Suomen YK-nuorten Post-2015 -kyselyn tulokset 1
YK-NUORTEN POST-2015 -KYSELY Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiot sopivat vuonna 2000 vuosituhatjulistuksesta, jossa määriteltiin kahdeksan tavoitetta paremman ja oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseksi. Tavoitteiden saavuttamisen takarajaksi asetettiin vuosi 2015. Aikarajan lähestyessä keskustellaan parhaillaan uusista vuosituhattavoitteista eli kestävän kehityksen tavoitteista. YK on kutsunut näihin keskusteluihin mukaan jäsenvaltioiden lisäksi myös kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Suomen YK-nuoret ja sen jäsenjärjestöt osallistuvat keskusteluun tuomalla esiin suomalaisten nuorten näkökulmia. KYSELYN RAKENNE Nuoret muodostavat merkittävän osan maailman väestöstä ja he tulevat kantamaan tänä päivänä tehtyjen päätösten seuraukset vielä vuosikymmenten ajan. Suomessa 15 29 -vuotiaita nuoria on noin miljoona 1. Nuorten kuunteleminen ja osallistaminen päätöksentekoprosesseihin on tärkeää. Suomen YK-nuoret on kartoittanut suomalaisten nuorten mielipiteitä kestävän kehityksen tavoitteista kansallisen kyselyn avulla. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, mitkä teemat ovat nuorille etusijalla parempaa maailmaa rakennettaessa. Lisäksi tavoitteena oli tiedottaa nuoria käynnissä olevasta Post- 2015 prosessista ja saada heidät pohtimaan sen merkitystä sekä itselle että muille nuorille ympäri maailmaa. Kysely toteutettiin vaapaaehtoisvoimin keväällä 2014 kuuden viikon aikana helmi-huhtikuussa. Kyselyä pyrittiin jakamaan maantieteellisesti mahdollisimman laajasti Suomen YK-nuorten jäsenjärjestöjen ja aktiivien tuella. Vastauksia kerättiin sähköisellä e-lomakkeella, jota levitettiin sosiaalisen median sekä koulujen ja oppilaitosten sähköpostilistojen kautta. Sosiaalisessa mediassa nuoria pyrittiin tavoittamaan monipuolisesti levittämällä kyselyä eri kanavien kautta esimerkiksi ammattikoulujen, lukioiden tai harrasteryhmien Facebook -sivuilla. Muutamia vastauksia saatiin myös paperisella lomakkeella. Kysely koostui monivalintakysymyksistä ja avoimista vastauksista. Monivalintaosiossa vastaajia pyydettiin valitsemaan 18 vastausvaihtoehdosta kuusi itselleen tärkeintä teemaa. Vastaajilla oli mahdollisuus kertoa perusteellisemmin omista mielipiteistään avoimessa osiossa. Kysely pidettiin tietoisesti lyhyenä ja nopeana täyttää korkeamman vastausprosentin saavuttamiseksi. Rakenteeltaan kysely muistutti YK:n My World 2015 -kyselyä. 2 My World 2015 on YK:n virallinen kysely, jonka tarkoituksena on kerätä maailmanlaajuisesti yksittäisten ihmisten mielipiteitä siitä, mitkä asiat ovat heille etusijalla parempaa maailmaa rakennettaessa. Osa Suomen YK-nuorten kyselyssä olevista vastausvaihtoehdoista valittiin mukaillen YK:n kyselyn teemoja ja osa syntyi Suomen YK-nuorten jäsenien käymien keskusteluiden pohjalta. Vastausvaihtoehdoissa pyrittiin tuomaan esiin sekä maailmanlaajuisia teemoja kuten ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ja yritysten vastuullinen toiminta että suomalaisia nuoria mahdollisesti lähemmin koskettavia teemoja kuten koulutus ja nuorten osallistuminen. Taustatiedoissa nuoret ilmoittivat ikäryhmänsä, asuinalueensa, sukupuolensa sekä pääasiallisen toimensa (katso kuvio 1). 1. Nuorisobarometri 2013 http://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/ 2. My World 2015 www.myworld2015.org Tätä raporttia kirjoittaessa kysely on edelleen avoinna. 2
Sukupuolijakauma Asuinalue Ikäjakauma Pääasiallinen toimi Miehet 22% Pohjois-Suomi 5 % 15-19 vuotta 13 % Peruskoulu 9.lk 1 % Naiset 78% Itä-Suomi 9 % 20-24 vuotta 48 % Toinen aste 10 % Etelä-Suomi 76 % 25-29 vuotta 39 % Korkeakoulu 74 % Länsi-Suomi 10 % Töissä 12 % Työtön 3 % Kuvio 1. Vastaajien taustatietoja 1008 MIELIPIDETTÄ/VASTAUSTA/AJATUSTA Nuorten vastausinnokkuus oli erittäin positiivinen yllätys: vastauksia kertyi yhteensä 1008 ympäri maata. Vastaajista kaksitoista prosenttia, 118 henkilöä, jätti myös avoimen vastauksen. Keskivertovastaaja on 20 24 -vuotias Etelä-Suomessa asuva nainen, joka opiskelee joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Kyselyssä nousi esiin kolme toisiinsa linkittyvää pääteemaa, jotka toistuivat vastaajien taustoista riippumatta. Ympäristö, eriarvoisuuden vähentäminen ja turvallinen elämä nähtiin avaimina paremman maailman rakentamisessa (katso kuvio 2). Nuoret mielsivät ympäristön, eriarvoisuuden, turvallisen elämän sekä talouden linkittyvän vahvasti toisiinsa. Tämä ilmeni erityisesti avoimissa vastauksissa, joissa vastaajat osoittivat näiden globaalien haasteiden olevan hyvin moniulotteisia ja toisiinsa sidoksissa. Lisäksi nuorten kommenteissa korostui globaalien haasteiden universaalisuus; ongelmat koettiin yhteisiksi ja maailmanlaajuisiksi. Nuorten osallistuminen päätöksentekoon sijoittui kyselyssä vähiten valittujen vastausvaihtoehtojen joukkoon. Vaikka suomalaisten nuorten tietämys yhteiskunnasta on kansainvälisten tutkimusten mukaan Euroopan huipputasoa 3, on nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen vähäistä kuten tuore Nuorisobarometrin tutkimus osoittaa 4. Tutkimustulosten valossa onkin ristiriitaista, kuinka suuren määrän vastauksia kysely keräsi suhteellisen lyhyessä ajassa. Nuorten vastausinto kertookin kiinnostuksesta ja halusta vaikuttamiseen, mutta on ilmeistä, että tämä ei välttämättä kanavoidu osallistumiseksi perinteisten vaikutuskanavien kuten äänestämisen kautta. Edellä mainitun lisäksi on myös tärkeää huomioida, että kyselyn suosituimpia vastausvaihtoehtoja olivat ilmastonmuutos, taloudellinen eriarvoisuus ja turvallinen elämä. Näitä yhdistää se, että niiden korjaamiseen vaaditaan toimenpiteitä valtion ja kansainvälisen yhteisön tasolla. Kyselyyn vastanneet suomalaisnuoret ovat tuoneet esiin teemoja, joihin yksilön on vaikea itse vaikuttaa. My World 2015 -kyselyssä nuorille tärkeimmiksi asioiksi ovat nousseet hyvä koulutus, parempi terveydenhuolto sekä rehellinen ja vastuullinen hallitus 5. Nämä vastausvaihtoehdot löytyivät myös Suomen YK-nuorten kyselystä, joskaan ne eivät saavuttaneet samanlaista suosiota suomalaisnuorten keskuudessa. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, joka oli kyselyn suosituin vastausvaihtoehto, sijoittui My World 2015 -kyselyssä häntäpäähän. My World 2015 -kyselyssä korkealle sijoittuivat yksilöä lähellä olevat teemat kuten koulutus, terveydenhuolto ja hyvä hallinto. Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen alhainen sijoittuminen voi mahdollisesti johtua siitä, että yksilön arjessa koetut epäkohdat kuten korruption vaikutukset ja terveyspalveluiden saavutettavuus korostuivat vastauksissa. Huomionarvoista on myös, että My World 2015 -kyselyssä ei ollut taloudellista eriarvoisuutta sivuavaa vastausvaihtoehtoa, joka puolestaan Suomen YK-nuorten kyselyssä keräsi toiseksi eniten ääniä. Eriarvoisuus on viime vuosina puhututtanut ympäri maailmaa ja olisikin ollut mielenkiintoista nähdä, miten tulokset olisivat jakaantuneet, mikäli eriarvoisuus olisi sisällytetty My World 2015 -kyselyn teemoihin. 3. ICCS 2009 European Report http://www.iea.nl/fileadmin/user_upload/publications/electronic_versions/iccs_2009_european_report.pdf 4. Nuorisobarometri 2013 http://www.tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2014/02/nuorisobarometri_2013_lowres1.pdf 5. Tilastot 13.5.2014 http://data.myworld2015.org/ 3
Nuorten Post-2015 -vastaukset Vastaajia yhteensä 1008 Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 551 Köyhien ja rikkaiden välisen eron kaventaminen 503 Turvallinen elämä suojassa väkivallalta, häirinnältä ja syrjinnältä 492 Puhdas vesi 477 Tasa-arvo sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta 460 Laadukas ja kaikkien saatavilla oleva terveydenhuolto 447 Talous ympäristön ehdoilla 434 Laadukas ja kaikkien saatavilla oleva koulutus 417 Yritysten vastuullinen ja oikeudenmukainen toiminta 344 Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistaminen 343 Välttämättömän toimeentulon turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa 323 Jokaisen oikeus päättää omasta kehostaan 273 Rehellinen ja vastuullinen hallitus 231 Edullinen ja ravitseva ruoka 223 Mahdollisuus omaa koulutustaan vastaavaan työhön Ei unohdettuja konflikteja: kaikkiin kriiseihin puututtava Vähemmistöjen oikeuksien turvaaminen Nuorten osallistuminen päätöksentekoon 73 119 145 193 Ympäristöasiat kuntoon. Rajoja saastuttavalle ja luontoa tuhoavalle yritys- ym. toiminnalle Kuvio 2. Monivalintavastausten jakautuminen Mies, 25 29 vuotta YMPÄRISTÖ Nuorten huoli ympäristöstä välittyi vastauksista selkeästi. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen oli kyselyn suosituin vastausvaihtoehto ja ympäristöön liittyvät ongelmakohdat keräsivät nuorilta eniten ehdotuksia myös avointen vastausten kautta. Vuoden 2010 Nuorisobarometrissa saatiin samansuuntaisia tuloksia nuorten asenteista: ympäristön saastuminen oli tutkimuksessa nuorten suurimpana huolenaiheena mietittäessä epävarmuutta ja turvattomuutta aiheuttavia tekijöitä 6. Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen valitsi kaikkiaan yli puolet (55 %) vastaajista. Ikäryhmittäin tarkasteltuna ilmastonmuutoksen pysäyttäminen pysyi ensimmäisellä sijalla 20 24 -vuotiaiden ja 25 29 -vuotiaiden vastaajien kesken, mutta oli kuudennella sijalla 15 19 -vuotiaiden ryhmässä. Nuorten roolia ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä on pohtinut myös YK, joka on alleviivannut nuorten asemaa ilmastonmuutoksesta puhuttaessa. YK:n Nuoret ja ilmastonmuutos raportissa painotetaan nuorten olevan ilmastonmuutoksen seurausten kantajia, minkä vuoksi heidän osallistumisensa ilmastonmuutosta koskevaan päätöksentekoon on erityisen tärkeää 7. Avoimissa vastauksissa useat nuoret toivoivat maapallon resurssien tasapuolisempaa jakautumista ja kestävämpää käyttöä. Tämä tarkoitti esimerkiksi länsimaisen kuluttajakulttuurin muuttamista kestävän kehityksen mukaiseksi. Vastaajista osa ehdotti konkreettisia toimia tämän saavuttamiseksi kuten uusiutuvan energian käyttämistä, muovinkäytön vähentämistä, kierrätyksen täydellistämistä ja liikenteen sähköistämistä. Myös luonnon monimuotoisuuden suojelu koskien niin eri lajeja kuin ekosysteemejäkin nousi nuorten vastaajien keskuudessa huolenaiheeksi. Lisäksi ilmastonmuutos keräsi paljon kommentteja. Vastaajat toivoivat lisää maailmanlaajuista tiedottamista ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista sekä ilmastoystävällisempää ja eettisempää ruoantuotantoa. Näiden lisäksi talouden ja ympäristön välistä suhdetta käsiteltiin avoimissa vastauksissa usean vastaajan toimesta. Monivalintaosiossa talous ympäristön ehdoilla -vaihtoehto oli seitsemänneksi suosituin. Useammassa avoimessa vastauksessa ehdotettiin ekologisesti kestävämpää talousjärjestelmää, jossa ympäristön ja ihmisten toivottiin nousevan voiton tavoittelua tärkeämmäksi. Yritysten vastuullinen ja oikeudenmukainen toiminta sijoittui kyselyn monivalintatuloksissa puoliväliin, mutta keräsi paljon huomiota nuorten kommenteissa. Nuoret esittivät toiveita, että valtiot asettaisivat rajoja saastuttavalle yritystoiminnalle esimerkiksi selkeiden päästökiintiöiden kautta sekä kannustaisivat yrityksiä ilmastoystävällisemmän teknologian kehittämiseen. barometrit/liitteet/nuorisobarometri2010.pdf 7. World youth report: Youth & the climate change 2010 DESA 6. Nuorisobarometri 2010 http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/ http://www.un.org/esa/socdev/unyin/documents/wyr2010final%20online%20version.pdf 4
Puhdas vesi sijoittui korkealle keräten 47 prosenttia valinnoista ja sijoittuen neljänneksi suosituimmaksi vastausvaihtoehdoksi (katso kuvio 2). Puhdas vesi oli koettu tärkeäksi teemaksi, vaikka Suomessa ei kärsitäkään puhtaan juomaveden puutteesta. Avoimissa vastauksissa nuoret kommentoivat puhtaan veden kuuluvan kaikille ja muistuttivat, että Suomessakaan puhdasta vettä ei tulisi pitää turhan oletusarvoisena. Olisikin tärkeää huolehtia, että puhdasta vettä saadaan myös tulevaisuudessa. Suomesta löytyvää tietotaitoa puhtaasta vedestä ehdotettiin käytettävän entistä enemmän muiden hyväksi viemällä tietämystämme ulkomaille. 15 19 -vuotiaat (136 vastausta) 1) Turvallinen elämä suojassa väkivallalta, syrjinnältä ja häirinnältä 2) Tasa-arvo sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta 3) Puhdas vesi 20 24 -vuotiaat (482 vastausta) 1) Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 2) Köyhien ja rikkaiden välisten erojen kaventaminen 3) Tasa-arvo sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta 25 29 -vuotiaat (390 vastausta) Kuvio 3. TOP-3 vastaukset ikäryhmittäin 1) Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 2) Köyhien ja rikkaiden välisten erojen kaventaminen 3) Tasa-arvo sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta Ihmisten priorisoiminen yksilöinä ja yhteisöinä yli markkinoiden. Mies, 20 24 vuotta ERIARVOISUUS Eriarvoisuudessa ei ole kyse vain taloudellisesta epätasa-arvosta, vaan myös sosiaalisista ongelmista ja yksilöiden epätasaisista vaikutusmahdollisuuksista. Eriarvoisuus on läpileikkaava teema, joka nousi selkeästi esille YK-nuorten kyselyn tuloksissa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat tuhot ja puhtaan veden saanti koskettavat nuoria eri tavoin eri puolilla maapalloa. Konfliktien keskellä ja korkean rikollisuuden maissa elävät nuoret ovat eriarvoisessa asemassa verrattuna vakaammissa valtioissa asuviin ikätovereihinsa. Eriarvoisuus ei kuitenkaan kosketa pelkästään kehittyviä ja hauraita valtioita. Kasvavat tuloerot, epätasa-arvoinen pääsy laadukkaiden koulutus- ja terveyspalveluiden pariin sekä syrjäytyminen aiheuttavat ongelmia myös korkeamman tulotason maissa. Kyselyssä eriarvoisuudesta aiheutuva huoli ja epäoikeudenmukaisuuden tunne välittyivät vahvasti vastaajan sukupuolesta ja iästä riippumatta. Köyhien ja rikkaiden välisen eron kaventaminen oli toiseksi suosituin vastausvaihtoehto (katso kuvio 2). Tasa-arvo sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta oli kyselyn viidenneksi suosituin vastausvaihtoehto keräten 46 prosenttia vastauksista. Tasa-arvo sijoittui korkealle erityisesti naisten ja alle 25-vuotiaiden vastauksissa. Yli kolmannes kaikista annetuista avoimista vastauksista käsitteli eriarvoisuutta. Nykyinen talousjärjestelmä sai osakseen kritiikkiä ja jatkuva talouskasvun tavoittelu kyseenalaistettiin usean vastaajan toimesta. Vastauksista välittyi visio inhimillisemmästä maailmasta, jossa markkinatalouden vaikutusvalta vähenisi ja jossa varallisuuseroja tasattaisiin. Useampi vastaaja toivoi globaalia asennemuutosta, jotta raha ei enää määrittelisi ihmisen arvoa tai asemaa. Yhteisöllisyydel- 5
le ja ihmisten väliselle solidaarisuudelle toivottiin enemmän sijaa. Sukupuolten välisen tasa-arvon uskottiin kohentuvan naisten koulutusta ja seksuaalivalistusta lisäämällä sekä pitämällä huolen siitä, että heidän perustarpeensa ovat tyydytettyjä. Perustarpeista huolehtimisella ja koulutuksen lisäämisellä nähtiin olevan myös suora vaikutus demokratian lisääntymiseen ja kansalaisten osallistumiseen päätöksentekoon. Etnisten ryhmien välisestä tasa-arvosta ja rasismista toivottiin enemmän keskustelua. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksista esiin nousi erityisesti yksilön oikeus määritellä itse oma sukupuolensa, johon kohdistui myös kyselyn saama kritiikki. Taustatiedot -osiota moitittiin siitä, ettei vastaajalle annettu mahdollisuutta valita sukupuolekseen miehen tai naisen sijaan kolmatta sukupuolta. Vaikka tasa-arvokysymykset nousivat hyvin esiin, vähemmistöjen oikeuksien turvaamisen valitsi vain noin kymmenen prosenttia vastaajista. On mahdollista, että vastaajat kokivat vähemmistöjen tasa-arvoisen kohtelun sisältyvän turvalliseen elämään suojassa väkivallalta, syrjinnältä ja häirinnältä. Suomen YK-nuorten kyselyyn vastanneiden näkemykset eriarvoisuudesta ja tasa-arvon tärkeydestä ovat yhteneväisiä kansainvälisesti nuorten mielipiteitä Post-2015 prosessista kartoittaneiden tutkimusten kanssa. 12 maasta ympäri maailmaa nuorten mielipiteitä kerännyt Youth Voices on a Post- 2015 World raportti nostaa tasa-arvon ja vapauden nuorten mielestä tärkeimmiksi periaatteiksi parempaa maailmaa rakennettaessa 8. Tähän kyselyyn osallistuneet nuoret korostivat reilun ja tasa-arvoisen talousjärjestelmän tärkeyttä. Vastaajat kokivat sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden kasvun vaikuttavan maailmanlaajuiseen kehitykseen negatiivisesti, mikä näkyi selkeästi myös suomalaisnuorten vastauksissa. 8. DFID/CSO Youth Working Group Youth Voices on a Post- 2015 World http://www.youthpost2015.org/wordpress/report/ youthvoices.pdf Mahdollisuus ystävyyteen ja ihmiskontakteihin iästä tai muusta riippumatta. Nainen, 25 29 vuotta Kaikkiin ihmisiin sukupuoleen katsomatta kohdistuvan väkivallan poistaminen. Nainen, 20 24 vuotta TURVALLINEN ELÄMÄ Vaikka Suomi on kansainvälisesti vertailtuna turvallinen maa, nostivat kyselyyn vastanneet nuoret turvallisen elämän suojassa väkivallalta, häirinnältä ja syrjinnältä kolmanneksi tärkeimmäksi teemaksi miettiessään paremman maailman rakentamista. Nuorimpien vastaajien (15 19 -vuotiaat) keskuudessa turvallinen elämä ylsi suosituimmaksi vastausvaihtoehdoksi. Tämän vaihtoehdon suosio saattoi osaltaan johtua sen yleisestä luonteesta. Turvallisen elämän määriteltiin tarkoittavan elämää ilman väkivaltaa mutta myös ilman häirintää tai syrjintää. Avoimissa vastauksissa moni nuori toivoi toimia nykyajan orjatyövoiman ja ihmiskaupan lopettamiseksi. Erityisesti kommenteista välittyi huoli lapsiin kohdistuvista väärinkäytöksistä. Vastauksissa toivottiin lapsi- ja pakkoavioliittojen sekä lapsiin kohdistuvan väkivallan poistamista. Turvallisemman maailman ajateltiin myös syntyvän asekauppaa hillitsemällä ja ydinaseet hävittämällä. Muutama vastaaja määritteli turvallisen elämän pitävän sisällään toisen vastausvaihtoehdon, naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamisen, joka sijoittui kyselyssä kymmeneksi. Sen sijaan että nuoret olisivat painottaneet tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista, korostivat he poikiin ja miehiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn olevan yhtä tärkeää. Nuoret tuntuivatkin ajattelevan turvallisen elämän kuuluvan aivan jokaiselle ja olevan oleellinen edellytys paremmalle elämälle. 6
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET Suomen YK-nuorten tekemän kyselyn pohjalta voi todeta ihmisoikeusperustaisuuden ja universaalisuuden olevan nuorten mielestä keskeisimmät lähtökohdat uusille kestävän kehityksen tavoitteille. Uusien tavoitteiden ei tule kuitenkaan rajoittua toistamaan vuosituhattavoitteiden sisältöä, vaan aidosti huomioida viime vuosina esiin nousseita maailmanlaajuisia epäkohtia ja haasteita. Tavoitteiden tulee vastata näihin haasteisiin. Lisäksi kutakin tavoitetta kohtaan on asetettava sitä vastaava indikaattori, jolla kehitystä voidaan seurata ja mitata luotettavasti. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Nainen, 15 19 vuotta Kansalaisyhteiskunta ja nuoret ympäri Suomea sekä maailmaa ovat osallistuneet Post-2015 prosessiin. Kestävän kehityksen tavoitteita muodostettaessa ja niistä neuvoteltaessa on huomioitava myös nuorten panos. Ilmastonmuutos ja eriarvoisuus ovat herättäneet huolta maailmanlaajuisesti myös suomalaisten nuorten keskuudessa. Nämä ongelmat ovat toisiinsa sidoksissa ja koskettavat yhtälailla sekä kehittyviä että kehittyneitä valtioita. Ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden ratkaisemiseen tarvitaankin yhteiskunnan eri toimijoiden panosta. Kansalaisyhteiskunnan, julkisen- ja yksityisen sektorin sekä yksittäisten kansalaisten on sitouduttava yhteistyössä kestävän ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseen. Yhteistyötä tarvitaan myös globaalin kumppanuuden vahvistamisessa. Kumppanuus on avain kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen maailmanlaajuisesti. Huomioidaan ympäristö päätöksissä ja toimissa. Sen avulla täällä eletään, ei pelkästään rahan. Nainen, 15 19 vuotta Se, ettei raha ratkaise tai päätä kaikkea. Mies, 15 29 vuotta Ruokasuosituksissa on korkea aika pyrkiä kohti ilmastoystävällisempää kasvisruokaa. Nainen, 25 29 vuotta 7
Suomen YK-nuoret painottaa, että kestävän kehityksen tavoitteisiin tulee sisällyttää seuraavat teemat: 1. YMPÄRISTÖ Uusien tavoitteiden tulee sisältää indikaattoreilla mitattavia konkreettisia ja globaaleja toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. - - Päästövähennyksistä on sovittava globaalilla tasolla ja yritystoiminnan on toteuduttava ympäristön ehdoilla. - - Ympäristöystävällisemmän talouden kehitystä on tuettava ja uusiutuvaan energiaan investoitava. - - Kestävimpien tuotanto- ja kulutustottumusten mahdollistamiseksi on ilmastokasvatusta vahvistettava ja ihmisiä tiedotettava ympäristön tilasta sekä heidän omista vaikutusmahdollisuuksistaan. 2. ERIARVOISUUS Aidosti kestävä kehitys ei ole mahdollista puuttumatta eriarvoisuuteen ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Myös luonnonvarojen kestämätön käyttö on kytköksissä eriarvoisuuteen, sillä ekosysteemin tuhoamisen aiheuttamat ongelmat ja riskit kohdistuvat suorimmin maailman köyhimpään väestöön. -- Yhdenvertaisten mahdollisuuksien lisääminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja tasa-arvo tulee sisällyttää tavoitteisiin läpileikkaavina teemoina. -- Varallisuuserojen kaventamiseen, työllistymiseen ja peruspalveluiden tarjoamiseen on kiinnitettävä huomiota. 3. TURVALLINEN ELÄMÄ Turvallinen elämä on avainasemassa yksilön perusoikeuksien toteutumisessa ja vakaiden valtioiden rakentamisessa. Konfliktien lisäksi myös korkea rikollisuus ja korruptio aiheuttavat turvattomuutta ja estävät yksilöä elämästä täysipainoista elämää. Maailmanlaajuisesti korkea nuorisotyöttömyys on paitsi sosiaalinen ongelma myös potentiaalinen uhka yhteiskuntarauhalle. Uusissa tavoitteissa tuleekin huomioida: -- Yksilön oikeus turvalliseen elämään. -- Oikeusvaltion kehittämisen tukeminen heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien suojelemiseksi. -- Nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen. 8
YHTEYSTIEDOT Suomen YK-nuoret PL 93 00101 Helsinki hallitus@yknuoret.fi www.yknuoret.fi JÄSENJÄRJESTÖT Finnish Model United Nations FinMUN Society finmun-board@helsinki.fi www.finmun.org Helsingin YK-nuoret HYKY ry hyky-hallitus@helsinki.fi www.helsinki.fi/jarj/hyky/ Jyväskylän YK-yhdistys JyYK ry jyyk-hallitus@lists.jyu.fi http://jyyk.org/ Tampereen YK-yhdistys TAYK ry tayk-hallitus@uta.fi www.tayk.fi Turun YK-yhdistys YK-hallitus@lists.utu.fi http://turunykyhdistys.wordpress.com Oulun YK-yhdistys KIRJOITTAJAT Pinja Parkkonen Andrina Schroderus-Nevalainen Sandra Väärikkälä ULKOASU Juho Rantakari 9
Suomen YK-nuoret on vuonna 1967 perustettu valtakunnallinen ja poliittisesti sitoutumaton kattojärjestö, joka edistää YK:n arvoja ja tekee sen toimintaa tunnetuksi nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa. YK-nuoret tarjoaa nuorille mahdollisuuden kansalaisjärjestötoiminnan kautta kasvattaa tietämystä Yhdistyneisiin Kansakuntiin liittyvistä aiheista ja globaaleista kehityskysymyksistä. Suomen YK-nuoret toimii kattojärjestönä Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän YK-yhdistyksille sekä Suomen malli-yk-yhdistys FinMUN Societylle, ja sen tehtävänä on tukea ja koordinoida jäsenjärjestöjensä toimintaa. Painovuosi: 2014