TURUN SEUDUN MIELENTERVEYSPALVELUYHDISTYS RY MONIPALVELUKESKUS TSEMPPI

Samankaltaiset tiedostot
TURUN SEUDUN MIELENTERVEYSPALVELUYHDISTYS RY

TURUN SEUDUN MIELENTERVEYSPALVELUYHDISTYS RY

Klubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka.

Kysely sote-järjestöille marraskuussa 2018

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

TYÖHÖNVALMENNUS PALKKATUKIJAKSOLLA.

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

SATAOSAA työhönvalmennus

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN HANKEAVUSTUSHAKEMUKSET VUODELLE 2016 LIITE 1. Määrälliset tavoitteet vuonna 2016

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT!

Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

Yhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa

Olli Laasanen Anna-Kaisa Liimatainen Leena Tarkiainen

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (TA ) HAKEMUSLOMAKE

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Mukana ihmisten arjessa

Vaalan kunta.

kynnyksetön Olopiste - työtoiminta

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT!

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Euroopan sosiaalirahaston rahoitusmahdollisuudet

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

Monik ry:n Esittely LIBAN ISMAIL

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (TA ) HAKEMUSLOMAKE

T Y Ö PA J AT N Ä Y T T Ö Y M P Ä R I S T Ö N Ä. 9/14/2018 Maija Schellhammer-Tuominen 1

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon. Merja Korkiakoski

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN UUDET NÄKÖKULMAT-foorumi Kuntouttavan työtoiminnan työryhmä Pj. Jarno Karjalainen

Työllisyyspalvelut sosiaalityössä

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola

Kiinni työelämässä -seminaari

SEKTORIT SEKAISIN YRITYKSEN NÄKÖKULMA

Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Kohtaamispaikkapäivät. Paikallisen järjestötoiminnan mahdollisuus ITUSPY asiakaslähtöinen mielenterveystyön kehittäjä

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

PALOMA- projekti

Osaajia yritysten tarpeisiin - Lapin kasvupalvelupilotti. Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Työllisyyspoliittiset avustukset vuodelle 2019

Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

IKÄIHMISTEN VAPAAEHTOISTOIMINTA

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Työelämäosallisuuden edistäminen ja KOPPI-hanke. KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hankkeen seminaari 21.1.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Monet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen

SOTE- ja maakuntauudistus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Kumppaniksi ry, Vienankatu 5-7, Kajaani. Kumppaniksi ry

Mukana ihmisten arjessa

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke

Transkriptio:

TURUN SEUDUN MIELENTERVEYSPALVELUYHDISTYS RY MONIPALVELUKESKUS TSEMPPI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Missio ja arvot 3 2. Yleistä 3 3. Toiminta 3 4. Hallinto 6 5. Henkilöstö 7 6. Toimitilat 7 7. Rahoitus 7 8. Laatutyö, arviointi ja kehitystyö 8 2

1. MISSIO JA ARVOT Turun seudun Mielenterveyspalveluyhdistys ry:n eli Monipalvelukeskus Tsempin tehtävänä on tuottaa ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia palveluja mielenterveyskuntoutujille, pitkäaikaistyöttömille ja muille valitsemilleen kohderyhmille. Tsemppi tekee alueellisesti ja valtakunnallisesti yhteistyötä eri viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Toiminnalla vaikutetaan ennaltaehkäisevästi ja korjaavasti mielenterveysongelmiin, syrjäytymiseen ja työttömyyteen. Arvot 2. YLEISTÄ - asiakaslähtöisyys - tavoitteellisuus - ammatillisuus - luottamuksellisuus - vuorovaikutuksellisuus Turun seudun Mielenterveyspalveluyhdistys ry on perustettu vuonna 2002. Perustajayhdistyksiä ovat Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry, Lounais- Suomen Mielenterveysseura ry, Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais- Suomen yhdistys ry ja Turun seudun Vammaisjärjestöt TVJ ry. Varsinainen toiminta alkoi Monipalvelukeskus Tsemppinä vuonna 2003. 3. TOIMINNAT JA PALVELUT Tsemppi - Talo, vuodesta 2007 Tsemppi-Talo tarjoaa turkulaisille työikäisille mielenterveyskuntoutujille toimintakykyä ylläpitävää ja kuntouttavaa mielekästä toimintaa työyksiköiden ja ryhmien muodossa. Lisäksi Talolla on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen ja vertaistukeen kohtaamispaikassa. Talon toiminnan vaikuttuvuus ilmenee niin, että sen toiminnan parista ja tukemina siirtyy vuosittain 20 30 henkilöä kuntoutustuelta eli määräaikaiselta eläkkeeltä takaisin työelämään tai opiskelujen pariin. Asiakkaiden läpivirtaukseen ja sen laajuuteen kiinnitetään erityisesti huomiota. Asiakkaiden kanssa tehdään tavoitteellinen, omiin voimavaroihin perustuva henkilökohtainen suunnitelma, joka tarkistetaan säännöllisesti. Tavoitteena on tukea suunnitelmallisesti ja yksilöllisesti kuntoutujan arjen hallintaa, itsenäisyyttä, omatunnonarvoa, sosiaalisia taitoja sekä integroitumista yhteiskuntaan. Määrällisenä tavoitteena on tarjota arkipäivisin palveluja noin 20-30 turkulaiselle mielenterveyskuntoutujalle ja vuositasolla noin 100 eri kuntoutujalle. Tsemppiä vapaudessa! projekti 2012-2015 Projektin kohderyhmänä ovat Turun seudulla asuvat nuoret (15 30 v), joilla on vaarana saada vankilatuomio. Asiakkaaksi tulevalla voi olla paljon sakkoja, ehdollista vankeutta, yhdyskuntapalvelua tai näiden erilaisia yhdistelmiä. Päätavoitteena on ehkäistä syntymässä oleva vankilakierre ja sitä kautta tapahtu- 3

va yhteiskunnasta syrjäytyminen. Vuosittain toiminnassa on mukana n.10-20 asiakasta. Päätavoitteen saavuttamiseksi käytössä on laaja-alainen tuki eri elämänalueilla. Tarkoituksena on helpottaa asiakkaan kiinnittymistä projektiin ja vahvistaa samalla hänen motivaatiotaan. Osatavoitteiksi on kirjattu työpainotteinen päivä, tukiverkoston luominen ja arjen hallinta. Asiakkaat ohjautuvat projektiin yhteistyökumppanien Turun yhdyskuntaseuraamustoimiston ja Varsinais-Suomen sovittelutoimiston henkilökunnan ohjaamina. Myös muita väyliä voidaan käyttää tarpeen mukaan. Wabarit!- miehet vapaaehtoisina projekti 2012-2014 Toiminnan päätavoitteena on tuottaa miesten ylläpitämää vapaaehtoistoimintaa Turun seudulla. Täysi-ikäisiä miehiä rekrytoidaan vapaaehtoisiksi oppilaitoksista, verkostotyöllä, yleisellä näkyvyydellä ja markkinointitapahtumien avulla. Vapaaehtoisten kohderyhmänä ovat mielenterveyskuntoutujat, kehitysvammaiset ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Vapaaehtoisten tuettavaksi ja kaveriksi otetaan 15 vuotta täyttäneitä ja vanhempia poikia ja miehiä. Toiminta muotoutuu vapaaehtoisen osaamisesta, tuettavan tarpeista ja toiveista. Vapaaehtoisen ja tuettavan kanssa tehdään määräaikainen sopimus, joka tarkistetaan säännöllisesti. Tukisuhde mahdollistaa molempien osapuolien harrastamisen, hyvinvoinnin edistämisen, uusien asioiden kokemisen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyn. Vapaaehtoisille miehille järjestetään perehdytys, työnohjausta, lisäkoulutusta ja virkistyspäiviä oman jaksamisen ja vapaaehtoistyön mielekkyyden takaamiseksi. Vuosittain tavoitteena on saada mukaan 10 uutta miestä vapaaehtoiseksi ja jokaiselle oma kaveri. Vapaaehtoistyön kumppanuuksia pyritään hankkimaan vähintään 5 kpl vuodessa. Tavoitteena on myös ylläpitää aikaisemmat kaverisuhteet ja vahvistaa niiden toimintaa. Miesten vapaaehtoistoiminnasta pyritään tekemään yhdistyksen pysyvää toimintaa ja rahoitusneuvottelut käynnistetään vuoden aikana. Mieskaveritoiminta / Pikkukaveria ei jätetä -projekti Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isäänsä tai muihin miehiin. Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa lapselle turvallinen tapa tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään. Lisätä lapsen kehitystä tukevia aikuiskontakteja sekä tukea yksin lastaan kasvattavan äidin jaksamista perheen turvaverkostoa laajentamalla. Mieskaveriksi sopii tavallinen, turvallinen ja luotettava mies. Mieskaverin iällä, ulkonäöllä, kansalaisuudella tai ammatilla ei ole merkitystä. Tärkeintä on, että pystyy kohtaamaan erilaisia ihmisiä, ja että on aikaa ja kiinnostusta jakaa arkeaan lapsen kanssa. 4

Mukaan vapaaehtoistoimintaan pääsee mieskaverikurssin kautta. Toimintaan mukaan tulevat miehet käyvät mieskaverikurssin, jonka aikana perehdytään muun muassa vapaaehtoistyön ja kaveritoiminnan periaatteisiin, lapsen kehitykseen, äitien ja lasten odotuksiin sekä vapaaehtoisena jaksamiseen. Mieskaveri ja lapsi/lapset tapaavat toisiaan säännöllisesti kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa ja tekevät kumpaakin kiinnostavia asioita. Perheet voivat hakea lapselleen mieskaveria, jos lapsella ei syystä tai toisesta ole kontaktia biologiseen isään tai muihin miehiin ja kun äiti kokee lapsen kaipaavan kasvunsa tueksi mieskaveria. Mukaan lähtevät lapset ovat yli 5 vuotiaita. Tsempin Rekry projekti vuodesta 2003 - Tsempin Rekry- projekti - projekti on suunnattu pitkäaikaistyöttömille, joiden työttömyyttä on kertynyt yli 500 päivää. Projektin asiakkaana voivat olla myös muuten vaikeasti työllistettävät ja nuoret työttömät. Tavoitteena on hakea projektin asiakkaille työpaikkoja yrityksistä. Asiakkaiden sijoittumista tuetaan koko siirtymäjakson ajan ja myös työssäolojaksojen aikana. Projektin toteuttama kaksivaiheinen asiakashaastattelu antaa hyvän kuvan asiakkaan työllistymismahdollisuuksista yrityksiin. Mikäli projektin henkilöstö arvioi, ettei asiakkaasta ole vielä työllistymään yritykseen, niin tieto välitetään työhallinnolle.projektin määrällisenä tavoitteena on tarjota palveluja 150 pitkäaikaistyöttömälle, sekä 50 nuorelle työttömälle työnhakijalle. Kuntouttava työtoiminta vuodesta 2004 Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on rakentaa työllistymisen polkuja pitkään työttöminä olleille henkilöille. Tsempin kuntouttava työtoiminta tarjoaa työpaikan, jossa voi aidossa työympäristössä opetella vaihtelevia työtehtäviä ja saada tukea ja ohjausta työllistymiseen. Asiakkaat ohjautuvat Tsempin kuntouttavaan työtoimintaan Turun työvoiman palvelukeskuksesta, Naantalin Pointista tai muista kunnista. Yhteistyössä asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa laaditaan yksilöllinen suunnitelma kuntouttavan työtoiminnan käytöstä. Kirpputorilla ja kierrätyspyöräpajassa kuntouttavan työtoiminnan asiakas pääsee tekemään käsillään töitä. Tarjolla on polkupyörien huoltoa ja rakentelua, sekä asiakaspalvelutehtäviä kirpputorin kassalla ja kahviossa. Samalla asiakkaan työelämävalmiudet kehittyvät työyhteisössä, jolla on tietyt rutiinit ja toimintatavat. Tsempin kuntouttavaan työtoimintaan sisältyy aina myös kahden viikon välein tapahtuva yksilöohjaus, mikä sisältää ohjausta työllistymiseen ja arjenhallintaan liittyvissä asioissa sekä työ- ja toimintakyvyn arviointia. Tavoitteena on, että kuntouttavan työtoiminnan jälkeen asiakkaalla on suunnitelma oman työllistymisensä tai opiskelunsa suhteen. 5

4. HALLINTO Uudet hankkeet Yhdistys on hakenut rahoitusta kolmelle uudelle projektille Rahaautomaattiyhdistykseltä. Mikäli avustukset myönnetään, niin toiminnat käynnistetään projektisuunnitelmien mukaisesti. Haetut projektit: Omissa käsissä!- nuorten rekrytointi yrityksiin The Full House- palvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Yhdessä- projekti järjestöyhteistyön kehittämiseen. TsempinKulma TsempinKulma sisältää LaiskaKirppis - kirpputorin ja Recykkeli - kierrätyspyöräverstaan. Nämä toiminnat ovat yhdistyksen liiketoimintaa. TsempinKulma ei tavoittele liiketaloudellista voittoa, vaan tarjoaa työllistymis- ja harjoittelumahdollisuuksia pitkään työttöminä olleille. Lisäksi TsempinKulma tarjoaa hyvän paikan kuntouttavalle työtoiminnalle. Laiskan Kirppis toimii täyden palvelun kirpputorina, missä asiakas pääsee helpolla. Henkilöstö pitää myyntipaikan koko ajan kunnossa ja asiakkaan ei tarvitse käydä myyntipaikkaansa järjestelemässä. Recykkeli - kierrätyspyöräverstaan pyörät saadaan lahjoituksina. Pyörät kunnostetaan ja myydään edullisesti eteenpäin. Recykkeli myös huoltaa pyörät. Recykkeli osallistuu aktiivisesti Turun alueen kierrätys- ja ympäristötapahtumiin. Yhdistyksen hallintoon osallistuvat sen perustajajäsenyhdistykset: Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry, Omaiset Mielenterveystyön Tukena Lounais- Suomen alueyhdistys ry, Lounais-Suomen Mielenterveysseura ja Turun Seudun Vammaisjärjestöt TVJ ry. Osallistuminen palveluyhdistyksen hallintoon ja kehittämiseen syventää perustajayhdistysten yhteistyötä ja luo sille uusia väyliä. Kukin yhdistys asettaa omat edustajansa palveluyhdistyksen hallitukseen. Hallituksen muodostavat puheenjohtaja ja kuusi jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Hallituksen sihteerinä toimii toiminnanjohtaja. Yhdistyksellä on taloussääntö, joka on hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 2003. Taloussäännön mukaisesti hallituksen kokousten esityslistat valmistelee työvaliokunta, jonka valitsee hallitus. 5. HENKILÖSTÖ Yhdistyksen henkilöstö on hyvin koulutettua, innostunutta ja asiakaslähtöisesti toimivaa. Koulutuksen kirjo on laaja, mikä mahdollistaa myös moniammatillisten palvelujen tuottamisen. Yhdistyksessä oli vuonna 2013 kokoaikaisesti palkattuina 13 henkilöä ja osaaikaisesti 9 henkilöä. Mikäli uudet hankkeet toteutuvat henkilöstön määrä kasvaa 6 henkilöllä. Osa-aikaisten määrä pysyy todennäköisesti ennallaan. 6

6. TOIMITILAT 7. RAHOITUS Monipalvelukeskus Tsemppi jatkaa toimintaansa vuoden 2006 alussa vuokraamissaan toimitiloissa, jotka sijaitsevat Vanha Hämeentie 29:ssä. Tsemppi - Talo toimii osoitteessa Mikonkatu 2. Toimitilat sisältävät keittiön, toimisto- ja ryhmätiloja. Tsempin Kulman Laiskan Kirppis toimii samassa kiinteistössä Monipalvelukeskus Tsempin kanssa. Kierrätyspyöräverstas Recykkeli toimii vanhassa Leaf -kiinteistössä Turun Kärsämäessä. Lisätiloja hankitaan uusiin hankkeisiin tarpeen mukaan. Yleistä Turun seudun Mielenterveyspalveluyhdistyksen rahoitus koostuu eri lähteistä saatavista avustuksista ja palvelujen tuottamisesta. Kestävällä pohjalla olevaa rahoitusta ei ole, vaan avustukset haetaan vuosittain. Rahoitusten määräaikaisuus asettaa omat haasteensa toiminnalle. RAY-avustukset - Tsemppi - Talolle on haettu kohdennettua toiminta-avustusta - Tsemppiä Vapaudessa! -projektille ja Wabarit! - miehet vapaaehtoisina projektille on haettu projektirahoitusta. - uusiin hankkeisiin on haettu projektirahoitusta Turun kaupungin avustukset - toiminta-avustus yhdistykselle - vuokra-avustus - Tsemppi-Talon kaupungin osuus, 50 % kustannuksista - Tsempin Rekry! - projektin kaupungin osuus 10 % kustannuksista Varsinais-Suomen ELY keskuksen avustukset - Tsemppin Rekry projektin rahoitus 90 % kustannuksista. Työllistämistuet Yhdistyksen osa-aikaisesti palkattujen palkkakustannuksiin saadaan tukea KELALta. Liiketoimintaan työllistettyjen kuluihin saadaan perustuki, joka on maksimissaan puolet palkkakustannuksista. Yhdistyksen muihin toimintoihin palkattujen osa-aikaisten tuki kattaa lähes kokonaan palkkakustannukset. Yhdistyksen oma rahoitus Tsempin oma toiminnan rahoitus on vähäistä ja koostuu seuraavista: - Kuntouttava työtoiminta on palvelutuotantoa - TsempinKulma yhdistyksen veronalaista liiketoimintaa - vähäistä tuloa syntyy myös harjoittelija/opiskelijaohjauksista 7

Talousarvion tulot vuodelle 2014 ovat n.1 209 000 euroa ja menot n.1 213 000 euroa. Talousarviossa ovat mukana myös uudet hankkeet ja talousarvio päivitetään avustuspäätösten mukaisesti myöhemmin.tulot sisältävät myös RAY:n siirtyviä avustuksia vuodelta 2013. (Liitteenä talousarvio 2014) 8. LAATUTYÖ, ARVIOINTI JA KEHITYSTYÖ Yhdistyksen toiminnan kehittämistä, arviointia ja laatua ohjaa strategia vuosille 2012-2016. Kehittäminen Toiminnan kehittämisessä on mukana koko henkilökunta toiminnanjohtajan johdolla. Yhteisillä kehittämispäivillä mietitään toimintojen laatua ja sen parantamista. Kehittämistoimintaa tukee henkilöstön koulutus ja osaamisen lisääminen. Nykyisiä palveluita kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Vuoden aikana kartoitetaan myös uusien hankkeiden tarvetta ja haetaan tarvittaessa niihin rahoitusta. Arviointi Uusien hankkeiden toimintaa arvioidaan asiakaskyselyillä, tarvittaessa itsearviointina ja opinnäytetöiden avulla. Laatu Yhdistyksen kaikessa toiminnassa pyritään aina hyvään laatuun ja sen jatkuvaan kehittämiseen niin, että se on kaikille osallistuville tasapuolista ja yhdenmukaista. Asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuunnellaan, muutosehdotuksiin reagoidaan mahdollisuuksien mukaan. Arvioinneista saadut tulokset hyödynnetään myös laadun parantamisessa. 8