista vastaava suunnittelija asettaa hakijat paremmuusjärjestykseen aiemman akateemisen menestyksen perusteella, jonka jälkeen kunkin ohjelman valintaryhmä käy hakemukset läpi. Esityksen rehtorille maisteriohjelmiin valittavista opiskelijoista valmistelee kunkin maisteriohjelman johtaja. SpaceMaster-maisteriohjelman opiskelijavalinnat tehdään konsortioyhteistyössä. TKK:lle tutkintoa suorittamaan hyväksyttävien opiskelijoiden valinnan rehtorille valmistelee ohjelman paikallinen koordinaattori. 4.1.10 Muut opintoasiat Opintojen ohjaus ja opintoneuvonta toteutetaan opiskelijoiden, opettajien ja hallinnon yhteistyönä. Tiedekunnan kummassakin toimipisteessä toimii opintoneuvola, tuutorointiverkosto sekä opintohallinnon tukipalveluita tuottava kanslia. Kanslian henkilökuntaan kuuluu sihteereitä ja suunnittelijoita.. 4.1.11 Opiskelijaliikkuvuus Tiedekunta kannustaa opiskelijoita kansainvälisyyteen. Tutkinto-ohjelmilla on omia opiskelijavaihtosopimuksia eri puolille maailmaa. Tiedekunnan opiskelijat voivat hakea TKK:n vaihtopaikkoja ja hankkia omia vaihtopaikkoja. Myös diplomityö on mahdollista tehdä ulkomailla. Tiedekunta on mukana myös kaksoistutkinto-ohjelmissa, mikä edistää opiskelijaliikkuvuutta.

17 4.1.12 Jatko- opiskelu Jatko-opiskelun sisällölliset tavoitteet on esitetty TKK:n tutkintosäännössä, http://www.tkk.fi/fi/opinnot/opintohallinto/tutkintosaanto/. Tiedekunnan jatko-opiskeluprosessi noudattaa pääpiirteittäin TKK:n opintotoimiston koostamaa jatkoopintoprosessin toiminnan kuvausta (http://www.tkk.fi/fi/opinnot/opintohallinto/prosessit/jatkokoulutusprosessi_09112009_ahvenniemi.pdf), mutta se poikkeaa jatko-opintojen valintaprosessin yksityiskohtien suhteen, ks. tarkemmin vastaava alakohta tällä sivulla. Jatko-opiskelun käytännön järjestelyt on esitetty opinto-oppaassa (http://electronics.tkk.fi/fi/opinnot/tutkintoohjelmat/est/opinto-oppaat/) sekä opintotoimiston jatkoopiskelua koskevissa ohjeissa ja oppaissa, http://www.tkk.fi/fi/opinnot/jatko-opinnot/ohjeita/. Lisäksi eri tutkijakoulut (http://electronics.tkk.fi/fi/opinnot/jatko_opinnot/tutkijakoulut/) julkaisevat koulujaan koskevia ohjeita. Opiskelijavalinta Jatko-opintoihin hakemisen aikataulutus tiedekunnassa on kuvattu dokumentissa "Jatko-opiskelijoiden valinta ETA- ja IL-tiedekunnissa 25.6.2009" (http://www.tkk.fi/fi/opinnot/opintohallinto/paatokset/jatkoopiskelijoiden_valinta_eta-ja_il-tiedekunnissa_2009-06-25.pdf). Jatko-opintoprosessin hakuprosessi on esitetty yleistasolla dokumentissa "TKK/ETA & TKK/IL Haku- ja prosessikuvaus tohtoriohjelmiin IL- ja ETA-tiedekunnissa" http://fysiikka.tkk.fi/fi/opinnot/jatko-opinnot/visio-prosessikaavio%2027.5.2009.pdf(http://fysiikka.tkk.fi/fi/opinnot/jatko-opinnot/visioprosessikaavio%2027.5.2009.pdf). Koska em. geneerinen dokumentti kuvaa sekä ETA- että IL-tiedekuntien tilannetta, on tätä dokumenttia tarkennettu omalla prosessikaaviolla. Tohtorikoulutoimikunta, tiedekunnan tohtoriohjelman johtoryhmä Tiedekunnan tohtoriohjelmaa ohjaa ja kehittää tohtorikoulutoimikunta, http://electronics.tkk.fi/fi/tiedekunta/hallinto/toimikunnat/tohtorikoulu/. Tohtoriohjelman johtoryhmän tehtäviä on kuvattu jatko-opintoprosessikuvauksessa, mutta tiedekunnan prosessi poikkeaa kuvauksesta seuraavilta osin: Tohtoriohjelman johtoryhmä ei valmistele jatko-opiskelijavalintaa tiedekunnan päätettäväksi ja eikä valmistele esitystä jatkokoulutuksen tutkimusaloista tiedekuntaneuvostolle. Nämä asiat valmistellaan ensimmäisessä tapauksessa kohdan opiskelijavalinta mukaan ja jälkimmäisessä tapauksessa esityksen valmistelee opetussuunnitelmasta vastaava suunnittelija. Ensimmäinen varadekaani toimii tohtoriohjelman johtajana. Tohtoriohjelman johtajan tehtävät ovat jatko-opintoprosessikuvauksen mukaisia pl. seuraava poikkeukset: tohtoriohjelman johtaja ei vastaa jatko-opiskelijoiden valinnan valmistelusta. Valinnan valmistelu on kuvattu kohdassa opiskelijavalinta. tohtoriohjelmalla ei ole yhteisiä opintoja, joten tohtoriohjelman johtaja ei näistä voi vastata tohtoriohjelman johtaja ei vastaa siitä, että jatko-opiskelijoiden opintosuunnitelma- ja ohjauskäytännöt toimivat. Tämä asia on tutkintosäännön perusteella valvojan vastuulla.

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan tutkijakoulu Tiedekunnalla on oma tutkijakoulu, jota rahoitetaan tiedekunnan toimintamenomäärärahoista. Tutkijakoulu perustettiin aikoinaan paikkaamaan sähkö- ja tietoliikennetekniikan alojen tutkijakoulupaikkavajetta. Tutkijakoulua ohjaa suoraan tohtorikoulutoimikunta. Tiedekunnan tutkijakoulu on toiseksi suurin tiedekunnassa toimiva tutkijakoulu. Tiedekunnan oman tutkijakoulun yleisohjeet ovat sivulla http://electronics.tkk.fi/en/studies/doctoral_studies/graduate_schools/gece/ Tiedekunnan tutkijakoulussa on vielä jonkin aikaa kahdenlaisia päätoimisia jatko-opiskelijoita: tutkijakoululaisia ja jatko-opiskelusitoumuksen tehneitä jatko-opiskelijoita. Nämä opiskelijakategoriat on esitelty tarkemmin alla. Tiedekunnan tutkijakoulu on tutkijakoululaisten asioiden lisäksi hallinnoinut perusopiskelijoiden tohtorilinjaa opintolinjaa (http://electronics.tkk.fi/fi/opinnot/jatko_opinnot/tohtorilinja/), joka on tarkoitettu houkuttelemaan perusopiskelijoiden parhaimmisto jatko-opintojen pariin. Tutkijakoululaiset Tutkijakoululaiset saavat palkkansa perusosan tiedekunnalta ja raportoivat opintomenestyksestään tutkijakoululle vuosittain. Palkalliset paikat julistetaan vuosittain järjestettävässä haussa. Tiedekunnan tutkijakoulu käyttää haussa samoja kriteerejä ja käytäntöjä kuin GETA (http://geta.tkk.fi/fi/). Palkallisen paikan hakulomake ja tutkijakoulun ehdot ovat vuoden 2009 osalta osoitteessa http://electronics.tkk.fi/en/studies/doctoral_studies/graduate_schools/gece/application2009.pdf 18

Tutkijakoulupaikan haku- ja valintaprosessi on kuvattu alla: 19 Jatko-opiskelusitoumuksen tehneet Tohtorikoulutoimikunta päätti 8.2.2010, että uusia jatko-opiskelusitoumuksia ei oteta vastaan. Vanhoja sitoumuksia kunnioitetaan niin kauan, kunnes ne raukeavat. Jatko-opiskelusitoumuksen tehneet jatko-opiskelijat opiskelevat esimerkiksi projektirahalla, mutta sitoutuvat valmistumaan neljässä vuodessa ja raportoimaan vuosittain tutkijakoululle opintomenestykses-

tään. Onnistuneen raportin seurauksena tiedekunta antaa opiskelijan laitokselle palkkion, josta laitos velvoitetaan maksamaan osa opiskelijalle palkkiona. Seuranta Tutkijakoulun toiminnan kannalta seuranta on olennaisen tärkeää. Vuosiraportin avulla opintoja seurataan ja päätetään opiskelijan jatkorahoituksesta tai palkkioista. Sekä palkallisten että jatko-opiskelusitoumuspaikkojen tapauksessa raportointi ja seuranta on samanlaista. Seuranta on kuvattu alla. 20 Tutkijakoulun toiminnan kannalta seuranta on olennaisen tärkeää. Vuosiraportin avulla opintoja seurataan ja päätetään opiskelijan jatkorahoituksesta tai palkkioista. Sekä palkallisten että jatko-opiskelusitoumuspaikkojen tapauksessa raportointi ja seuranta on samanlaista. Seuranta on kuvattu alla.

21 4.1.13 Aikuiskoulutus Aikuiskoulutus toteutetaan koulutuskeskus Dipolissa. Dipolin koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuksesta kiinnostuneet voivat hakea tiedekunnan tutkinto-ohjelmien kursseille erillisopiskelijoina. 4.2 Tutkimus Tiedekunnan tutkimustoiminta kohdistetaan toisaalta tiedekunnan vuosittain päivitettävän strategisen linjauksen tavoitteitten mukaisesti ja toisaalta laitosten sisäisin päätöksin. Tiedekuntatason strategiset linjaukset ja hankkeet sisältyvät tiedekunnan tulossopimusprosessiin. Tutkimusta suunnitellaan myös tulossopimusaikataulusta riippumatta. Tiedekunnan sisäiset ja yhteistyökumppanien kanssa muodostetut yhteisöt tekevät jatkuvana prosessina omaa tutkimuksen suuntaamistyötään. Tiedekunnassa osa-alueensa tutkimustyötä ohjaavia yhteisöjä ovat mm. instituutit, huippuyksiköt ja yhteistyöyksiköt (esim. Micronova) sekä niitten johtokunnat. Näillä on omat tutkimuksen suunnitteluprosessinsa. Dekaani seuraa ja tilanteen mukaan tukee yksiköitten ja yhteisöjen hankkeita. Dekaani suuntaa merkittävän osan toimintamenovaroista tohtorikoulutuksen ja tutkimustoiminnan tulosten perusteella. Tässä hyödynnetään TKK:n hallinnon tuottamia tulosmittareita. Tiedekunta ohjaa myös näin tutkimusta ja sen laatua. Laitoksilla on laaja vapaus päättää omien linjaustensa mukaan tutkimuksensa sisällöstä. Kaikkien tutkijoitten osallistumisesta opetukseen tukee tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä. Tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä tukemaan on perustettu erityinen tutkimussuuntautunut koulutuslinja. 4.2.1 Tutkimusstrategia Tiedekunnan strateginen toimintasuunnitelma on hyväksytty tiedekunnan johtoryhmän kokouksessa 11.2.2009 ja siinä kuvataan tarkemmin tiedekunnan tutkimuksen tavoitteita. Se pyrkii vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin vaikuttamalla mm. seuraaviin asioihin: - Edistää vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa. - Tuottaa tietoa ja osaajia Suomessa tapahtuvaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. - Luo osaamispohjaa ja ideoita uusille yrityksille. - Ylläpitää kiinnostusta tekniikkaan ja tekniikan opiskeluun ja rekrytoi parhaita opiskelijoita tutkintoohjelmiinsa sekä Suomesta että ulkomailta. - Kehittää toimintaansa osana Aalto-yliopistoa. 4.2.2 Tutkimustoiminta ja tutkimuksen organisointi Tiedekunnan tutkimustoiminnan toteutuksesta ja hallinnoinnista vastaavat laitosten tutkimusryhmät. 4.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallinen vuorovaikutusprosessi on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa.

Niin sanottu kolmas tehtävä kuuluu olennaisena tekniikan yliopiston perusluonteeseen. Keskeisenä tehtävänä on koulutus elinkeinoelämän tehtäviin sekä nykyisiä ja tulevia osaamistarpeita vahvistava teknistieteellinen tutkimus- ja kehitystyö. Kolmannen tehtävän kokonaisuuteen kuuluu tiedottaminen ja markkinointi sidosryhmille, yhteistyö yritysten ja niitten järjestöjen sekä toiminnan kannalta keskeisten ministeriöitten, Suomen Akatemian, Tekesin ja VTT:n kanssa. Tämä yhteistyö antaa arvokasta palautetta tiedekunnan kaikkeen toimintaan. Tiedekunta on alansa keskeinen koulutus- ja tutkimusyksikkö ja siten myös alansa keskeinen teknologian siirron toimija. Toiminta kohdistuu erittäin monipuolisesti yhteiskunnan eri aloille: teollisuuteen, terveydenhuoltoon, ympäristökysymyksiin, standardointiin, turvallisuuskysymyksiin, tieteen ja taiteen eri alojen työhön jne. Yhteistyö alan keskeisten toimijoitten kanssa on laajaa ja kehittynyttä, mutta edellyttää jatkuvaa kehittämistä toiminnan kaikilla tasoilla. Uusia yhteistyömuotoja on jatkuvasti valmisteilla. Yhteistyötä tehdään laajasti mm. sidosryhmien eri elimissä, instituuttien piirissä ja yhteisvastuualueilla. Tiedekunnalla on myös eräitä palvelufunktioita; suurjännitetekniikan testaus- ja mittauspalvelut, Micronovan tutkimus- ja kehityspalvelut ja kansalliset mittanormaalilaboratoriot. Näillä saadaan varoja jatkokoulutukseen ja ao. alojen kalliiseen koulutukseen. Sidosryhmien kanssa tehtävää työtä varten tiedekunnalla on omia ja toisten tiedekuntien kanssa yhteisiä instituutteja, yhteisiä tutkinto-ohjelmia sekä pää- ja sivuaineita (BioIT, talotekniikka, avaruustekniikka, jne.) ohjauselimineen, yhteisiä infrastruktuureja, lukuisia vastuualuekohtaisia järjestelyjä esim. yhteisja lahjoitusprofessuurien välityksellä, viestintätoimintaa, yhteyksiä valtion ja elinkeinoelämän johtoon sekä rahoitusorganisaatioihin. Tiedekunnan professorit osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen asiantuntijarooleissa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tiedekunnassa toimii alumniyhdistys Sähköklubi, http://sklubi.tky.fi/. Sähköklubi yhdistää valmistuneita, tiedekunnassa opiskelevia teekkareita ja tiedekuntaa. TKK:n alumnitoimintaa koordinoi PoliAlumni. 22 4.4 Tukitoiminnot Osa tiedekunnan tukitoiminnoista on organisoitu laitoksiin osa tiedekuntatasolle. Keskitetysti hoidetaan opiskeluprosesseihin liittyvät asiat, hallintopäällikön tehtävät, viestintä sekä vahtimestaritoimi ja atk-tukipalvelu. 4.4.1 Opintohallinto Opintohallinto sisältää tiedekunnan kanslioiden opintopalvelut ja opintohallinnon suunnittelutoiminnot. Kanslian opintopalveluista vastaa tiedekunnan kanslioiden henkilökunta eli opinto- ja toimistosihteerit, suunnittelijat sekä koulutusasiantuntija opintohallinnon lähiesimiehenä. Opintopalvelut nähdään oppimisen tukipalveluina ja niiden tarkoituksena on poistaa turhat etenemisen esteet, tarjota asianmukaista tiedotusta, neuvontaa ja ohjausta eri opintojen vaiheisiin liittyvissä ky-