KINNULAN KUNNAN TALOUSARVIO VUODELLE 2017 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2019
2 Sisällysluettelo YLEISPERUSTELUT... 3 KÄYTTÖTALOUSOSA... 7 1. HALLINTOKUNTIEN TALOUSARVIOT PERUSTELUINEEN... 7 1.1 KUNNANVALTUUSTO... 7 1.2 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 10 1.3 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 12 1.4 KUNNANHALLITUS... 13 1.5 ELINKEINOLAUTAKUNTA... 19 1.6 PERUSTURVALAUTAKUNTA... 23 1.7 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 35 1.8 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 56 2. YHTEENVETOTAULUKKO... 73 3. TALOUSARVIOESITYS... 74 TULOSLASKELMA... 77 INVESTOINTIOSA... 78 RAHOITUSOSA... 80 TALOUS YHTEENSÄ... 81 ORGANISAATIOKAAVIO... 82 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO... 82 KUNNAN VIRASTO-ORGANISAATIO 2017... 83 VIRAT JA TOIMET... 84 KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT... 87 KINNULAN VUOKRATALOT OY... 87 KIINTEISTÖ OY KINNULAN KINNUSKESKUS... 89 ASUNTO OY KINNULAN MYLLYMÄKI... 91
3 YLEISPERUSTELUT Talousarvion rakenne Kinnulan kunnan talousarviota on uudistettu vuonna 2016. Ulkoisesti talousarvio on muuttunut siten, että siihen on lisätty tämä yleisperustelut osio. Lisäksi talousarvion rakennetta on yhtenäistetty siten, että jokaisen hallintokunnan osalta tekstiosat ja taulukko-osiot ovat samoilla otsakkeilla, jolloin talousarvion yhtenäisyys ja vertailtavuus on parantunut. Toisena selkeänä muutoksena on tuotu kuntastrategian tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit talousarvioesitykseen pohjaksi. Strategia valmistui vuoden 2016 aikana. Valtuusto on pitänyt kaksi talousvarivoseminaaria, joissa ensimmäisessä asetettiin talousarvion strategisesti tärkeät seikat. Poimintoja talousarvion valmistelusta Vuoden 2016 talousarvion kokoaminen on ollut vielä aikaisempiakin vuosia vaikeampaa. Kunnan taloudellista tilannetta heikentävät laskevat valtionosuudet ja tuotot. Verotulot on arvioitu samaksi, kuin vuodelle 2016. Valtion osuuksien on laskettu tippuvan 169 193 vuodesta 2016. Kunnan talousarviossa on kasvanut vuoden 2016 talousarviosta erityisesti henkilöstökulut. Lomapalkkakuluihin kohdistuu noin 50 000 väheneminen johtuen KiKy sopimuksen vaikutuksista (lomarahaleikkaus), mutta silti henkilöstökulut nousevat 18 853. Ostot nousevat 68 691. Sivistystoimen osalta palkkakuluja korottavat lisääntynyt työntekijöiden tarve päivähoidossa osittain vuorohoidosta johtuen. Vuoden 2017 aikana pyritään sivistystoimen alueella tekemään henkilöstövähennyksiä lähinnä määräaikaisissa avustavissa henkilöissä. Henkilöstökulut laskevat, mutta suuri osa vaikutuksesta kohdistuu vasta vuoden 2017 kahteen viimeiseen neljännekseen. Vuoden 2017 talousarviossa on mietitty rakenteellisia muutoksia, kuten mahdollinen Muholan koulun lakkauttaminen, mutta koska päätös siitä tehdään aikaisintaan talousarviokokouksessa, ei vaikutuksia ole viety talousarvioon. Tämänkin rakenteellisen muutoksen vaikutus tulisi näkyviin täysimääräisesti vasta 2018, jolloin ne mahdollisesti auttavat talousarvion laatimista vuoden 2017 lopulla. Vuositasolla muutoksen vaikutus olisi noin 100 000 euroa. Vuoden 2016 suurin investointi oli päiväkodin rakentaminen. Päiväkoti tuo kuntatalouteen selkeän haasteen, koska käyttökustannukset nousevat selvästi aikaisempien vuosien käyttökustannuksista. Suurin muutos on päiväkotiin kohdistuvat poistot, jotka ovat 55 000 vuodessa. Samalla kunnan on valmistuttava seuraavaan suureen investointiin, joka on jätevedenpuhdistamo. Alkuperäisen aikataulun mukaan sen tulisi olla valmis 1.1.2018, mutta investointien päällekkäisyyden perusteella tälle investoinnille on haettu lisäaikaa. Uuden jätevedenpuhdistamon käsittely on vielä lausuttavana ja tavoitteena on ELY-keskuksen päätöksen myötä aloittaa toiminta viimeistään 1.1.2021. Vuosi 2017 on Suomi 100 -juhlavuosi, joka on myös Kinnulan kunnan teemana. Juhlavuoteen on varauduttu pienellä määrärahalla, jotta voimme järjestää erilaisia juhlavuoteen liittyviä tapahtumia pitkin vuotta. Lisäksi vuoden 2017 keväällä pidetään kuntavaalit, johon on myös varauduttu lähinnä keskushallinnon talousarviossa. Yhteenvetona voidaan todeta, että vuoden 2016 talousarvioon verrattuna vuonna 2017 valtionosuus laskee 169 193 ja toimintatuotot 78 598. Kaikkien tuottojen kokonaisvähennys on 252 274. Samanaikaisesti toimintakulut lisääntyvät 90 296. Talousarvio on 343 884 alijäämäinen, mutta talouden tehostamistoimilla ja mahdollisilla tulojen lisääntymisellä alijäämä voi jäädä pienemmäksi ja vuoden aikana pyritään saamaan talous tasapainoon. Lopullinen alijäämä on katettava taseen aikaisempien vuosien ylijäämistä, joita on 4
4 921 709 vuoden 2015 tilinpäätöstaseessa. Täten syntynyt alijäämä ei vaaranna kunnan taloutta tässä vaiheessa. Asukasluku ja työllisyys sekä elinkeinopolitiikka Muutaman vuoden tasaisen vaiheen jälkeen asukasluku lähti laskemaan jyrkästi vuoden 2016 aikana. Vuoteen 2040 ulottuvassa väestöennusteessa Kinnulan kunnan asukasluvun oletetaan laskevan noin 10 %, joka vastaa noin 160 henkilöä. Kinnulan ennuste tarkoittaa noin seitsemän henkilön vähenemistä asukasluvusta vuosittain, mutta vuonna 2016 vähennys oli yli 20 henkilöä ja vuoden lopulla väkiluku on noin 1700 henkilöä. Väestökehitykseen vaikuttaa tällä hetkellä ikärakenteesta johtuva korkea kuolleisuus, joka ylittää syntyneiden lasten määrän. Toinen vaikuttaja on muutto paikkakunnalta pois, jota ei paikkaa kuntaan muuttaneiden määrä. Tulevaisuuden työvoimatarpeen vuoksi onkin tärkeää, että saamme entisiä kinnulalaisia palaamaan kotikuntaansa. Tähän vaikuttaa myös kunnan asuntotarjonta, johon yritetään saada hieman helpotusta vuonna 2017 varsinkin isompien asuntojen osalta. Kinnulan työttömyys on kasvanut usean vuoden ajan. Varsinkin kausityöttömyys vuoden vaihteessa ja jälleen heinäkuussa on ollut viimevuosina erittäin korkealla tasolla. Työttömyyden kasvu näyttäisi kuitenkin taittuneen ja jäi vuoden 2016 aikana hieman edellistä vuotta alhaisemmaksi. Vuoden 2017 kehitystä on vaikea ennustaa, mutta näyttäisi siltä, että työttömien määrä ei laske enää vuonna 2017. Vaikka työttömien määrä on ollut korkealla, on samaan aikaan esiintynyt työvoimapulaa. Osaksi tämä koskee ammattitaitoista työvoimaa, mutta myös vähemmän koulutetusta työvoimasta on ollut pulaa. Työllisyystoimiin tarvittaisiin parempia työkaluja valtion taholta, jotta työllistäminen helpottuisi. Keski-Suomeen onkin saatu työllisyyskokeilualueen status vuosiksi 2017 2018. Kokeilun ehdot ovat vain niin vaikeat varsinkin pienemmille kunnille, että kokeilu saattaa kaatua siihen. Kunnan vaikuttamismahdollisuuksia elinkeinojen syntymiseen on rajoitettu entisestään 1.6.2015 voimaan tulleella kuntalailla. Kunnan elinkeinotoimintaan varattujen varojen käyttö on määritelty uudestaan, jotta se vastaisi uutta kuntalakia. Nyt on katsottava ovatko muutokset riittävät, vai pitääkö sääntöjä vielä kehittää. Jos oikeaa konseptia ei löydetä, voi edessä olla se, ettei kunta pysty tukemaan elinkeinoelämä millään tavalla. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan merkittävimmät riskit liittyvät aikaisempiin kunnan antamiin luototuksiin ja takauksiin, joissa esimerkiksi kiinteistöjen arvot eivät vastaa annettuja takauksia. Myös kuntatalouden kiristyminen luo uusia riskejä. Vuoden 2017 talousarvio on jouduttu tekemään alijäämäiseksi. Tulorahoitusarvioissa tuloja on menetetty 252 274 edellisestä vuodesta. Tosin noin 90 000 vähennyksestä selittää perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle 2017 vuoden alussa. Verotulojen ennustetaan pysyvän vuoden 2016 tasolla. Myös tuleva palveluiden ostojen määrä muodostaa riskin, joka saattaa sotkea kunnan talousarvion. Talouden seurannassa on tarkkaan valvottava näitä riskejä ja tässä korostuu varsinkin kaikkien hallintokuntien johtavien viranhaltijoiden rooli, mutta myös jaoksen ja lautakuntien rooli. Edellä esitetty tarkoittaa myös selkeää sisäisen valvonnan toiminnan terävöittämistä suunnitelmalliseksi toiminnaksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan uuden hallintosäännön 27.10.2016 49. Uusi hallintosääntö tulee täysimääräisesti voimaan 1.6.2016 uuden valtuuston aloittaessa. Hallintosäännössä on hallituksen alla uusi kolmijäseninen toimielin konserniohjauksen, sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto, jonka ensimmäisiä tehtäviä on laatia toimintaohje valtuustolle hyväksyttäväksi. Vuoden 2017 aikana nähdään miten uusi toimielin pystyy terävöittämään riskienhallintaa.
5 Ulkoisista riskeistä suurimmat ovat edelleen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uuden sairaalan valmistumisen myötä syntyvä ongelma vanhoista sairaalarakennuksista. Tämä riski voi pahimmillaan aiheuttaa alaskirjauksena 450 000 muutoksen Kinnulan kunnan talouteen. SOTE sinänsä sisältää riskejä, jotka vaikuttavat erityisesti kiinteistömassamme kohtaloon. Tämä riski alkaa purkautua vuoden 2018 aikana, mutta näkyy jo nyt esimerkiksi kunnassamme siihen, että määrättyjä hankintoja ja investointeja on jäädytetty tai ainakin hidastettu. Kunnan hallintosääntö on saatettu ajan tasalle vuoden 2016 aikana. Sen toimivuus mitataan vuoden 2017 aikana, kun uusi kuntalaki astuu lopullisesti voimaan. Konsernitalous Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteittä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön hallintoon ja toimintaa. Toimenpiteet voivat liittyä ainakin perussopimuksiin, yhtiöjärjestysmääräyksiin, muihin sopimuksiin, henkilövalintoihin, ohjeiden antamiseen kuntaa eri yhtiöissä edustaville henkilöille sekä muuhun kunnan määräysvallan käyttöön. Kinnulan kuntakonserniin kuuluu kolme kiinteistö- ja asuntoyhtiötä ja kolme kuntayhtymää. Lisäksi kunta on osakkaana kahdeksassa yhteisössä, joita ei yhdistetä konsernitilinpäätökseen. Kunnalla ei ole selkeää konserniohjauksen järjestämisen mallia. Kunnan hallintosäännön uudistuksen yhteydessä lisättiin selkeä konserniohjauksen malli, joka alkaa toimia 1.6.2017 alkaen uuden valtuuston myötä. Konserniyhtiöiden osalta kunnan tavoitteena on positiivinen tulos. Lisäksi kuntakonserniin kuuluu Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (osuus 0,99 %). Kunnalla on edustus sairaanhoitopiirin valtuustossa. Kunnan konserniohjaus jää heikoksi, koska äänimäärä ei yksin anna siihen mahdollisuutta. Konserni tiedottaa toiminnastaan hyvin ja toiminnan seuranta on kohtuullisen helppoa. KSSHP on kuitenkin vuosien mittaan tehnyt yli 15 000 000 euron edestä tappiota, joka on kuitenkin kolmen viimeisen vuoden aikana maksettu pois. Tämä riski on siten poistunut. Oma kysymyksensä on valmistuva uusi sairaala, koska se voi tuoda vielä isommat riskit jos vanhan sairaalan kiinteistöt kirjataan kerralla alas (noin 400 000 ). Kaksi muuta konserniin kuuluvaa yhtiössä, Keski-Suomen liitto (osuus 0,49 %) ja Äänekosken seudun koulutuskuntayhtymä (osuus 2,87 %), on edustuksellinen läsnäolo. Nykyisellään kummastakin saadaan riittävästi tietoa, eivätkä yhtiöt tuota taloudellista riskiä. Konserneista KSSHP ja Keski-Suomen liitto purkaantuvat uuden Soten ja maakuntauudistuksen myötä vuonna 2019.
6 Strategia Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämien 2) palveluiden järjestäminen ja tuottaminen 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet 4) omistajapolitiikka 5) henkilöstöpolitiikka 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kunnan strategia on hyväksytty 15.3.2016 ( 14). Tässä talousarviossa on pohjana uutta strategiaa. Visio Kinnula on elinvoimainen ja turvallinen hyvän elämänlaadun kunta. Arvot Säilyäkseen elinvoimaisena Kinnulana, kunnan strategia korostaa kunnan pysymistä itsenäisenä, siten, että strategia korostaa toimeliaisuutta ja yhteisöllisyyttä, johon kuuluu yhteisön säilyminen ja omaleimaisuus sekä kestävää kehitystä. Ollakseen turvallinen Kinnula, kunnan strategia korostaa tasa-arvoisuutta, oikeudenmukaisuutta, yhteisöllisyyttä, yritteliäisyyttä ja fyysisen ympäristön turvallisuutta. Ollakseen elämänlaadun Kinnula, kunnan strategia korostaa välittämisen kulttuuria, hyvinvointia ja henkistä turvallisuutta Strategian vahva perusta on kunnan vahvassa taloudessa. Vain taloudellisesti hyvin toimiva kunta voi taata palvelut kuntalaisille ja yrityksille, ja luoda siten elinvoimaa, turvallisuutta ja elämänlaatua. Siksi talouden vahva seuranta ja ennakointi ovat tärkeä pohja taloudellisen vahvan perustan luomiselle Vaalit Vuosi 2017 on kuntavaalivuosi. Vaalien jälkeen uusi valtuusto aloittaa toimintansa 1.6.2017. Vaalit tuovat mukanaan muutosta ja vaativat suuren määrän erilaisia valintoja eri toimielimiin. Tämä työ tulee vaiheeseen, jossa kesälomat ovat jo osittain menossa ja mahdollinen lomista johtuva kesäsulku alkamassa. Tätä voidaan pitää hieman hankalana, koska täysimääräisesti toimielinten toiminta jatkuu vasta elokuun lopulla. Toivottavasti uudesta vaaliajankohdasta huolimatta saamme päätöksenteon toimimaan jouhevasti heti alusta lähtien. Kinnulassa 28.11.2016 Pekka Kanervio, kunnanjohtaja
7 KÄYTTÖTALOUSOSA 1. HALLINTOKUNTIEN TALOUSARVIOT PERUSTELUINEEN 1.1 KUNNANVALTUUSTO Valtuusto Päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Päättää hallinnon järjestämisen perusteista. Päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyy talousarvion. Päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta. Valitsee jäsenet kunnan toimielimiin, jollei toisin säädetä. Päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. Valitsee tilintarkastajat. Hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta sekä päättää muista valtuuston päätettäväksi säädetyistä ja määrätyistä asioista Vastuualue Kunnanvaltuusto Vastuualueen tilivelvollinen Kunnanvaltuusto Toiminta-ajatus Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Visio Kinnula on elinvoimainen, asukkaiden turvalliseen tulevaisuuteen, elämän laatuun ja ihmisläheisiin palveluihin panostava kunta. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Keino Sitova Positiivinen väestökehitys Ylijäämäinen tilinpäätös Lainamäärä Väestön vähenemisen pysäyttäminen. Vähintään 1700 asukasta. Tilikauden tulos ylijäämäinen Alle 3500 /asukas Elinkeinojen ja palveluiden turvaaminen ja kehittäminen. Kokonaisturvallisuus. Talouden tarkka seuranta
8 Suoritteiden määrä TP15 TP16 TA17 TS18 TS19 Kunnanvaltuuston kokoukset 8 8 8 8 8 Kunnanvaltuuston toimintakate on - 49 354 euroa Kinnulan kunnanvaltuuston jäsenet valtuustokaudella 2013-2016; (muuttunut vuonna 2014) VALTUUTETTU PUOLUE OSOITE Mikko Ihanti Kesk. Kinnula Esko Pelkonen Kesk. Muhola Kari-Pekka Urpilainen SDP Kinnula Kalevi Kinnunen Kesk. Kinnula Markku Toikkanen Kesk. Muhola Manu Toikkanen Kesk. Muhola Olavi Tuikkanen SDP Muhola Anitta Hakkarainen KOK Kinnula Arja Rekonen Kesk. Kinnula Jonna Voutila Kesk. Kinnula Virpi Piispanen Kesk. Muhola Tapio Pekkarinen Kesk. Kinnula Marko Kinnunen KOK. Kinnula Rauno Kinnunen Kesk. Kinnula Pauli Salonpää Kesk. Kinnula Sampo Laitala PS Kinnula Leo Urpilainen KOK Kinnula VARAJÄSENET KESKUSTA: Joonas Kinnunen Lasse Kröger Aulis Hämäläinen Marjatta Koivukoski Raimo Kinnunen Ari Villman Tiina Kuivaniemi Elina Harjula Tapani Pasanen Aulis Tenhunen Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Muhola Kinnula
9 KOK Anita Urpilainen Kirsti Häkkinen Anneli Ripatti SDP Jari Niemi Marketta Rouvinen Elma Tainio Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula PS Harri Virtala Valtuuston toimikausi jatkuu kesäkuulle 2017 asti valtuutettuihin voi tulla muutoksia. (Valtuutetun oikeus erota luottamustoimesta 31.12.2016.) Uusi vaalikausi alkaa 1.6.2017. Kunnanvaltuuston talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2016 2017 2018 2019 TULOSLASKELMA Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -18 800,00-18 800,00-18 800,00-18 800,00 Palkat ja palkkiot -18 800,00-18 800,00-18 800,00-18 800,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 480,00-1 400,00-1 400,00-1 400,00 Muut henkilösivukulut -550,00-424,00-424,00-424,00 Henkilösivukulut -2 030,00-1 824,00-1 824,00-1 824,00 Henkilöstökulut -20 830,00-20 624,00-20 624,00-20 624,00 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -14 800,00-17 170,00-17 170,00-17 170,00 Palvelujen ostot -14 800,00-17 170,00-17 170,00-17 170,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -400,00-1 400,00-1 400,00-1 400,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -400,00-1 400,00-1 400,00-1 400,00 Muut toimintakulut Vuokrat -8 160,00-8 160,00-8 160,00-8 160,00 Muut toimintakulut -3 000,00-2 000,00-2 000,00-2 000,00 Muut toimintakulut -11 160,00-10 160,00-10 160,00-10 160,00 Toimintakulut -47 190,00-49 354,00-49 354,00-49 354,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -47 190,00-49 354,00-49 354,00-49 354,00
10 1.2 TARKASTUSLAUTAKUNTA Vastuualue Tilintarkastus Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Visio Tarkastuslautakunta Kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen. Tarkastuslautakunnan keskeinen tehtävä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen arviointi. Hyvin valmisteltu arviointisuunnitelma on pohjana arviointikertomukselle. Tarkastuslautakunta pyrkii myös kunnan toiminnan avoimuuden edistämiseen ja ylläpitämiseen. Tarkastusjärjestelmä on kokonaisuus, jotta kaikki oleellinen tulee tarkastetuksi hyvän kunnallisen tilintarkastustavan mukaisesti. Tarkastustoiminta on laadukasta ja tehokasta. Mittari Mittarin tavoitearvo Asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden seuranta. Pyritään arvioimaan mahdollisimman hyvin valtuuston lautakunnille antamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Taloudellisten ja toiminnallisten mittareiden kehittymisen seuranta. Tiedon hankkiminen lautakuntien toiminnasta ja tavoitteista sekä niiden seuranta. Tarkastuslautakunnan toimintakate on - 19 954 euroa.
11 Tarkastuslautakunnan talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2016 2017 2018 2019 TULOSLASKELMA Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -2 300,00-2 400,00-2 400,00-2 400,00 Palkat ja palkkiot -2 300,00-2 400,00-2 400,00-2 400,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -153,00-410,00-410,00-410,00 Muut henkilösivukulut -205,00-44,00-44,00-44,00 Henkilösivukulut -358,00-454,00-454,00-454,00 Henkilöstökulut -2 658,00-2 854,00-2 854,00-2 854,00 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -18 700,00-16 800,00-16 800,00-16 800,00 Palvelujen ostot -18 700,00-16 800,00-16 800,00-16 800,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -300,00-300,00-300,00-300,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -300,00-300,00-300,00-300,00 Toimintakulut -21 658,00-19 954,00-19 954,00-19 954,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -21 658,00-19 954,00-19 954,00-19 954,00
12 1.3 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vastuualue Vaalit Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Keskusvaalilautakunta ja kunnansihteeri Keskusvaalilautakunta järjestää lakisääteiset vaalit Kinnulan kunnassa. Talousarviovuonna 2017 järjestetään kuntavaalit. Visio Keskusvaalilautakunta on luotettava ja tehokas vaalipalveluiden järjestäjä. Talousarvion sisältö/keskeiset muutokset Sitovuus Tavoite Mittari Sitova Vaalien järjestäminen hoituu ripeästi ja luotettavasti säädösten edellyttämällä tavalla Toiminta suoritetaan säännösten mukaisesti, valtakunnallisesti asetetuissa määräajoissa Prosessivirheen takia hylättyjä ääniä 0 kpl Keskusvaalilautakunnan toimintakate on - 8558 euroa. Keskusvaalilautakunnan talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2016 2017 2018 2019 TULOSLASKELMA Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -5 200,00-5 200,00-5 200,00 Palkat ja palkkiot -5 200,00-5 200,00-5 200,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -908,00-908,00-908,00 Muut henkilösivukulut -300,00-300,00-300,00 Henkilösivukulut -1 208,00-1 208,00-1 208,00 Henkilöstökulut -6 408,00-6 408,00-6 408,00 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -1 400,00-1 400,00-1 400,00 Palvelujen ostot -1 400,00-1 400,00-1 400,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -550,00-550,00-550,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -550,00-550,00-550,00 Muut toimintakulut Muut toimintakulut -200,00-200,00-200,00 Muut toimintakulut -200,00-200,00-200,00 Toimintakulut -8 558,00-8 558,00-8 558,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 0-8 558,00-8 558,00-8 558,00
13 1.4 KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen toimialue koostuu seuraavista vastuualueista: Kunnanhallitus Työllistämistoimet Työsuojelutoimikunta ja muut toimikunnat Hallintopalvelut (keskushallinto) Yhteispalvelupiste Henkilöstöhallinto Talouspalvelut ATK-palvelut Vastuualue Kunnanhallitus (kunnanhallitus) Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Visio Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Kunnanhallitus vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä kunnan ylimpänä työnantajan edustajana henkilöstöpolitiikasta (esim. henkilöstöohjelman sisällöt ja linjaukset) ja huolehtii kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kinnulan kunta luo edellytyksiä elinvoimaisen ja itsenäisen Kinnulan kunnan asukkaiden turvalliselle tulevaisuudelle vahvistamalla kunnan elinkeinorakennetta ja parantamalla mm. palvelujen kehittämisen kautta kuntalaisten henkistä ja aineellista hyvinvointia sekä osallisuutta. Talousarvion sisältö/keskeiset muutokset Kinnulan kuntastrategia on hyväksytty kunnanvaltuustossa 15.3.2016 ( 14). Kuntastrategiasta on johdettu vuoden 2017 budjetointiin ja toiminnan suunnitteluun tavoitteet 16.6.2016 pidetyssä valtuuston aivoriihessä. Edellä mainitut tehoteemat vuodelle 2017 ovat olleet: 1) Hyvinvoinnin edistäminen, 2) hoidon porrastus, 3) taloudelli-
14 suus ja tehokkuus toiminnoissa sekä 4) kestävän kehityksen mukainen toiminta (mm. jätevesipuhdistamoasia) sekä 5) kiinteistöasiat (mm. teollisuushallistrategia ) Keskeiset toiminnalliset tavoitteet Kehitetään palvelurakennetta ja -ketjuja sekä uudistetaan palveluja huomioiden kuntastrategian linjaukset laaja-alaisesta turvallisuudesta, palvelujen oikea-aikaisuudesta sekä asukkaiden kokonaishyvinvoinnin edistämisestä. Tehokkaan palvelujen järjestämisen ja marraskuussa 2016 laaditun talouden tasapainottamis- ja kehittämisohjelman toteutumisen varmistaminen ja jatkotoimenpiteiden valmistelu. Kunnan taloudellisen kantokyvyn seuraamisen kehittäminen. Kunta tukee nykyisten yrittäjien toimintaa ja pyrkii houkuttelemaan uusia yrittäjiä. Elinkeinoelämän kehittämisrahaston säännöt on uusittu vuoden 2016 lopussa. Kehitetään toimenpiteitä asukasluvun kasvun pysäyttämiseksi. Kehitetään kunnan johtamisjärjestelmään liittyviä toimenpiteitä ja huolehditaan henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja jaksamisesta. Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Kuntastrategian ohjaa kunnan toiminnan suunnittelua ja toteutusta Kuntastrategian koordinoitu käyttöönotto (vuosikellon mukaiset prosessit hallintokuntien käytössä) Ohjattu hallinto-kuntakohtainen käyttöönotto ja toimeenpano kevät 2017 syksy 2017 (tilinpäätös ja toiminnan arviointi, talous- ja toiminnan suunnittelu Sitova Sitova Uusinvestoinnit pienemmät kuin poistot Hyvät kunnan kehittymisen edellytykset Tilinpäätös Valtuuston päätös Asukasluku Työpaikkakehitys johdetaan strategiasta) Tilinpäätösluvut Asukasluku nousee vuodesta 2016 10 20 uutta työpaikkaa Sitova Viihtyisän ja turvallisen asumisen kunta Kokonaishyvinvoinnin ja turvallisuuden maakunnallinen ja seutukunnallinen suunnitelma Ohjattu hallintokuntakohtainen käyttöönotto ja toimeenpano, syksy 2017 Sitova Ennaltaehkäisevät palvelurakenteet Asukkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta/hyvinvointia tukeva ja kohdennettu vaikutustarkastelu toiminnan lähtökohtana Arviointi osana kuntastrategiatyön toteutusta eri tyyppisin mittarein toiminnoittain
15 Sitova Oikein kohdennetut palvelut Yhdenvertaisuuden edistäminen Esim. hoidon porrastus, sivistystoimialan (tuki)palvelut, kuntouttava työskentelyote Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadinta vuoden 2016 aikana (lakisääteinen) Vaikuttavuusarviointityyppisten mittareiden kokeilut Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman käyttöönotto 1.1.2017 Sitova Veroprosentit, taksat ja maksut keskimääräistä tasoa Veroprosentit, taksat ja maksut maakunnan keskitasoa Vertailutieto valtakunnallisin tietoihin Suoritteiden määrä TP15 TP16 TA17 TS18 TS19 Kunnanhallituksen kokoukset 23 23 24 24 24 Kunnanhallituksen toimintakate on - 293 944 euroa. Vastuualue Yleishallinto Vastuualueen tilivelvollinen Kunnanhallitus ja kunnansihteeri Yleishallinnon vastuualue koostuu seuraavista vastuualueista: Toiminta-ajatus Hallintopalvelut Henkilöstöhallinto (henkilöstöhallinto, työsuojelu, muut toimikunnat) Palvelut (hallintopalvelut, yhteispalvelupiste, talouspalvelut atk-palvelut, työllistämistoimet) Yleishallinnon vastuualue luo kunnan organisaatiolle hyvät edellytykset tulokselliselle työskentelylle, hyvinvoinnille ja palvelutuotannolle sekä edistää kuntastrategian ja muiden kehittämisohjelmien laadintaa ja toteuttamista.
16 Visio Yleishallinto ohjaa, koordinoi ja kehittää kunnan palvelutoimintaa yhteistoiminnassa kestävän kehityksen (sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ekologinen) periaatteen mukaisesti kuntastrategiaa ja säädöksiä noudattaen sekä talouden tasapainon säilyttäen. Talousarvion sisältö /keskeiset muutokset ja tavoitteet: Henkilöstöohjelma sekä henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnitelma on tehty vuonna 2014. Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnitelma on päivitetty vuosina 2015 ja 2016. Molempien suunnitelmien keskeisenä periaatteena on 1) henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen turvaaminen myös tulevaisuuden vaihtuvissa, muuttuvissa työtehtävissä ja ympäristöissä, 2) yhteisölliseen toimintakulttuurin ja jaettuun osaamiseen pohjautuva toiminta, 3) organisaation haavoittuvuuden (mm. varahenkilö- ja sijaisuusjärjestelyt) vähentäminen sekä 4) työntekijä- ja esimiestaitojen kehittäminen. Kunnan henkilöstöohjelman mittava päivitys on meneillään loppuvuonna 2016. Uudessa ohjelmassa on tavoitteena luoda Kinnulan kuntaan toimintaympäristön muutoksesta (esim. sote-uudistus), kuntastrategiasta ja toiminnan tavoitteista ja resursseista johdettu (määrällinen) ja laadullinen henkilöstösuunnitelma. Suunnitelmassa ennakoidaan toimintaympäristön muutosten lisäksi myös mm. henkilöstöpoistuma. Lisäksi tavoite on luoda Kinnulan kunnan sisäinen ohjeistus henkilöstöhallinnon ja esimiestyön käytänteisiin sekä laatia työntekijöiden yleiset ja hallintokunta- sekä toimipistekohtaiset perehdyttämisohjeet. Kunnan ensimmäinen henkilöstöraportti on laadittu vuoden 2015 tilinpäätöksen yhteyteen. Raporttia tullaan täydentämään mm. uusilla hyvinvointia ja osaamista kuvaavilla mittareilla. Työterveyspalvelujen mahdollinen uudelleen organisointi ja määrällinen tarveharkinta on neuvotteluvaiheessa (joulukuu 2016). Työterveyspalvelut eivät siirry maakunnalliseen järjestämisvastuuseen muun soten mukana. Palvelujen järjestämisessä on menossa valtakunnallinen siirtymäaika. Kuntaan on valmistumassa henkilöstön hyvinvoinnin suunnitelma, jossa otetaan huomioon mm. työntekoa tukevan organisaation ja johtamisen kehittäminen, selkeät töiden järjestelyt ja työnkuvaukset, yhteiset pelisäännöt, avoin vuorovaikutus, osaamisen varmistaminen sekä oman toiminnan jatkuva arviointi. Lähtökohtana suunnitelmassa on ajatus, että vain osaava ja hyvinvoiva henkilökunta pystyy tuottamaan laadukkaita palveluja kuntalaisten parhaaksi. Työllistämistoimien hallinnolliset tehtävät ja budjetointi on siirretty 1.1.2014 alkaen kunnanhallituksen alaisuuteen omalle kustannuspaikalleen. Toimintojen kehittämistä, muotoilua ja yhteistyötä on tehty vuonna 2016 Viitaseudun kumppanuus ry:n kanssa. Toiminnan jatkuvuuden muoto ja volyymi Kumppanuuden osalta ratkeaa marras- joulukuussa 2016 (rahoituspäätös käsittelyssä). Uutena työtapana vuonna 2015 aloitettu
17 OPSilla hanke loppuu 31.12.2016. Kunnassa on keskushallinnon budjetista työllistetty viisi velvoitetyöllistettävää. Atk-palvelujen ostopalvelujen volyymin sopeuttaminen säästötavoitteisiin riittävää palvelutasoa häiritsemättä. Vuoden 2017 budjetti tulee sisältämään määrärahavarauksen yhden ICT-henkilön palkkaamiseen. Palvelujen tarvetta tulee nostamaan suuresti mm. julkisuuslainsäädäntö, kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyvät lakisääteiset toimintavelvoitteet kunnille sekä yleisemminkin julkisten palveluiden ja työn tekemisen sähköistyminen. Tavoitteena toiminnoissa on henkilöstön ATK-osaamisen lisääminen toimintojen tehostamiseksi ja työtehtävien sujuvuuden varmistamiseksi. Sähköisten hallinto- ja talouspalveluiden edelleen kehittäminen. Tuottavuusvertailutietojen hankinta ja kehittäminen palvelemaan mahdollisimman hyvin hallinnon ja talouden hoitoa. Talous- ja muiden järjestelmien kehittäminen siten, että johtamista, (talouden) seurantaa sekä ohjaamista varten tarpeellinen tieto saadaan nopeasti, ajantasaisesti ja vaivattomasti käyttöön. Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Ajan tasalla olevat henkilöstöpalvelut ja -suunnittelu Henkilöstöohjelman ja henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnitelman toimivuuus Suunnitelmissa mainittujen toimen-piteiden arviointi (tasot I III hallintokunnittain) Osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Henkilöstötilinpäätös, TYHY-suunnitelman toteutuminen Sitova Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä Sitova Työllisyydestä huolehtiminen Työttömyysluvut Muihin toimenpiteisiin ohjaamisen käytänteiden muotoilu moniammatillisena verkostotyönä Uusimuotoinen henkilöstötilinpäätös tehty vuodesta 2016 Täydennyskoulutuksen määrä/vuosi/henkilö Sairauspoissaolojen vähenemistrendin jatkuminen Työttömyysluvut Oppisopimukseen ja muihin toimenpiteisiin ohjattujen määrä Sitova Yhteispalvelupisteen kehittäminen osana kunnan muuta toimintaa Perustoimeentulotuen asiakasohjausja neuvontaprosessit Yhteispalvelupisteen muuttuminen etäpalvelupisteeksi prosessi Etäpalvelupiste kunnan infopisteenä Perustoimeentulotuki Kelalle, tuki- ja opas- Etäpalveluiden toiminnan sujuvuus Infopisteeseen määriteltyjen toimintojen sujuvuus Perustoimeentulotukeen liittyvien ohjaus-
18 Sitova ATK-palvelujen kehittäminen Kuntalaisten palveluarkkitehtuuri Osallisuus, vaikuttaminen, hallinnon läpinäkyvyys tus yhteispalvelupisteestä ATK-palvelut osana sujuvaa ja tehokasta työtä Velvoitteet hoidettu oikea-aikaisesti 6/2017, 12/2017 Vuorovaikutuksen ja osallisuuden varmistaminen toimien sujuvuus Toimiva ylläpito, kehittäminen resurssien puitteissa KaPa-lain edelleyttämät palvelukuvaukset ym. ajantasaisesti valmiina 6/2017 ja 12/2017 Toimivammat kotisivut kevääseen 2017 mennessä Asianhallintaohjelmat käytössä Yleishallinnon toimintakate 491 568 euroa Kunnanhallituksen talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2016 2017 2018 2019 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Tuet ja avustukset 23 360,00 31 960,00 31 960,00 31 960,00 Toimintatuotot 23 360,00 31 960,00 31 960,00 31 960,00 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -327 800,00-365 704,00-365 704,00-365 704,00 Palkat ja palkkiot -327 800,00-365 704,00-365 704,00-365 704,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -88 504,00-84 348,00-84 348,00-84 348,00 Muut henkilösivukulut -17 558,00-18 064,00-18 064,00-18 064,00 Henkilösivukulut -106 062,00-102 412,00-102 412,00-102 412,00 Henkilöstökulut -433 862,00-468 116,00-468 116,00-468 116,00 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -52 600,00-54 050,00-54 050,00-54 050,00 Muiden palvelujen ostot -244 281,00-225 669,00-225 669,00-225 669,00 Palvelujen ostot -296 881,00-279 719,00-279 719,00-279 719,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -12 005,00-11 555,00-11 555,00-11 555,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -12 005,00-11 555,00-11 555,00-11 555,00 Avustukset Avustukset yhteisöille -13 400,00-9 350,00-9 350,00-9 350,00 Avustukset -13 400,00-9 350,00-9 350,00-9 350,00 Muut toimintakulut Vuokrat -41 882,00-38 482,00-38 482,00-38 482,00 Muut toimintakulut -8 250,00-10 250,00-10 250,00-10 250,00 Muut toimintakulut -50 132,00-48 732,00-48 732,00-48 732,00 Toimintakulut -806 280,00-817 472,00-817 472,00-817 472,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -782 920,00-785 512,00-785 512,00-785 512,00
19 1.5 ELINKEINOLAUTAKUNTA Elinkeinolautakunnan toimialue koostuu seuraavista vastuualueista: Hallintopalvelut Lomituspalvelut Elinkeinopalvelut Vastuualue Hallintopalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Visio Talousarvion sisältö Tavoitteet Elinkeinolautakunta ja maaseutusihteeri Sinikka Linnakallio. Hallintopalvelujen vastuualue vastaanottaa ja käsittelee hakemuksia, sekä tekee niihin liittyvät maksatukset, laskutukset ja takaisinperinnät. Hallintopalvelut tarjoaa asiantuntevaa palvelua ja on asiantunteva ja tehokas yhteistyökumppani kunnan kaikille yrittäjille. Lakisääteiset maaseutuelinkeinoviranomaisen palvelut ostetaan Pihtiputaan maaseutuhallinnon paikallisyksiköltä. Kustannukset kuuden kunnan alueella toimivassa yksikössä jaetaan viljelyssä olevan peltoalan perusteella. Maaseutuhallinto siirtyy maakuntahallinnon osaksi vuoden 2019 alusta ja siirron toimintamallin valmistelua tehdään työryhmissä. Elinkeinolautakunta käsittelee kehittämisrahaston hakemukset ripeästi, sekä valmistelee elinkeinoihin liittyviä asioita kunnanhallitukselle ja valtuustolle. Sitovuus Tavoite Mittari Sitova Kaikki tuet saadaan haettua ja Maksuluvan auetessa 98 % tuista lähtee maksatettua aikataulussa maksuun Sähköisen tukihaun lisääminen Ripeä kehittämisrahaston hakemusten käsittely Hakemuksista 90 % tulee sähköisesti. Päätös 1 kk:n kuluessa hakemuksen jättämisestä
20 Suoritteiden määrä TP15 TA16 TA17 TS18 TS19 Elinkeinolautakunnan kokoukset Elinkeino ltk:n päätökset 5 25 6 30 6 30 6 30 6 30 Hallintopalvelujen toimintakate on 52 991 euroa. Vastuualue Lomituspalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Elinkeinolautakunta ja maaseutusihteeri Sinikka Linnakallio Toiminta-ajatus Kinnulan kunta tukee maksullista lomittaja-apua. Visio Parannetaan viljelijöiden mahdollisuutta jaksaa työssään sekä varmistetaan, että lomittajien työpaikat säilyvät ja pysyvät koko-aikaisina. Talousarvion sisältö/ keskeiset muutokset Karstulan kunta luopuu lomituspalvelujen tuottamisesta ja vetovastuu siirtyy Keuruulle lomituspalvelujen tuottamisesta alueella. Kinnulan kunta tukee maksullista lomittaja-apua n. 30-50 %/tunti kinnulalaisten lomansaajien osalta. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Sitova Maatalousyrittäjät käyttävät Käyttö vähintään 50 tuntia/palveluja maksullista lomittaja-apua käyttävä yrittäjä Lomituspalvelujen toimintakate on 9 500 euroa.
21 Vastuualue Elinkeinopalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Visio Elinkeinolautakunta ja maaseutusihteeri Sinikka Linnakallio Elinkeinopalvelut luo toimintaedellytyksiä nykyisille yrityksille sekä uusille toimialoille ja yrityksille. Kinnula tarjoaa yrityksille ja perheille joustavasti ja luotettavasti edellytyksiä yrittää ja asua maaseutuympäristössä. Talousarvion sisältö/ keskeiset muutokset Kunta edistää elinkeinoelämän kehittymistä ja työllisyyden parantamista laadukkailla ja korkeatasoisilla elinkeinopalveluilla, jotka tuottaa alueella kuntien yhteisesti omistama kehittämisyhtiö Witas Oy. Lisäksi kehittämisyhtiöltä ostetaan matkailupalvelut. Kunta rakentaa elinkeinoelämän tarvitseman infrastruktuurin ja lisäksi on tarpeen mukaan mukana rakentamassa toimitiloja yrityksille. Kunta tukee yritysten toimintaa olemalla mukana yritysten kehittämishankkeissa tarpeen vaatiessa. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Sitova Hyvät elinkeinojen kehittymisen Yritysten ja työpaikkojen määrä edellytykset + merkkinen Neuvontapalvelut yrittäjien saatavilla ja mahdollisimman läheltä Yrittäjien tyytyväisyys palveluihin Elinkeinopalvelujen toimintakate on 149 500 euroa.
22 Elinkeinolautakunnan talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2016 2017 2018 2019 TULOSLASKELMA Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -3 250,00-3 700,00-3 700,00-3 700,00 Palkat ja palkkiot -3 250,00-3 700,00-3 700,00-3 700,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 460,00-880,00-880,00-880,00 Muut henkilösivukulut -180,00-159,00-159,00-159,00 Henkilösivukulut -1 640,00-1 039,00-1 039,00-1 039,00 Henkilöstökulut -4 890,00-4 739,00-4 739,00-4 739,00 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -31 640,00-31 100,00-31 100,00-31 100,00 Muiden palvelujen ostot -109 376,00-113 463,00-113 463,00-113 463,00 Palvelujen ostot -141 016,00-144 563,00-144 563,00-144 563,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -300,00-500,00-500,00-500,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -300,00-500,00-500,00-500,00 Avustukset Avustukset yhteisöille -61 000,00-57 000,00-57 000,00-57 000,00 Avustukset -61 000,00-57 000,00-57 000,00-57 000,00 Muut toimintakulut Vuokrat -4 789,00-5 189,00-5 189,00-5 189,00 Muut toimintakulut -4 789,00-5 189,00-5 189,00-5 189,00 Toimintakulut -211 995,00-211 991,00-211 991,00-211 991,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -211 995,00-211 991,00-211 991,00-211 991,00
23 1.6 PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvalautakunnan toimialue koostuu seuraavista vastuualueista: Hallintopalvelut Perhepalvelut Vanhusten ja vammaisten palvelut Terveyspalvelut Perusturvan toiminta-ajatuksena on ystävällinen ja asiantunteva palvelu ihmisen elämänkaaren kaikissa vaiheissa psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn saavuttamiseksi, ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Perusturvan arvopohjan muodostavat mm. tasa-arvoisuuden, oikeudenmukaisuuden, vastuullisuuden ja hyvinvoinnin arvot. Tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus liittyvät palveluiden tavoitettavuuteen, saavutettavuuteen, yhdenmukaisiin myöntämiskriteereihin ja päätöksenteon tasapuolisuuteen. Vastuullisuus toteutuu henkilöstön ammatillisena osaamisena, jatkuvana kouluttautumisena ja asiakkaan/potilaan vahvana vastuullistamisena omaan tavoitteelliseen asiakasprosessiinsa. Kuntalain mukaan kunnan on laadittava taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (ns. suunnittelukausi), josta ensimmäinen on talousarviovuosi. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuuta ollaan siirtämässä maakunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelukausi on kolmevuotinen, mutta tosiasiassa suunnittelukauden sisällä 1.1.2019 alkaen järjestämisvastuu siirtyy Keski-Suomen maakunnalle. Vastuualue Hallintopalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta, perusturvajaos, toimialajohtaja ja sosiaalijohtaja Hallintopalvelujen tavoitteena on turvata kuntalaisille riittävät, monipuoliset, kohtuuhintaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Kinnula ja Wiitaunioni (Viitasaari, Pihtipudas) muodostavat yhdessä perusturvan yhteistoiminta-alueen, jolla on yhteinen perusturvalautakunta. Kinnulasta on lautakunnassa kaksi jäsentä. Kinnula vastaa itsenäisesti henkilöstö-, sopimus- ja talousasioista. Kinnulan kunnanhallitukselle valmistelevana toimielimenä toimii perusturvajaos, jonka valtuusto nimeää valtuustokausittain neljäksi vuodeksi kerrallaan.
24 Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Työpaikkakokous Määrä 10 kertaa/vuosi Sitova Henkilöstökokous Määrä 2 kerta/vuosi Toiminta Suoritteiden määrä TP15 TA16 TA17 TS18 TS19 Perusturvalautakunnan kokoukset/yhteislautakunta Perusturvajaoksen kokoukset 11 11 12 12 12 12 12 12 12 12 Hallintopalvelujen toimintakate on -125 250 euroa. Vastuualue Perhepalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Sosiaalijohtaja, sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä Tulosalueeseen kuuluvat tulosyksiköt 1. Sosiaalitoimen peruspalvelut 2. Lastensuojelu Muun sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikkö Sisältää sosiaalityön koko laajuudessaan elämänkaarimallin mukaisesti lapsuudesta vanhuuteen. Palvelu sisältää lasten, nuorten ja aikuisten tukemista mm. sosiaalihuoltolain ja toimeentulotukilain mukaisten toimenpiteiden avulla. Asiakkaan omaa arjessa selviytymistä tuetaan asiakassuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä, mm. tukihenkilöllä/ tukiperheillä, kotipalvelulla, perhetyöllä, sosiaaliohjauksella ja sosiaalityöllä. Muu sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikkö sisältää myös mielenterveyskuntoutujien avo- ja asumispalvelut, kriisityön, sosiaalipäivystyksen, kuntouttavan työtoiminnan ja yksilöllisen palveluohjauksen ja neuvonnan asiakkaan elämänhallinnan lisäämiseksi, sekä lastenvalvojan palvelut. Sosiaalipäivystys järjestetään yhteistyössä Kinnulan, Viitasaaren ja Pihtiputaan kesken. Kuntouttavassa työtoiminnassa tehdään yhteistyötä mm. Viitaseudun Kumppanuuden kanssa.
25 Muun sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikön vastuualueelta tuotetaan koulukuraattoripalvelut sivistystoimelle (12h/viikko). Sosiaaliasiamiestoiminta ostetaan Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta ja alueelliset sijaishuollon asiantuntijapalvelut Keski-Suomen sijaishuoltoyksiköltä. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Aktivointiehdon täyttävä asiakas tunnistetaan ja laaditaan aktivointisuunnitelma sosiaalitoimen ja TEtoimiston yhteistyönä/ TYP-yhteistyö % asiakasryhmästä/ aktivointisuunnitelman tekoon osallistuneet asiakkaat 100 % aktivointiehdon täyttävistä asiakkaista Sitova Ennaltaehkäisevä perhetyö Välitystiliasiakkuuteen ohjataan tarpeen mukaan ja samalla laaditaan suunnitelma, miten asiakas itse saisi talouden hallintaan Moniammatillinen yhteistyö, tavoitteena tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Tukitoimina mm.perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelut. % välitystiliasiakkaat/ suunnitelmat Käyntimäärät/ lapsiperheet 100 % välitystiliasiak-kuuksien osalta palveluun suostuvista ja sitoutuvista ennaltaehkäisevät käynnit/ lapsiperhe Perhetyö, kotipalvelu Palvelutarpeen arviointi Perhetyöllä tuetaan vanhemmuutta ja etsitään perheen omia voimavaroja. Palvelutarpeen arviointi aloitettava välittömästi tai viim. 1-7 päivän kuluessa Kotikäynnit/ asiakassuunnitelmat Arvioinnin aloitusajankohta/ arvioinnit Kotikäynnit toteutuvat suunnitelman mukaisesti Arvioinnit toteutetaan lakisääteisessä aikataulussa Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Ylläpidetään ja edistetään koulutusten avulla perhepalvelujen vastuualueen henkilöstön osaamista. 2. Kehitetään ja syvennetään järjestelmällisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien asioiden edistämiseksi yhteistyötä sidosryhmien kanssa (TYPtoiminta, järjestöt, koulutusorganisaatiot). 3. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa painopiste on avohuollon tukitoimissa ja siinä tehdään tiivistä yhteistyötä Wiitaunionin päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa.
26 4. Koulutetaan tukihenkilöitä lapsille ja nuorille yhteistyössä järjestöjen kanssa. 5. Lasten ja perheiden tukemisessa hyödynnetään ensisijaisesti omia voimavaroja, läheisverkostoja, järjestöjä. Muun sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikön nettomeno on 340 288 euroa. Lastensuojelun tulosyksikkö Sisältää lastensuojelun avohuollon kustannukset ja laitoshoidon. Nettomeno 236 418 euroa. Lastensuojelun tukimuodot: 1. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena on huolen puheeksiottaminen, keskustelut, lastensuojelutarpeen selvitys, perhetyö, harrastusten tukeminen, taloudelliset tukitoimet ja muut lasta ja perhettä tukevat palvelut. 2. Lastensuojelun sijaishuollolla tarkoitetaan ensisijaisesti kuntouttavaa sijaishuoltoa tai isojen muutostarpeiden vuoksi pitkäkestoista sijaishuoltoa. Tavoitteena perheen yhdistäminen, ensisijaisesti perhehoito. 3. Sijoitetun nuoren jälkihuolto jatkuu 21 vuotiaaksi asti. Se voi olla opiskelun, asumisen, harrastusten tai muuta nuorten tarvitsemaa tukea. Lastensuojelun osalta tavoitteena on käsitellä asiat lakisääteisessä määräajassa, sekä lisätä osaamista perheen toimintakyvyn, voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmistä. Perheneuvonnan tulosyksikkö Sisältää perheneuvolan, elatusturvan, edunvalvonnan ja päihdetyön. Nettomeno on 220 950 euroa. Perhepalvelujen toimintakate on -797 656 euroa.
27 Vastuualue Vanhusten ja vammaisten palvelut Vastuualueen tilivelvollinen Sosiaalijohtaja, sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä ja johtava hoitaja Tulosalueeseen kuuluvat tulosyksiköt Tavoitteet 1. Vanhusten laitos- ja palveluasuminen 2. Vammaisten työtoiminta 3. Vammaisten laitospalvelut 4. Kotipalvelut 5. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova 1. 2. Kotona ja kodinomaisissa oloissa asumisen turvaaminen ja edistäminen Toimiva hoidon porrastus Kotona/kodinomaisissa oloissa asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä 92 %:a 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona tai kodinomaisissa oloissa 3. Laadukkaat ja asiakaslähtöiset vanhus- ja vammaispalvelut RAVA-mittari (toimintakyvyn- ja hoidontarpeen arvionti) Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa vain paljon apua tarvitsevia, RAVA-indeksi > 1,5 Asiakaspalaute ja -kyselyt Asiakastyytyväisyys Palvelu Palvelun kuvaus Kehittämistoimet 2016-2018 Tehostettu palveluasuminen Perhehoito Ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista järjestetään ikäihmisille, jotka eivät selviä yksin/omaisten/kotihoidon avun turvin. Ympärivuorokautinen palvelu sisältää perusturvan (hoiva,apu,ohjaus,tuki), sairaanhoito-, hygienia-, ateria- ja puhtaanapitopalvelut. Perhehoito on kotona järjestettävä ikäihmisten ympärivuorokautinen hoitomuoto, Palveluohjauksen ja hoidon porrastuksen kehittäminen, RAVA-mittarin tehokkaampi hyödyntäminen. Tarkoitus on sijoittaa asiakkaat oikeille hoitopaikoille asiakkaan hoidon vaativuuden mukaisesti. RAVA-indeksi >2,5 Perhehoidon osaamista syvennetään tavoitteellisesti asteittain.
Laitoshoito joka soveltuu lievästi/keskivaikeasti muistisairaille/turvattomuutta kokeville Lyhyt hoitojakso laitoshoidon paikalla on tarkoitettu akuutin sairaalajakson jälkeen kuntoutuksen tarpeessa oleville henkilöille. Pitkäaikainen laitoshoito on ympärivuorokautista hoitoa asiakkaille, joiden tila edellyttää merkittävää sairaudenhoitoa. 28 Laitoshoitopaikkojen avulla turvataan asiakkaiden kotiutuminen sairaalasta ja mahdollistetaan omaishoitajien hoidettaville intervallipaikat Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Kuntoutukseen kohdennetaan enemmän resursseja: kuntoutuksesta vastaava AMK-tutkinnon suorittanut henkilö laatii tavoitteelliset kuntoutussuunnitelmat asiakkaille/potilaille ja ohjeistaa kuntouttavan työotteen ylläpitämistä tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa. 2. Kotiin annettavien hyvinvointia ja yksilön omaa toimintakykyä edistävien palvelujen turvaaminen: vanhuksille riittävän varhaiset kotona asumista tukevat palvelut (mm. siivous, asiointi, ruoka) ja myöhemmässä palvelutarpeessa riittävän monipuolisesti räätälöidyt palvelut kotona asumisen turvaamiseksi mahdollisimman pitkään. 3. Hoidon porrastuksen ylläpitäminen julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. 4. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä jatketaan vuosittain. 5. Omaishoitajien työn tukeminen lomituksia, vertaistoimintaa ja muita toimintamuotoja tarjoamalla kehitetään ja vahvistetaan edelleen. 6. Vanhusten perhehoidon lisääminen. 7. Vanhusten ja vammaisten osallistumista omien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon edistetään vanhus- ja vammaisneuvoston työskentelyllä. 8. Kunnan, seurakunnan ja järjestöjen kesken yhteistyössä kehitetään ja ylläpidetään ystäväpalvelutoimintaa. 9. Yksilöllisyyden ja asiakkaan näkemyksen selvittäminen omasta palvelutarpeestaan sekä palvelusuunnitelman laatiminen ja päivittäminen.
29 Vanhusten laitospalvelun tulosyksikkö Toiminta Suoritteiden määrä TP15 TA16 TA17 TS18 TS19 Vanhainkodin ja palveluasumisen 8071 8200 8500 8500 8500 hoitopäivät (sisältää Kotipihan palveluasunnot) Suoritteiden hinta / TP15 TA16 TA17 TS18 TS19 Hoitopäivän hinta (vanhainkodin lyhyt- ja pitkäaikaishoito sekä palveluasuminen 91 95 92 92 92 Nettomeno vuonna 2017 on 782 596 euroa. Kehitysvammaisten päivätoiminnan tulosyksikkö Kehitysvammaisten päivätoiminta ostetaan Marjan kodilta. Nettomeno on 74 930 euroa. Vammaisten laitospalvelujen tulosyksikkö Sisältää Suojarinteen kuntayhtymän purkamiseen liittyvät eläkemenoperusteiset maksut sekä kehitysvammaneuvolapalvelun oston. Nettomeno 5 040 euroa. Kotipalvelun tulosyksikkö Sisältää kotipalvelun menot, tukipalvelut ja palvelusetelin, nettomeno 98 041 euroa.
30 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Sisältää vammaispalveluohjauksen, perhehoidon, ostopalvelun/vammaispalvelu, ostopalvelun/vanhusten asumispalvelu, päiväkeskustoiminnan, taloudelliset tukitoimet ja omaishoidontuen. Kehitysvammahuollon, vammaishuollon ja vanhustenhuollon asiakkaille laaditaan yksilölliset asiakassuunnitelmat, jotka päivitetään määräajoin. Lisäksi kehitysvammahuollon asiakkaille laaditaan erityishuolto-ohjelmat, jotka tarkistetaan tarpeen mukaan. Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Kehitysvammahuolto ja muu vammaishuolto Palvelutarpeen arviot, asiakassuunnitelmat Vammaishuollon asiakkaat/ päivitetyt asiakassuunnitelmat 100% vuo- Vanhustenhuolto Omaishoidontuki Vanhusten päiväkeskustoiminta Nettomeno yhteensä 1 176 750 euroa. Palvelutarpeen arviot, asiakassuunnitelmat Omaishoidontukea myönnetään 100% kaikille kriteerit täyttäville Päiväkeskustoimintaan osallistuvien määrä/ käyntimäärät Vanhusten ja vammaisten palvelujen toimintakate on -2 137 357,00 euroa. sittain Vanhustenhuollon asiakkaat/ päivitetyt asiakassuunnitelmat 100% vuosittain Omaishoidettavat/ omaishoidontukea hakeneet kriteerit täyttävät asiakkaat 8-10 osallistujaa/ toimintapäivä Vastuualue Terveyspalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Sosiaalijohtaja, ylilääkäri, johtava hoitaja ja hammaslääkäri Tulosalueeseen kuuluvat tulosyksiköt 1. Vastaanottopalvelut 2. Terveyspalvelujen tukipalvelut 3. Vuodeosastopalvelut 4. Hammashuolto 5. Työterveyshuolto 6. Erikoissairaanhoito