Pohjois-Karjalan kauppakamarin STRATEGIA 2009 2011 Strategia on hyväksytty Pohjois-Karjalan kauppakamarin hallituksen kokouksessa 19.3.2009
SISÄLLYS 1. Pohjois-Karjalan kauppakamarin missio, visio 2011, arvot ja toimintaperiaatteet... 3 2. Toimintaympäristön analyysi... 4 3. Strategiset menestystekijät... 5 4. Strategiset painotukset ja päämäärät... 5 4.1 Edunvalvonta ja vaikuttaminen... 6 4.2 Kansainvälistymisen edistäminen... 6 4.3 Palvelutarjonnan vahvistaminen... 6 4.4 Julkisten tehtävien hoitaminen... 7 5. Pohjois-Karjalan kauppakamarin jäsenstrategia... 8 6. Toiminnan suunnittelu ja seuranta... 8 7. Resurssit... 8 7.1. Talous... 8 7.2. Henkilöstö... 9 8. Toiminnan riskit... 9 LIITE 1... 10 Pohjois-Karjalan kauppakamarin strategiaprosessi... 10 2
1. Pohjois-Karjalan kauppakamarin missio, visio 2011, arvot ja toimintaperiaatteet Missio Pohjois-Karjalan kauppakamari tekee työtä, jotta Pohjois-Karjala on yksi Suomen parhaista toimintaympäristöistä yrityksille. Kauppakamari edistää yritystoimintaa, yrittäjyyttä, tervettä kilpailua ja markkinataloutta parantaa yritysten toimintaedellytyksiä vaikuttamalla yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vahvistaa yritysten kilpailukykyä Suomessa, Euroopan unionissa sekä muilla suomalaisten yritysten kannalta tärkeillä kansainvälisillä markkinoilla välittää tietoa ja tarjoaa koulutusta ja asiantuntijapalveluita hoitaa sille annettuja julkisia tehtäviä Kauppakamarin toiminta perustuu kauppakamarilakiin. Visio 2011 Pohjois-Karjalan kauppakamari on maakunnallisesti vaikutusvaltaisin ja valtakunnallisesti merkittävä toimija keskeisillä tehtäväalueillaan sekä jäsenistön että sidosryhmien mielestä. Pohjois-Karjalan kauppakamari on aktiivinen osa tehokasta kauppakamariverkostoa, joka tuottaa lisäarvoa jäsenille, elinkeinoelämälle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Pohjois-Karjalan kauppakamarin arvot ja toimintaperiaatteet Yhdessä menestyminen Kauppakamari on avoin ja yhteistyökykyinen kumppani jäsenilleen ja sidosryhmilleen. Yhdessä tekemällä edistetään Pohjois-Karjalan maakunnan taloudellista ja henkistä menestymistä. Talouden vapaus ja vastuullisuus Kauppakamari tukee yrittäjyyttä, tervettä kilpailua ja markkinataloutta. Yritystoimintaan kuuluu vastuu taloudellisesta hyvinvoinnista, ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Osaaminen Kauppakamarin osaaminen perustuu henkilöstön ja luottamushenkilöiden asiantuntemukseen sekä verkostomaiseen toimintatapaan. Työ edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä, innovatiivisten toimintamallien omaksumista sekä muutosvalmiutta. 3
Luotettavuus Kauppakamari tuottaa sidosryhmilleen luotettavaa tietoa ja laadukkaita palveluita. Kauppakamari on kiinnostava ja luottamusta herättävä työnantaja ja hyvä yhteistyökumppani. Kauppakamari on taloudellisesti itsenäinen ja vakavarainen järjestö. 2. Toimintaympäristön analyysi Yritystoiminnan näkökulmasta tärkeitä toimintaympäristön trendejä ovat: Teknologia muuttaa yritysten ja koko yhteiskunnan toimintatapaa. Tieto- ja viestintäteknologian ansiosta kansainvälinen yhteistyö helpottuu ja nopeutuu. Palvelusektorin merkitys kasvaa. Työn organisointiin ja työtehtäviin liittyvät muutokset asettavat uusia haasteita yritysten johtamiselle. Globalisaatio avaa yritystoiminnalle uusia mahdollisuuksia, mutta lisää samalla kilpailua. Eri maiden talouksien keskinäinen riippuvuus kasvaa ja taloudellisten suhdanteiden ennakointi vaikeutuu. Protektionismin uhka kasvaa. Talouskriisiä seuraa talouspolitiikan muutos. Myös yritysten säädösympäristö muuttuu. Valtion osuus talouspolitiikan ohjaajana lisääntyy. Osaamisen kehittäminen ja osaavan työvoiman saatavuus 2010-luvulla on varmistettava myös taloudellisen taantuman aikana. Suomalaisten yritysten kilpailukyky perustuu korkeatasoiseen osaamiseen. Tutkimuksen ja koulutuksen merkitys korostuu. Ikärakenteen muutos ja väestön keskittymiskehitys luovat osaavan työvoiman saannille erityisiä haasteita. Työvoiman liikkuvuutta tarvitaan niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Ulkomaisen työvoiman rekrytointi lisää monikulttuurisuuden osaamisen tarvetta Suomessa. Vastuullisuus korostuu yritystoiminnassa. Ilmastonmuutoksen torjuminen, energiatehokkuuden lisääminen sekä yhteiskuntavastuullisuuden vaatimukset vaikuttavat kuluttajien ja yritysten päätöksentekoon nykyistä enemmän. Kauppakamarijärjestön kannalta tärkeitä asioita ovat: Yritysrakenteen muutos. Yritysten omistuksessa sekä tuotantorakenteessa tapahtuvat muutokset heijastuvat kauppakamarin toimintaan. Kuntarakenteen optimointi ja keskittäminen (konsolidointi) sekä aluehallinnon muutokset vaikuttavat kauppakamariin sekä jäsenyyden että yhteistyösuhteiden osalta. Kumppanuus julkisen sektorin kanssa on entistä laajaalaisempaa, esimerkkinä kauppakamarin osallistuminen erilaisiin toimielimiin. Edunvalvonnan ja yhteistyön raja madaltuu. Yhteistyö julkisen sektorin kanssa edellyttää kauppakamarilta riittäviä henkilöresursseja. Julkinen valta on halukas siirtämään elinkeinoelämän asiantuntemusta vaativia julkisia tehtäviä lähemmäksi yritystoimintaa, kauppakamarijärjestölle. 4
Edunvalvonnassa uudet toimintatavat. Projektimainen toimintamalli edunvalvonnassa on yleistynyt. Mukana on aikaisempaa enemmän lobbausyrityksiä sekä think tank tyyppisiä vaikuttajia. Järjestökentässä tapahtuvat muutokset - erityisesti Elinkeinoelämän keskusliiton rooli ja yhteistyö kauppakamarijärjestön kanssa. Pohjois-Karjalan kannalta tärkeitä asioita ovat: Palvelusektorin suhteellinen osuus kasvaa. Haasteena on ko. sektorin kehittymisen turvaaminen maakunnassa ja yritysten olemassa olevan erityisasiantuntemuksen pitäminen maakunnassa. Yrittäjien ikääntyessä etenkin pienten yritysten toiminnan jatkuvuus on uhattuna. Laaja-alainen ja laadukas koulutustarjonta ja sen kautta osaavan työvoiman saatavuus on maakunnan kilpailuetu moniin alueisiin verrattuna. Elinkeinoelämä on vahvasti mukana koulutuksen kehittämisessä etenkin yhteistyön kehittämisessä ruohonjuuritasolla ja monimuotoisempien oppimismuotojen hyödyntämisessä korkeakoulutasoisessa täydennyskoulutuksessa on edelleen parannettavaa. Metsäklusterin rakennemuutos näkyy Itä-Suomessa muuta maata vahvemmin. Venäjän läheisyys luo edelleen mahdollisuuksia. Haasteena on saada nämä mahdollisuudet hyödynnettyä liiketoiminnassa. Riskien hallintaan tarvitaan tukea ja maahanmuuttajia pitää pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin. Aluehallinnon työnjaon muutokset ja sijaintipaikkapäätökset vaativat maakunnan kannalta vahvaa ja valpasta edunvalvontaa. 3. Strategiset menestystekijät Pohjois-Karjalan kauppakamarin strategiset menestystekijät ovat Kauppakamarilla on vahva maakunnallinen ja kansallinen asiantuntemus niin järjestön jäsenistön kuin henkilöstön kautta. Kauppakamari on osa kansallista ja kansainvälistä kauppakamariverkostoa. Kauppakamarin valiokunnat ovat toimivia ja tehokkaita ja ne kattavat alueellisesti koko maakunnan ja kaikki toimialat. Kauppakamari on itsenäinen ja riippumaton vaikuttaja, joka toteuttaa jäsentensä tahtotilaa. Kauppakamarin toimintaan sitoutuneet jäsenet luovat korkeatasoisen osaajaverkoston ja varmistavat toiminnan jatkuvuuden. 4. Strategiset painotukset ja päämäärät Kauppakamarin toiminnan painopisteitä ovat elinkeinoelämän edunvalvonta ja vaikuttaminen, yritysten kansainvälistymisen edistäminen, palvelutarjonnan vahvistaminen sekä lakiin perustuvien julkisten tehtävien hoitaminen. 5
4.1 Edunvalvonta ja vaikuttaminen Kauppakamarin edunvalvonnan strategisia painopistealueita ovat alueja elinkeinopolitiikka, osaavan työvoiman saannin turvaaminen sekä liikenne- ja viestintäkysymykset. Pohjois-Karjalan on oltava riittävän vahva aluehallinnossa ja maakunnassa on oltava vahvat kuntakokonaisuudet. Pohjois-Karjalassa tarvitaan erityisesti Kasvuhakuista yrittäjyyttä Kansainvälisesti erittäin korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta Korkealaatuista infrastruktuuria Kilpailukykyistä palvelusektoria Kuntien rakenteen ja toiminnan uudistamista 4.2 Kansainvälistymisen edistäminen Venäjän taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi kauppakamari on osakkaana Itä-Suomen Businessedustustossa (ISBE Oy) sekä mukana Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisessa Venäjä ohjelmassa. Kauppakamari sitoutuu Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä - strategian toteuttamiseen. Kauppakamarin rooli on ennen kaikkea luotettavien yhteistyökumppaneitten löytäminen sekä Venäjäliiketoimintaan liittyvien kontaktien ja tiedon välittäminen jäsenyrityksille. Kauppakamari edistää Pohjois-Karjalan kiinnostavuutta venäläisten yritysten sijaintipaikkana ja investointien kohteena yhdessä Keskuskauppakamarin ja muiden yhteistyökumppaneitten kanssa. Strategiakaudella selvitetään yhteistyömahdollisuudet kansainvälistymisen edistämiseksi Etelä-Savon ja Kuopion kauppakamarin kanssa myös muiden maiden suhteen. Maailmanlaajuisen kauppakamariverkoston palveluja tuodaan jäsenyritysten käyttöön. 4.3 Palvelutarjonnan vahvistaminen Kauppakamari järjestää osana elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämistä jäsenilleen lyhytkestoista ajantasakoulutusta taloudellisesti kannattavasti. Koulutuskokonaisuudet sisältävät mm. hallitustyöskentelyyn, työnantajana toimimiseen, esimiestyöhön, taloushallintoon, työsuhteisiin ja verotukseen liittyviä asioita. Koulutuksessa tehostetaan kauppakamarien koulutuspoolin hyödyntämistä. Kauppakamari tarjoaa jäsenilleen maksuttomat lakiasiain neuvontapalvelut. Jäsenet saavat neuvontaa mm. seuraavissa asioissa sopimusasiat, immateriaaliasiat, yhtiöoikeus työsuhde ja henkilöstöasiat käytännön kirjanpito ja taloushallinto verotus, tilintarkastus 6
Escrow julkiset hankinnat EU-kysymykset Kauppakamari tiedottaa yritysten toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista sekä perinteisin paperitiedottein että sähköistä tiedottamista tehostaen. Strategiakaudella valiokuntien ja jäsenistön käyttöön avataan kauppakamarin oma intranet. Kauppakamarin toiminnan keskeinen piirre on edistää toiminnassa mukana olevien henkilöiden keskinäistä verkostoitumista liiketoimintaa hyödyttävästi. Aktiivinen valiokuntatyöskentely tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. Lisäksi kaikkien jäsenten keskinäisen verkostoitumisen tueksi järjestetään yhteistyökumppaneitten kanssa maksuttomia kauppakamarilounaita, joiden yhteydessä pidetään esitelmiä ajankohtaisista asioista. Myös kevät- ja syyskokousten yhteyteen järjestetään korkeatasoisia esitelmiä. Strategiakaudella perustetaan kauppakamarin jäsenistöstä oma mentor-pankki, josta välitetään toisille jäsenille eri alojen kokemuksellista asiantuntijuutta omaavia henkilöitä henkilökohtaisiksi mentoreiksi. Mentor-toiminnalla lisätään niin verkostoitumista kuin tiedon ja tuen leviämistä jäsenistön keskuudessa. Kauppakamari järjestää neljän vuoden välein Karjalan Messut. Strategiakaudella päätetään messutoiminnan päälinjat, mahdolliset uudistukset ja käynnistetään vuoden 2012 Karjalan Messujen valmistelu. Kauppakamarin messutoiminnan tavoitteena on tarjota toimivat ja laadukkaat puitteet elinkeinoelämälle esitellä tuotteitaan ja palveluitaan suurelle yleisölle 4.4 Julkisten tehtävien hoitaminen Julkisten tehtävien hoitajana Pohjois-Karjalan kauppakamari toimii hyvän hallintotavan ja säännösten mukaisesti, tehokkaasti, oikeudenmukaisesti ja riippumattomasti. Pohjois-Karjalan kauppakamarin hoidettavia julkisia tehtäviä ovat ulkomaankaupan asiakirjojen - kuten alkuperätodistusten ja ATA Carnet tulliasiakirjojen - vahvistaminen, HTMtilintarkastajien hyväksyminen ja valvonta, tavarantarkastajien välittäminen ja ammattipätevyystodistusten laatiminen. Tilintarkastustoiminta hoidetaan pääasiassa Itä-Suomen kauppakamareiden yhteisen tilintarkastusvaliokunnan kautta. 7
5. Pohjois-Karjalan kauppakamarin jäsenstrategia Pohjois-Karjalan kauppakamariin on helppo liittyä. Kauppakamari on avoin kaikenkokoisille, kaikilta toimialoilta ja kaikilta Pohjois-Karjalan maantieteellisiltä alueilta oleville yrityksille, kunnille ja yhteisöille. Jäsenhankinta on aktiivista ja sitä kohdennetaan erityisesti työnantajayrityksiin vaikka myös yksinyrittäjät ovat yhtä tervetulleita toimintaan. Uusien jäsenten perehtymistä kauppakamaritoimintaan tuetaan mm. Jäsentreffeillä. Perehdyttämisen tavoitteena on jäsenten kauppakamaritietoisuuden, palveluiden käyttöasteen ja sitä kautta jäsenyydestä saatavan hyödyn kasvattaminen. Vuonna 2011 jäsenkuntamme kattaa yli puolet maakunnan työpaikoista ja liikevaihdosta. Maakunnan merkittävimmät yritykset ovat mukana toiminnassa. 6. Toiminnan suunnittelu ja seuranta Jäsenet ohjaavat kauppakamarin toimintaa. Tarpeita kartoitetaan monipuolisesti ja jatkuvasti mm. aktiivisen valiokuntatyön, henkilökohtaisten tapaamisten, yritysvierailujen ja sähköisten kyselytutkimusten avulla. Kauppakamarin hallitus päivittää strategian vähintään kolmen vuoden välein tarvittaessa useammin. Hallituksen valmistelema strategialuonnos on valiokuntien kommentoitavana ennen lopullista hyväksyntää. Pohjois-Karjalan kauppakamarin hallitus ja valtuuskunta valmistelevat ja syyskokous vahvistaa vuosittain kauppakamarin toimintasuunnitelman ja budjetin. Hallitus seuraa kokouksissaan kauppakamarin toimintasuunnitelman ja budjetin toteutumista. Hallitus valmistelee, valtuuskunta hyväksyy ja kevätkokous vahvistaa kauppakamarin tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen. Kauppakamarin jäsenet arvioivat kauppakamarin toimintaa säännöllisesti tai tarvittaessa tehtävässä jäsenkyselyssä kysely toteutetaan vähintään kolmen vuoden välein. Kauppakamarin hallitus arvioi omaa työtään vuosittain. 7. Resurssit Pohjois-Karjalan kauppakamarilla tulee olla riittävät taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit strategian mukaisten tehtävien toteuttamiseen. 7.1. Talous Järjestön taloudellisten toimintaedellytysten turvaamiseen pitkällä tähtäimellä kiinnitetään erityistä huomiota. 8
Kauppakamarin sijoitustoiminta perustuu pitkäjänteiseen omaisuuden arvon kasvattamiseen, jossa ei oteta isoja riskejä. Pohjois-Karjalan kauppakamarin suurimmat tuloerät muodostavat jäsenmaksut ja koulutustuotot. Lisäksi kauppakamari käyttää toimintansa rahoittamiseen ulkomaankaupan asiakirjoista, jäsentiedotteen ilmoituksista ja Karjalan Messuista saamiaan tuottoja sekä kauppakamarin sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottoja. Tilintarkastusvaliokunnan toimintaan liittyvät maksut vahvistetaan työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella ja tulot käytetään yksinomaan tilintarkastuslaissa säädettyjen tehtävien hoitamiseen. Henkilöstökulut ovat kauppakamarin toiminnan suurimmat menoerät. 7.2. Henkilöstö Kauppakamarin henkilökunnan tehtävänkuvat linjataan strategian mukaisesti. Henkilöresurssien tarve arvioidaan erikseen strategian edetessä. Henkilöstöä kannustetaan kehittämään osaamistaan strategiaan liittyvillä tehtäväalueilla. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat yritystoiminnan ansaintalogiikan asiantuntemuksen lisääminen ja sisäisten työprosessien järkevöittäminen. Lisäksi huomiota kiinnitetään asiakaspalveluhenkisyyden ylläpitoon ja kauppakamarihengen aikaansaamiseen. Osaamisen kehittämiseen varataan työaikaa ja rahoitusta. Henkilöstöä rohkaistaan tiedon jakamiseen ja yhteistyöhön sekä omassa kauppakamarissa että koko kauppakamarijärjestön sisällä. Kauppakamari tukee mahdollisuuksien mukaan henkilöstön moniosaamisen kehittymistä. 8. Toiminnan riskit Jäsenyritysten mahdollinen toiminnan päättyminen tai siirtyminen maakunnan ulkopuolelle heikentää kauppakamarin toimintaedellytyksiä. Kauppakamarin vakaa taloudellinen tilanne tasaa riskitekijöitä mahdollistaen hallitun toiminnan sopeuttamisen tarvittaessa. 9
LIITE 1 Pohjois-Karjalan kauppakamarin strategiaprosessi Strategian valmistelu Keskuskauppakamarin hallitus hyväksyi vuoden 2007 lopussa kauppakamareiden kehittämistyöryhmän esityksen, jossa suositeltiin kauppakamareiden yhteisen strategiatyöskentelyn käynnistämistä. 2008 Kevään 2008 aikana selvitettiin kauppakamareiden strategiatilanne ja järjestettiin strategiatyöskentelyyn liittyvä keskustelutilaisuus kauppakamareiden toimitusjohtajille ja puheenjohtajille. Strategiatyön pohjana on Pohjois-Karjalan kauppakamarin strategia 2005-2008 ja Keskuskauppakamarin hallituksen hyväksymä strategia 2007 2011, jonka valmisteluun osallistui ulkopuolinen strategiatyön ammattilainen. 2009 Strategian seuranta Pohjois-Karjalan kauppakamarin hallitus valmisteli tammikuussa Keskuskauppakamarin strategialuonnoksen pohjalta strategiaehdotuksen, joka käsitellään Valiokuntapäivässä 20.2.2009. Strategiaehdotusta muokataan saatujen palautteiden pohjalta. Tavoitteena on, että kauppakamarin hallitus hyväksyy strategian kevään 2009 aikana. Strategiaehdotus käydään läpi kauppakamarin henkilökunnan kanssa. Hallituksen hyväksymä strategia esitellään toukokuussa pidettävässä kevätkokouksessa. Pohjois-Karjalan kauppakamarin valiokunnat valmistelevat vuosittaiset toimintasuunnitelmansa strategian jalkauttamista tukeviksi. Valiokunnat arvioivat vuosittain oman toimintasuunnitelmansa ja siten myös kauppakamarin strategian toteutumista. Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja ja henkilöstö vastaa strategian toteutumisesta. Jokainen työntekijä huolehtii oman toimintansa osalta strategian käytäntöön viennistä ja seurannasta. Toimitusjohtaja käy alaistensa kanssa läpi strategian toteuttamiseen liittyvät henkilökohtaiset tavoitteet vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Kauppakamarin hallitus seuraa säännöllisesti strategiassa sovittujen toimenpiteiden toteutumista. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle strategian etenemisestä erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. 10