NURMIJÄRVEN KUNTA Muuttoliiketutkimus 2015. Tutkimusraportti

NURMIJÄRVEN KUNTA Muuttoliiketutkimus 2015 Tutkimusraportti Taloustutkimus Oy, Markus Mervola Toukokuu 2015

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 2 TIIVISTELMÄ: NURMIJÄRVEN MUUTTOTUTKIMUS Nurmijärvelle muutettiin vuonna 2010-2015 aikana selvästi useimmin Uudenmaan sisältä. Suurimman ryhmän muodostivat Helsingistä muuttaneet. Hieman yli puolet muuttaneista sanoo harkinneensa asuinpaikaksi muitakin vaihtoehtoja kuin Nurmijärveä. Nurmijärvelle muuttaneet ovat olleet pääosin tyytyväisiä muuttopäätökseensä. Ylivoimainen enemmistö sanoo Nurmijärven vastanneen odotuksia vähintään melko hyvin. Kokonaisarvosanojen keskiarvo Nurmijärvestä asuinpaikkana on 8,29. Parhaimpia arvioita antavat nuoret, lapsiperheiden vanhemmat ja omakotitaloon muuttaneet vastaajat. Nurmijärvi saa uusilta asukkailtaan paremmat arviot kuin mitä entiset asukkaat antavat uudelle asuinpaikkakunnalleen. Nurmijärveltä muutettiin useimmin muualle Uudellemaalle, mutta 40 prosenttia tässä kyselytutkimuksessa haastatelluista ihmisistä muuttivat kokonaan Uudenmaan ulkopuolelle. Nurmijärveltä poismuutto tapahtui vuosina 2010-2015 hyvin usein pääkaupunkiseudun ulkopuoliselle Uudellemaalle. Nurmijärveltä poismuuttaneet olivat tyytyväisiä muuttopäätökseensä ja antoivat pääosin hyviä arvioita uudesta asuinpaikkakunnastaan. Nurmijärvelle muuttamisen yleisimmät syyt ovat asumiskustannusten suhteellinen edullisuus sekä asunnon sopivuus, kuten asunnon aiempaa suurempi koko. Myös halu vaihtaa asuntotyyppiä erityisesti omakoti- tai paritaloon on usein mainittu syyksi Nurmijärvelle muuttamiselle. Vanhemmilla ikäryhmillä suhteellisen yleinen syy on halu muuttaa lähemmäksi ystäviä ja sukulaisia. Nurmijärveltä poismuuttaneiden joukossa yleisin muuton motiivi on ollut halu päästä lähemmäs ystäviä ja sukulaisia. Muita suhteellisen usein mainittuja syitä Nurmijärveltä poismuuttamiselle on oman työpaikan sijainti sekä muutto kumppanin kanssa yhteen tai erilleen. Asumiskustannukset tai asunnon kokoon tai laatuun liittyvät asiat mainitaan Nurmijärveltä poismuuton syiksi selvästi harvemmin kuin mitä ne mainitaan Nurmijärvelle muuton syiksi. Nurmijärvelle muuttaneet kokevat uuden asuinpaikkansa suurimmat puutteet liittyvän liikenneyhteyksiin ja maantieteelliseen sijaintiin. Erityisen hyvät arviot Nurmijärvi saa uusilta asukkailtaan turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja lapsiystävällisyydestä. Myös päiväkoti- ja koulutarjontaa pidetään hyvänä.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 3 Sisällysluettelo: 1. TEKNINEN JOHDANTO... 4 1.1. TUTKIMUKSEN TOIMEKSIANTAJA JA TARKOITUS... 4 1.2. TUTKIMUKSEN KOHDERYHMÄ JA OTOS... 4 1.3. TIEDONKERUUMENETELMÄ... 4 1.4. TIETOJEN KÄSITTELY JA T-TESTI... 5 1.5. MUUTA... 5 2. TAUSTAA: NURMIJÄRVEN MUUTTOLIIKKEET... 6 3. NURMIJÄRVELLE 2010-2015 MUUTTANEET... 8 3.1. ASUMISMUOTO... 8 3.2. MUUTTAJIEN KUNTAVAIHTOEHDOT... 8 3.3. MUUTTAJIEN AIEMMAT KONTAKTIN NURMIJÄRVELLE... 9 3.4. ENNAKKO-ODOTUSTEN TOTEUTUMINEN... 10 3.5. NURMIJÄRVELLE SITOUTUMINEN... 10 3.6. TIEDON HANKKIMINEN NURMIJÄRVESTÄ... 11 4. NURMIJÄRVELTÄ 2010-2015 POISMUUTTANEET... 13 4.1. ASUMISMUOTO... 13 4.2. MUUTON MÄÄRÄNPÄÄ... 13 4.3. MUUTTAJIEN AIEMMAT KONTAKTIN UUTEEN ASUINKUNTAAN... 14 4.4. ENNAKKO-ODOTUSTEN TOTEUTUMINEN... 14 5. MUUTTOPÄÄTÖSTEN MOTIIVIT... 16 5.1. NURMIJÄRVELLE MUUTTANEIDEN MUUTON SYYT... 16 5.2. NURMIJÄRVELTÄ POISMUUTTANEIDEN MUUTON SYYT... 20 6. NYKYISESTÄ JA ENTISESTÄ ASUINKUNNASTA ANNETUT KOKONAISARVIOT... 23 7. MITÄ NYKYISESSÄ ASUINKUNNASSA PITÄISI PARANTAA?... 26 8. ARVIOT VIIHTYISÄÄN ASUINYMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ... 28 9. OMAN KUNNAN SUOSITTELEMINEN ASUINPAIKAKSI MUILLE... 31 LIITE 1: KYSELYLOMAKE... 33 LIITE 2: AD HOC TUTKIMUKSEN JULKAISUOHJEET... 40

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 4 1. Tekninen Johdanto 1.1. Tutkimuksen toimeksiantaja ja tarkoitus Tutkimus Nurmijärven muuttajista toteutettiin Nurmijärven kunnan toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa Nurmijärvelle muuttaneista sekä Nurmijärveltä poismuuttaneista. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkän matkan muutoissa muuton varsinaisina syinä ovat toimeentuloon ja työhön liittyvät seikat tai jotkin muut merkittävät elämäntilanteen muutokset kuten opiskelun aloittaminen tai työelämästä poistuminen. Lähialueelle suuntautuvassa muutossa merkittävimmät motiivit liittyvät useimmin asumiseen ja asumisympäristöön. Käsillä olevan tutkimuksen tarkoituksena on saada riittävän yksityiskohtaista tietoa juuri ihmisten muuttopäätösten motiiveista. Muuton motiivien ymmärtämiseksi tutkimuksessa selvitettiin myös muuttajien mielipiteitä nykyisestä asuinkunnasta (Nurmijärvi tai jokin muu). Haastateltavia pyydettiin muun muassa arviomaan asumisympäristöään sekä antamaan asuinkukkastaan kokonaisarvion. 1.2. Tutkimuksen kohderyhmä ja otos Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Nurmijärvelle vuosina 2010-2015 muuttaneet henkilöt ja samana ajankohtana sieltä poismuuttaneet henkilöt. Haastateltavien ikähaarukka oli 25-79- vuotiaat. Tätä nuoremmat vastaajat rajattiin kohderyhmän ulkopuolelle, sillä hyvin usein alle 25- vuotiaiden muuton syyt liittyvät opiskeluun. Haastattelut kiintiöitiin niin, että hieman reilu 500 haastateltavasta henkilöstä puolet olivat alueelle muuttaneita (n=252) ja puolet alueelta poismuuttaneita henkilöitä (n=256). Tutkimusotos kiintiöitiin siten, että otos muodostuisi mahdollisimman edustavaksi muuttaneiden ihmisten asuntotyypin mukaisesti (kerrostalo, rivitalo, paritalo omakotitalo, jokin muu). Kiintiöiden koko arvioitiin väestötietojärjestelmästä saadun tutkimusnäytteen perusteella. Nurmijärveltä poismuuttaneiden osalta kerrostaloon muuttaneiden osuus jäi lopulta hieman vajavaiseksi, ja omakotitaloon muuttaneiden osuus hieman korostui. Lopullinen vastaajaotos näytti vinoutuvan hieman siten, että vanhemmat vastaajat ovat jonkin verran yliedustettuina. Tämä asia on pyritty mahdollisimman hyvin ottamaan huomioon kussakin raportoitavassa kohdassa. 1.3. Tiedonkeruumenetelmä Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina Taloustutkimus Oy:n puhelinhaastattelukeskuksessa 1-14.4.2015. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 508 vastaajaa. Haastatteluja teki yhteensä 60 Taloustutkimus Oy:n koulutettua puhelinhaastattelijaa.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 5 1.4. Tietojen käsittely ja T-testi Tilastolliset ajot ja ristiintaulukoinnit on tehty Taloustutkimus Oy:sa. Taulukoinnissa on käytetty T- testiä, joka mittaa kunkin taulukoidun taustamuuttujan kohdalla, poikkeaako tulos muista vastaajista enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95%:n luotettavuustasolla. Kaikkien kysymysten ristiintaulukoinnit on toimitettu tilaajalle erillisenä Excel-tiedostona. 1.5. Muuta Tutkimuksessa käytetty kyselylomake on raportin liitteenä. SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle sekä ISO 9001:2008 että ISO 20252 - laatusertifikaatit, ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu näiden standardien sekä Suomen lakien mukaisesti. Tutkimusraportin on kirjoittanut markkinatutkija Markus Mervola. Tutkimusprojektissa ei käytetty alihankkijoita missään työvaiheessa.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 6 2. Taustaa: Nurmijärven muuttoliikkeet Kuntien välisissä muuttovirroissa Nurmijärvi on ollut koko 2000-luvun selvä muuttovoittokunta. Tosin 2010-luvulla muuttoliike Nurmijärvelle on ollut hieman vaisumpaa. Viimeisin Tilastokeskuksen julkaisema tilastotieto kuntien välisestä muuttoliikkeistä on vuodelta 2013. Muuttotappio Nurmijärvellä on kohdistunut selvimmin 15-24-vuotiaisiin, minkä selittää luonnollisesti opiskelijaikäisten muutto muille paikkakunnille. Muuttovoitto sen sijaan on korostunut 25-39-vuotiaissa, joista suuri osa on myös perheellisiä. Nurmijärvelle vuosina 2010-2013 muuttaneista melko tarkalleen puolet on 25-49-vuotiaita, kun taas pois muuttaneista 25-49- vuotiaiden osuus on 37 prosenttia. Nurmijärven muuttoliikkeet Nurmijärvelle muuttaneet 2010-2013 Nurmijärveltä 2010-2013 poismuuttaneet Määrä Osuus (%) Määrä Osuus (%) 0-4v 1068 12 % 627 7 % 5-9 v 449 5 % 381 4 % 10-14 v 269 3 % 289 3 % 15-19 v 464 5 % 1095 13 % 20-24 v 1228 14 % 1878 22 % 25-29 v 1392 16 % 946 11 % 30-34 v 1272 14 % 741 9 % 35-39 v 814 9 % 583 7 % 40-44 v 573 6 % 512 6 % 45-49 v 403 5 % 404 5 % 50-54 v 281 3 % 339 4 % 55-59 v 262 3 % 292 3 % 60-64 v 190 2 % 266 3 % 65-69 v 124 1 % 152 2 % 70-74 v 55 1 % 64 1 % 75 v - 63 1 % 58 1 % Ikäluokat yhteensä 8907 100 % 8627 100 % Lähde: Tilastokeskus 2010-luvulla Nurmijärvelle on tyypillisenä vuonna muuttanut yli 2000 henkilöä. Lähtömuutto (Nurmijärveltä) pois on ollut hieman pienempää, mutta myös tyypillisesti yli 2000 henkilöä. Nurmijärvelle muuttaneet 2010-2013 2010 2011 2012 2013 Yhteensä 2010-2013 Pääkaupunkiseutu 1460 1328 1405 1215 5408 Muu Uusimaa 352 416 459 431 1658 Muu Suomi 389 512 446 494 1841 Yhteensä kaikki 2201 2256 2310 2140 8907 Lähde: Tilastokeskus

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 7 Nurmijärveltä poismuuttaneet 2010-2013 Muuttokunta 2010 2011 2012 2013 Pääkaupunkiseutu 970 993 985 848 3796 Muu Uusimaa 586 555 572 529 2242 Muu Suomi 626 646 740 577 2589 Yhteensä kaikki 2182 2194 2297 1954 8627 Lähde: Tilastokeskus Muuttovirtojen kannalta merkittävimmät kunnat Nurmijärvelle ovat lähellä sijaitsevat Uudenmaan kunnat ja kaupungit. Vuonna 2013 kymmenen merkittävimmin kunnan listalla sekä tulo- että lähtömuuton osalta on vain kaksi Uudenmaan ulkopuolista kuntaa, tulomuutossa Tampere ja Oulu, lähtömuutossa Tampere ja Turku. Muuttoliikkeet vuonna 2013 (viimeisin tilastotieto) Tulomuutto Nurmijärvelle Lähtömuutto Nurmijärveltä Kunta Määrä Kunta Määrä Vantaa 487 Helsinki 424 Helsinki 447 Vantaa 270 Espoo 281 Hyvinkää 245 Hyvinkää 138 Espoo 152 Tuusula 67 Tuusula 65 Vihti 50 Tampere 53 Tampere 43 Järvenpää 48 Järvenpää 40 Turku 39 Kerava 37 Vihti 36 Oulu 33 Kerava 36 Lähde: Tilastokeskus Noin 80 prosenttia vuosien 2010-2013 välillä Nurmijärvelle muuttaneista muutti sinne Uudenmaan sisältä. Noin 70 prosenttia niistä, jotka muuttivat pois Nurmijärveltä, muuttivat jonnekin muualle Uudellemaalle.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 8 3. Nurmijärvelle 2010-2015 muuttaneet 3.1. Asumismuoto Kun tarkastellaan Nurmijärvelle vuosien 2010-2015 aikana muuttaneita heidän nykyisen asuntotyyppinsä mukaan, tässä aineistossa suurimman ryhmän (43 %) muodostavat omakotitalossa asuvat. Rivitalossa asuu 23 prosenttia, paritalossa 13 prosenttia ja kerrostalossa 18 prosenttia. Omakotitalo asuntotyyppinä on keskimääräistä yleisempää 35-65-vuotiailla, lapsiperheillä sekä pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta muuttaneilla. Myös suurituloiset asuvat muita useammin omakotitalossa. Valtaosa, 79 prosenttia, Nurmijärvelle hiljattain muuttaneista asuu omistusasunnossa. Nurmijärvelle muuttaneet Kaikki Edellinen asuinkunta Espoo, Kauniainen Helsinki Vantaa Muu uusimaa Muu Suomi Perusjoukko 252 34 71 56 38 48 Minkä tyyppisessä asunnossa asutte? kerrostalo 18 % 12 % 10 % 13 % 26 % 33 % rivitalo 23 % 29 % 25 % 29 % 11 % 19 % paritalo 13 % 15 % 15 % 18 % 5 % 8 % omakotitalo 43 % 41 % 44 % 38 % 58 % 38 % muu 3 % 3 % 6 % 4 % - 2 % Suurin osa, 56 prosenttia, Nurmijärvelle hiljattain muuttaneista, asui ennen muuttamistaan kerrostalossa. Lähes puolet (44 %) asui ennen muuttoaan Nurmijärvelle vuokra-asunnossa. 3.2. Muuttajien kuntavaihtoehdot Haastateltavilta tiedusteltiin myös, harkitsivatko he muuttopäätöstä tehdessään muita kuin Nurmijärveä uutena asuinpaikkana. Hieman yli puolet sanoi harkinneensa myös muita kuntia. Selvästi useimmin harkittu vaihtoehto asuinkunnaksi oli Vantaa. Myös Tuusula oli suhteellisen usein muuttajien harkintalistalla. Hyvin moni, hieman useampi kuin kaksi neljästä, ei harkinnut muuta vaihtoehtoa. Erityisesti yli 55-vuotiaat harkitsivat muita kuntia uudeksi asuinpaikaksi keskimääräistä harvemmin. Tämä johtunee ainakin osaksi siitä, että vanhimmalla väestöllä yksi muuten keskeinen syy on tämän tutkimuksen perusteella, kuten myöhemmin nähdään, halu muuttaa lähemmäs ystäviä ja sukulaisia. Alle 45-vuotiaistakin kuitenkin joka kolmas piti Nurmijärveä niin selvänä valintana, ettei harkinnut muuttamista mihinkään muuhun asuinkuntaan. Pari- tai rivitaloon muuttaneet sekä erityisesti Vantaalta lähteneet harkitsivat keskimääräistä useammin myös muita kuntia asuinpaikaksi

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 9 3.3. Muuttajien aiemmat kontaktin Nurmijärvelle Nurmijärvelle hiljattain muuttaneilla on suurimmalla osalla jonkinlaisia aiempia kontakteja Nurmijärveen. Tosin reilu kolmannes (37 %) sanoo, ettei mitään aiempia kontakteja Nurmijärveen ole. Lähes neljännes (23 %) sanoo, että joko itse tai puoliso on syntynyt Nurmijärvellä. Kolmanneksella on ennestään sukulaisia tai tuttavia Nurmijärvellä. Nurmijärvelle muuttaneet Kaikki Ikäryhmä 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-64 v. 65+ v. Perusjoukko 252 81 54 40 29 48 Millaisia kontakteja teillä oli nykyiseen asuinkuntaanne ennen sinne muuttoanne? Olen itse tai puolisoni on syntynyt tai asunut siellä 23 % 30 % 15 % 30 % 24 % 17 % Olen itse tai puolisoni on käynyt siellä melko usein 5 % 2 % 6 % 8 % 10 % 2 % Olen itse tai puoliseni on käynyt siellä joitakin kertoja 3 % 1 % 4 % 3 % 3 % 4 % Minulla tai puolisollani on sukulaisia tai tuttavia siellä 33 % 30 % 37 % 25 % 34 % 40 % Minulla ei ole mitään aiempia kontakteja nykyiseen 37 % 41 % 43 % 38 % 24 % 29 % asuinkuntaani Jokin muu kontakti 16 % 11 % 11 % 23 % 17 % 25 %

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 10 3.4. Ennakko-odotusten toteutuminen Ylivoimainen enemmistö (92 %) Nurmijärvelle hiljattain muuttaneista on sitä mieltä, että asuinpaikkaan liitetyt odotukset ovat toteutuneet vähintään melko hyvin. Monelle uusi asuinpaikka on kuitenkin tuonut eteen jotain odottamatonta, koska 48 prosenttia on sitä mieltä, että odotukset ovat täyttyneet erittäin hyvin. Lapsiperheiden vanhemmat, omakotitalojen asujat ja pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta muuttaneet kokevat muita vahvemmin Nurmijärven vastanneen sille asetettuja odotuksia. 3.5. Nurmijärvelle sitoutuminen Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka sitoutuneita Nurmijärvelle hiljattain muuttaneet ovat asumaan juuri Nurmijärvellä, eikä esimerkiksi missä tahansa Uudenmaan tai Keski-Uudenmaan kunnassa. Haastateltavia pyydettiin valitsemaan kahdesta seuraavasta vaihtoehdosta itseä paremmin kuvaava: 1) haluan asua tällä hetkellä nimenomaan Nurmijärven kunnassa tai 2) asuinkunnalla ei sinänsä ole minulle merkitystä voisin asua samankaltaisessa asunnossa ja asumisympäristössä myös jossain lähikunnassa Hieman yli puolet (58 %) on sitä mieltä, että asuinkunnalla ei sinänsä ole merkitystä vaan yhtä hyvin voisi asua samankaltaisessa asunnossa ja asumisympäristössä myös jossain lähikunnassa. Ikä näyttäisi korreloivan suoraan Nurmijärvelle sitoutumisen kanssa: mitä vanhempi vastaaja, sitä todennäköisemmin tämä haluaa asua nimenomaan Nurmijärvellä. Myös pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Vantaa) ulkopuoliselta Uudeltamaalta ja kokonaan muualta Suomesta muuttaneet kokevat keskimääräistä useammin olevansa sitoutuneita juuri Nurmijärvelle. Sen sijaan lapsiperheet eivät näyttäisi olevan keskimääräisesti lainkaan keskimääräistä sitoutuneempia Nurmijärvellä asumiseen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ainakin

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 11 nuorehkoista työssäkäyvistä ihmisistä selvästi suurin osa ei koe välttämättömäksi asua Nurmijärvellä pitkälle tulevaisuuteen. 3.6. Tiedon hankkiminen Nurmijärvestä Nurmijärvelle muuttaneet ihmiset ovat hakeneet tietoa Nurmijärvestä ennen muuttoa yleensä Internetistä. Tuttavat ja sukulaiset ovat myös suhteellisen yleisiä tietolähteitä. Kunnan kotisivuja on hyödyntänyt kuusi prosenttia muuttajista. Taustaryhmäkohtaisessa tarkastelussa tietolähteiden käytöstä ei löydy mitään mainittavia eroavaisuuksia. Mainita kuitenkin voi, että Nurmijärvelle muuttaneet ovat käyttäneet kunnan kotisivuja ahkerammin kuin Nurmijärveltä poismuuttaneet. Tämän selittänee osin se, että Nurmijärveltä on muutettu useimmin yleisesti hyvin tunnettuihin kuntiin sekä myös paikkakunnille, jossa muuttaja on entuudestaan asunut.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 12 Nurmijärvelle muuttaneet Nurmijärveltä pois muuttaneet Perusjoukko 252 256 Mistä tietolähteistä haitte tietoa tehdessänne muuttopäätöstä nykyiseen asuinpaikkaanne? Internet 54 % 51 % Tuttavat/sukulaiset, jotka tuntevat kuntaa 23 % 19 % Lehdet 7 % 8 % Kunnan kotisivut 6 % 2 % Työnantaja 1 % 0 % Televisio 0 % 0 % Radio 0 % 0 % Kotiin tulleet esitteet 0 % 0 % Messut 0 % 0 % Muualta 6 % 6 % Ei mistään 23 % 31 %

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 13 4. Nurmijärveltä 2010-2015 poismuuttaneet 4.1. Asumismuoto Nurmijärveltä vuosien 2010-2015 aikana poismuuttaneista puolet asuivat Nurmijärvellä omakotitalossa, joka neljäs rivitalossa, viidennes kerrostalossa ja seitsemän prosenttia paritalossa. Uudessa asuinkunnassaan alle puolet asuu nyt omakotitalossa (43 %), joka neljäs kerrostalossa, viidennes rivitalossa ja kahdeksan prosenttia paritalossa. Kerrostaloon on muutettu keskimääräistä useammin silloin, kun muutto on suuntautunut pääkaupunkiseudulle, erityisesti Helsinkiin. Kun muutto on tapahtunut koko Uudenmaan ulkopuolelle, uudessa kunnassa asuntotyyppi on selvästi useimmin omakotitalo. Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Nykyinen asuinkunta Espoo, Kauniainen Helsinki Vantaa Muu Uusimaa Muu Suomi Perusjoukko 256 18 35 23 79 101 Minkä tyyppisessä asunnossa asutte? kerrostalo 26 % 39 % 69 % 35 % 18 % 13 % rivitalo 20 % 6 % 6 % 17 % 32 % 20 % paritalo 8 % 22 % 11 % 17 % 8 % 2 % omakotitalo 43 % 28 % 11 % 22 % 42 % 62 % muu 3 % 6 % 3 % 9 % 1 % 3 % 4.2. Muuton määränpää Tässä tutkimuksessa haastatelluista Nurmijärveltä poismuuttaneista henkilöistä 30 prosenttia muutti pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ja 31 prosenttia jonnekin muualle Uudellemaalle. Muualle Suomeen muutti siten 39 prosenttia poismuuttaneista. Kunnittain tarkasteluna suosituimmat muuttokunnat olivat Helsinki (14 % kaikista), Hyvinkää (12 %), Vantaa (9 %) ja Espoo (7 %).

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 14 Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Uuden asunnon tyyppi kerrostalo rivitalo paritalo omakotitalo Perusjoukko 256 66 52 20 110 Mihin kuntaan muuttanut? Espoo, Kauniainen 7 % 11 % 2 % 20 % 5 % Helsinki 14 % 36 % 4 % 20 % 4 % Vantaa 9 % 12 % 8 % 20 % 5 % Muu Uusimaa 31 % 21 % 48 % 30 % 30 % Muu Suomi 39 % 20 % 38 % 10 % 57 % 4.3. Muuttajien aiemmat kontaktin uuteen asuinkuntaan Nurmijärveltä pois muuttaneista reilu neljännes muutti takaisin kuntaan jossa oli asunut aiemmin. Helsinkiin tai Vantaalle muuttaneista lähes puolet oli asunut jommassakummassa aiemmin. Sen sijaan pääkaupunkiseudun ulkopuoleiselle Uudellemaalle muuttaneista vain 15 prosenttia oli asunut muuttokunnassaan aiemmin. Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Nykyinen asuinkunta Espoo, Kauniainen Helsinki Vantaa Muu Uusimaa Muu Suomi Perusjoukko 256 18 35 23 79 101 Millaisia kontakteja teillä oli nykyiseen asuinkuntaanne ennen sinne muuttoanne? Olen itse tai puolisoni on syntynyt tai asunut siellä 29 % 28 % 40 % 52 % 15 % 30 % Olen itse tai puolisoni on käynyt siellä melko usein 9 % - 17 % - 11 % 8 % Olen itse tai puoliseni on käynyt siellä joitakin kertoja 5 % - - - 9 % 5 % Minulla tai puolisollani on sukulaisia tai tuttavia siellä 36 % 56 % 43 % 39 % 28 % 36 % Minulla ei ole mitään aiempia kontakteja nykyiseen asuinkuntaani 24 % 11 % 9 % 13 % 30 % 30 % Muu kontakti 18 % 17 % 34 % 13 % 22 % 10 % 4.4. Ennakko-odotusten toteutuminen Valtaosa osa (92 %) Nurmijärveltä hiljattain poismuuttaneista on sitä mieltä, että uuteen asuinpaikkaan liitetyt odotukset ovat toteutuneet vähintään melko hyvin. Pääkaupunkiseudun ulkopuoliselle Uudellemaalle muuttaneet ja lapsiperheiden vanhemmat kokevat keskimääräistä selvästi harvemmin, uusi asuinpaikka olisi täysin vastannut odotuksia.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 15

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 16 5. Muuttopäätösten motiivit Haastateltavilta kysyttiin avoimella kysymyksellä muuton syitä. Haastattelu eteni niin, että ensiksi vastaajia pyydettiin kertomaan tärkein syy sille, miksi muutti pois aiemmalta paikkakunnalta. Sen jälkeen tätä pyydettiin listaamaan vielä muita syitä poismuuttoon. Seuraavaksi haastateltavaa pyydettiin kertomaan tärkein syy sille, miksi hän muutti juuri nykyiselle asuinpaikkakunnalleen. Lopuksi häneltä kysyttiin vielä mahdollisia muita syitä nykyisen asuinpaikan valinnalle. Muuttopäätösprosessin jakaminen kahteen osaan poismuuton syyt ja uuden asuinpaikan valintaan liittyvät syyt on todellisuudessa hieman ongelmallista. Siinä missä yksi vastaaja kertoo tärkeimmäksi syyksi muuttaa pois edelliseltä asuinpaikasta esimerkiksi halun päästä lähemmäksi sukulaisia, toinen vastaaja saattaa sanoa saman syyn olleen keskeinen uutta asuinpaikkaa valittaessa. Muuton syitä haluttiin kutienkin tutkia tällä tavalla neljällä eri kysymyksellä haastatteluteknisistä syistä: näin varmistettiin, että haastateltavat pohtivat ja palauttavat mieleen muuton syitä mahdollisimman moninaisesti. Muuton syitä analysoidaan tässä osioissa pääasiassa siten, että kaikkiin neljään kysymykseen tulleita vastauksia tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. 5.1. Nurmijärvelle muuttaneiden muuton syyt Kun tarkastellaan vastaajien antamia tärkeimpiä syitä muuttaa pois aiemmalta paikkakunnalta, useimmin mainittu syy on tarve edullisempaan tai hinta-laatusuhteeltaan parempaan asuntoon. Tärkeimmäksi syyksi muuttaa juuri Nurmijärvelle on useimmin sanottu olevan halu muuttaa lähemmäs ystäviä/sukulaisia. Tosin muille kuin yli 65-vuotiailla halu muuttaa lähemmäksi sukulaisia/ystäviä on tärkein huomattavasti harvemmin.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 17 Tärkeimmät muuton syyt Tärkein muutolle pois aiemmalta asuinpaikkakunnalta % Tärkein syy muuttoon Nurmijärvelle % Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde 15 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 19 % Muutto yhteen/erilleen 12 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 14 % Halu päästä Lähemmäs ystäviä/sukulaisia 12 % Sijainti parempi oman työpaikan kannalta 13 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 12 % Muutto yhteen/erilleen 12 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 10 % Edullisempi asunto/parempi hinta-laatusuhde 12 % Sijainti huono oman työpaikan kannalta 9 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 6 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 6 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 5 % Sijainti perheenjäsenen työpaikkaan 3 % Paremmat liikenneyhteydet/parempi sijainti 5 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 3 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 3 % Tyytymättömyys kunnallisiin palveluihin 2 % Sijainti parempi perheenjäsenen työpaikkan 2 % Huono sijainti perheenjäsenen opiskelupaikkaan 1 % Paremmat kunnalliset palvelut 2 % Uusi asuinpaikka turvallisempi 1 % Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet 2 % Huonot harrastusmahdollisuudet 1 % Tuttava/sukulainen suositteli 1 % Sijainti//liikenneyhteydet 1 % Asuinpaikka turvallisempi 1 % Muu 12 % Muu 1 % Eos 0 % Eos 2 % Kun muuton syitä analysoidaan kaikkiin neljään kysymykseen tulleiden vastausten perusteella, niin Nurmijärvelle muuton syyt nähdään useimmin liittyvän asuntoon. Yleisimpiä syitä ovat asumiskustannusten suhteellinen edullisuus sekä asunnon sopivuus, kuten asunnon aiempaa suurempi koko. Myös halu vaihtaa asuntotyyppiä erityisesti omakoti- tai paritaloon on suhteellisen usein mainittu syyksi Nurmijärvelle muuttamiselle. Nurmijärvi valitaan asuinpaikaksi melko usein myös sen maantieteellisen sijaintiin liittyvien asioiden vuoksi: reilu neljännes Nurmijärvelle muuttaneista nimittäin sanoo, että syynä muuttoon on ollut oman työpaikan sijainti tai halu päästä lähemmäs ystäviä tai sukulaisia. Harvemmin mainittuja syitä ovat kuitenkin Nurmijärven liikenneyhteydet tai maantieteellinen sijainti sinänsä. Nurmijärvelle muutetaan usein myös halusta päästä maaseutumaisempiin maisemiin. Tämän sanoo syyksi erityisesti Helsingistä muuttaneet, mutta hyvin harvoin Uudenmaan ulkopuolelta Nurmijärvelle tulleet ihmiset. Muuton syitä kaiken kaikkiaan selittävät luonnolliseesti ihmisten elämäntilanteet ja myös sosioekonomiset tekijät. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vanhemmalla väestönosalla ja erityisesti eläkeiässä oleville ylivoimaisesti yleisin syy (60 % mainitsee) muuttoon on halu päästä lähemmäs ystäviä ja sukulaisia. Nuorimmat, eli 25-34-vuotiaat, sen sijaan sanovat muita selvästi useammin syyn olevan asumiskustannuksissa. Ikäryhmäkohtaisia eroja selittänee parhaiten talouden koko ja siinä tapahtuvat muutokset. Lapsiperhetalouksissa asuvat sanovat selvästi muita useammin muut syiksi asumiskustannukset sekä tarpeen saada sopivampi asunto.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 18 Kaikki Nurmijärvelle muuttaneet Ikäryhmä 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-64 v. 65+ v. Perusjoukko 252 81 54 40 29 48 Nurmijärvelle muuton syyt Edullisempi asunto / parempi hintalaatusuhde 32 % 46 % 41 % 28 % 14 % 13 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 31 % 30 % 39 % 40 % 21 % 25 % Sijainti oman työpaikan kannalta 27 % 35 % 31 % 33 % 28 % 4 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 27 % 21 % 15 % 10 % 31 % 60 % Halu maaseutu/kaupunkimaisemiin 22 % 25 % 20 % 30 % 21 % 15 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 20 % 20 % 24 % 18 % 24 % 17 % Muutto yhteen/erilleen 19 % 16 % 13 % 25 % 41 % 10 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 12 % 12 % 11 % 18 % 7 % 10 % Sijanti / paremmat liikenneyhteydet 9 % 9 % 11 % 10 % 10 % 6 % Kunnalliset palvelut 6 % 5 % 4 % 5 % 7 % 10 % Sijainti perheenjäsenen työpaikkaan 5 % 4 % 7 % 8 % 7 % 2 % Uusi asuinpaikka turvallisempi 5 % 5 % 7 % 5 % - 4 % Sijainti perheenjäsenen opiskelupaikkaan 2 % 2 % 4 % 3 % 3 % - Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet 2 % 1 % 4 % 3 % - 4 % Tuttava/sukulainen suositteli 1 % 1 % 2 % 3 % - - Sijainti oman opiskelupaikan kannalta 1 % 2 % - - - - Kulttuuripalvelut 1 % - - - - 4 % Muu syy 18 % 16 % 13 % 13 % 17 % 31 % Eos 3 % 1 % 2 % 8 % - 4 % Ylimpään tuloluokkaan (talouden tulot) kuuluville sekä työelämässä johto- tai asiantuntijatehtävissä oleville asunnon edullisuus tai hyvä hintalaatusuhde on yleisimpiä syitä muuttaa Nurmijärvelle. Tätä selittänee se, että edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvilla on muita selvästi useimmin lapsia ja he siksi usein muuttavat keskimääräistä suurempiin asuntoihin. Oman työpaikan sijainti on keskimääräisestä useammin tärkeä Nurmijärvelle muuton syy työväestössä ja toimihenkilön asemassa oleville sekä Uudenmaan ulkopuolelta muuttaneilla. Nurmijärvelle sitoutuneiden (haluaa asua nimenomaan Nurmijärvellä) joukossa halu päästä lähelle ystäviä ja sukulaisia on selvästi useimmin mainittu syy muutolle. Tätä selittää osin se, että tässä joukossa korostuu nimenomaan vanhemmat ihmiset, joille juuri ystävien ja sukulaisten läheisyys on ollut tärkeä muutoin perustu. Kun Nurmijärvelle sitoutuneiden muuton syitä, tarkastellaan siten, että tarkastelu kohdistetaan vain alle 55-vuotiaisiin, nousee useimmin mainituksi syyksi halu muuttaa maaseutumaisempiin maisemiin sekä tarve päästä omaa työpaikkaa lähemmäksi.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 19 Kaikki Maatalous / muu yrittäjä Nurmijärvelle muuttaneet Työväestö/ toimihenkilö Ammattiryhmä Ylempi toimihlö / johtaja Eläkeläinen Muu Perusjoukko 252 24 99 43 56 30 Nurmijärvelle muuton syyt Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde 32 % 42 % 33 % 51 % 13 % 27 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 31 % 46 % 27 % 33 % 20 % 53 % Sijainti oman työpaikan kannalta 27 % 33 % 40 % 30 % 5 % 13 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 27 % 25 % 13 % 19 % 61 % 20 % Halu maaseutu/kaupunkimaisemiin 22 % 13 % 26 % 26 % 16 % 23 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 20 % 21 % 24 % 16 % 18 % 17 % Muutto yhteen/erilleen 19 % 17 % 17 % 23 % 14 % 27 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 12 % 4 % 14 % 19 % 9 % 7 % Nurmijärvelle muuttaneet Kaikki Edellinen asuinkunta Espoo, Kauniainen Helsinki Vantaa Muu uusimaa Muu Suomi Perusjoukko 252 34 71 56 38 48 Nurmijärvelle muuton syyt Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde 32 % 38 % 34 % 55 % 18 % 10 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 31 % 35 % 32 % 45 % 34 % 10 % Sijainti oman työpaikan kannalta 27 % 35 % 20 % 21 % 24 % 40 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 27 % 15 % 23 % 25 % 37 % 33 % Halu maaseutu/kaupunkimaisemiin 22 % 21 % 34 % 27 % 18 % 6 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 20 % 38 % 20 % 20 % 18 % 13 % Muutto yhteen/erilleen 19 % 9 % 21 % 14 % 18 % 25 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 12 % 12 % 14 % 14 % 8 % 10 % Sijanti / paremmat liikenneyhteydet 9 % 15 % 13 % 5 % 5 % 8 %

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 20 Nurmijärvelle muuttaneet Kaikki Oma tilanne Lapsiperhe Nurmijärvelle sitoutuneet Asuinkunnalla ei merkitystä Kyllä Ei Perusjoukko 252 100 147 95 157 Nurmijärvelle muuton syyt Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde 32 % 18 % 41 % 46 % 23 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 31 % 21 % 39 % 42 % 25 % Sijainti oman työpaikan kannalta 27 % 24 % 29 % 29 % 25 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 27 % 38 % 19 % 17 % 32 % Halu maaseutu/kaupunkimaisemiin 22 % 25 % 20 % 27 % 19 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 20 % 14 % 24 % 23 % 18 % Muutto yhteen/erilleen 19 % 14 % 22 % 12 % 23 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 12 % 12 % 12 % 16 % 10 % 5.2. Nurmijärveltä poismuuttaneiden muuton syyt Nurmijärveltä poismuuttaneiden joukossa yleisin muuton motiivi on ollut halu päästä lähemmäs ystäviä ja sukulaisia. On huomattava, että kaikissa poismuuttaneiden ikäluokissa kyseinen motiivi mainitaan useimmin tai toiseksi useimmin. Nurmijärvelle muuttaneiden joukossahan halu muuttaa lähemmäksi ystäviä ja sukulaisia mainittiin usein vain vanhemmissa ikäluokissa. Muita suhteellisen usein mainittuja syitä Nurmijärveltä poismuuttamiselle on oman työpaikan sijainti sekä muutto kumppanin kanssa yhteen tai erilleen. Asumiskustannukset tai asunnon kokoon tai laatuun liittyvät asiat mainitaan Nurmijärveltä poismuuton syiksi selvästi harvemmin kuin mitä ne mainitaan Nurmijärvelle muuton syiksi.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 21 Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Ikäryhmä 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-64 v. 65+ v. Perusjoukko 256 64 51 35 54 52 Muuton syyt Nurmijärveltä pois Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 37 % 31 % 41 % 29 % 35 % 46 % Sijainti oman työpaikan kannalta 26 % 39 % 37 % 34 % 17 % 4 % Muutto yhteen/erilleen 21 % 20 % 16 % 29 % 28 % 17 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 20 % 22 % 22 % 14 % 17 % 25 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 18 % 14 % 14 % 14 % 31 % 17 % Edullisempi asunto/parempi hinta-laatusuhde 18 % 20 % 16 % 20 % 15 % 19 % Sijanti / liikenneyhteydet 17 % 11 % 27 % 9 % 15 % 21 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 16 % 13 % 16 % 3 % 19 % 25 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 13 % 6 % 14 % 17 % 11 % 21 % Kunnalliset palvelut 12 % 11 % 16 % 6 % 7 % 19 % Sijainti perheenjäsenen työpaikkaan 6 % 5 % 2 % 11 % 13 % 2 % Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet 6 % 0 % 14 % 6 % 2 % 10 % Sijainti oman opiskelupaikan kannalta 5 % 22 % 0 % 0 % 0 % 0 % Sijainti perheenjäsenen opiskelupaikkaan 2 % 2 % 4 % 3 % 0 % 0 % Kulttuuripalvelut 1 % 0 % 0 % 0 % 2 % 2 % Uusi asuinpaikka turvallisempi 0 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % Tuttava/sukulainen suositteli 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % 0 % Muu syy 17 % 14 % 8 % 11 % 24 % 25 % Eos 4 % 5 % 2 % 0 % 7 % 4 % Kunnille on tunnetusti edullista saada pidettyä hyviä veronmaksajia omassa kunnassa. Kun muuton syitä tarkastellaan tuloluokittain (talouden vuosibruttotulot) havaitaan, että vauraimmissa talouksissa asuvat (yli 80.000EUR/v) muuttavat yleisimmin halusta päästä lähelle ystäviä ja sukulaisia. Keskituloisten joukossa (40.000-80.000EUR/v) halu muuttaa lähemmäs ystäviä ja sukulaisia on myös erittäin yleinen. Tässä ryhmässä kuitenkin merkittävä muuton syy on keskimääräistä selvästi useammin parisuhteen päättyminen ja/tai uuden alkaminen. Myös halu päästä lähemmäksi (kenties uutta) työpaikkaa on selvästi keskimääräistä yleisempi syy. Asiat, joihin kunnan puolesta voidaan vaikuttaa, kuten kaavoitus tai kunnalliset palvelut, eivät ole merkittävä syy muuttoon missään tuloluokassa. Asumiskustannukset näyttäisi olevan suhteellisen merkittävä syy ainoastaan alle keskituloisten ryhmässä. Kun tarkastellaan muuton syitä muuttajien uuden asuinkunnan perusteella, kiinnostavimmaksi ryhmäksi muodostuu johonkin toiseen Uudenmaan kuntaan muuttaneet. Keskimääräistä huomattavasti tärkeämpänä syynä heillä on ollut muutto asuntotyypistä toiseen. Myös sopivampi tai laadukkaampi asunto mainitaan tässä ryhmässä selvästi muita useammin. Helsinkiin muutetaan useimmiten sen hyvän liikenteellisen sijainnin vuoksi tai siksi, että näin päästään lähemmäksi omaa työpaikkaa. Uudenmaan ulkopuolelle muita yleisimmin siksi, että päästään lähemmäksi sukulaisia tai edullisempaan asuntoon. Espooseen ja Vantaalle muuttaneita on otoksessa sen verran vähän, että näihin kuntiin muuttaneiden muuton syitä ei voida riittävän luotettavasti analysoida.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 22 Kaikki Nurmijärveltä pois muuttaneet alle 20.001 Talouden vuosibruttotulot 20.001-40.000 40.001-80.000 yli 80.000 Perusjoukko 256 27 80 90 43 Muuton syyt Nurmijärveltä pois Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 37 % 41 % 35 % 39 % 30 % Sijainti oman työpaikan kannalta 26 % 11 % 19 % 37 % 26 % Muutto yhteen/erilleen 21 % 19 % 18 % 31 % 16 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 20 % 15 % 19 % 23 % 16 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 18 % 11 % 24 % 16 % 21 % Edullisempi asunto/parempi hinta-laatusuhde 18 % 19 % 26 % 14 % 12 % Sijanti / liikenneyhteydet 17 % 22 % 14 % 14 % 23 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 16 % 4 % 18 % 16 % 26 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 13 % 7 % 21 % 8 % 14 % Kunnalliset palvelut 12 % 11 % 13 % 12 % 12 % Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Espoo, Kauniainen Nykyinen asuinkunta Helsinki Vantaa Muu Uusimaa Muu Suomi Perusjoukko 256 18 35 23 79 101 Muuton syyt Nurmijärveltä pois Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 37 % 17 % 34 % 30 % 33 % 46 % Sijainti oman työpaikan kannalta 26 % 50 % 43 % 48 % 14 % 21 % Muutto yhteen/erilleen 21 % 33 % 26 % 39 % 23 % 13 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 20 % 6 % 6 % 4 % 33 % 22 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 18 % 22 % 23 % 13 % 20 % 16 % Edullisempi asunto/parempi hinta-laatusuhde 18 % 6 % 3 % 13 % 19 % 26 % Sijanti / liikenneyhteydet 17 % 11 % 37 % 26 % 18 % 8 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 16 % 6 % 11 % 17 % 14 % 20 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 13 % 0 % 3 % 9 % 27 % 10 % Kunnalliset palvelut 12 % 28 % 20 % 9 % 11 % 8 %

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 23 6. Nykyisestä ja entisestä asuinkunnasta annetut kokonaisarviot Haastateltavia pyydettiin antamaan sekä nykyisestä että edellisestä asuinkunnastaan kokonaisarvio asuinpaikkana kouluarvosana-asteikolla 4-10. Nurmijärvelle hiljattain muuttaneet antavat Nurmijärvelle hyvät arviot. Kaksi kolmesta antaa arvosanaksi vähintään kahdeksan. Annettujen kokonaisarvioiden keskiarvoksi tulee 8,29. Lähes kukaan ei pidä Nurmijärveä huonona asuinpaikkana. Vain kaksi vastaaja antaa Nurmijärvelle arvosanaksi seitsemää huonomman. Nurmijärvelle muuttaneista kaikista tyytyväisimpiä on kokonaisarvioiden perusteella 45-54- vuotiaat, omakotitalossa asuvat, lapsiperheiden vanhemmat sekä asiantuntija- tai johtotehtävissä olevat sekä eniten tienaavat (yli 80.000EUR/brutto/talous). Myös pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta Nurmijärvelle muuttaneet antavat keskimääräistä parempia arvioita. Keskimääräistä hieman heikompia arvioita antavat yli 65-vuotiaat ja pienituloiset. Tutkimuksesta kuitenkin nähdään, että demograafisten tekijöiden perusteella ei voida ennustaa, kuka viihtyy Nurmijärvellä ja kuka ei. Asuinviihtyvyyden kokemukseen vaikuttavat varmasti myös henkilökohtaiset mieltymykset. Nimittäin kun tarkastellaan Nurmijärveltä poismuuttaneiden arvioita Nurmijärvestä asuinpaikkana eri taustaryhmissä, havaitaan, että esimerkiksi lapsiperheiden vanhempien tai 45-54-vuotiaiden antamat kokonaisarviot Nurmijärvestä eivät ole keskimääräistä juurikaan parempia.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 24 Tutkimusaineisto mahdollistaa Nurmijärvelle hiljattain muuttaneiden antamien arvioiden keskiarvon vertailun kolmeen muuhun keskiarvoon: 1) Nurmijärvelle muuttaneiden antamat arviot edellisestä asuinkunnastaan, 2) entisten nurmijärveläisten antamat arviot nykyisestä asuinkunnastaan ja 3) entisten nurmijärveläisten antamat arviot Nurmijärvestä. Tässä vertailussa Nurmijärvi menestyy sikäli hyvin, että nykyisten Nurmijärveläisten eli kuntaan hiljattain muuttaneiden antamat kokonaisarviot Nurmijärvestä ovat paremmat kuin nurmijärveläisten antamat arviot entisestä kotikunnastaan tai entisten nurmijärveläisten antamat arviot nykyisestä kotikunnastaan. Kaikista huonoin keskiarvo tulee kuitenkin entisten nurmijärveläisten antamista arvioista Nurmijärvelle.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 25

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 26 7. Mitä nykyisessä asuinkunnassa pitäisi parantaa? Missä Nurmijärvi voisi sitten parantaa? Julkinen liikenne ja kaupalliset palvelut ovat asioita, joihin useimmin toivotaan muutosta ja joihin kunta voisi teoriassa pystyä vaikuttamaan. Myös liikenneyhteydet mainitaan usein, mutta toki esimerkiksi maantieteellisiin etäisyyksiin kunta ei pysty vaikuttamaan. On huomattava, että kun kunnallisia terveyspalveluja monesti arvostellaan, vain 3 prosenttia nurmijärveläisistä nimeää tämän asiana, johon toivoo parannusta. Vanhimman ikäluokan edustajat ja lapsiperheiden vanhemmat, jotka yleensä käyttävät muita enemmän kunnallisia terveyspalveluja, toivovat terveydenhoitoon muita useammin parannusta. Vain hyvin harva esittää katujen ja yleisten paikkojen kunnossapitoon kohennusta. Nurmijärvelle muuttaneista juuri kukaan ei mainitse, että sellaisiin asioihin kuten asuinalueen turvallisuuteen, sosiaalisiin ongelmiin, ympäristön viihtyvyyteen tai toisaalta lasten päivähoitoon tai kouluopetuksen tasoon tulisi saada kohennusta. Nurmijärvelle hiljattain muuttaneiden antamia parannustoiveita on ehkä järkevintä vertailla Nurmijärveltä johonkin muuhun pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen Uudenmaan kuntaan muuttaneiden vastauksiin. Tässä vertailussa Nurmijärven heikkous asukkaiden mielestä näyttäisi olevan liikenneyhteydet ja julkinen liikenne, jotka Nurmijärveltä muualle Uudellemaalle muuttaneet mainitsevat nurmijärveläisiä harvemmin uuden kotikuntansa parannusta vaativina asioina. Nurmijärven suhteellisina vahvuuksina Uudenmaan muihin kuntiin voidaan pitää terveydenhuoltoa, turvallisuutta ja asukkaiden kokemusta sosiaalisten ongelmien vähäisyydestä.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 27 Nurmijärvelle muuttaneet Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Lapsiperhe Kaikki Asuu Uudellamaalla (ei pkseutu) Kyllä Ei Perusjoukko 252 95 157 256 79 Onko nykyisessä asuinkunnassanne joitakin sellaisia asioita, joihin toivoisitte parannusta? julkinen liikenne 25 % 32 % 22 % 13 % 15 % liikenneyhteydet 21 % 18 % 23 % 5 % 6 % kaupalliset palvelut 12 % 15 % 10 % 7 % 14 % harrastusmahdollisuudet 6 % 8 % 5 % 2 % 1 % terveydenhuolto 3 % 4 % 2 % 7 % 8 % teiden ja katujen kunto 2 % 2 % 3 % 4 % 4 % katujen ja yleisten paikkojen siisteys/kunnossapito 1 % 1 % 1 % 3 % 3 % kulttuuritarjonta 1 % 0 % 1 % 1 % 3 % omakotitontin saanti 1 % 2 % 0 % 1 % 0 % asuntojen hintataso 0 % 0 % 0 % 4 % 1 % asuntojen saanti 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % elinkustannukset 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % kirjastopalvelut 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % lasten päivähoito 0 % 1 % 0 % 2 % 1 % opetuksen taso kouluissa 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % sosiaaliset ongelmat 0 % 0 % 0 % 1 % 3 % turvallisuus 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % työpaikan saanti/työllisyystilanne 0 % 0 % 0 % 2 % 0 % ympäristön viihtyisyys 0 % 0 % 1 % 3 % 3 % muu 31 % 28 % 32 % 31 % 29 % Eos 28 % 23 % 31 % 38 % 38 %

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 28 8. Arviot viihtyisään asuinympäristöön vaikuttavista tekijöistä Asukkaat ovat tyytyväisiä Nurmijärvellä niihin keskeisiin asioihin, joita yleensä pidetään tärkeinä asuinpaikkakunnan viihtyvyydelle ja houkuttelevuudelle. Haastateltavia pyydettiin arviomaan yhtätoista tekijää asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoittaa että asia on toteutunut erittäin huonosti ja 5 että asia on toteutunut erittäin hyvin. Ainoastaan liikenneyhteyksistä Nurmijärvi saa koko vastaajajoukolta arviot, jotka keskiarvoltaan jäävät alle hyvän 3,5. Lähemmäksi tyydyttävää keskiarvoa asettuvat Nurmijärven palvelut, tonttitarjonta ja harrastusmahdollisuudet. Parhaat arviot tulevat tekijästä lähellä luontoa, toiseksi paras asuinympäristön turvallisuudesta ja kolmanneksi asuinympäristön viihtyisyydestä. Muut arvioitavat tekijät, joista kaikista siis tulee hyvät arviot, ovat lapsiystävällisyys, itselle/perheelle sopivat asuntotarjonta, päiväkotitarjonta ja koulutarjonta. Taustaryhmittäin tarkasteltuna lapsiperheiden vanhemmat antavat muita parempia arvioita Nurmijärven asuinympäristön viihtyisyydestä, lapsiystävällisyydestä ja sopivasta asuntotarjonnasta. Hieman huonompia arvioita lapsiperheiden vanhemmat antavat tonttitarjonnasta ja palveluista. Pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta muuttaneiden arviot esimerkiksi Helsingistä muuttaneiden arvioihin poikkeavat merkittävämmin siinä, että he antavat entisiä helsinkiläisiä heikompia arvioita Nurmijärven lapsiystävällisyydestä ja asunto- sekä tonttitarjonnasta.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 29 Nurmijärven nykyisiltä asukkailta saamia arvioita eri asumisviihtyvyyttä mittaavasti asioista voidaan vertailla Nurmijärveltä pois muuttaneiden antamiin arvioihin uudesta asuinkunnastaan. Vertailussa tulee kuitenkin muistaa, että poismuuttaneiden annetut arviot eivät tietenkään kohdistu vain johonkin tiettyyn kaupunkiin. Vertailujoukko koostuu kaikista niistä kaupungeista, johon tämän tutkimuksen vastaajat ovat Nurmijärveltä muuttaneet.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 30 Nurmijärvi saa nykyisiltä asukkailtaan lähes kaikista tekijöistä paremmat arviot verrattuna pois muuttaneiden nykyisille asuinkunnilleen antamien arvioiden keskiarvoon. Liikenneyhteyksistä Nurmijärvi saa nykyisiltä asukkailtaan tosin selvästi vertailuryhmää huonommat arviot. Jonkin verran huonommat arviot tulevat myös harrastusmahdollisuuksista ja palveluista. Nurmijärvi erottuu tässä vertailussa selvästi parempana lapsiystävällisyydeltään, päiväkoti- ja koulutarjonnaltaan sekä tonttitarjonnaltaan. Nykyisten nurmijärveläisten antamia arvioita asumisviihtyvyydestä on tarkoituksenmukaisempaa vertailla kuitenkin Nurmijärveltä muualle Uudellemaalle (pl. pääkaupunkiseutu) muuttaneiden antamiin arvioihin nykyisestä asuinkunnasta. Tässä vertailussa Nurmijärvi saa samansuuntaiset arviot asuinympäristön turvallisuudesta ja viihtyvyydestä sekä itselle/perheelle sopivasta asuntotarjonnasta ja palveluista. Selvästi paremmat arviot Nurmijärvi saa koulutarjonnasta ja jonkin verran paremmat arviot päiväkotitarjonnasta ja lapsiystävällisyydestä yleensä. Sen sijaan liikenneyhteyksistä, tonttitarjonnasta ja harrastusmahdollisuuksista nykyiset nurmijärveläiset antavat heikommat arviot kuin Nurmijärveltä muualla Uudellemaalle muuttaneet uudesta asuinkunnastaan.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 31 9. Oman kunnan suositteleminen asuinpaikaksi muille Yksityisen sektorin yritykset tutkivat usein asiakkaidensa tyytyväisyyttä suositteluhalukkuusindeksin (eli Net Promoter Index) avulla. Se on periaatteeltaan yksinkertainen mutta erittäin toimiva konsepti. Siinä asiakkaiden sitoutumisastetta mitataan heidän suositteluhalukkuutensa kautta. Vahva suositteluhalukkuus merkitsee enemmän kuin pelkkä hiljainen tyytyväisyys. Suositteluhalukkuus mitataan kysymällä kohderyhmään kuuluvilta, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat tuotetta tai palvelua muilla asteikolla 0-10. Malli perustuu amerikkalaisen tutkijan Fred Reichheldin mittaviin pohjatutkimuksiin, joiden mukaan korkea suositteluhalukkuus korreloi vahvasti yrityksen taloudellisen menestyksen kanssa. Reichdeldin mallissa vastaajat luokitellaan heidän antamansa vastauksien mukaan aktiivisiin suosittelijoihin 9-10, passiivisiin asiakkaisiin 7-9, ja kriitikoihin 0-6. Suositteluindeksi lasketaan yksikertaisesti vähentämällä kriitikoiden osuus aktiivisista suosittelijoista. Tässä tutkimuksessa suositteluhalukkuuden ajatellaan kertovan, että asuinkokemus on ollut niin hyvä, että henkilö on valmis suosittelemaan kuntaan asuinpaikkana muilla. Taustaryhmittäin tarkasteltuna suositteluhalukkuus on keskimääräistä korkeampi omakotitaloasukkaiden ja lapsiperheiden vanhempien keskuudessa. Ikäluokittainen tarkasteltuna suositteluhalukkaimmat ovat 25-44-vuotiaat. Kun tarkastellaan suositteluhalukkuutta vielä sen mukaan, mistä päin Nurmijärvelle on muutettu, niin helsinkiläiset ja toisaalta kokonaan Uudenmaan ulkopuolelta tulleet ovat muita useammin halukkaita suosittelemaan Nurmijärveä asuinpaikkana. Tutkimus kertoo, että suositteluhalukkuus odotetusti korreloi selvästi asuinkunnasta annetun kokonaisarvosanan kanssa.

Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 32 Nurmijärvelle hiljattain muuttaneiden halukkuutta suositella uutta asuinpaikkaansa on kiinnostavaa vertailla Nurmijärveltä poismuuttaneiden halukkuuteen suositella nykyistä asuinkuntaansa. Ensinnäkin nykyiset nurmijärveläiset ovat yleisesti halukkaampia suosittelemaan Nurmijärveä asuinpaikkana kuin entiset nurmijärveläiset nykyistä asuinpaikkaansa. Huomioitavaa on se, että erityisesti muualle pääkaupunkiseudun ulkopuoliselle Uudellemaalle muuttaneiden keskuudessa suositteluhalukkuusindeksi on selvästi matalampi verrattuna nykyisten nurmijärveläisten indeksiin. Toiseksi, siinä missä lapsiperheiden vanhempien ja omakotitalojen asujien suositteluhalukkuus on keskimääräistä korkeampi Nurmijärvelle hiljattain muuttaneiden joukossa, Nurmijärveltä poismuuttaneiden joukossa lapsiperheiden vanhemmat ja omakotitalojen asukkaat ovat keskimääräistä selvästi harvemmin halukkaita suosittelemaan uutta asuinkuntaansa asuinpaikaksi muille. Suositteluhalukkuusindeksianalyysi vahvistaa koko tutkimuksesta välittyvää kuvaa, että Nurmijärvi näyttää kaiken kaikkiaan olevan otollinen asuinpaikka omakotitaloasukkailla ja lapsiperheille.