Suomen YK-nuorten Post kyselyn tulokset

Transkriptio

1 Suomen YK-nuorten Post kyselyn tulokset

2 YK-NUORTEN POST KYSELY Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltiot sopivat vuonna 2000 vuosituhatjulistuksesta, jossa määriteltiin kahdeksan tavoitetta paremman ja oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseksi. Tavoitteiden saavuttamisen takarajaksi asetettiin vuosi Aikarajan lähestyessä keskustellaan parhaillaan uusista maailmanlaajuisista tavoitteista, niin sanotusta Post-2015 kehitysagendasta. Nämä tavoitteet tähtäävät kestävään kehitykseen ekologisella, sosiaalisella ja taloudellisella osa-alueilla vuosina YK on kutsunut kehitysagendaa koskeviin keskusteluihin mukaan jäsenvaltioiden lisäksi myös kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Suomen YK-nuoret ja sen jäsenjärjestöt osallistuvat keskusteluun tuomalla esiin suomalaisten nuorten näkökulmia. KYSELYN RAKENNE Nuoret muodostavat merkittävän osan maailman väestöstä ja he tulevat kantamaan tänä päivänä tehtyjen päätösten seuraukset vielä vuosikymmenten ajan. Suomessa vuotiaita nuoria on noin miljoona. 1 Nuorten kuunteleminen ja osallistaminen päätöksentekoprosesseihin onkin tärkeää. Suomen YK-nuoret on kartoittanut suomalaisten nuorten mielipiteitä kestävän kehityksen tavoitteista kansallisen kyselyn avulla. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, mitkä teemat ovat nuorille etusijalla parempaa maailmaa rakennettaessa. Lisäksi tavoitteena oli tiedottaa nuoria käynnissä olevasta Post prosessista ja saada heidät pohtimaan sen merkitystä sekä itselle että muille nuorille ympäri maailmaa. Kysely toteutettiin vapaaehtoisvoimin keväällä 2014 kuuden viikon aikana helmi-huhtikuussa. Kyselyä pyrittiin jakamaan maantieteellisesti mahdollisimman laajasti Suomen YK-nuorten jäsenjärjestöjen ja aktiivien tuella. Vastauksia kerättiin sähköisellä e-lomakkeella, jota levitettiin sosiaalisen median sekä koulujen ja oppilaitosten sähköpostilistoilla. Sosiaalisessa mediassa nuoria pyrittiin tavoittamaan monipuolisesti levittämällä kyselyä eri kanavien kautta esimerkiksi ammattikoulujen, lukioiden tai harrasteryhmien Facebook -sivuilla. Muutamia vastauksia saatiin myös paperisella lomakkeella. vastaajia pyydettiin valitsemaan 18 vastausvaihtoehdosta kuusi itselleen tärkeintä teemaa. Vastausvaihtoehdot perustuivat kestävän kehityksen kolmeen periaatteeseen eli ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen. Vastaajilla oli mahdollisuus kertoa perusteellisemmin omista mielipiteistään avoimessa osiossa. Kysely pidettiin tietoisesti lyhyenä ja nopeana täyttää korkeamman vastausprosentin saavuttamiseksi. Rakenteeltaan kysely muistutti YK:n My World kyselyä. 2 My World 2015 on YK:n virallinen kysely, jonka tarkoituksena on kerätä maailmanlaajuisesti yksittäisten ihmisten mielipiteitä siitä, mitkä asiat ovat heille etusijalla tulevalla kehitysagendalla. Osa Suomen YK-nuorten kyselyssä olevista vastausvaihtoehdoista valittiin mukaillen YK:n kyselyn teemoja ja osa syntyi Suomen YK-nuorten jäsenien käymien keskusteluiden pohjalta. Vastausvaihtoehdoissa pyrittiin tuomaan esiin sekä maailmanlaajuisia teemoja kuten ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ja yritysten vastuullinen toiminta että suomalaisia nuoria mahdollisesti lähemmin koskettavia teemoja kuten koulutus ja nuorten osallistuminen. Taustatiedoissa nuoret ilmoittivat sukupuolensa, asuinalueensa, ikäryhmänsä sekä pääasiallisen toimensa (katso kuvio 1). Kysely koostui monivalintakysymyksistä ja avoimesta vastausvaihtoehdosta. Monivalintaosiossa 1. Nuorisobarometri My World Tätä raporttia kirjoittaessa kysely on edelleen avoinna. 1

3 Sukupuolijakauma Asuinalue Ikäjakauma Pääasiallinen toimi Miehet 22% Pohjois-Suomi 5 % vuotta 13 % Peruskoulu 9.lk 1 % Naiset 78% Itä-Suomi 9 % vuotta 48 % Toinen aste 10 % Etelä-Suomi 76 % vuotta 39 % Korkeakoulu 74 % Länsi-Suomi 10 % Töissä 12 % Työtön 3 % Kuvio 1. Vastaajien taustatietoja MIELIPIDETTÄ/VASTAUSTA/AJATUSTA Nuorten vastausinnokkuus oli erittäin positiivinen yllätys: vastauksia kertyi yhteensä 1008 ympäri maata. Vastaajista kaksitoista prosenttia, 118 henkilöä, jätti myös avoimen vastauksen. Keskivertovastaaja on vuotias Etelä-Suomessa asuva nainen, joka opiskelee joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Kyselyssä nousi esiin kolme toisiinsa linkittyvää pääteemaa, jotka toistuivat vastaajien taustoista riippumatta. Ympäristö, eriarvoisuuden vähentäminen ja turvallinen elämä nähtiin avaimina paremman maailman rakentamisessa (katso kuvio 2). Lisäksi nuoret ymmärsivät talouden liittyvän edellä mainittuihin teemoihin. Edellä mainittujen teemojen korjaamiseen ei riitä pelkästään yksilötason toiminta, vaan vaaditaan toimenpiteitä sekä valtion että kansainvälisen yhteisön tasolla. Tämä ilmeni erityisesti avoimissa vastauksissa, joissa vastaajat osoittivat näiden globaalien haasteiden olevan hyvin moniulotteisia ja toisiinsa sidoksissa. Lisäksi nuorten kommenteissa korostui globaalien haasteiden universaalisuus; ongelmat koettiin yhteisiksi ja maailmanlaajuisiksi. 3. ICCS 2009 International Report: Civic knowledge, attitudes, and engagement among lower-secondary school students in 38 countries Kyselyn vähiten valituin vastausvaihtoehto oli nuorten osallistuminen päätöksentekoon. Tämä oli yllättävä tulos YK-nuorille. Aktiivisena nuorisojärjestönä oletimme nuorten osallistumisen päätöksentekoon olevan suositumpi vastausvaihtoehto. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisilla nuorilla on hyvä tietämys yhteiskunnasta ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. 3 Tästä huolimatta nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen on Suomessa vähäistä kuten tuore Nuorisobarometrin tutkimus osoittaa. 4 Tutkimustulosten valossa onkin ristiriitaista, kuinka suuren määrän vastauksia kysely keräsi suhteellisen lyhyessä ajassa. Kertooko nuorten vastausinto kiinnostuksesta ja halusta vaikuttamiseen? Jos kyllä, niin on tärkeää, että jatkossakin nuorisojärjestöt tarjoavat nuorille erilaisia vaikuttamisen kanavia. Maailmanlaajuisessa My World kyselyssä nuorille tärkeimmiksi asioiksi ovat nousseet yksilöä lähellä olevat teemat: hyvä koulutus, parempi terveydenhuolto sekä rehellinen ja vastuullinen hallitus. 5 Nämä vastausvaihtoehdot löytyivät myös Suomen YK-nuorten kyselystä, joskaan ne eivät saavuttaneet samanlaista suosiota suomalaisnuorten keskuudessa. Tämä saattaa johtua siitä, että Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna korkea koulutuksen taso 6, kansalaisilla hyvä luottamus julkiseen sektoriin 7 sekä hyvä pääsy terveydenhuollon piiriin. YK-nuorten kyselyn suosituin vastausvaihtoehto ilmastonmuutoksen pysäyttäminen sijoittui My World kyselyssä häntäpäähän. Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen vähäinen suosio My World kyselyssä voi mahdollisesti johtua siitä, että maailmanlaajuisesti kyselyyn vastanneiden nuorten arjessa kohtaamat epäkohdat, kuten juuri koulutusmahdollisuuksien puute, korruptio ja terveyspalveluiden huono saatavuus, ovat isommassa roolissa muualla maailmassa kuin Suomessa. Huomionarvoista on myös, että My World kyselyssä ei ollut taloudellista eriarvoisuutta sivuavaa vastausvaihtoehtoa. Suomen YK-nuorten kyselyssä taloudellinen eriarvoisuus, rikkaiden ja köyhien välisen eron kaventaminen, keräsi toiseksi eniten ääniä. Eriarvoisuus on viime vuosina puhututtanut kaikkialla ja olisikin ollut mielenkiintoista nähdä, miten tulokset olisivat jakaantuneet, mikäli eriarvoisuus olisi sisällytetty My World kyselyn teemoihin. 4. Nuorisobarometri My World kyselyn tilastot ( ) 6. Pisa 2012 Results 7. The 2013 Corruption Perceptions Index

4 Nuorten Post vastaukset Vastaajia yhteensä 1008 Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 551 Köyhien ja rikkaiden välisen eron kaventaminen 503 Turvallinen elämä suojassa väkivallalta, häirinnältä ja syrjinnältä 492 Puhdas vesi 477 Tasa-arvo sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta 460 Laadukas ja kaikkien saatavilla oleva terveydenhuolto 447 Talous ympäristön ehdoilla 434 Laadukas ja kaikkien saatavilla oleva koulutus 417 Yritysten vastuullinen ja oikeudenmukainen toiminta 344 Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistaminen 343 Välttämättömän toimeentulon turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa 323 Jokaisen oikeus päättää omasta kehostaan 273 Rehellinen ja vastuullinen hallitus 231 Edullinen ja ravitseva ruoka 223 Mahdollisuus omaa koulutustaan vastaavaan työhön Ei unohdettuja konflikteja: kaikkiin kriiseihin puututtava Vähemmistöjen oikeuksien turvaaminen Nuorten osallistuminen päätöksentekoon Ympäristöasiat kuntoon. Rajoja saastuttavalle ja luontoa tuhoavalle yritys- ym. toiminnalle Kuvio 2. Monivalintavastausten jakautuminen Mies, vuotta YMPÄRISTÖNTILA- JA SUOJELU Ekologisesti kestävä kehitys oli kyselyyn vastanneiden nuorten mielestä erityisen tärkeää. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen oli kyselyn suosituin vastausvaihtoehto (katso kuvio 2.) ja ympäristöön liittyvät ongelmakohdat keräsivät nuorilta eniten ehdotuksia myös avoimissa vastauksissa. Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen valitsi kaikkiaan yli puolet (55 %) vastaajista. Ikäryhmittäin tarkasteltuna ilmastonmuutoksen pysäyttäminen pysyi ensimmäisellä sijalla vuotiaiden ja vuotiaiden vastaajien kesken, mutta oli kuudennella sijalla vuotiaiden ryhmässä. Vuoden 2010 Nuorisobarometrissa saatiin samansuuntaisia tuloksia nuorten asenteista: ympäristön saastuminen oli tutkimuksessa nuorten suurena huolenaiheena mietittäessä epävarmuutta ja turvattomuutta aiheuttavia tekijöitä. 8 YK on puolestaan käsitellyt nuorten roolia ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. YK:n Nuoret ja ilmastonmuutos raportissa painotetaan nuorten olevan ilmastonmuutoksen seurausten kantajia, minkä vuoksi heidän osallistumisensa ilmastonmuutosta koskevaan päätöksentekoon on erityisen tärkeää. 9 Avoimissa vastauksissa useat nuoret toivoivat maapallon resurssien tasapuolisempaa jakautumista ja kestävämpää käyttöä. Tämä tarkoitti esimerkiksi länsimaisen kuluttajakulttuurin muuttamista kestävän kehityksen mukaiseksi. Vastaajista osa ehdotti konkreettisia toimia tämän saavuttamiseksi kuten uusiutuvan energian käyttämistä, muovinkäytön vähentämistä, kierrätyksen täydellistämistä ja liikenteen sähköistämistä. Myös luonnon monimuotoisuuden suojelu koskien niin eri lajeja kuin ekosysteemejäkin nousi nuorten vastaajien keskuudessa huolenaiheeksi. Lisäksi ilmastonmuutosta käsitteleviä avoimia vastauksia kertyi useita. Vastaajat toivoivat lisää maailmanlaajuista tiedottamista ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista sekä ilmastoystävällisempää ja eettisempää ruoantuotantoa. Talouden ja ympäristön välistä suhdetta käsiteltiin avoimissa vastauksissa usean vastaajan toimesta. Monivalintaosiossa talous ympäristön ehdoilla -vaihtoehto oli seitsemänneksi suosituin. Useammassa avoimessa vastauksessa ehdotettiin ekologisesti kestävämpää talousjärjestelmää, jossa ympäristön ja ihmisten toivottiin nousevan voiton tavoittelua tärkeämmäksi. Yritysten vastuullinen ja oikeudenmukainen toiminta -vastausvaihtehto sijoittui kyselyn monivalintatuloksissa puoliväliin, mutta keräsi paljon huomiota nuorten kirjoittamissa vastauksissa. Nuoret toivoivat, että valtiot asettaisivat rajoja saastuttavalle yritystoiminnalle esimerkiksi selkeiden päästökiintiöiden kautta sekä kannustaisivat yrityksiä ilmastoystävällisemmän teknologian kehittämiseen. 8. Nuorisobarometri neuvottelukunta/julkaisut/barometrit/liitteet/nuorisobarometri2010.pdf 9. United Nations World Youth Report: The Youth and Climate Change 2010 DESA 3

5 Puhdas vesi oli suosittu vastausvaihtoehto keräten 47 prosenttia valinnoista ja sijoittuen neljänneksi suosituimmaksi vastausvaihtoehdoksi (katso kuvio 2). Puhdas vesi koettiin tärkeäksi teemaksi, vaikka Suomessa ei kärsitäkään puhtaan juomaveden puutteesta. Avoimissa vastauksissa nuoret huomauttivat puhtaan veden kuuluvan kaikille ja muistuttivat, että Suomessakaan puhdasta vettä ei tulisi pitää itsestäänselvyytenä. Olisikin tärkeää huolehtia siitä, että puhdasta vettä saadaan myös tulevaisuudessa. Suomesta löytyvää tietotaitoa puhtaasta vedestä ehdotettiin käytettävän entistä enemmän muiden hyväksi viemällä asiantuntemustamme ulkomaille vuotiaat (136 vastausta) 1) Turvallinen elämä suojassa väkivallalta, syrjinnältä ja häirinnältä 2) Tasa-arvo sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta 3) Puhdas vesi vuotiaat (482 vastausta) 1) Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 2) Köyhien ja rikkaiden välisten erojen kaventaminen 3) Tasa-arvo sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta vuotiaat (390 vastausta) Kuvio 3. TOP-3 vastaukset ikäryhmittäin 1) Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 2) Köyhien ja rikkaiden välisten erojen kaventaminen 3) Tasa-arvo sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta Ihmisten priorisoiminen yksilöinä ja yhteisöinä yli markkinoiden. Mies, vuotta ERIARVOISUUS Kestävän kehityksen kaikissa kolmessa osa-alueessa, ekologisessa, sosiaalisessa ja taloudellisessa, eriarvoisuus on läpileikkaava teema. Eriarvoisuus koskettaa niin kehittyviä ja hauraita valtioita kuin vakaampia korkeamman tulotason maita. Eriarvoisuutta ilmeneekin maiden välillä ja maiden sisällä. Kyselyn tuloksissa eriarvoisuudesta aiheutuva huoli ja epäoikeudenmukaisuuden tunne välittyivät vahvasti vastaajan sukupuolesta ja iästä riippumatta. Kyselyyn vastanneet nuoret ymmärsivät, että eriarvoisuudessa on kyse taloudellisesta epätasa-arvosta, sosiaalis-poliittisista ongelmista ja yksilöiden epätasaisista vaikutusmahdollisuuksista. Taloudellista epätasa-arvoa kuvaava vastausvaihtoehto köyhien ja rikkaiden välisen eron kaventaminen oli toiseksi suosituin vastausvaihtoehto (katso kuvio 2). Toinen selkeästi eriarvoisuuteen liittyvä vastausvaihtoehto tasa-arvo sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta oli kyselyn viidenneksi suosituin vastausvaihtoehto keräten 46 prosenttia vastauksista. Tasa-arvo oli suosittu erityisesti naisten ja alle 25-vuotiaiden vastauksissa. Yli kolmannes kaikista annetuista avoimista vastauksista käsitteli eriarvoisuutta. Näissä vastauksissa näkyi, että kyselyyn vastanneet nuoret olivat ymmärtäneet eriarvoisuuden moniulotteisesti. Vastauksista välittyi visio inhimillisemmästä maailmasta, jossa markkinatalouden vaikutusvalta vähenisi ja jossa varallisuuseroja tasattaisiin. Nykyinen talousjärjestelmä sai osakseen kritiikkiä ja jatkuva talouskasvun tavoittelu kyseenalaistettiin usean vastaajan toimesta. Vastaajat toivoivat myös globaalia asennemuutosta, jotta raha ei enää määrittelisi ihmisen arvoa tai asemaa. Yhteisölli- 4

6 syydelle ja ihmisten väliselle solidaarisuudelle toivottiin enemmän sijaa. Sukupuolten välisen tasa-arvon uskottiin kohentuvan naisten koulutusta ja seksuaalivalistusta lisäämällä sekä pitämällä huolen siitä, että heidän perustarpeensa ovat tyydytettyjä. Perustarpeista huolehtimisella ja koulutuksen lisäämisellä nähtiin olevan myös vaikutus demokratian lisääntymiseen ja kansalaisten osallistumiseen päätöksentekoon. Lisäksi etnisten ryhmien välisestä tasa-arvosta ja rasismista toivottiin enemmän keskustelua. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksista esiin nousi erityisesti yksilön oikeus määritellä itse oma sukupuolensa, johon kohdistui myös kyselyn saama kritiikki. Taustatiedot -osiota moitittiin siitä, ettei vastaajalle annettu mahdollisuutta valita sukupuolekseen miehen tai naisen sijaan kolmatta sukupuolta. Vaikka tasa-arvokysymykset nousivat hyvin esiin, vähemmistöjen oikeuksien turvaamisen -vaihtoehdon valitsi vain noin kymmenen prosenttia vastaajista. On mahdollista, että vastaajat kokivat vähemmistöjen tasa-arvoisen kohtelun sisältyvän turvalliseen elämään suojassa väkivallalta, syrjinnältä ja häirinnältä -vaihtoehtoon. Kyselyyn vastanneiden näkemykset eriarvoisuudesta ja tasa-arvon tärkeydestä ovat yhteneväisiä kansainvälisesti nuorten mielipiteitä Post prosessista kartoittaneiden tutkimusten kanssa. Nuorten mielipiteitä 12 maasta kerännyt Youth Voices on a Post-2015 World raportti nostaa tasa-arvon ja vapauden nuorten mielestä tärkeimmiksi periaatteiksi parempaa maailmaa rakennettaessa. 10 Raportin mukaan nuoret korostivat reilun ja tasa-arvoisen talousjärjestelmän tärkeyttä. Lisäksi he ajattelivat sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden kasvun vaikuttavan maailmanlaajuiseen kehitykseen negatiivisesti. Samanlainen ajattelutapa näkyi selkeästi myös suomalaisnuorten vastauksissa. 10. DFID/CSO Youth Working Group: Youth Voices on a Post-2015 World Mahdollisuus ystävyyteen ja ihmiskontakteihin iästä tai muusta riippumatta. Nainen, vuotta Kaikkiin ihmisiin sukupuoleen katsomatta kohdistuvan väkivallan poistaminen. Nainen, vuotta TURVALLINEN ELÄMÄ Turvallinen elämä on oleellista kestävälle kehitykselle. Kyselyyn vastanneet suomalaisnuoret nostivat turvallisen elämän suojassa väkivallalta, häirinnältä ja syrjinnältä kolmanneksi tärkeimmäksi teemaksi. (katso kuvio 2.) Nuorimmat vastaajat ( vuotiaat) valitsivat turvallisen elämän suosituimmaksi vaihtoehdoksi. (katso kuvio 3.) Tämän vaihtoehdon suosio saattoi johtua sen yleisestä luonteesta. Turvallinen elämän määriteltiin tarkoittavan elämää ilman väkivaltaa mutta myös ilman häirintää tai syrjintää. Avoimissa vastauksissa moni nuori toivoi toimenpiteitä nykyajan orjatyövoiman ja ihmiskaupan lopettamiseksi. Muutamissa vastauksissa nostettiin esille lapsiin kohdistuvat väärinkäytökset, toivottiin esimerkiksi lapsi- ja pakkoavioliittojen sekä lapsiin kohdistuvan väkivallan poistamista. Turvallisemman maailman ajateltiin myös syntyvän asekauppaa hillitsemällä ja ydinaseet hävittämällä. Muutama vastaaja nosti esiin nuorisotyöttömyyden vähentämisen tärkeyden. Maailmanlaajuisen nuorisotyöttömyyden kasvun voidaan nähdä olevan uhka turvallisen elämän toteutumiselle. Työttömyys on haitaksi sekä nuorille itselleen vieden mahdollisuuden täysipainoiseen elämään että haitaksi myös yhteiskunnan toimintakyvylle. Nuorten valtava potentiaali jää käyttämättä ja riski yhteiskunnan vakauden järkkymiseen kasvaa. Muutama vastaaja määritteli turvallisen elämän pitävän sisällään toisen vastausvaihtoehdon, naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamisen, joka sijoittui kyselyssä kymmeneksi. Sen sijaan että nuoret olisivat painottaneet tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista, huomauttivat he poikiin ja miehiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn olevan yhtä tärkeää. Nuoret tuntuivatkin ajattelevan turvallisen elämän kuuluvan aivan jokaiselle ja olevan oleellinen edellytys paremmalle elämälle. 5

7 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET Kestävän kehityksen tavoitteiden valmistelu on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus eri toimijoille kuten kansalais- ja nuorisojärjestöille osallistua käynnissä oleviin Post-2015 keskusteluihin. YK-nuorten päämääränä oli osallistua näihin keskusteluihin tuomalla nuorten ääntä kuuluviin kansallisella tasolla ja välittää nuorten näkemykset Suomen päättäjille. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Nainen, vuotta Post-2015 kyselyn tuloksista erottui kaksi nuorille tärkeää lähtökohtaa kestävän kehityksen tavoitteille: universaalisuus ja ihmisoikeusperustaisuus. Universaalisuuden periaatteen mukaisesti nuoret ajattelivat, että kaikkien valtioiden tulisi sitoutua toteuttamaan uutta kehitysagendaa kestävän kehityksen takaamiseksi. Esimerkeiksi nuoret nostivat esille globaaleja epäkohtia, kuten ilmastonmuutoksen etenemisen sekä ympäristön kantokykyyn ja inhimilliseen hyvinvointiin liittyviä haasteita. Tulevien tavoitteiden tuleekin olla universaaleja ja niitä mittaavien indikaattorien suhteutettuja kunkin valtion lähtökohtiin ja voimavaroihin. Ruokasuosituksissa on korkea aika pyrkiä kohti ilmastoystävällisempää kasvisruokaa. Nainen, vuotta Toinen keskeinen periaate oli ihmisoikeusperustaisuus. Kyselyn tuloksissa nuoret esittivät elämän perusedellytysten, kuten oikeuden turvalliseen elämään, veteen, laadukkaaseen koulutukseen sekä hyvinvoivaan ympäristöön, kuuluvan kaikille maailman ihmisille. Kestävän kehityksen tavoitteiden valmistelussa tuleekin kiinnittää huomiota ihmisoikeusperustaiseen ajatteluun ja varmistaa, että uudet tavoitteet vahvistavat myös heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien oikeuksien toteutumista. Kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanemiseen tarvitaan konkreettisia työkaluja, joiden avulla voidaan varmistaa tavoitteissa edistyminen. Kutakin tavoitetta kohtaan on asetettava sitä vastaava indikaattori, jolla kehitystä voidaan seurata ja mitata luotettavasti. Lisäksi tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä on yhteiskunnan eri toimijoiden täysimittainen panos. Kansalaisyhteiskunnan, julkisen- ja yksityisen sektorin sekä yksittäisten kansalaisten on sitouduttava yhteistyössä kestävän ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseen. Yhteistyötä tarvitaan myös globaalin kumppanuuden vahvistamisessa. Kumppanuus on avain kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen maailmanlaajuisesti. Nuorten työllistyminen helpommaksi ammatillisella perustutkinnolla. Nainen, vuotta Huomioidaan ympäristö päätöksissä ja toimissa. Sen avulla täällä eletään, ei pelkästään rahan. Nainen, vuotta 6

8 Suomen YK-nuoret painottaa, että kestävän kehityksen tavoitteisiin tulee sisällyttää seuraavat teemat: 1. YMPÄRISTÖ Uusien tavoitteiden tulee sisältää indikaattoreilla mitattavia konkreettisia ja globaaleja toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Päästövähennyksistä on sovittava globaalilla tasolla ja yritystoiminnan on toteuduttava ympäristön ehdoilla. Ympäristöystävällisemmän talouden kehitystä on tuettava ja uusiutuvaan energiaan investoitava. Kestävimpien tuotanto- ja kulutustottumusten mahdollistamiseksi on ilmastokasvatusta vahvistettava ja ihmisiä tiedotettava ympäristön tilasta sekä heidän omista vaikutusmahdollisuuksistaan. 2. ERIARVOISUUS Aidosti kestävä kehitys ei ole mahdollista puuttumatta eriarvoisuuteen ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Myös luonnonvarojen kestämätön käyttö on kytköksissä eriarvoisuuteen, sillä ekosysteemin tuhoamisen aiheuttamat ongelmat ja riskit kohdistuvat suorimmin maailman köyhimpään väestöön. Yhdenvertaisten mahdollisuuksien lisääminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja tasa-arvo tulee sisällyttää tavoitteisiin läpileikkaavina teemoina. Varallisuuserojen kaventamiseen, työllistymiseen ja peruspalveluiden tarjoamiseen on kiinnitettävä huomiota. 3. TURVALLINEN ELÄMÄ Turvallinen elämä on avainasemassa yksilön perusoikeuksien toteutumisessa ja vakaiden valtioiden rakentamisessa. Konfliktien lisäksi myös korkea rikollisuus ja korruptio aiheuttavat turvattomuutta ja estävät yksilöä elämästä täysipainoista elämää. Maailmanlaajuisesti korkea nuorisotyöttömyys on paitsi sosiaalinen ongelma myös potentiaalinen uhka yhteiskuntarauhalle. Uusissa tavoitteissa tuleekin huomioida: Yksilön oikeus turvalliseen elämään. Oikeusvaltion kehittämisen tukeminen heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien suojelemiseksi. Nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen. 7

9 YHTEYSTIEDOT Suomen YK-nuoret PL Helsinki JÄSENJÄRJESTÖT Finnish Model United Nations FinMUN Society ry Helsingin YK-nuoret HYKY ry Jyväskylän YK-yhdistys JyYK ry Tampereen YK-yhdistys TAYK ry Turun YK-yhdistys ry Oulun YK-yhdistys ry KIRJOITTAJAT Pinja Parkkonen Andrina Schroderus-Nevalainen Sandra Väärikkälä ULKOASU Juho Rantakari Painovuosi Painos 8

10 Suomen YK-nuoret on vuonna 1967 perustettu valtakunnallinen ja poliittisesti sitoutumaton nuorisojärjestö, joka edistää YK:n arvoja ja tekee sen toimintaa tunnetuksi nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa. YK-nuoret tarjoaa nuorille mahdollisuuden kansalaisjärjestötoiminnan kautta kasvattaa tietämystä Yhdistyneisiin Kansakuntiin liittyvistä aiheista ja globaaleista kehityskysymyksistä. Suomen YK-nuoret toimii kattojärjestönä Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän YK-yhdistyksille sekä Suomen malli-yk-yhdistys FinMUN Societylle, ja sen tehtävänä on tukea ja koordinoida jäsenjärjestöjensä toimintaa. Painovuosi: Painos