Valtuustoaloite koskien kiintiöpakolaisten vastaanottamista sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen neuvotteluesitys kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta Kuvaja 26.8.2014 73 Sivi 28.10.2014 190 Sote 19.5.2015 94 Tekla 1.9.2015 212 Tekla 15.9.2015 227 Kaupunginhallitus on pyytänyt lausuntoa Kristillisdemokraattien ja Vihreiden valtuustoryhmien ym. allekirjoittaneiden aloitteesta koskien kiintiöpakolaisten vastaanottamista Riihimäelle. Aloitteen mukaan Riihimäen kaupungin tulisi liittyä niiden kaupunkien ja kuntien joukkoon, jotka vastaanottavat kotimaastaan pakenevia ihmisiä. Maahanmuuttajien kotouttamisen tärkeä osa on vapaa-ajalla tapahtuva toiminta, jolla saadaan maahanmuuttajat integroitua kantaväestön toimintaan mukaan. Kaupungin tarjoamilla kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluilla on mahdollista tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Avoin vapaa-aikatoiminta mahdollistaa kantaväestön ja maahanmuuttajien välisen aidon vuorovaikutuksen ja edistää sosiaalisten suhteiden muodostumista ja ylläpitämistä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tulee olla saavutettavia eli erilaisten kaupunkilaisten tulisi voida käyttää palveluja ja osallistua toimintaan helposti ja esteettömästi. Saavutettavuus merkitsee näin myös yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä, jolloin erityisryhmille, esimerkiksi maahanmuuttajille on tarjottava myönteistä erityiskohtelua, jotta tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Maahanmuuttajataustaiset asukkaat tarvitsevat alkuun erityistä ohjausta ja neuvontaa asioiden hoitamiseen. Maahanmuuttajille kohdennetuissa kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa tulee huomioida kulttuuri- ja sukupuolineutraalit toimintamuodot sekä lapsille, nuorille ja perheille sopivat harrastusajat. Toiminnan tulisi olla avointa kaikille kaupunkilaisille ja osallistaa maahanmuuttajia kantaväestön toimintaan. Liikuntapalvelussa toimii tällä hetkellä yksi kokopäiväinen liikunnanohjaaja maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla -hankkeessa. Liikuntapalveluilla on jo tieto-taitoa maahanmuuttajataustaisten asukkaiden integroimisesta alueen toimintaan. Hankkeen avustusrahoitus kuitenkin päättyy OKM:n osalta vuoden 2015 loppuun, jonka jälkeen maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla pyritään jatkamaan liikuntapalveluissa olemassa olevilla resursseilla. Kiintiöpakolaisten vastaanotto merkitsisi maahanmuuttajataustaisen henkilöiden selvää kasvua Riihimäellä. Jotta pakolaisten ja muiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden integroiminen kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaan Riihimäellä olisi onnistunutta, tulisi kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin perustaa yksi uusi toimi hoitamaan erityisesti maahanmuuttajien kotouttamista ja monikulttuuristen vapaa-aikapalveluiden kehittämistä. Ehdotus/sivistystoimenjohtaja(kuvaj): Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää antaa kiintiöpakolaisten vastaanottamista Riihimäelle koskevasta valtuustoaloitteesta edellä esitetyn lausunnon. Päätös:
Esittelijän muutetun päätösehdotuksen mukaan lausunnon viimeisen kappaleen lause korjataan kuulumaan Jotta pakolaisten ja muiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden integroiminen kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintaan Riihimäellä olisi onnistunutta, tulisi kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin perustaa yksi uusi toimi hoitamaan erityisesti pakolaisten kotouttamista ja monikulttuuristen vapaa-aikapalveluiden kehittämistä. Sivi 28.10.2014 190 Kaupunginhallitus on pyytänyt lausuntoa Kristillisdemokraattien ja Vihreiden valtuustoryhmien ym. allekirjoittaneiden aloitteesta koskien kiintiöpakolaisten vastaanottamista Riihimäelle. Aloitteen mukaan Riihimäen kaupungin tulisi liittyen niiden kaupunkien ja kuntien joukkoon, jotka vastaanottavat kotimaastaan pakenevia ihmisiä. Valtuustoaloite on OHEISENA. Sivistyslautakunta päättää antaa valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon. Humaanista ja inhimillisestä näkökulmasta on tärkeää, että turvalliset ja kehittyneet maat tarjoavat konfliktialueiden hädänalaisille asukkaille turvallisia elinympäristöjä. Valtion taholta kuntia kannustetaan vastaanottamaan kiintiöpakolaisia, jonka vuoksi valtio tukee pakolaisia vastaanottavia kuntia rahallisesti neljän vuoden ajan. Lisäksi kunnille voidaan myöntää korvausta pakolaisten aiheuttamista erityispalveluista. Sivistyspalvelujen piirissä on tälläkin hetkellä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Palvelujen kautta lapset, heidän perheensä, nuoret ja aikuiset saavat tukea heitä koskeviin kotoutumisprosesseihin. Monikulttuurisuus rikastaa toimintaa, mutta maahanmuuttajien erilainen kieli- ja kulttuuritausta tuo myös vaatimuksia toiminnalle esim. tulkkipalvelujen muodossa. Kiintiöpakolaiset ovat heterogeeninen ryhmä, eikä ole varmaa, olisiko heidän joukossaan varhaiskasvatuksen palveluita tai esiopetusta tarvitsevia lapsia. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa ei ole vapaana kapasiteettia, joka voitaisiin ohjata uusien maahanmuuttajaryhmien käyttöön. Mikäli Riihimäki päättää vastaanottaa kiintiöpakolaisia, niin päätös tulee jossakin määrin kasvattamaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kustannuksia. Perusopetuksen osalta kiintiöpakolaisten vastaanotto luo tarpeen uuden valmistavan opetuksen luokan perustamiselle. Talousarvion laadinnassa tulee siten huomioida uusien vakanssien palkkamäärärahojen tarve. Perusopetuslain mukaan kunnan on järjestettävä pakolaisten oman uskonnon opetus sekä mahdollisesti oppilaan oman äidinkielen opetus, jotka edellyttävät uusien sivutoimisten opettajien palkkaamista. Lisäksi tulee varautua tulkkipalvelujen sekä oppilashuollollisten palvelujen lisääntyvään tarpeeseen. Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston 26.8.2014 aloitteesta antaman lausunnon mukaan Maahanmuuttajien kotouttamisen tärkeä osa on vapaaajalla tapahtuva toiminta, jolla saadaan maahanmuuttajat integroitua kantaväestön toimintaan mukaan. Kaupungin tarjoamilla kulttuuri- ja vapaa-aika-palveluilla on mahdollista tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Avoin vapaa-aikatoiminta mahdollistaa kantaväestön ja maahanmuuttajien välisen aidon vuorovaikutuksen ja edistää sosiaalisten suhteiden muodostumista ja ylläpitämistä.
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tulee olla saavutettavia eli erilaisten kaupunkilaisten tulisi voida käyttää palveluja ja osallistua toimintaan helposti ja esteettömästi. Saavutettavuus merkitsee näin myös yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä, jolloin erityisryhmille, esimerkiksi maahanmuuttajille on tarjottava myönteistä erityiskohtelua, jotta tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Maahanmuuttajataustaiset asukkaat tarvitsevat alkuun erityistä ohjausta ja neuvontaa asioiden hoitamiseen. Maahanmuuttajille kohdennetuissa kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa tulee huomioida kulttuuri- ja sukupuolineutraalit toimintamuodot sekä lapsille, nuorille ja perheille sopivat harrastusajat. Toiminnan tulisi olla avointa kaikille kaupunkilaisille ja osallistaa maahanmuuttajia kantaväestön toimintaan. Liikuntapalvelussa toimii tällä hetkellä yksi kokopäiväinen liikunnanohjaaja maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla -hankkeessa. Liikuntapalveluilla on jo tieto-taitoa maahanmuuttajataustaisten asukkaiden integroimisesta alueen toimintaan. Hankkeen avustusrahoitus kuitenkin päättyy OKM:n osalta vuoden 2015 loppuun, jonka jälkeen maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla pyritään jatkamaan liikuntapalveluissa olemassa olevilla resursseilla. Kiintiöpakolaisten vastaanotto merkitsisi maahanmuuttajataustaisen henkilöiden selvää kasvua Riihimäellä. Jotta pakolaisten ja muiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden integroiminen kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintaan Riihimäellä olisi onnistunutta, tulisi kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin perustaa yksi uusi toimi hoitamaan erityisesti pakolaisten kotouttamista ja monikulttuuristen vapaa-aikapalveluiden kehittämistä. Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää antaa kiintiöpakolaisia koskevaan valtuustoaloitteeseen edellä esitetyn lausunnon. Päätös: Jari Heikkinen esitti seuraavaa lisäystä päätösehdotukseen: Tässä taloudellisessa tilanteessa kiintiöpakolaisten vastaanottaminen ei ole mahdollista nykyisillä resursseilla. Jari Heikkisen ehdotus raukesi kannattamattomana. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin ja lisäksi lautakunta totesi yksimielisesti, että kiintiöpakolaisten vastaanottaminen edellyttäisi vastuuhenkilöä ja rakenteita, joilla varaudutaan kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen. Sote 19.5.2015 94 Kaupunginhallitus on pyytänyt sosiaali- ja terveystoimen lausuntoa Riihimäen Kristillisdemokraattien ja Riihimäen Vihreitten valtuustoryhmien ym. jättämän valtuustoaloitteen johdosta. Valtuustoaloitteessa esitetään seuraavaa: Riihimäen kaupungin tulisi olla niiden kaupunkien joukossa, jotka ottavat vastaan kotimaansa vaikeista ja vaarallisista oloista pakenevia lähimmäisiämme, kiintiöpakolaisia. Alituinen hengenvaara ja muu vakava hätä ajaa heitä hakemaan apua turvallisemmista maista, kuten Suomesta. Mainittakoon, että lähikaupungeista mm. Hyvinkää ja Hämeenlinna ovatkin ottaneet/ottavat vastaan kiintiöpakolaisia.
Pakolaisten määrä kasvaa maailmanlaajuisesti koko ajan Esimerkiksi Syyrian sisällä ovat miljoonat ihmiset joutuneet jättämään kotinsa. Pakolaisten tarkka luku ei ole edes YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tiedossa. Pelkästään lokakuun jälkeen on lähtenyt liikkeelle arviolta miljoona ihmistä. UNHCR:n mukaan maailmanlaajuinen pakolaistilanne onkin vaikein sitten 1990-luvun alun. Järjestön mukaan pakolaisina on tällä hetkellä yli 45 miljoonaa ihmistä. Pakolaiskiintiötä on nostettu Suomessa Johtuen Syyrian konfliktista ja laajasta humanitaarisesta kriisistä hallitus päätti syyskuussa 2013 korottaa pakolaiskiintiötä vuodelle 2014 300 henkilöllä. Suomen pakolaiskiintiö vuodelle 2014 on näin ollen 1050 henkilöä. Suomeen kiintiöpakolaiset pääsevät vasta kun heille on löytynyt vastaanottava kunta. Valtio tukee pakolaisten vastaanottajakuntia Kiintiöpakolaisuus on erotettava usein valitettavan sekavasta yleisestä maahanmuuttokeskustelusta. Ennakkoluulot ja asenteet tulevat helposti pintaan, vaikka tarjolla on paljon asiallista tietoa esimerkiksi siitä, miten kiintiöpakolaisten aito hädänalaisuus on tarkasti kontrolloitua. Valtio tukee taloudellisesti pakolaisia vastaanottavia kuntia 4 ensimmäisen vuoden ajan. Laskennallinen kuntakorvaus on 0-6 -vuotiaasta 6 845 euroa ja yli 7-vuotiaasta 2300 euroa vuodessa. Lisäksi kunnan on mahdollista saada korvauksia pakolaisille maksettavista toimeentulotuista, erityiskustannuksista, tulkkipalveluista sekä alaikäisten huollon aiheuttamista kustannuksista. Tänä vuonna pakolaisten kotouttamisesta vastaava työ- ja elinkeinoministeriö on varautunut maksamaan 20 000 euron kertakorvauksen 15 kunnalle, jotka tekevät ensi kertaa päätöksen vastaanotosta tai korottavat aiempaa kiintiötään. Kertakorvauksen saadakseen on kunnan otettava vähintään 20 uutta pakolaista alempaan tasoon verrattuna. Tänä vuonna maksetaan kunnille lisäksi vielä kertaluonteisesti kaikista kansainvälistä suojelua saavista henkilöistä laskennallisen korvauksen lisäosa, joka tulee tavanomaisen korvaustason päälle. Lisäosa on alle 7- vuotiaasta 1 000 euroa ja yli 7-vuotiaasta 700 euroa. Pakolaisten vastaanotto on kuntapäättäjistä kiinni oleva selkeä arvokysymys Taustalla oleva ajatus pakolaisten vastaanottamisessa on, että he voisivat joskus palata kotimaahansa, kun olot sen sallivat. Kiintiöpakolaisille turvan antaminen on ennen kaikkea ihmisarvoon liittyvä arvokysymys. Vastaanottamispäätökset ovat meidän, kuntapäättäjien, käsissä. Riihimäen Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä sekä Riihimäen Vihreitten valtuustoryhmä sekä muut allekirjoittaneet pyydämme kaupunginhallitukselta, että se selvittää mahdollisimman pikaisesti kiintiöpakolaisten vastaanottomahdollisuuden kaupunkiimme. Hädänalaiset tarvitsevat apuamme. Sosiaali- ja terveystoimen lausunto: Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman, ja jolle on myönnetty maahantulolupa Suomen valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön mukaisesti. Kiintiöpakolaisen pakolaisaseman vahvistaa YK:n pakolaisjärjestö, minkä jälkeen henkilö uudelleensijoitetaan Suomeen. Kiintiöpakolainen saa oleskeluluvan ja hänellä on Suomessa työnteko-oikeus.
Suomen eduskunta päättää vuosittain pakolaiskiintiön suuruuden. Tänä vuonna Suomen pakolaiskiintiö on 1050. Normaalisti kiintiö on ollut 750, mutta nyt pakolaiskiintiötä on nostettu 300:lla Syyrian tilanteen vuoksi. Kuntapaikkoja tarvitaan kipeästi, sillä vielä on runsaasti vuoden 2014 kiintiössä hyväksyttyjäkin vailla kuntapaikkaa. Viime vuosina Suomeen on otettu kiintiöpakolaisina Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisia Ruandasta, irakilaisia Syyriasta ja Jordaniasta, myanmarilaisia Thaimaasta, afganistanilaisia Iranista sekä syyrialaisia eri maista. Lisäksi kunnille esitetään hätätapauksina otettavia henkilöitä, joista monella on kiire saada kuntapaikka. Kunta voi itse määritellä ne kansalaisuudet, joita haluaa ottaa vastaan. Kunta voi myös määritellä itse vuosittaisen kiintiönsä, ja se voi vaihdella vuosittain. Pakolaisten vastaanottamisesta maksettavien valtion korvausjärjestelyn piiriin voi päästä pienilläkin vuosittaisilla vastaanottomäärillä. Vaikka Riihimäki ei ole viime vuosikymmeninä ottanut vastaan pakolaisia, asuu kaupungissa huomattava määrä ulkomaalaisia, jotka ovat tulleet tänne eri syistä. Vieraskielisten määrä on kasvanut jyrkästi viime vuosina: kun vuosituhannen alussa heitä oli runsaat 300, oli vieraskielisten määrä Riihimäellä vuonna 2012 jo 1072. Osa heistä on joskus pakolaisina tai turvapaikanhakijoina Suomeen tulleita, muilta paikkakunnilta muuttaneita henkilöitä. Oleskeluluvan saaneet henkilöt voivat vapaasti muuttaa kunnasta toiseen, ja kiintiöpakolaiset muuttavatkin usein. Lähistöllä muun muassa Hyvinkää, Janakkala ja Hämeenlinna ottavat vastaan kiintiöpakolaisia. Mikäli kunta on tehnyt ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta, valtio korvaa kustannukset. Mikäli sopimusta ei ole tehty, kunnalla ei ole oikeutta saada valtiolta korvauksia heistä aiheutuvista kustannuksista. Kiintiöpakolaiset otetaan vastaan suunnitelmallisesti ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla, ja he sijoittuvat asumaan tavallisiin kaupungin hallinnassa oleviin vuokra-asuntoihin, jotka ovat etupäässä kerrostaloasuntoja. Kiintiöpakolaiset kuuluvat saman sosiaaliturvan piriin kuin muutkin kuntalaiset. Valtio korvaa kunnille maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi järjestettyjen toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia kotoutumislain mukaisesti (6 luku). Kustannuksia maksetaan henkilöistä, jotka on määritelty kotoutumislaissa (2 ). Kiintiöpakolaisia koskevia korvattavia kustannuksia ovat 1. laskennallinen korvaus pakolaisten ohjauksen, neuvonnan ja muun kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä 2. sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset 3. kunnan maksama kotoutumis- ja toimeentulotuki 4. tulkkaus- ja käännöspalvelut 5. ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki 6. alkukartoituksen järjestäminen 7. paluumuuttoavustus. Laskennallinen korvaus Kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta pakolaisen ja muun kansainvälistä suojelua saaneen henkilön ja tämän perheenjä-
senen kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä. Korvausten piiriin kuuluvan 7 vuotta täyttäneen henkilön osalta korvaus on 2 300 euroa vuodessa ja alle 7-vuotiaan henkilön osalta 6 845 euroa vuodessa. Laskennallista korvausta maksetaan pääsääntöisesti kolme vuotta. Pakolaiskiintiössä Suomeen otetuista henkilöistä laskennallista korvausta maksetaan kuitenkin neljän vuoden ajalta. Neljän vuoden korvausaika koskee myös kiintiöpakolaisen perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapunutta perheenjäsentä. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset Jos kunta on järjestänyt korvausten piiriin kuuluvalle henkilölle vamman tai sairauden edellyttämää pitkäaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja jos siitä aiheutuu kunnalle huomattavia kustannuksia, kustannukset voidaan korvata kunnalle. Lisäksi edellytetään, että henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa Suomeen saapuessaan. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta. Vamman tai sairauden perusteella syntyvistä pitkäaikaisista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista voidaan korvata esimerkiksi kehitysvammalaissa (519/1977) ja vammaispalvelulaissa (381/1987) tarkoitettujen palvelujen ja tukitoimien kustannukset, kuten henkilökohtainen apu, koti- ja kuljetuspalvelut, palveluasuminen, kuntoutustoimintaa, apuvälinepalvelut, asunnon muutostyöt sekä vammaisen työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta. Lisäksi korvataan psyykkisistä ja traumaperäisistä sairauksista johtuvat toimenpiteet, kuten psykiatrinen hoito, psykoterapia, laitos- ja perhehoito, kuntoutus sekä syövästä, sydänsairaudesta ja neurologisesta sairaudesta tai muusta vakavasta sairaudesta aiheutuvat pitkäaikaiset ja huomattavat kustannukset, kuten yliopistollisen sairaalan antama erikoissairaanhoito (osasto- ja avohoito), kotisairaanhoito ja kotipalvelut, kuntoutus. Edelleen korvataan amputaatiosta johtuvat kustannukset liittyen proteesien uusimiseen ja huoltoon sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat toimenpiteet ja muu hoito. Erityisistä syistä muut kunnalle aiheutuneet kustannukset ovat yleensä ennalta arvaamattomia ja huomattavia ja aiheutuvat sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeista. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta. Tavanomaiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet sekä lastensuojelulain mukainen ehkäisevä lastensuojelutyö kuuluvat lähtökohtaisesti laskennallisten korvausten kattamaan toimintaan. Kotoutumislain (49 ) perusteella korvataan esimerkiksi seuraavia kustannuksia: lastensuojelulain (36 ) mukaiset muista kuin lyhytaikaisista lastensuojelun avohuollon tukitoimista aiheutuvat kustannukset (esim. perhetyö, tukihenkilö- tai tukiperhetoiminta, -kuntoutus ja perheleirit) sekä lastensuojelun jälkihuollon kustannukset, mikäli ne ovat huomattavia. Edelleen korvataan sijaishuollon kustannukset, kuten sijoitettujen lasten luonapitokustannukset, lasten tapaamiskulut (matkat, yöpymiset), yhteydenpitokulut, ensi- ja turvakotisijoitukseen liittyvät kustannukset sekä erityispäivähoidon kustannukset peruspäivähoidon ylittävältä osin. Niin ikään voidaan korvata kansainvälistä suojelua saavalle henkilölle Suomessa syntyneen vammaisen tai sairaan lapsen huomattavat hoitokustannukset, lyhytaikaisen, mutta kalliin sairaalahoidon kustannukset (esim. leikkaus ja sen jälkihoito). Kunnille korvataan myös kansainvälistä suojelua saaville varattavien asuntojen odotusajan välttämättömät kustannukset, esim. vuokria tai
sähkölaskut tai välttämättömät asunnon kalustamiskulut silloin, kun asunnon varaamista ennen henkilön/perheen Suomeen tuloa tai kuntaan muuttoa ei ole voitu välttää. Myös vanhustenhuollon erityisistä toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset korvataan. Kunnan maksama kotoutumis- ja toimeentulotuki Kotoutumis- ja toimeentulotuki korvataan toteutuneiden kustannusten mukaan. Kunnalle korvataan kohderyhmään kuuluvalle henkilölle maksetusta kotoutumistuesta ja toimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset enintään kolmen vuoden ajalta. Kotouttamisella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, jotka tähtäävät maahanmuuttajan kotoutumiseen. Kotouttamisen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan kuten muutkin maassa asuvat. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on yksi kotoutumisen keskeinen tekijä. Työikäisten maahanmuuttajien kohdalla tavoitteena on, että he pääsevät työelämään ja heidän osaamisensa ja koulutuksensa saadaan suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. TEtoimistot ja kuntien maahanmuuttotyöntekijät auttavat Suomeen muuttavia alkuun. Kotouttamiseen kuuluvat - ohjaus ja neuvonta: annetaan tietoa asumiseen liittyvistä säännöistä, julkisten liikennevälineiden käytöstä, erilaisten lomakkeiden täyttämisestä, passi- ja oleskelulupien hakemisesta, Suomen lainsäädännöstä sekä kaupungin ja valtion tarjoamista palveluista - asumisjärjestelyt: järjestetään kuntapaikan saaneille pakolaisille asunnot ja annetaan muille asiakkaille neuvoja asunnon hakemiseen - sosiaalipalvelut: seurataan kotoutumisen edistymistä, annetaan apua ja tukea ongelmatilanteissa, tehdään toimeentulotukipäätökset, ohjataan opetukseen, työvoimapalveluihin ja muihin tarvittaviin palveluihin - terveyspalvelut: tuetaan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen liittyvissä asioissa, tehdään terveystarkastukset ja ohjataan tarvittaviin tutkimuksiin ja muihin terveyspalveluihin. Kunnalla on alueellaan yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunta järjestää kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja maahanmuuttajille. Sisäasiainministeriö vastaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja ELY-keskukset huolehtivat suunnittelusta yhteistyössä kuntien ja TE-toimistojen kanssa. Riihimäen seudulla on laadittu alueellinen kotouttamisohjelma vuosille 2013 2016, joka on hyväksytty valtuustossa kesäkuussa vuonna 2014. Seudulle on myös palkattu maahanmuuttajakoordinaattori. Riihimäen seudun kotouttamisohjelman linjaukset ovat: kokonaiskoordinaation kehittäminen alueen monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajaasioissa, maahanmuuttajien työllistymisen ja kouluttautumisen edellytyksiä parannetaan, maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan vapaa-ajan toiminnan kautta, maahanmuuttajille annetaan oikeus tulla ymmärretyksi, maahanmuuttajataustaisen oppilaan suomen kielen oppimista ja kotoutumista tuetaan ja maahanmuuttajaperheiden kotoutumista tuetaan moniammatillisesti. Kotouttamisohjelman toimenpiteet on päätetty ottaa huomioon talousarviovalmistelussa. Kotouttamisohjelman keskeisiksi tehtäviksi on nostettu alkuvaiheen neuvonta ja ohjaus, varhaiskasvatusikäisten ja peruskouluikäisten kotoutumisen tukemiseen liittyviä toimenpiteitä, kotoutumista tukevia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja sekä maahanmuuttajien työllistymistä
edistäviä toimia. Lisäksi terveyspalvelujen osalta on määritelty useita tavoitteita toimenpiteineen, muun muassa terveystarkastukset, huolen puheeksiotto ja omahoitajan nimeäminen sekä tulkkauspalvelujen käyttö ja monikulttuurisuuskoulutuksen järjestäminen työntekijöille. Kotouttamisohjelmassa on päätetty myös aikuissosiaalityön palvelujen kehittämisestä maahanmuuttajille sekä monialaisen verkostoyhteistyön järjestämisestä, kotouttamispalvelujen kehittämisestä, henkilöstön koulutuksesta ja tulkkauspalveluista sekä työn koordinoinnista ja ohjauksesta. Tulkkaus- ja käännöspalvelut Vuonna 2014 tulkkipalveluista syntyi Riihimäen kaupungille yli 20.000 euron kustannuserä. Tulkkauskulut korvataan kunnalle, jos ne liittyvät korvausten piiriin kuuluvalle henkilölle järjestetyn sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, kotoutumissuunnitelman laatimiseen, maahantulon alkuvaiheen kotouttamispalvelujen käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa (asioiminen kaupassa, postissa ja viranomaisissa, julkisen liikenteen käyttö jne.) sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yhteistyöhön. Lisäksi voidaan tapauskohtaisesti korvata yllä mainittuihin tilanteisiin liittyviä kääntämisestä aiheutuneita kustannuksia, jos ne ovat olleet maahanmuuttajan kotoutumisen edistämisen ja asian selvittämisen kannalta välttämättömiä. Tulkkauksen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiselle ei ole laissa määriteltyä määräaikaa. Tulkkauksen tarve on kuitenkin suurin kotoutumisen alkuvuosina. Tarve vähenee kielitaidon kehittyessä ja muun kotoutumisen edetessä. Kustannuksia ei korvata siitä päivästä alkaen, kun henkilö on Suomen kansalainen. Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki Kunnalle voidaan korvata myös ilman huoltajaa maassa olevan alaikäisen perheryhmäkotiin tai muihin asuinyksiköihin sijoittamisesta aiheutuvat kustannukset sekä lastensuojelun palveluihin rinnastettavina palveluina perhehoito ja asumisen tukipalvelut. Lisäksi lastensuojelulain jälkihuoltoon rinnastettavia tukipalveluita voidaan korvata silloin, kun ilman huoltajaa maassa oleskeleva, kansainvälistä suojelua saava lapsi tai nuori oleskeluluvan saatuaan tai tullessaan täysi-ikäiseksi muuttaa ryhmäkodista, perheryhmäkodista tai muusta asuinyksiköstä tukiasumisyksikköön tai muutoin itsenäisesti asumaan kotipaikkakunnalleen. Jälkihuoltoon rinnastettavina tukitoimenpiteinä ja nuoren itsenäistymisen tukena voidaan kunnalle korvata esimerkiksi tukiperhe- tai tukihenkilötoimintaa. Korvauksia voidaan maksaa siihen asti, kun ilman huoltajaa maahan saapunut nuori täyttää 21 vuotta. Korvausta ei kuitenkaan makseta automaattisesti 21 ikävuoteen saakka, vaan todellisen ja todennetun tukitoimien tarpeen perusteella. Alkukartoituksen järjestäminen Alkukartoituksen järjestämisen kustannusten korvaaminen koskee kaikkia maahanmuuttajia. Valtioneuvoston asetuksen mukaan kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta alkukartoituksen kustannuksista. Korvaus on 700 euroa jokaisesta kartoitukseen osallistuneesta. Se voidaan maksaa saman henkilön osalta vain kerran. Korvaukseen sisältyvät mahdolliset tulkkauskulut. Alkukartoitukseen sisältyy alkuhaastattelu sekä tarvittaessa tarkentavia toimenpiteitä. Korvausten maksaminen edellyttää, että kunta on järjestänyt ainakin suomen tai ruotsin kielen osaamisen tasoa kartoittavan al-
kuhaastattelun. (Asetus alkukartoituksesta 1 2 mom.) Alkukartoitus on maahanmuuttajalle tarjottava toimenpidekokonaisuus, jonka avulla arvioidaan alustavasti hänen työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiutensa sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Alkukartoitus käynnistetään työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) toimesta maahanmuuttajalle, joka on työtön työnhakija ja kunnan toimesta toimeentulotukea saavalle maahanmuuttajalle. Alkukartoitusta voivat pyytää myös muut maahanmuuttajat, jolloin kartoitus tehdään, mikäli maahanmuuttajan arvioidaan sitä tarvitsevan. Paluumuuttoavustus Kunta voi maksaa kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset korvausten piiriin kuuluvalle henkilölle, joka palaa vapaaehtoisesti koti- tai lähtömaahansa muuten kuin tilapäisessä tarkoituksessa. Lisäksi kunta voi maksaa yhdelle henkilölle enintään kahden kuukauden ja perheelle enintään neljän kuukauden toimeentulotuen perusosan määrää vastaavan paluumuuttoavustuksen. Edellytyksenä paluumuuton tukemiselle on, että henkilön on tarkoitus muuttaa maasta muuten kuin tilapäisessä tarkoituksessa. Osoituksena tästä voi olla esimerkiksi maistraatille ja kansaneläkelaitokselle tehty muuttoilmoitus, josta ilmenee ulkomailla oleskelun vakinainen tarkoitus. Korvauksen matka- ja muuttokustannuksista sekä paluumuuttoavustuksen myöntää hakemuksesta se kunta, jossa mainittu henkilö asuu. Kunnalle korvataan annetusta paluumuuttoavustuksesta aiheutuvat kustannukset ilman määräaikaa. Korvausten maksamisen edellytyksistä Korvausta maksetaan siitä alkaen, kun henkilölle on rekisteröity ensimmäisen kerran kotikunta väestötietojärjestelmään. Henkilöistä, joilla ei ole oleskelulupaa maahan tullessaan tai jotka eivät voi oleskeluluvan saatuaan saada kotikuntalain mukaista kotikuntaa, maksetaan korvausta oleskeluluvan myöntämisestä alkaen. Pakolaisina kuntaan sijoitetuista henkilöistä aiheutuneiden kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut kunnan kotouttamisohjelman ja tehnyt sopimuksen pakolaisten kuntaan osoittamisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kanssa. Valtion korvaukset kunnille maksetaan ELY-keskusten kautta. Korvaukset suoritetaan kotoutumislaissa säädetysti joko laskennallisen perusteen tai todellisten kustannusten mukaan. Kunnan on haettava korvauksia viimeistään kahden vuoden kuluttua korvauksiin oikeuttamien toimien toteuttamisesta. Kunta voi hakea korvauksia laissa ja ohjeessa määritellyistä kuluista kuluvalta vuodelta sekä kahdelta edelliseltä kalenterivuodelta. Esimerkkilaskelma kunnalle maksettavista valtionkorvauksista Laskennallinen korvaus pakolaisten ohjauksen, neuvonnan ja muun kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä: Kunta vastaanottaa 25 henkilön ryhmän kiintiöpakolaisia. Tämä muodostuu viidestä perheestä, joissa on yhteensä kymmenen aikuista, viisi yli 7-vuotiasta ja kymmenen alle 7-vuotiasta lasta. Laskennallinen valti-
on korvaus on yhteensä 102 950 /vuosi. Tämän lisäksi maksetaan siis kustannusperusteista korvausta edellä esitetyllä tavalla. Valtionosuudet Pakolaiset tulevat huomioiduiksi myös kunnille maksettavissa valtionosuuksissa, joita maksetaan väestömäärän mukaan. Näitä ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset ja opetustoimen rahoituslain mukainen rahoitus. Poikkeuksena valtionosuuksien määräytymisen pääsääntöön on, että opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta kunnille ja muille opetuksen järjestäjille myönnetään rahoitusta maahanmuuttajien perusopetuksen ja ammatillisen opetuksen valmistavaan koulutukseen ja vieraskielisten lasten lisäopetukseen (korotuskerroin 0,2). Kelan etuudet Lisäksi Kansaneläkelaitos myöntää pakolaisille, toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun kautta oleskeluluvan saaneille tai Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön perheenjäsenille asumiseen perustuvaa sosiaaliturvaa ilman määräaikaa. Lisäksi se myöntää yli 65-vuotiaille tai työkyvyttömille, Suomessa vähintään 5 vuotta asuneille henkilöille tarveharkintaisesti sosiaaliavustuksena enintään täyden kansaneläkkeen suuruista maahanmuuttajien erityistukea. Maahanmuuttajatilanne Riihimäellä Maahanmuuttajia Riihimäellä on melko paljon, ja tarve kehittää erikoistunutta palvelua heille on jo nyt olemassa muun muassa sosiaalipalveluissa. Osa maahanmuuttajista on pakolaisina tai turvapaikan hakijoina Suomeen tulleita ja muista kunnista muuttaneita. Kun sopimusta ELYkeskuksen kanssa pakolaisten vastaanottamisesta ei ole, jäävät kustannukset heidän osaltaan yksin Riihimäen kaupungin maksettavaksi sekä laskennallisista että erityiskorvattavista palveluista. Mikäli sopimus ELY-keskuksen kanssa olisi, kustantaisi valtio varsinaisten kiintiöpakolaisten kustannuskorvausten lisäksi ne myös muualta tulleiden pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden osalta. Pakolaisten vastaanottamisen ensisijainen syy on kuitenkin luonnollisesti humanitaarinen. Suomen valtio on päättänyt ottaa vastaan tietyn määrän äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa eläviä muiden maiden kansalaisia ja tukea kuntia maahanmuuttajien kotouttamisessa ja palvelujen järjestämisessä pakolaisille myös taloudellisesti. (ms) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa kaupunginhallitukselle edellä esitetyn lausunnon, sekä päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Riihimäen kaupunki ryhtyy ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia ja käynnistää neuvottelut sopimuksen laatimiseksi ELYkeskuksen kanssa. Päätös: Eija Aittola ehdotti, että päätösesityksestä muutetaan loppuosa Riihimäen kaupunki ryhtyy ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia ja käynnistää neuvottelut sopimuksen laatimiseksi ELY-keskuksen kanssa. muotoon Riihimäen kaupunki ryhtyy selvittämään kiintiöpakolaisten ottamista ja käynnistää neuvottelut sopimuksen laatimiseksi ELY-keskuksen kanssa.
Aino Närkki kannatti Eija Aittolan ehdotusta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Alkuperäinen ehdotus hyväksyttiin muilta osin. Tekla 1.9.2015 212 Kaupunginhallitus on pyytänyt Teknisen lautakunnan lausuntoa Riihimäen Kristillisdemokraattien ja Riihimäen Vihreitten valtuustoryhmien ym. jättämän valtuustoaloitteen johdosta. Valtuustoaloite on OHEISENA Tekninen lautakunta päättää antaa valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon: Humanitäärisistä syistä johtuva kiintiöpakolaisten vastaanotto tukisi Riihimäen kaupungillakin kiintiöpakolaisten vastaanottamista, sen sijaan taloudellisia perusteita siihen ei ole, koska pakolaisten vastaanotosta aiheutuvat kustannuksia ei voida täysin kattavasti ennustaa, sillä pakolaisten elämäntilanteet ja palvelutarpeet ovat hyvin yksilöllisiä. Mikäli kunta on tehnyt sopimuksen ELY-keskuksen kanssa pakolaisten vastaanottamisesta, valtio korvaa osin siitä aiheutuvia kustannuksia. Toimeentuloon liittyvät tuet, erityissosiaali- ja terveydenhuolto, perusopetuksen erityiskustannukset, tulkkipalvelut, asuntojen vuokrat myös asuntojen käyttöön varausajalta, perusopetukseen valmistava opetus ensimmäiseltä vuodelta, yli 16 v. kotouttamiskoulutus kaikki korvataan kustannusperusteisesti. Näiden kustannusten seurantaa varten nykyiset kaupungin taloushallinnon järjestelmät mahdollistavat kaupungille aiheutuvien kustannusten seurannan, kun käyttäjät kaikilta maahanmuuttajille palveluja tuottavilta ja tilaavilta toimialoilta neuvotaan siihen, kokonaisuuden koordinointi ja raportointi korvausten saamista vaativat myös oman työnsä. Pakolaisten kotouttamisen koordinointia ja alkuvaiheen ohjausta ei korvata. Syyrian pakolaiskriisin vuoksi nostetun vuosittaisen pakolaiskiintiön vuoksi sisäministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö päättivät, että kunnalle joka tekee ensi kertaa päätöksen vastaanotosta, maksetaan korotettujen laskennallisten kustannusten lisäksi 20 000 euron kertakorvaus. Pakolaiselle kuntapaikkaa etsittäessä maahanmuuttovirasto toimittaa ELY-keskuksille UNHCR:n (YK:n pakolaisjärjestö) henkilötietolomakkeista (RRF) ilmenevät nimettömät tiedot pakolaisista. Toimitettavasta tiivistelmästä käyvät ilmi perhekoko (tarvittavan asunnon koko), perheen ikäjakauma (aikuiskoulutus-, koulu- ja päivähoitotarve), kotimaassa saadun koulutuksen kesto (vrt. luku- ja kirjoitustaidottomat vs. korkeakoulututkinnon suorittaneet), työkokemus (työllistymismahdollisuudet), pakolaisen mahdollisesti esittämä toive jatkokoulutuksesta (opiskelupaikan läheisyys). Lisäksi virasto ilmoittaa ELY-keskuksille pakolaisen terveydentilasta, sairauksista ja vammoista sekä mahdollisista lääkärinlausunnoista ja muista asiakirjoista. Nämä tiedot vaikuttavat sopivan asunnon löytämiseen ja mahdollisesti tarvittaviin erityisjärjestelyihin. ELYkeskus toimittaa nämä tiedot kuntaan. Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja tulisi kyetä järjestää kotouttamisohjelman mukaan ja osana kunnallisia palveluja sekä tarvittaessa lisäksi ostaa kunnan palveluvalikoimaan liittymättömiä erityispalveluja. Onnistuakseen kotouttaminen vaatii koordinaatiota, henkilön, jolla on erityistä asiantuntemusta maahanmuuttoasioissa. Koordinaattorin
tulisi vastata kaikista alkuvaiheen toiminnoista ja antaa asiantuntijaapua myös yhteistyökumppaneille, ei vain maahanmuuttajille. Koordinaattorijärjestelyt tulee olla päätettynä ja koordinaattori palkattuna hyvissä ajoin vastaamassa käytännön järjestelyistä ja yhteistyöstä eri toimijoiden ja kuntalaisten kesken. Asuminen Suomen olosuhteissa vuokra-asuinnoissa, taloyhtiöiden järjestyssääntöjä noudattaen on hyvin erilaista asumista kuin mihin pakolaisleirien kautta tulevat maahanmuuttajat ovat tottuneet. Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden ohjaamisesta aiheutuvaan tarpeeseen ei ole kaupungilla osoittaa resurssia, jolla tarvittava neuvontatyö ja asukkaiden ohjaaminen onnistuisi, tulkkipalveluiden tarpeen lisäksi. Pakolaisten asumiseen liittyvistä järjestelyistä tulisi kiintiöpakolaisten vastaanottamispäätöksen tekemisen jälkeen tarkemmin neuvotella Kotikulma Oy:n yleisiä vuokra-asumispalveluja tuottavan organisaation kanssa. Kaupungin suoraan omistamaa vuokra-asuntokantaa on vuokraasuntostrategian mukaisesti vähennetty. Jonot Kotikulma Oy:n vuokraasuntoihin ovat viimevuosina hieman kasvaneet kaupungin vuokraasuntojen myynnin, sekä asuntojen asunnonhakijoille käyttötarkoitukseen soveltumattomuuden ja vuokra-asuntojen huonokuntoisuuden vuoksi. Riihimäellä asumisen elämänlaatuun on merkittävästi vaikuttanut asukkaiden segregoituminen, jolla tarkoitetaan sitä että tietyille asuinalueille on keskittynyt keskimääräistä enemmän työttömyyttä, päihteidenkäyttöä ja syrjäytymiseen liittyviä muita lieveilmiöitä. Alueellista vuokra-asumiskeskittymää ja erityistä tukea tarvitsevien asukkaiden asuttamista on segregaation vähentämiseksi pyritty tietoisesti hajauttamaan jo muutamien vuosien ajan asuinympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi erityisesti Peltosaaressa. Alueen positiivista kehittämistä on myös edesauttanut toimialallamme Peltosaari-hankkeen sateenvarjon alla käynnissä olleet nuorten työllistämiseen liittyvät, syrjäytymistä ehkäisevät ja kaupungille pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvien kustannusten kasvua rajoittavat tukitoimenpiteet, jotka lopetettiin 2015 vuoden alussa kustannussyistä, vaikka jo tehdyillä toimenpiteillä saavutettiin kaupungille todellisuudessa säästöä. Pakolaisten kotouttamiseen liittyy myös heidän työllistämisensä. Työttömyysturvalain 1.1.2015 voimaan tulleella lakimuutoksella asiakkaan kotikunta maksaa 50 % asiakkaan työmarkkinatuesta 300 tukipäivän jälkeen ja 70 % 1000 tukipäivän jälkeen. Tähän lasketaan myös kotoutumistukena maksettu työmarkkinatuki. Asiakaskohtainen kuntaosuus on 300 maksupäivän jälkeen esimerkiksi lapsettomalta henkilöltä 353 euroa/kk eli 4240 euroa vuodessa ja kolmilapsiselta 460 euroa/kk eli 5520 euroa vuodessa. Kuntien maksuosuus kuitenkin poistuu aktiivitoimenpiteiden ajaksi. Näitä toimenpiteitä ovat mm. kielikoulutus, työelämänvalmennus, palkkatuettu työ ja kuntouttava työtoiminta. Työmarkkinapäivien laskenta nollaantuu työllistymällä avoimille työmarkkinoille vähintään 6kk ajaksi. Tämä tarkoittaa sitä että asiakas voi tulla kaupungin maksuosuuslistalle jo kotouttamissuunnitelman (yl. 3-5v) toteuttamisaikana, näitä kustannuksia ELY ei korvaa. Nämä jo olemassa olevat kehittämistarpeet ja toimenpiteet tulisi huomioida, mikäli päätetään ottaa kiintiöpakolaisia ja heidän perheitään asutettavaksi, jotta kotouttaminen olisi sujuvaa ja nykyiset jo tehdyt toimenpiteet segregaation vähentämiseksi eivät menisi hukkaan. (ky) Ehdotus/hallintopäällikkö: Tekninen lautakunta päättää antaa valtuustoaloitteesta yllä oleva lausunnon.
Päätös: Jonne Hautala ehdotti Kirsti Leskenmaan kannattamana lisättäväksi, että Riihimäellä ei ole realistisia mahdollisuuksia tarjota asuntoja, kouluja päiväkotipaikkoja sekä se rasittaisi kohtuuttomasti sosiaali- ja terveyspalveluja. Kokouksessa pidettiin tauko 18:57-19:06. Riitta Romu ehdotti Mirjan Lammin kannattamana, että ehdotus palautetaan uudelleen valmisteluun. Koska oli tehty ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi äänestyksen, siten että ei äänestetään asian valmisteluun palauttamisen puolesta ja jaa äänestetään asian käsittelyn jatkamisen puolesta. Ei -ääniä saatiin (10):Lommi Taina, Romu Riitta, Levänen Jarmo, Pöyry Aki, Sankari Tomi, Lammi Mirja, Pohjanvuori Jones, Tarkkonen Marja, Leskenmaa Kirsti ja Mattila Petri. Jaa -ääniä saatiin (1):Hautala Jonne. Äänin 10-1 asia päätettiin palauttaa uudelleen valmisteluun. Jonne Hautala jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Tekla 15.9.2015 227 Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle UNHCR (Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö) on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahantulolupa Suomen valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön mukaisesti. Kiintiöpakolainen saa oleskeluluvan ja hänellä on Suomessa työnteko-oikeus. Suomen eduskunta päättää vuosittain pakolaiskiintiön suuruuden. Tänä vuonna Suomen pakolaiskiintiö on 1050. Normaalisti kiintiö on ollut 750, mutta nyt pakolaiskiintiötä on nostettu 300:lla Syyrian tilanteen vuoksi. Kuntapaikkoja tarvitaan kipeästi, sillä vielä on runsaasti vuoden 2014 kiintiössä hyväksyttyjäkin vailla kuntapaikkaa. Suomen jokaisessa maakunnassa asuu pakolaistaustaisia henkilöitä, mutta eniten heitä on pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa. Riihimäen lähialueella muun muassa Hyvinkää, Janakkala, Hämeenlinna ja Lahti ottavat vastaan kiintiöpakolaisia. Oleskeluluvan saaneet henkilöt voivat vapaasti muuttaa kunnasta toiseen ja kiintiöpakolaiset muuttavatkin usein. Viime vuosina Suomeen on otettu kiintiöpakolaisina Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisia Ruandasta, irakilaisia Syyriasta ja Jordaniasta, myanmarilaisia Thaimaasta, afganistanilaisia Iranista sekä syyrialaisia eri maista. Lisäksi kunnille esitetään hätätapauksina otettavia henkilöitä, joista monella on kiire saada kuntapaikka. Kunta voi itse määritellä ne kansalaisuudet, joita haluaa ottaa vastaan. Kunta voi myös määritellä itse vuosittaisen kiintiönsä, ja se voi vaihdella vuosittain. Pakolaisten vastaanottamisesta maksettavien valtion korvausjärjestelyn piiriin voi päästä pienilläkin vuosittaisilla vastaanottomäärillä.
Vaikka Riihimäki ei ole viime vuosikymmeninä ottanut vastaan pakolaisia, asuu kaupungissa huomattava määrä ulkomaalaisia, jotka ovat tulleet tänne eri syistä. Vieraskielisten määrä Riihimäellä on kasvanut jyrkästi viime vuosina. Vuosituhannen alussa heitä oli runsaat 300 ja vuonna 2012 vieraskielisten määrä oli jo 1072. Osa heistä on joskus pakolaisina tai turvapaikanhakijoina Suomeen tulleita, muilta paikkakunnilta muuttaneita henkilöitä. Mikäli kunta on tehnyt ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta, valtio korvaa kustannukset. Mikäli sopimusta ei ole tehty, kunnalla ei ole oikeutta saada valtiolta korvauksia heistä aiheutuvista kustannuksista. Valtio korvaa kunnille maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi järjestettyjen toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia kotoutumislain mukaisesti. Kiintiöpakolaiset otetaan vastaan suunnitelmallisesti ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla ja he sijoittuvat asumaan tavallisiin kaupungin hallinnassa oleviin vuokra-asuntoihin, jotka ovat etupäässä kerrostaloasuntoja. Kiintiöpakolaiset kuuluvat saman sosiaaliturvan piiriin kuin muutkin kuntalaiset. Kaupungin toimialat antavat kukin omat lausuntonsa valtuustoaloitteesta ja Teknisen lautakunnan lausunnossa painopiste on teknisen toimen tehtäväkenttään liittyvässä näkökulmassa, mikä kiintiöpakolaisten vastaanotossa tarkoittaa ensisijaisesti asumispalvelujen järjestämistä. Oheiset: - valtuustoaloite (jl) Ehdotus/tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää antaa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Pakolaisten vastaanoton ja kotouttamisen kannalta on tärkeää, että heidän asumisasiansa on ennakolta hyvin suunniteltu ja järjestetty. Tulijoille tulee varata asunnot ennakolta, varustaa asianmukaisesti sekä varautua antamaan tulkkaus ym. tukea asumisasioiden hoidossa. Riihimäen kaupungilla on hallinnassaan runsas ja monipuolinen vuokraasuntokanta. Vuokra-asunnot on pääosin keskitetty Riihimäen Kotikulma Oy:lle, jolla on yhteensä 1161 asuntoa. Tämän lisäksi kaupunki omistaa suoraan noin 100 asuntoa. Riihimäen Kotikulma Oy:n asuntokannan käyttöaste on noin 97 % ja asukkaiden vaihtuvuus on suurinta Peltosaaren alueella sijaitsevassa asuntokannassa. Kotikulman asuntoihin on tällä hetkellä noin 300 hakijaa, joista suurin osa on asunnon vaihtajia. Suurin kysyntä kohdistuu yksiöihin ja kaksioihin ja suuret perheasunnot ovat vähiten kysyttyjä. Riihimäen Kotikulma Oy:n asuntojen keskivuokra on tällä hetkellä 11,23 euroa/m2/kk. Riihimäen Kotikulma Oy:n ja kaupungin suorassa hallinnassa oleviin vuokra-asuntoihin voidaan sijoittaa kiintiöpakolaisia ja ensisijaisesti tarjolla on perhe-asuntoja. Asuntojen vapautuminen ja saatavuus vaihtelee mutta tämän hetkisen tilanteen mukaan voidaan arvioida, että vuosittain käytettävissä olisi 3-4 perhekäyttöön soveltuvaa asuntoa. Asuntojen valinnassa tulee pyrkiä niiden hajasijoittamiseen tasaisesti eri taloihin ja alueille. Soveliaat asunnot tulee hyvissä ajoin varata tähän käyttötarkoitukseen ja Riihimäen Kotikulma Oy:lle tulee maksaa korvaus odotusajan menetetystä vuokratulosta.
Tekniikan ja ympäristön toimialalla ja Riihimäen Kotikulma Oy:llä on tällä hetkellä riittävät resurssit nykyisen vuokra-asuntotoiminnan ylläpitämiseen mutta kiintiöpakolaisten vastaanottaminen ja asuttaminen edellyttää resursseja toiminnan koordinointiin sekä asumiseen liittyvään ohjaukseen ja tukeen. Nämä palvelut tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä muiden toimialojen kanssa ja niihin tulee osoittaa riittävät taloudelliset resurssit. Kiintiöpakolaisten vastaanoton edellyttämät tehtävät tulee vastuuttaa selkeästi kaupungin organisaatiossa sekä nimetä taho koordinoimaan ja johtamaan toimintaa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Khall. 344 Neuvotteluesitys Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä tehnyt kaupungille tiedustelun kaupungin halukkuudesta ja valmiudesta ottaa vastaan kiintiöpakolaisia sekä samalla tehnyt neuvotteluesityksen vastaanottosopimuksen tekemisestä. Hämeen ELYkeskuksen esitys 31.8.2015 on LIITTEENÄ. Esityksen mukaan Suomi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia vuosittain 750 ja kahtena viime vuotena on lisäksi otettu 300 hengen lisäkiintiö, joka on kohdennettu syyrialaisiin pakolaisiin. Hämeessä kiintiöpakolaisia vastaanottavat Lahti (20hlöä/vuosi), Hämeenlinna (10hlöä/vuosi) ja Janakkala 10-15hlöä/vuosi). Hämeenlinna ottaa lisäksi vuosittain huomattavan määrän luvan saaneita turvapaikanhakijoita. Esityksessä selvitetään lisäksi mitä sopimuksen tehneille kunnille pakolaisista aiheutuvia kuluja valtio korvaa. Oletettavaa on, että Suomen vastaanottama kiintiöpakolaisten määrä kasvaa. Tilanne Riihimäellä Riihimäen kaupungin taloustilanne ei mahdollista lisätä resurssia kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen, vaan vastaanotto on hoidettava olemassa olevalla henkilöstöllä, mikä on haasteellista. Riihimäen Kotikulma Oy:llä on vuosittain 3-4 perhekäyttöön soveltuvaa asuntoa käytettävissä kiintiöpakolaisten asuttamiseen. Kaupungin muu olemassa oleva kiinteistökanta ei mahdollista kiintiöpakolaisten asuttamista. Kotikulman tarjoama asuttaminen mahdollistaa arviolta enintään 10 kiintiöpakolaisen vastaan ottamisen vuosittain. Kotouttamiseen ja sen onnistumiseen liittyen on ehdottoman tarkoituksenmukaista, että henkilöt ovat samalta kielialueelta. Hätämajoitus Turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen tai pakolaisten hätämajoituksen järjestämiseen ei kaupungilla ole tarkoituksenmukaisia mahdollisuuksia. Myynnissä olevista kiinteistöistä Riihisaloon mahtuu enintään 50 henkilöä, joskin solmitut vuokrasopimukset matkailuvaunupaikoista hankaloittavat mahdollista majoittamista. Saloisten kiinteistöön sopii majoittu-
maan enintään 20 henkilöä. Molemmissa kiinteistöissä on niiden syrjäisen sijainnin vuoksi majoituksen huolto hankalaa ja käyttö tulevaa talvea ajatellen rakennusten kunto huomioon ottaen haasteellista. Lisäksi näitä majoitusmahdollisuuksia voidaan henkilömääriltään tarpeeseen nähden luonnehtia vähäisiksi ja ne molemmat ovat myös etäällä jo perustetuista pakolaisten vastaanottokeskuksista, eivätkä siksi liene tarkoituksenmukaisesti ajateltavissa käyttöön. Kaupungin omistuksessa ei ole muitakaan kiinteistöjä, jotka luontaisesti sopivat pakolaisten majoittamiseen. (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto myöntää kaupunginhallitukselle valtuuden neuvotella sekä sopia Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa enintään 10 samalta kielialueelta tulevan kiintiöpakolaisen vuosittaisesta vastaanottamisesta Riihimäelle. Samalla kaupunginhallitus päättää todeta, ettei kaupungilla ole mahdollisuuksia pakolaisten hätämajoituksen järjestämiseen kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Lisäksi kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy lautakuntien antaman selvityksen ja edellä olevan vastaukseksi valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös: Mauno Ovaskaisen ehdotuksesta jätettiin yksimielisesti asia pöydälle.