PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA FI.PLM.2015-1271 1063/20.05.00/
1 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1 JOHDON KATSAUS... 2 1.2 VAIKUTTAVUUS... 3 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 4 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus... 10 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 12 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 12 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 12 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 16 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 16 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 17 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 17 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 21 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 23 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 27 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 27 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 27 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 28 1.6.4 Tase... 29 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 30 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET... 32 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 32 2 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA... 33 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 34 4 TASE... 35 5 LIITETIEDOT... 37 6 ALLEKIRJOITUKSET... 47
2 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Toimintaympäristön muutoksessa on korostunut erityisesti Venäjän kehitys ja toiminta alueellisena suurvaltana, joka pyrkii vahvistamaan asemaansa globaalina toimijana. Venäjän toimet Ukrainassa ovat esimerkki niin kutsutusta hybridisodankäynnistä, jossa yhdistyvät sotilaalliset ja ei-sotilaalliset keinot, peiteoperaatiot, hyökkäykselliset informaatio-operaatiot, kyberhyökkäykset, taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen painostus, väestön sisäisten ristiriitojen lietsominen sekä epämääräisyyden ja epätasapainon luominen. Kriisin alkamisen tunnistaminen vaikeutuu. Muutosnopeuden, ennakoimattomuuden ja epävarmuuden vuoksi strateginen ennakkovaroitusaika kaventuu ja yllätykset ovat mahdollisia. Muutokset ovat korostaneet geopolitiikan ja lähialueen merkitystä Suomelle. Samalla, kun uhkakuvat laajenevat, sotilaallisen voimankäytön mahdollisuus säilyy ja vastaavasti sotilaallista puolustusta tarvitaan edelleen. Vaikuttamisen keinot monipuolistuvat ja puolustuksella tulee kyetä vastaamaan sekä perinteiseen sodankäyntiin että erilaisiin voimankäytön keinojen yhdistelmiin. Sotilaallista voimaa voidaan käyttää enenevästi osana muita voimankäytön yhdistelmiä tai sillä voidaan uhata epäsuorasti. Puolustuspolitiikan valmistelussa ja sotilaallisen maanpuolustuksen ohjauksessa (ml. sotilaallinen kriisinhallinta) painopisteenä on ollut valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS) toimeenpano, jossa keskeisiä osa-alueita olivat eduskunnan informointi puolustuksen pitkän aikavälin haasteista, puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon seuranta ja valvonta, puolustusyhteistyön syventäminen, kyber-strategian toimeenpano ja kumppanuushankkeet. Eduskunnan informointi puolustuksen pitkän aikavälin haasteista käynnistettiin lokakuussa, kun puolustusministeri asetti parlamentaarisen selvitysryhmän. Sen puheenjohtajana toimi kansanedustaja Ilkka Kanerva ja siinä olivat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet, suuret puolueet kahdella jäsenellä ja pienemmät yhdellä edustajalla. Ryhmän työskentelyä tukivat pysyvät asiantuntijat puolustushallinnosta ja ulkoministeriöstä, mutta käytännössä ryhmä kuuli eri alojen asiantuntijoita huomattavasti laajemmassa mittakaavassa. Informointiprosessi päättyi syyskuussa. Eduskunta tuotti sille annetun aineiston perusteella oman loppuraporttinsa (Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet, Eduskunnan kanslian julkaisu 3/), joka julkaistiin 1.10.. Vuoden 2015 alkuun mennessä loppuun saatetun puolustusvoimauudistuksen tavoitteena oli Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen. Uudistuksessa kustannusrakenne korjattiin ja rauhan ajan toimintatapoja ja rakenteita uudistettiin pysyvien kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Erityisesti säästöjä haettiin henkilöstökuluista ja kiinteistömenoista. Toimintamenoja ja materiaalirahoitusta jouduttiin samalla supistamaan annettuun rahoitustasoon pääsemiseksi ja muutoksen rahoittamiseksi. Supistusten vuoksi vuosi toimeenpantiin alennetulla toiminnan tasolla, joka ei ole riittävä sodan ajan suorituskyvyn rakentamiseksi. Puolustusvoimat on toimintaympäristöön ja tehtäviinsä nähden nyt mitoitettu minimitasolle. Puolustusvoimien materiaalista suorituskykyä ylläpidettiin ja kehitettiin puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti. Lisäksi on ylläpidetty kotimaisen teollisuuden kykyä ja kehitetty kriittistä huoltovarmuutta kumppanuussopimuksin. Materiaalihuollon ja ylläpidon kumppanuutta syvennettiin valmistellen laajennettu kumppanuusjärjestely Millog Oy:n kanssa. Myös ampumatarvikealan kumppanuuksia ja teollista rakennetta kehitettiin pohjoismaisella tasolla Nammo-konsernin kanssa. Materiaalisen suorituskyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen osalta laatu paranee mutta lukumäärät eivät vastaa sodan ajan tarvetta. Toimintavalmius, kappalemäärät ja saavutettava taistelukyky jäävät minimitasolle tai sen alle. Sodan ajan joukkojen varustukseen on vuosien varrella jäänyt huomattavia puutteita.
3 Tiedonhankintaan liittyvän lainsäädäntötarpeen johdosta laadittiin puolustusministeriön johtamassa työryhmässä mietintö, joka koskee turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakykyä. Puolustusministerille luovutettu työryhmämietintö (Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja, PLM 2015) muodostaa pohjan lainsäädännön jatkokehittämistyölle tulevaisuudessa. Puolustusyhteistyötä on syvennetty ja laajennettu puolustuskyvyn tukemiseksi. Kansainvälisen puolustusyhteistyön osa-alueet ovat monikansallinen, alueellinen ja kahdenvälinen yhteistyö, jotka täydentävät toisiaan. Suomi on tiivistänyt puolustusyhteistyötä EU:n jäsenenä, Naton kumppanina ja Pohjoismaiden kesken. Kahdenvälisessä yhteistyössä korostui puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa. Vuoden aikana käynnistettiin puolustusministereiden aloitteesta selvitys Suomen ja Ruotsin rauhan ajan puolustusyhteistyön tiivistämisedellytyksistä. Selvitystyö valmistuu tammikuun 2015 loppuun mennessä. EU:ssa kehitetään kokonaisvaltaista puolustusulottuvuutta unionin tarjoamien yhteistyövälineiden hyödyntämisen helpottamiseksi. Vuoden Eurooppa-neuvoston päätelmien toimeenpanossa edistyttiin useimmilla osa-alueilla. Suomi kutsuttiin Naton Walesin huippukokouksessa mukaan Naton laajennettujen mahdollisuuksien ohjelmaan (Enhanced Opportunities Programme, EOP). Laajennettu kumppanuus tulee avaamaan Suomelle uusia yhteistyömahdollisuuksia, jatkuvuutta poliittiseen dialogiin sekä ennakoitavuutta koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön Naton kanssa. Kertomusvuonna puolustusministeriön toiminnassa painottui puolustusyhteistyö ja vienninedistäminen, mikä on vaikuttanut resurssienkäyttöön. Puolustusministeriö vaikutti aktiivisesti ja ennakoivasti myös valtioneuvoston hallintoyksikkö 2015-hankkeessa, hallinnonalan tarpeiden huomioimiseksi erityisesti tuki- ja hallintopalveluiden toteuttamisen osalta. Puolustusministeriö otti talous- ja henkilöstöhallinnon toiminnoissa 1.4. alkaen käyttöön Kieku-järjestelmän ja valtiohallinnon yhteiset toimintamallit. Keskeisillä osa-alueilla puolustusministeriö saavutti toimintavuodelle asetetut tavoitteet. Vuosi 2015 on monella tavoin taitevuosi hallinnonalan toiminnassa ja puolustuksen pitkäjänteisessä kehittämisessä. Silloin saatetaan päätökseen nykyisen hallitusohjelman ja VNS:n mukainen puolustusvoimauudistus sekä päätetään siitä, millaiset mahdollisuudet uudella hallituksella on vastata puolustushallinnon selontekomenettelyssä esittämään lisäresurssitarpeeseen ja sen vaikutukseen valitussa puolustusratkaisussa pitäytymiseen. Vuoden aikana toteutetut ja valmistellut toimet ovat perustana päätettäessä hallinnonalan toimintaedellytyksistä tuleville vuosille. 1.2 VAIKUTTAVUUS Puolustusministeriö raportoi toimintakertomuksessaan puolustusministeriölle hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa vahvistettujen vaikuttavuustavoitteiden toteutumisesta. Puolustusministeriön vaikuttavuustavoitteiksi on asetettu: Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka, Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä, Turvallinen yhteiskunta ja Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen. Puolustusministeriön hallinnonalan tehtävät sekä toiminnan vaikuttavuus ja tulokset liittyvät varautumiseen ja yhteiskunnan toimintakykyyn poikkeusoloissa. Sen vuoksi vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden todentaminen normaalioloissa on osin haastavaa. Hallinnonalalla yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden aikajänne on todellisuudessa huomattavan pitkä, koska puolustusvoimien suorituskykyhankkeissa kehitettävien joukkojen ja järjestelmien elinjakso on noin 25 vuotta. Puolustusministeriön toiminnan painopisteenä oli valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS) toimeenpano, johon liittyviä vaikuttavuuden kannalta keskeisiä osa-alueita olivat eduskunnan informointi puolustuksen pitkän aikavälin haasteista,
4 puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon seuranta ja valvonta, puolustusyhteistyön syventäminen, kyber-strategian toimeenpano ja kumppanuushankkeet. 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Vaikuttavuustavoite Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka Toiminnallinen tulostavoite: Ohjataan valtioneuvoston selonteon turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten toteuttamista ja puolustuskyvyn pitkäjänteistä kehittämistä. Tulosanalyysi/arviointi: Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS) toimeenpanoa on jatkettu toimintalinjausten mukaisesti. Puolustusministeriössä toimeenpano on edennyt poikkeamitta: vuoden aikana toteutettavaksi suunnitellut toimenpiteet on saatettu päätökseen ja useamman vuoden aikajänteellä asetettujen tavoitteiden toimeenpano etenee suunnitellusti. Vaikuttavuuden kannalta tärkeimmät asiat olivat eduskunnan informointiprosessin toteutus puolustuksen pitkän aikavälin haasteista ja kyberturvallisuuteen liittyvä lainsäädännön kehittäminen, joka koskee turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakykyä. Hallinnonalan toimintaedellytyksiin ja toiminnan vaikuttavuuteen pitkällä aikavälillä vaikuttaa keskeisesti seuraavan hallituksen linjaukset puolustuksesta ja erityisesti resursseista. Puolustushallinnon vastuulla ollut eduskunnan informointiprosessi saatettiin päätökseen kesäkuun mennessä, jolloin toimenpide tuli toteutetuksi ja lopputulos saavutettiin puolustushallinnon osalta. Eduskunnan aiheesta tuottama loppuraportti (Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet, Eduskunnan kanslian julkaisu 3/) muodostaa perustan asian jatkokäsittelylle tulevan hallituskauden aikana. Puolustushallinnon vastuulla on kyberturvallisuusstrategian toimeenpanossa kuusi hallinnonalalle kuuluvaa toimenpidettä, joiden toteutus on käynnistetty, mutta joiden kehittäminen on jatkuva prosessi. Toimenpiteet sisältyvät puolustusvoimien kehittämisohjelmiin. Kyberturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön kehittäminen aloitettiin laatimalla PLM:n johtamassa työryhmässä mietintö, joka koskee turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakykyä. Puolustusministerille 14.1.2015 luovutettu työryhmämietintö (Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja, PLM 2015) muodostaa pohjan lainsäädännön jatkokehittämistyölle tulevaisuudessa. Maanpuolustuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi sotilasilmailussa ja aluevalvonnassa osallistuttiin LVM:n johtamiin ilmailulain kokonaisuudistuksen ja lento- ja meriliikennestrategioiden valmistelutyöhön sekä puolustusministeriön lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun. Lisäksi osallistuttiin tiiviisti EU:n merellisen turvallisuusstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman kansalliseen valmisteluun. Ilmailulain kokonaisuudistus, meriliikennestrategia ja EU:n merellisen turvallisuuden strategia toimeenpanosuunnitelmineen valmistuivat vuoden aikana. Lopputulos saavutettiin näiden osalta. Lentoturvallisuusstrategian osalta toteutusvaihe jatkuu. Puolustusvoimien materiaalista suorituskykyä ylläpidettiin ja kehitettiin puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti. Lisäksi on ylläpidetty kotimaisen teollisuuden kykyä ja kehitetty kriittistä huoltovarmuutta kumppanuussopimuksin. Näihin tavoitteisiin on päästy hankkimalla uutta sotamateriaalia, päivittämällä olemassa olevaa ja kehittämällä materiaalin kunnossapidon järjestelyjä. Kupi 15- hankkeen vaatimat hallinnolliset päätökset on tehty ja kunnossapidossa siirryttiin laajennettuun kumppanuuteen MILLOG OY:n kanssa vuodesta 2015 alkaen. Puolustusministeriön hallinnonalan vuoden talous- ja lisätalousarvioehdotukset ovat euromääräisesti ja sisällöllisesti hyväksytty valtiovarainministeriössä ja edelleen eduskunnassa lähes alkuperäisten ehdotusten mukaisina. Puolustushallinto on saanut talousarvion toimeenpanon myötä resurssit tulostavoitteiden toteuttamiseen. Toiminnallinen tulostavoite: Syvennetään ja monipuolistetaan monikansallista, alueellista ja kahdenvälistä yhteistyötä. Tulosanalyysi/arviointi: Kansainvälinen yhteistyö, ml. osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan, nopean toiminnan joukkoihin sekä monikansallinen koulutus- ja harjoitustoiminta, ovat keskeisiä Suomen puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Puolustusyhteistyötä on syvennetty ja laajennettu puolustuskyvyn tukemiseksi. Tämän toteuttamiseksi
5 puolustusministeriö osallistui aktiivisesti kansainväliseen päätöksentekoon ja toimintaan. Vuodelle asetetut tavoitteet ja toteutettavaksi suunnitellut toimenpiteet toteutuivat. Suomi on tiivistänyt puolustusyhteistyötä EU:n jäsenenä, Naton kumppanina ja Pohjoismaiden kesken. Kahdenvälisessä yhteistyössä korostui puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa. Vuoden Eurooppa-neuvoston päätelmien toimeenpanossa edistyttiin useimmilla osa-alueilla. Suomen painopisteistä puolustusyhteistyön politiikkakehys hyväksyttiin neuvostossa marraskuussa. EU:n merellisen turvallisuuden strategia hyväksyttiin kesäkuussa ja kyberpuolustuksen politiikkakehys marraskuussa. EU:n puolustustutkimuksen käynnistämisprosessi eteni Suomen esittämällä tavalla. Suomi ja Ruotsi esittivät yhdessä Natolle ajatuspaperin kumppanuuksien kehittämisestä. Paperin ajatukset otettiin hyvin huomioon Naton uudistaessa kumppanuustyöskentelyään. Suomi kutsuttiin Naton Walesin huippukokouksessa mukaan Naton laajennettujen mahdollisuuksien ohjelmaan (Enhanced Opportunities, EO). Ohjelman myötä Suomelle avautuu uusia yhteistyömahdollisuuksia, ennakoitavuutta ja jatkuvuutta poliittiseen dialogiin Naton kanssa. Lisäksi Suomen CFI TF-puheenjohtajuus (10/-15) on merkittävä vaikutuskanava Naton ja sen kumppaneiden yhteistoiminnan kehittämiseksi. Suomi on osallistunut aktiivisesti myös sekä Nordic-Baltic (NB)- että Northern Group (NG)- yhteistyöhön. NB- yhteistyön syventämiseksi laadittiin FI-EE nonpaper vuonna ja se päivitettiin vuonna. NG-yhteistyössä järjestettiin vuonna ensimmäistä kertaa pol-mil harjoitus. Vuoden aikana käynnistettiin puolustusministereiden aloitteesta selvitys Suomen ja Ruotsin rauhan ajan puolustusyhteistyön tiivistämisedellytyksistä. Selvitystyö valmistuu tammikuun 2015 loppuun mennessä. Bilateral Study Group ja neuvottelut USEUCOMin kanssa ovat syventäneet puolustuspoliittisen tason yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. ACUS-tutkimusprojekti (allekirjoitettu ja käynnistynyt, toimeenpano jatkuu 2015) on uusi yhteistyömuoto, jossa ovat mukana hallinnon lisäksi myös tutkimuslaitokset. FRUKtutkimushankkeeseen (Ranska - Iso-Britannia) osallistuminen tukee myös puolustusyhteistyön syventämistä. Sotilaallisen kriisinhallinnan valmistelussa ja toimeenpanossa on tuettu kokonaisvaltaista lähestymistavan toteuttamista ja vaikuttavuuden arviointia KRIHAVA-hankkeen jalkauttamisella sekä vaikuttamalla TP-UTVAlle ja eduskunnalle annettavien katsausten sisältöön. Valmistelussa ja toimeenpanossa on otettu huomioon VTV:n tuloksellisuustarkastuksen havainnot. Lisäksi on osallistuttu aktiivisesti kriisinhallinnasta käytävään keskusteluun ja yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa laadittu Suomen kriisinhallintaprofiilin arviointi. Toimintaedellytysten kehittämiseksi puolustusministeriö osallistui aktiivisesti ulkoasiainministeriön johtamaan työryhmään, jossa arvioitiin kriisinhallinnan ja muun kansainvälisen toiminnan lainsäädäntömuutosten tarvetta. Työryhmä esitti muutoksia kriisinhallinnan ja pv kv toiminnan (erityisesti Pvlaki 12 ) osalta. Hallinnonalan erikoisosaamisen kehittämisessä vaikuttavuuden kannalta keskeistä oli osallistuminen Syyrian kemiallisen aseen hävittämismissioon asettamalla Suojelun Erikoisosasto merikuljetusoperaatioon ja Merivoimien alustarkastusosasto suojaamaan kemiallisen aseen hävittämistä Välimerellä. Nämä ovat konkreettisia esimerkkejä erikoisosaamisen tasosta ja kyvystä käyttää sitä myös nopeasti. Toiminnallinen tulostavoite: Turvataan lakisääteisten tehtävien edellyttämä puolustuskyky uudistamalla puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan rakenteet ja toimintatavat. Tulosanalyysi/arviointi: Vaikuttavuuden kannalta tärkeimmät päätökset olivat siirtyminen kunnossapidon laajennettuun kumppanuuteen (KUPI15) sekä räjähdevarastoinnin kehittämispäätöksen toimeenpano hallinnonalalla. Toimenpiteet toteutuivat poikkeamitta. Kupi 15- hankkeen vaatimat hallinnolliset päätökset on tehty ja kunnossapidossa siirryttiin laajennettuun kumppanuuteen MILLOG OY:n kanssa 1.1.2015. Uudelleenjärjestelyssä MILLOG OY:lle siirtyi liikkeenluovutuksena kunnossapitotehtävissä oleva henkilöstö yhteensä 330 henkilöä. Räjähdevarastoinnin kehittämistä puolustushallinnossa koskevan puolustusministerin päätöksen toimeenpanon seuranta on tuottanut ajantasaisen tiedon mm. vuosittaisten räjähdevarastoinnin kehittämispäätösten muodossa.
6 Vaikuttavuustavoite Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä Toiminnallinen tulostavoite: Varmistetaan hallitusohjelman linjausten toimeenpano puolustushallinnossa sekä ohjataan uudistuksen toteutumista. Tulosanalyysi/arviointi: Vaikuttavuuden kannalta tärkeimmät tavoitteet liittyivät puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Uudistuksen tavoitteena on Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Uudistuksen lähtökohtia olivat puolustusvoimien nykyisten lakisääteisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Puolustusvoimauudistuksen toimeenpano eteni päätösten ja ohjauksen mukaisesti. Uudistukseen liittyvät uudelleenjärjestelyt ja kehittämistoimenpiteet ovat pääosin toimeenpantu. Uudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen liittyvät uudelleenjärjestelyt toimeenpantiin vuoden alussa. Pääosa uudistuksen rakenteiden muutoksista ja uusien toimintaprosessien käyttöönotosta tapahtui vuoden 2015 alussa. Puolustusvoimien uusi organisaatio ja toimintamalli on otettu käyttöön vuoden 2015 alussa. Uudistuksen kannalta merkittävä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustaminen saatettiin päätökseen, ja sen toiminta käynnistyi onnistuneesti toimintansa vuoden 2015 alussa. Puolustusvoimauudistuksessa käyttöön otettu organisaatio ja uudet toimintamallit vakiinnutetaan vuonna 2015. Uudistuksen rakenteellisilla ratkaisuilla tavoitellaan vuositasolla noin 130 135 milj. euron pysyviä menosäästöjä vuodesta 2016 alkaen. Vaikka puolustusvoimauudistuksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ollaankin saavuttamassa, on pidemmän aikavälin suurimpana haasteena rahoituksen riittämättömyys puolustusvoimien materiaali-investointeihin vuodesta 2016 alkaen. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä on edistetty osallistumalla vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan työhön sekä muihin vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteistyöfoorumeihin. Alueellista neuvottelukuntarakennetta on päivitetty vastaamaan puolustusvoimauudistuksen edellyttämää hallintorakennetta. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kumppanuusasemaa on kehitetty yhteistoiminnassa Pääesikunnan kanssa mm. PLM - MPK tulossopimuksessa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Puolustusvoimien MPK:lta tilaaman koulutuksen määrän ja laadun minimitavoitteet saavutettiin ja osin ylitettiin. Koulutuksen laadunvarmistus tehostui Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen käynnistämällä koulutuksen auditointijärjestelmällä. Puolustusvoimauudistuksen mukanaan tuomien organisaatiomuutosten yhteydessä on pystytty varmistumaan hanketurvallisuusosaamisen ohjaamisesta ja sen kehittämisestä. Erityisesti tietoisuus kansainvälisistä vaatimuksista on lisääntynyt, koska puolustusministeriö on järjestänyt muutamia koulutustilaisuuksia ja puolustusvoimien turvallisuus- ja hankehenkilöstöstä on muutamia keskeisiä henkilöitä päässyt valmistelemaan ja vaikuttamaan kansallisen ohjeistuksen sisältöön. Asevelvollisten sosiaalisen ja taloudellisen aseman kehittämistoimina toteutettiin varusmiesten päivärahan päivittäminen elinkustannuksia vastaavalla tavalla. Kehittämistoimet asevelvollisten sähköisten asiointipalvelujen toteuttamiseksi eivät ole edenneet valtion yhteisen asiointialustan puuttuessa. Linjauksen mukaisesti omaa sähköisen asioinnin alustaa ei toteuteta, vaan sähköinen asiointi toteutetaan valtio yhteisellä alustalla. Asevelvollisten informaatiopalvelujen kehittäminen etenee, mutta vaatii kohdennettavaksi henkilöstöresursseja, jotta toiminta saadaan piloteista jatkuvaksi. Ministeriö on ohjannut puolustusvoimien toimia naisten sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin hakeutumisen edistämiseksi sekä varmistetaan kriisinhallintaoperaatioiden tasa-arvoasiantuntijuuden toteutuminen. Toimenpiteillä ei toistaiseksi ole saavutettu naisten määrän lisääntymistä kriisihallintatehtävissä. Koulutetut tasa-arvoasiantuntijat toimivat oto-tehtävänä operaatioissa. Henkilöstön yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisen kohtelun toteutumista puolustusvoimauudistuksessa mittaavan tasa-arvokyselyn toteutus siirtyi vuodelle 2015. Puolustusministeriö vaikutti aktiivisesti ja ennakoivasti valtioneuvoston hallintoyksikkö 2015-hankkeeseen, hallinnonalan tarpeiden huomioimisen tuki- ja hallintopalveluiden toteuttamisen osalta. Valtioneuvoston hallintoyksikön (VNHY) valmisteluasiakirja-aineistoon on sisällytetty liite PLM:n erityistarpeista, jotka pohjautuvat ministeriön toiminnan turvallisuusnäkökohtiin ja tiiviiseen yhteistyöhön Pääesikunnan ja muun puolustusvoimien kanssa. Erityistarpeet liittyvät muun muassa toimitiloihin ja niiden turvallisuuteen, henkilö- ja tietoturvallisuuteen sekä johdon tukitoimintoihin ja niiden turvallisuuteen.
7 PLM:n keskeiset erityistarpeet on saatu huomioiduksi VNHY:n valmistelutyössä, mikä antaa riittävät edellytykset PLM:n ja VNHY:n väliselle hyvälle yhteistoiminnalle. PLM:n henkilöstöä on saatu riittävästi mukaan VNHY:n valmistelutyöhön. PLM:n oma yhteistoimintamenettely on voitu toteuttaa ajantasaisesti ja VNHY:öön siirtyvät henkilöt on voitu määritellä riittävän varhaisessa vaiheessa. Virkojen kansalaisuusedellytystä koskevaa PLM:n esitystä ei sellaisenaan hyväksytty lainmuutokseksi, mutta hallituksen esityksessä ja Eduskunnan hallintovaliokunnan mietinnössä PLM:n erityistarpeet on kuitenkin todettu. Lisäksi laajempaa, virkoihin liittyvää kaksoiskansalaisuuskysymystä käsitellään vuonna 2015 perustettavassa ministeriötyöryhmässä. Toiminnallinen tulostavoite: Varmistetaan kansainvälisellä yhteistoiminnalla erityisesti EU:n, Naton ja pohjoismaiden kanssa puolustuskyvyn kehittäminen ja huoltovarmuus. Tulosanalyysi/arviointi: Puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan ohjauksessa painopisteenä oli harjoitustoiminta ja valmiusjoukot. Ohjaus on jatkuvaa, ja kehittämistyötä tehdään hallinnonalalla yhteistyössä. TP-UTVAn ja eduskunnan informointia on toteutettu säännöllistä. Lisäksi valtiojohtoa informoitiin säännöllisesti yksittäisistä harjoituksista. Puolustushallinnon toimintatapamallia koskevaa toimenpidettä ei ole käynnistetty, koska se liittyy olennaisesti laajempaan monikansallisia suorituskykyhankkeita koskevaan kehittämistoimeen. Jatkuvalla yhteistyöjärjestelyjen ylläpidolla ja sopimustoiminnalla eri toimijoiden välillä on varmistettu kansainvälinen tiedonkulku, yhteisen puolustuskyvyn kehittämismahdollisuuksien ylläpito ja kehittäminen sekä huoltovarmuuden kehittyminen. Huoltovarmuutta on kehitetty erityisesti Nammo-kumppanuussopimuksella erilaisten kriittisten puolustustarvikkeiden saatavuuden turvaamiseksi normaali- ja poikkeusoloissa. Toiminnallinen tulostavoite: Suunnataan hallinnonalan strategisten tutkimusten sisältöä siten, että tutkimuksella kyetään ennakoivasti tukemaan strategiatyötä ja puolustuskyvyn kehittämistä. Tulosanalyysi/arviointi: Puolustusministeriön tutkimussuunnitelma etenee pääosin suunnitellusti. Suunnitelmaan on tehty tarvittavia täsmennyksiä ja muutoksia ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti. Puolustussuunnittelun tarpeita on soveltuvin osin huomioitu myös valtioneuvoston tutkimusrahoitusinstrumenttien sisällön muotoilussa siten, että voidaan hyödyntää laajempaa hankepohjaa puolustushallinnon tietotarpeisiin vastaamisessa. MATINEn verkostoselvityksen kansallisen osan toteuttaminen on johtanut asiantuntemuksen vahvistamiseen niissä verkoston osissa, joiden katsotaan tukevan hallinnonalan tietotarpeita. Tämä on johtanut tarkentuneeseen kokonaisnäkemykseen MATINEn verkoston keskeisistä asiantuntijuusalueista sekä olemassa olevan verkoston ulottuvuuksista edelleen kolmansiin tahoihin, jotka asiantuntijatason kautta saavutetaan. Toiminnallinen tulostavoite: Kehitetään puolustusministeriön johtamis- ja ohjausjärjestelmää. Erityisesti tulosohjausta ja toiminnan suunnittelua kehitetään sekä sisällön että prosessin osalta. Tulosanalyysi/arviointi: Ohjausjärjestelmä sisältää ministeriön johdon toimintatavat ja järjestelmät, joita johto käyttää valmistellakseen ja toimeenpannakseen toimialaansa kuuluvia asioita. Edelleen ohjausjärjestelmään kuuluvat ne menettelytavat, joilla ministeriö osoittaa hallinnonalansa tilivelvollisuuden raportoimalla toiminnastaan valtioneuvoston osana eduskunnalle. Kehittämisessä tavoitteena on kokonaisuus, joka mahdollistaa hallinnonalan tehokkaan ohjauksen, ja jossa "punainen lanka" strategisesta ohjauksesta toimeenpanoon sekä seurantaan ja arviointiin tulee paremmin esiin kautta linjan. Johtamis- ja ohjausjärjestelmälle asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin. Kirjanpitoyksikön talous-, lisätalousarvio- ja kehyslaskelmaehdotukset ovat valmistuneet annetussa määräajassa ja johdon linjausten mukaisesti. Erityisesti kehyskauden toimintamenomäärärahan säästövelvoitteet ohjaavat yhä taloudellisempaan toimintaan. Ministeriön tilinpäätöskannanotot ja osavuosipalautteet ovat osa jatkuvaa tulosohjausprosessia, ja näihin asiakirjoihin sisältyvien ministeriön näkemysten vaikuttavuus on todennettavissa yleensä virastojen ja laitosten raportoinnissa tai vuotuisissa tarkastuksissa. Puolustusministeriön kannanotoilla vuoden tilinpäätöksistä ja toimintakertomuksista vaikutettiin osaltaan puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaan ja talouteen vuonna. Puolustusministeriö piti tärkeänä, että valtiontalouden tarkastusviraston havaintojen pohjalta ryhdytään riittäviin toimenpiteisiin, erityisesti valtuusseurannan osalta. Tämän varmistamiseksi puolustusvoimilta pyydetyt lisäselvitykset todettiin pääosin riittäviksi syyskuussa annetussa vuoden osavuosipalautteessa. Puolustusvoimien selvityksissä mainittujen toimenpiteiden todellinen
8 vaikuttavuus näkyy kuitenkin osin vasta pidemmällä aikavälillä. Puolustusvoimille palautettavaan rakennuslaitoksen toiminnan ylijäämään ja siihen liittyvien kirjausten oikeellisuuteen kiinnitettiin huomiota erityisesti syksyn osavuosipalautteessa, ja rakennuslaitos on ottanut ministeriön näkemykset huomioon. Toiminnan suunnittelussa ja tulosohjauksessa painopisteenä oli toimintamallin uudistaminen, jossa keskeinen muutos oli siirtyminen monivuotisiin tulossopimuksiin. PLM-hallinnonalan toimintasuunnitelma sekä tulossopimukset valmisteltiin uudistetulla toimintamallilla. Samanaikaisesti normaalin sisältövalmistelun kanssa uudistettiin toimintamallin perusteita ja käynnistettiin jatkotoimet. Puolustushallinnon sisäistä tutkimustoiminnan koordinaatioon ja yhteistyöhön on luotu systemaattinen mekanismi ja yhteiset toimintatavat. Tiiviin sisäisen yhteistyön avulla on kyetty vaikuttamaan onnistuneesti mm. kansallisten tutkimusrakenteiden kehittämiseen ja rahoituksen suuntaamiseen ja siten vahvistettu puolustushallinnon tutkimustoiminnan ja -yhteistyön edellytyksiä sekä ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hyödyntämistä PLH:n tietotarpeisiin. Tilannekuvatyössä on kyetty keskittymään turvallisuusympäristön voimakkaisiin muutoksiin, joista Venäjä- ja Ukrainakatsaukset ovat olleet tärkeimpiä. Seuranta on ollut tiivistä ja tuottanut vahvaa pohjaa päätöksenteon tueksi ja ennakoinnin mahdollistamiseksi. Omaksuttua toimintamallia voidaan jatkossa soveltaa myös muihin vastaavanlaisiin tilanteisiin. Poikkeamien syynä on valtioneuvoston kanslian tilannekuvan kehittämistyö, jota ei ole jatkettu aikaisempien suunnitelmien mukaisesti. Näin ollen ministeriön omaa tilannekuvaa osana valtioneuvoston tilannekuvaa ei ole voitu toteuttaa suunnitellusti. Viestinnän ennakoivuuden ja suunnitelmallisuuden kehittäminen on jatkuva toiminta. Marraskuussa hyväksytty asiakirja Puolustushallinnon viestinnän periaatteet -asiakirja on tehostanut hallinnonalan eri viestintätoimijoiden koordinaatiota. Toiminnallinen tulostavoite: Kehitetään tilahallintaa ja ympäristönsuojelua painopisteinä terveys, turvallisuus, kustannustehokkuus ja ympäristövastuullisuus sekä poikkeusolojen vaatimukset. Tarpeettomasta kiinteistövarallisuudesta luopumista edistetään. Tulosanalyysi/arviointi: Tilahallinnan tulostavoitteet toteutuivat suunnitellusti. Vuosi oli erityisen haastava puolustusvoimauudistuksen ja tilahallinnan kokonaistarkastelun johdosta. Ministeriön toiminnalla, siihen liittyvällä ohjauksella ja yhteistoiminnalla puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sekä sidosryhmien kanssa on edistetty kustannustehokkaasti ja yhteiskuntavastuullisesti puolustushallinnon alueisiin, toimitiloihin ja ympäristöön liittyviä toimintaedellytyksiä. Tulostavoite ja siihen sisältyvät toimenpiteet edellyttävät toimenpiteitä myös tulevina vuosina. Ministeriön tilahallinnan tavoitteet saavutettiin pääosin. PLM:n pelastussuunnitelma on puolustusministeriön ja pääesikunnan yhteinen ja koko Kaartin korttelia koskeva. Suunnitelma on saatettu luonnosvaiheeseen vuoden aikana ja siihen liittyy yhteisten harjoitusten suunnittelu. Suunnitelma valmistuu ja harjoitetaan vuonna 2015. Kaartin korttelin pelastusvalmiudet saadaan tällöin ajantasaistetuksi. Vuoden aikana saavutettu taso antaa hyvät perusteet pelastussuunnitelman saattamiseksi valmiiksi 2015. PLM:n kehittämistarpeiden tunnistaminen on aloitettu. Kehittämissuunnitelman laatiminen liitetään seuraavaan suojatiloissa järjestettävään harjoitukseen, jolloin tarpeet voidaan tunnistaa konkreettisesti. Vuonna saatu tieto kehittämistarpeista ei vielä antanut perusteita varsinaisen kehittämissuunnitelman laatimiseksi. Toiminnallinen tulostavoite: Kehitetään kriisinhallintatehtävissä palvelevien ja palvelleiden henkilöiden tukea ja tapaturmaetuuksia poikkihallinnollisessa yhteistoiminnassa asianomaisten viranomaistahojen kanssa Kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman mukaisesti. Tulosanalyysi/arviointi: Tavoitteet saavutettiin osittain. Alueellinen tukikonsepti on pilotoitu, ja henkilöstötukikoordinaattorin tehtävä on perustettu. Merkittävin poikkeama liittyy sotilastapaturmalain kehittämiseen, jonka uudistaminen osana tapaturmalainsäädännön kokonaisuudistusta on kesken. Samoin kansallisen veteraaniohjelman vaatimat toimenpiteet ovat edelleen kesken. Toiminnallinen tulostavoite: Ohjataan puolustushallinnon toimia, joiden tavoitteena on valtionhallinnon ja erityisesti turvallisuusviranomaisten yhteisten ICT-palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto. Tulosanalyysi/arviointi: Hallinnonalan kannalta tehdyt toimenpiteet mahdollistavat toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen uuden
9 strategisen kumppanin kanssa. Puolustusvoimat saanut käyttöönsä turvallisen tietojenkäsittely-ympäristön ja voi jatkossa keskittyä ydintoimintaa tukevien ICT-palveluiden kehittämiseen. Hallinnonalan tietohallinnon toimintamallin avulla on luotu perusta tietohallinnon ennakoivalle ohjaukselle osana muuta toiminnan ja talouden suunnittelua. Yhteydenpitoa tietohallintoasioissa puolustusvoimiin on lisätty. Hankkeiden ja hankintojen ohjaus vaatii edelleen parantamista ja niitä koskevien materiaalipoliittisten perusteiden tarkentamista. Keskeiset poikkeamat tavoitteiden saavuttamisessa liittyvät TUVE-liikkeenluovutukseen, joka siirtyi vuodelle 2015. Toimenpiteet jatkuvat vuoden 2015 aikana. Toimenpiteistä noin 30 % oli valmiina vuoden lopussa. Toiminnallinen tulostavoite: Kehitetään hallinnonalan ICT-palveluiden hankintaa siten, että palveluiden yksikkökustannukset alenevat keskimäärin 5 %:a vuodessa suunnittelukaudella. Tulosanalyysi/arviointi: Toteutusvaihe jatkuu. ICT-palveluntuotannossa siirrytään toimisto- ja hallintotyön tuen osalta valtion yhteisiin turvallisuusverkon palveluihin. Muutoksen lähtökohtana on riittävän varautumis- ja turvallisuustason saavuttaminen kustannustehokkaasti. Tulokset eivät vielä mitattavissa. Toiminnallinen tulostavoite: Tuetaan tiedonhallinnan politiikalla tilannetietoisuuden toimintakulttuurin kehittymistä ja parannetaan tiedon löydettävyyttä ja käytettävyyttä kehittämällä puolustusministeriön sekä koko puolustushallinnon tiedonhallinnan ja tietohallinnon palveluja. Tulosanalyysi/arviointi: Toteutusvaihe jatkuu. Yhteydenpitoa puolustusvoimien kanssa on lisätty, joka on lisännyt ymmärrystä molemmin puolin. Valtioneuvostossa tehtävästä vastaavasta työstä on informoitu puolustusvoimia synergiaetujen saamiseksi. Toiminnallinen tulostavoite: Kehitetään riskienhallintaa niin, että toimintayksiköissä voidaan arvioitujen riskien pohjalta hallita tavoitteiden saavuttamista vaarantavia uhkia ja avautuvien mahdollisuuksien menettämistä sekä seurata toimenpiteiden vaikutuksia osana johtamisjärjestelmää. Tulosanalyysi/arviointi: Riskienhallinnan osaaminen lisääntyi koko organisaatioissa ja riskiajattelua laajennettiin kaikkeen toimintaan. Kokeilussa ollut kaupallinen riskienhallinnan sovellus hylättiin ja liityttiin mukaan Huoltovarmuuskeskuksen johtaman riskienhallintatyökalun kehittämiseen, tällä saavutettiin merkittäviä kustannussäästöjä vaikka projektiin tulikin lyhyt viive. Toiminnallinen tulostavoite: Toimeenpannaan toimet, joilla saatetaan ministeriön luokiteltujen asiakirjojen käsittely vastaamaan tietoturvallisuusasetuksen (681/2010) 4. luvussa säädettyjä vaatimuksia. Tulosanalyysi/arviointi: Asiakirjojen käsittelyä koskeva turvallisuusohjeistus on vaatimusten mukaista ja ajantasaista. Poikkeamat liittyvät siihen, että asiakirjojen käsittelyyn tarvittavia tietojärjestelmiä ei ole käytettävissä tarvetta vastaavasti. Ministeriön käyttämät tietojärjestelmäpalvelut ovat valtion yhteisiä eikä tilanteeseen saada parannusta vain puolustusministeriön omaehtoisin toimenpitein. Toiminnallinen tulostavoite: Toimeenpannaan toimet, joilla saatetaan ministeriön luokiteltujen asiakirjojen käsittelyyn liittyvien toimitilojen turvallisuus vastaamaan tietoturvallisuusasetuksessa (681/2010) säädettyjä vaatimuksia. Tulosanalyysi/arviointi: Toimitilojen turvallisuuden kehittäminen on saatu suunnitteluvaiheeseen ja osittain toteutusvaiheeseen. Vuonna aloitetuissa puolustusministeriön monitoimitilapilottihankkeessa ja Kaartin korttelin kampusselvityshankkeessa turvallisuusnäkökohdat on sisällytetty suunnitteluperusteisiin.
10 Vaikuttavuustavoite Turvallinen yhteiskunta Toiminnallinen tulostavoite: Kokonaisturvallisuutta yhteen sovitetaan ja kehitetään yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteiden mukaisesti. Tulosanalyysi/arviointi: Kokonaisturvallisuuden kehittämisen osalta on uusittu puolustushallinnon ja muiden hallinnonalojen väliset yhteistoimintasopimukset. Valtioneuvoston häiriötilanteiden ja poikkeusolojen viestintäohjeen jalkauttamista puolustushallintoon jatkettiin ja toteutettiin hallinnonalalla (PLM, PE, puolustushaarat) valtionhallinnon kriisiviestintävalmiuksien auditointi. Puolustushallinto sai kaikista valtiollisista toimijoista toiseksi korkeimman tuloksen kriisiviestinnän auditoinnissa. Toiminnallinen tulostavoite: Laaditaan erillisen suunnitelman mukaisesti kansainvälisen tietoturvallisuuden velvoitteista ja kansainvälisistä sopimuksista sekä tietoturvallisuusasetuksesta johtuvat ohjausnormit hallinnonalalle. Tulosanalyysi/arviointi: Puolustusministeriö yhdessä muiden ministeriöiden ja virastojen kanssa järjesti informaatio- ja koulutustilaisuuksia niin julkishallinnolle kuin yrityksille liittyen tulostavoitteeseen ja turvallisuusselvityslain voimaantuloon 1.1.2015. Konkreettiset muutokset valmisteltiin vuoden syksyn aikana ja uusi toimintatapamalli alkoi vuoden 2015 alusta koskettaen puolustusministeriötä, puolustusvoimia ja Puolustushallinnon rakennuslaitosta mm. turvallisuusluokiteltuun tietoon pääsyyn, sen suojaamiseen ja henkilöturvallisuusselvitystodistuksiin sekä matkustamiseen liittyen. Vaikuttavuustavoite Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen Toiminnallinen tulostavoite: Kehitetään kyberturvallisuutta kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tulosanalyysi/arviointi: Kyberturvallisuusstrategian toimeenpano on puolustushallinnon osalta käynnistetty, mutta kyseessä on jatkuva prosessi. EU:n viitekehyksessä on vaikutettu EU:n kyberpuolustuksen politiikkakehyksen laatimiseen. Naton kanssa on pyritty syventämään kyberalan yhteistyötä käynnistämällä kyberpuolustusta käsittelevän yhteisymmärryspöytäkirjan (MoU) kansallinen valmistelu. Lisäksi puolustushallinnosta lähetettiin asiantuntijoita Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskukseen Tallinnaan. 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Puolustusministeriö jakoi vuoden talousarviossa momentille 27.10.50. (Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen) myönnettyä määrärahaa yhteensä 2,078 milj. euroa maanpuolustusjärjestöille. Talousarvion mukaisesti määrärahaa saa käyttää: 1) Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja 3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin. Määrärahasta 1,804 milj. euroa oli valtionavustusta Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) 7 :n 1 momentissa säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin.
11 Seuraavassa taulukossa on puolustusministeriön myöntämään valtionapuun liittyvät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tulostavoitteiden toteumatiedot. Taulukko 1: Valtionavustuksen käytön toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) / ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa) 41 40 Tavoite 53 41 Tuottavuus MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) / ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 1 823 1 783 1 360 1 869 Tuotokset ja laadunhallinta MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 57 343 57 343 45 000 (josta naisia 11 000) 55 961 (josta naisia 13 884) MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutus-päivinä 5 000 5 000 3 000 5 500 MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1-5 4,28 4,28 4,00 4,33 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyys (asteikolla 1-5) 4 ei mitattu mitataan 2015 Henkilötyövuodet (htv) 43 43 45 43 MPK:n toteutuneista toiminnallisista tehokkuustavoitteista toiminnan taloudellisuus pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna ja asetettu tavoite ylitettiin selkeästi. Tuottavuus parani lähes viisi prosenttia vuoteen verrattuna ja vuodelle asetettu tavoite ylitettiin. MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausia oli yhteensä 55 961, josta naisia 13 884. Koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä (5 500) ylitti asetetun tavoitteen ja vuoden toteuman. Kurssityytyväisyyden toteutunut luku oli 4,33 ja asetettu tavoite ylitettiin noin 8 %:lla. Työtyytyväisyys mitataan seuraavan kerran vuonna 2015. Toteutunut henkilötyövuosimäärä pysyi samana kuin vuonna ja asetettu tavoite alitettiin 2 htv:lla.
12 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa vuodelle on puolustusministeriön tuottavuudelle asetettu tulostavoite, joka perustuu ministeriön henkilötyövuosien kokonaismäärään kertomusvuonna sekä niiden jakautumaan ministeriön toiminnoille. Puolustusministeriön henkilötyövuosien kokonaismäärä on asetetun tavoitteen mukainen. Aikaisempi työajan kohdentamiseen perustuva henkilötyövuosien laskenta poikkeaa jonkin verran vuoden Kieku-järjestelmän mukaisesta henkilötyövuosilaskennasta ja henkilötyövuosien määrää ei voida tästä syystä verrata eri vuosien välillä. Taulukko 2: Henkilötyövuodet tulosalueittain - Toimintoalue Htv Htv Htv-tavoite Htv Puolustuspolitiikka 25 31 49 36 Sotilaallinen maanpuolustus 9 10 7 8 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 18 16 10 12 Sotilaallinen kriisinhallinta- ja 4 5 3 2 rauhanturvaamistoiminta Ohjaustoiminnot 83 87 78 89 Yhteensä 139 149 147 147 * Edellä olevan taulukon vuosien - toteutuneet toimintoaluekohtaiset henkilötyövuositiedot perustuvat puolustusministeriön työajan seurantaan, jossa jokainen työntekijä on kohdentanut kuukausittain työaikansa tilipuitteiden mukaisiin ydin-, ohjaus- ja tukitoimintoihin. * Vuoden ja sitä aikaisempien vuosien henkilötyövuositiedot poikkeavat jonkin verran TAHTI-järjestelmään perustuvasta henkilöstövoimavaroja kuvaavan tunnuslukuliitteen henkilötyövuosien kokonaiskertymästä. Kieku-järjestelmään ja valtionhallinnon yhteisiin toimintatapamalleihin siirryttiin 1.4.. Järjestelmän käyttöönotto vaikuttaa osaltaan koko valtionhallinnon tuottavuuden kasvuun pitkällä aikavälillä. Kirjanpitoyksikön näkökulmasta talousraportointi on tehostunut tiedonhaun ja muokkaustoimintojen osalta. Taulukko 3: Kieku-järjestelmän käyttöönotto tehostaa taloustiedon hallintaa ja seurantaa vuonna Toimenpide Kieku-järjestelmän tehokas ja hyvin suunniteltu käyttöönotto puolustusministeriön kirjanpitoyksikön taloushallinnon hoitamisessa. Toimenpide toteutettu Kieku-järjestelmän käyttöönotto on tehostanut myös henkilöstöhallinnon prosesseja. Vuosilomien suunnittelu- ja hyväksymisprosessi on sähköistetty. Esimiehet saavat reaaliaikaista tietoa alaistensa perustiedoista, palvelussuhteesta, palkkaustiedoista, poissaoloista ja tutkinnoista, joka on tehostanut palvelusuhteiden hallintaa ja esimiestyötä. 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Talousarviokirjanpitoon perustuvan rahankäytön mukaiset tiedot Puolustusministeriön kirjanpitoyksikön määrärahojen käyttö jakaantuu puolustusministeriön toimintamenomäärärahaan, vuodelta siirtyneeseen puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmäärärahaan ja valtionavustuksina maksettavaan maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemista koskevaan määrärahaan. Puolustusministeriön on vuonna käyttänyt toimintamenomäärärahaa 19,250 milj. euroa, joka on 7 % enemmän kuin vuonna. Toimintamenomäärärahaa on käytetty 11,010 milj. euroa henkilöstön virkapalkkoihin ja 8,240 milj. euroa muihin menoihin. Puolustusministeriön kirjanpitoyksikön varsinaiseen toimintaan ja toiminnan kehittämiseen on käytetty 5 % enemmän määrärahaa kuin aikaisempana vuotena, kun toimintameno- ja
13 tuottavuusmäärärahojen käyttö lasketaan yhteen ja sitä verrataan edellisen toimintameno- ja tuottavuusmäärärahojen vuoden käyttöön. Määrärahoja koskevat tarkemmat analyysitiedot on esitetty kappaleessa 1.6.1 rahoituksen rakenne. Taulukko 4: Puolustusministeriön kirjanpitoyksikön talousarviomäärärahojen käyttö (1 000 ) (pl. arvonlisäveromenot) Käyttö Käyttö Siirtynyt edelliseltä vuodelta TA+LTA:t Käytettävissä Käyttö Käytön muutos % Seuraavassa taulukossa on esitetty talousarviokirjanpidon mukaisesti toimintojen kulut toimintoalueittain vuosina. Taulukko 5: Toimintameno- ja tuottavuusmäärärahojen käyttö toimintoalueittain vuosina (1 000 euroa) Talousarviomenot toimintoalueittain Tavoite Puolustuspolitiikka 3 228 3 613 7 433 4 496 Sotilaallinen maanpuolustus 653 1 124 1 201 1 164 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 1 525 1 307 1 286 1 450 Sotilaallinen kriisinhallinta- ja 176 355 372 316 rauhanturvaamistoiminta Ohjaustoiminnot 14 041 12 000 10 424 11 930 Yhteensä 19 623 18 399 20 716 19 357 * Laskelmaan on rajattu talousarviotilit 27.01.01.1., 27.01.01.2., 4.13.27.01.01.1. ja 4.13.27.01.21. * Virkapalkkojen vyörytyksessä on käytetty todellisen käytetyn työajan mukaisia tietoja. * Tukitoimintojen kustannusten kohdistamisessa perusteena on käytetty ydin- ja ohjaustoimintojen henkilötyövuosia. Siirtyy vuodelle 2015 Puolustusministeriön 19 623 17 955 3 440 19 783 23 223 19 250 7 3 856 toimintamenot Puolustusministeriön - 443 117-117 107-76 - hallinnonalan tuottavuusmääräraha Julkisen hallinnon 141 - - - - - - - verkkoturvallisuuden edistäminen Osakehankinnat 1 600 - - - - - - - Puolustusvoimien 5 821 - - - - - - - toimintamenot Maanpuolustusjärjestöjen 2 028 2 078-2 078 2 078 2 078 - - toiminnan tukeminen EU:n kansallisten 53 66 - - - - - - asiantuntijoiden palkkamenot YHTEENSÄ 29 266 20 542 3 557 21 861 25 418 21 435-3 856
14 Toimintamenomäärärahan (pl. tuottavuusmääräraha) käyttöä tarkasteltaessa selvästi suurin kuluerä oli henkilöstökulut, joiden osuus kokonaiskuluista oli alla olevan taulukon mukaisesti 58 %. Toiseksi suurin kuluerä on palveluiden ostot 21 %. Kuvio1: Toimintamenomäärärahan kokonaiskäytön jakautuminen (%) kuluerittäin vuosina 2010-. Kokonaisuudessaan puolustusministeriön toimintamenomäärärahan käyttö kululajeittain on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna noin 7 %. Suurin menojen kasvu tapahtui muissa kuluissa. Varsinaisen toiminnan kulut olivat kuitenkin 0,719 milj. euroa ja ne laskivat 2 %. Menojen kasvun aiheutti satunnaisiin kuluihin kirjattu vahingonkorvaus, joka liittyi Lapuan vanhan patruunatehtaan vaikutusalueen ympäristön pilaantumiseen. Toiseksi suurin menojen kasvu tapahtui matkakuluissa ja ne kasvoivat 26 %. Päivärahoja maksettiin 0,121 milj. euroa, kilometrikorvauksia 0,014 milj. euroa, taksikuluja 0,077 milj. euroa ja muita matkustuspalveluita 0,813 milj. euroa. Taulukko 6: Toimintamenojen käyttö euroina (1 000) kuluerittäin - Muutos % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 847 473 550 16 Henkilöstökulut 10 291 10 732 11 192 4 Vuokrat 2 084 1 666 1 494-10 Palvelujen ostot 4 603 3 528 4 039 15 Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset 10 0 0 sijoitukset - Matkakulut 1 065 819 1 028 26 Muut kulut 723 737 947 29 Yhteensä 19 623 17 955 19 250 7 Valtion matkustusstrategiassa on asetettu tavoitteeksi, että ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla. Matkakulut olivat vuonna : 1,028 milj. euroa ja vuonna 2008: 1,038 milj. euroa. Tavoitteeksi asetettua 0,955 milj. euron matkakulujen tasoa ei saavutettu ja se ylitettiin 0,073 milj. eurolla. Valtion matkustusstrategiassa vuodelle asetettu tavoitetaso ylitettiin 7,6 %:lla. Matkakulujen nousu johtuu pääasiassa ministeriön lisääntyneestä vienninedistämistoiminnasta sekä kansainväliseen politiikkaan liittyvistä tapahtumista sekä niistä johtuneista välttämättömistä matkoista.
15 Taulukko 7: Kotimaan ja ulkomaan matkapäivät vuosina Muutos % Kotimaan matkapäivät 1 051 1 012 1047 4 Ulkomaan matkapäivät 1 590 1 574 1814 15 Yhteensä 2 641 2 586 2861 11 Aineet, tarvikkeet ja tavarat kasvoivat 16 %, joka aiheutui normaalista vuosittaisesta vaihtelusta. Palveluiden ostoihin käytettiin 4,039 milj. euroa ja lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 15 %. Palveluiden ostojen suurimpia eriä olivat asiantuntija- ja tutkimuspalvelut 1,167 milj. euroa (vähennystä vuoteen verrattuna 21 %) ja atk-palveluiden ostot valtion virastoilta ja laitoksilta 0,866 milj. euroa (nousua vuoteen verrattuna 28 %). Toimintamenomäärärahoista maksetut virkasuhdepalkat ja palkkiot olivat 9,002 milj. euroa ja henkilösivukulut olivat 2,190 milj. euroa. Yhteensä henkilöstökulut olivat 11,192 milj. euroa. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 4 %, jonka suurin selittävä tekijä on henkilösivukulujen nousu kolmella prosenttiyksiköllä. Muu henkilökulujen kasvu johtuu virkaehtosopimusten mukaisista palkantarkistuksista ja palkkaliukumista. Liitteen viisi laskelmassa on eritelty johdon palkat ja palkkiot. Vuoden laskelma ei enää sisällä puolustusministeriön keskijohdon palkkoja ja palkkioita, joka selittää vuosien ja välistä muutosta. Liitteessä 17 on tarkemmin eritelty johtoon kuuluvat virkamiehet. Kulueristä eniten laskivat vuokrakulut. Ne laskivat yhteensä 0,172 milj. euroa. Ministeriön vuokrien alentuminen aiheutuu monesta tekijästä. Vuokrakuluja alentaa muun muassa se, että ministeriön vanhojen työasemien käyttöaikaa jatkettiin 11/ saakka ja jatkoajasta maksettiin alennettua vuokraa. Lisäksi asuntojen vuokrakulut ovat pienentyneet EU:n kansallisen asiantuntijatehtävän päättymisen johdosta. Kuvio 2: Toimintamenomäärärahan käyttö euroina (1 000) kuluerittäin vuosina 2010-.
16 Kustannuslaskentaan perustuvat tiedot Toimintojen kokonaiskustannukset sisältävät henkilöstökustannukset, jotka muodostuvat todellisen työajan käytön mukaisesti kohdistetuista virkapalkoista (11,010 milj. euroa), suorakohdisteisista muista henkilöstökustannuksista (0,207 milj. euroa), sekä muista aiheuttamisperiaatteen mukaisesti varainhoitovuodelle jaksotetuista erillis- ja yhteiskustannuksista (7,972 milj. euroa). Varainhoitovuoden kustannukset nousivat 3 % vuodesta (vrt. talousarviomenot 7,2 %). Kustannusten nousu on siten ollut suhteellisen vähäistä. Varainhoitovuonna eniten kustannuksia (61 %) aiheutui ohjaus- ja puolustuspolitiikan (23 %) toiminnoista. Näihin toimintoihin käytettiin myös eniten työaikaa, ohjaustoimintoihin 89 henkilötyövuotta (61 %) ja puolustuspolitiikan toimintoihin 36 henkilötyövuotta (24 %). Taulukko 8: Puolustusministeriön kustannukset toimintoalueittain vuosina - (1 000 euroa) Toimintoalue Muutos % - Puolustuspolitiikka 3 316 3 695 4 504 22 Sotilaallinen maanpuolustus 665 1 129 1 186 5 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 1 689 1 315 1 377 5 Sotilaallinen kriisinhallinta- ja 180 357 364 2 rauhanturvaamistoiminta Ohjaustoiminnot 14 164 12 050 11 758-2 Yhteensä 20 014 18 546 19 189 3 * Tukitoimintojen kustannusten kohdistamisessa perusteena on käytetty ydin- ja ohjaustoimintojen henkilötyövuosia. * Laskelma sisältää käyttöomaisuuteen sidotun keskimääräisen pääoman mukaisen nimellisen korkokustannuksen : 0,8 %, : 1,2 %, : 2,1 %, 2011: 1,8 %. 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 36 078 euroa, joka on 10 % enemmän kuin edellisenä varainhoitovuonna. Maksullisen toiminnan tuotot kertyivät pääosin puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa lain (242/1990) 2 :ssä tarkoitetuista puolustusministeriön myöntämistä maastavientiluvista perityistä maksuista. Myönnettyjen lupien määrä lisääntyi 3 %, mikä vaikutti julkisoikeudellisten maksullisten tuottojen kasvuun. Taulukko 9: Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot vuosina. muutos % Tuotot maksuperustelain mukaisista liiketaloudellisista suoritteista 186 155 188 21 Tuotot maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista 37 390 32 520 35 890 10 Yhteensä 37 576 32 675 36 078 10 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Puolustusministeriön kirjanpitoyksiköllä ei ollut yhteisrahoitteista toimintaa.
17 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Ydin- ja ohjaustoimintoja koskevia tilastotietoja ja tuotoksia Seuraavissa taulukoissa on varainhoitovuodelta määrällisesti mitattavissa olevaa tilastotietoa. Esittelyt, selvitykset ja päätökset Varainhoitovuoden aikana puolustusministeriössä syntyi useita esittelyitä, selvityksiä ja päätöksiä, joista tärkeimpiä olivat seuraavat: Keskeinen ydintoiminnan tuotos oli parlamentaariselle selvitysryhmälle tuotettu, hallinnonalan yhteistyössä valmisteltu informointiaineisto puolustuksen pitkän aikavälin haasteista, jonka perusteella selvitysryhmä tuotti oman loppuraporttinsa 1.10.. Avoimeen vuosittaiseen tutkimusmäärärahahakuun pohjautuen Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (VNA 1018/2009) esitti ja puolustusministeriö rahoitti 93:sta hakemuksesta 16 hanketta, joiden arvo on 0,980 milj. euroa. Toiminnan painopisteenä on sotilaallista maanpuolustusta tukeva tieteellinen tutkimus, joka vaikuttaa tuottamalla kohdennettua tieteellistä tietoa sekä teoreettista ja käytännöllistä osaamista ja asiantuntemusta. Toiminta osaltaan muodostaa pohjaa alan tutkimus- ja kehittämistoiminnalle sekä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Taulukko 10: Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan tutkimushankkeet vuosina - Tuotokset Yksikkö Rahoitetut tutkimushankkeet kpl 20 18 16 Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon liittyen puolustusministeriö teki kaksi hallinnollista päätöstä uudelleen järjestelyistä. Nämä olivat Puolustusvoimien sotilastiedustelutoiminnan uudelleenjärjestäminen ja puolustusvoimien tiedustelulaitoksen perustaminen 1.5. sekä Puolustusvoimien maavoimien ja merivoimien materiaalin kunnossapidon siirtäminen Millog Oy:lle 1.1.2015. Taulukko 11: Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon liittyvät päätökset vuosina Tuotokset Yksikkö Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon liittyvät hallinnolliset päätökset kpl 14 5 2
18 Pitkällä aikavälillä valmisteltavat materiaalihankkeet tulevat esiteltäviksi hankkeiden aikatauluun liittyen. Tarkastelujaksolla esittelyyn edenneitä hankkeita oli 32 kappaletta. Esittelyjen määrän muutokset eivät edusta muutostrendiä tai -suuntaa, vaan ainoastaan antavat kuvan hankkeiden senhetkisestä tilasta. Taulukko 12: Hallinnonalan materiaalihankinnat Tuotokset Yksikkö Materiaalihankintaesittelyt kpl 27 49 29 ( yli 4 milj. euroa) Raha-asiainvaliokunnalle viedyt esittelyt kpl 1 1 3 ( yli 40 milj. euroa) Ministerille tehdyt materiaalihankintaesittelyt kpl 28 50 32 yhteensä * Lisäksi materiaaliasioihin liittyviä ministerille tehtäviä esittelyjä on erilaiset hankintoihin liittyvät sopimusmuutokset. Nämä tiedot eivät ole mukana ko. tilastotiedoissa, ellei kyseessä ole sopimuksen jatkaminen ja sopimuksen rahallisen arvon lisääminen, jolloin voidaan katsoa kyseessä olevan uusi hankinta. Puolustusministeriö on myös vienyt valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyyn Senaatti-kiinteistöjen toteuttamia uudisrakennus-, peruskorjaus- sekä perusparannushankkeita. Taulukko 13: Uudisrakennus-, peruskorjaus- ja perusparannushankkeet Tuotokset Yksikkö Uudisrakennus-, peruskorjaus- ja perusparannusesittelyt (vuokrasumma yli 5 milj. euroa sopimuskauden aikana) kpl 8 8 8 Säädösvalmistelu Seuraavassa taulukossa on säädösvalmisteluun liittyvät keskeisimmät määrälliset tuotokset. Taulukko 14: Säädösvalmisteluun liittyvät tuotokset Tuotokset Yksikkö Hallituksen esitykset kpl 2 2 2 Vahvistetut lait kpl 9 10 12 Tasavallan presidentin asetukset kpl - 2 - Valtioneuvoston asetukset kpl 1 8 4 Puolustusministeriön asetukset kpl 3 11 4
19 Alla olevassa taulukossa on lueteltuna varainhoitovuoden keskeiset säädöshankkeet. Taulukko 15: Keskeiset säädöshankkeet Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja. Tiedonhankintalakityöryhmän mietintö Hallituksen esitys laiksi aluevalvontalain muuttamisesta (HE 296/ vp). Lakia täsmennettäisiin ja siihen lisättäisiin säännökset aluevalvonnan tilannekuvan muodostamisesta, henkilötietojen käsittelemisestä sekä tietojen antamisesta. Hallituksen esitys laeiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain, puolustusvoimista annetun lain ja voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain nimikkeen muuttamisesta (HE 296/ vp). Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain soveltamisalaa muutettaisiin siten, että lakia voitaisiin soveltaa myös sotilaiden lähettämiseen sotilastehtävään muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan. Lisäksi Suomen osallistumista sotilaalliseen kriisinhallintaan koskevaa päätöksentekomenettelyä ehdotetaan kevennettäväksi. Esitys perustuu kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä lainsäädännön muutostarpeita arvioineen ulkoasiainministeriön työryhmän ehdotuksiin. Sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa puolustusvoimissa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen (HE 30/ vp) käsittely päättyi eduskunnassa keväällä. Eduskunnan vastaukseen (EV 15/ vp) sisältyneet lait vahvistettiin sekä lakien täytäntöönpanoon liittyvät asetukset annettiin. Laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa (255/) Laki rikoslain muuttamisesta (256/) Laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta (257/) Laki turvallisuusselvityksistä annetun lain muuttamisesta (258/) Laki tieliikennelain 25 ja 48 :n muuttamisesta (259/) Laki ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 10 :n muuttamisesta (260/) Laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain 7 :n muuttamisesta (261/) Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta (262/) Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 28 :n muuttamisesta (263/) Laki nimikirjalain 4 :n muuttamisesta (264/) Laki henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain 16 ja 17 :n muuttamisesta (265/) Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 31 :n muuttamisesta (266/) Valtioneuvoston asetus sotilasilma-aluksen merkitsemisestä (1266/) Valtioneuvoston asetus puolustusvoimista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (286/) Valtioneuvoston asetus sotilaskurinpitorangaistuksiin liittyvistä täytäntöönpanokirjoista, ilmoituksista ja hyvityksistä (285/) Valtioneuvoston asetus puolustustarvikkeiden vienti- ja kauttakuljetuslupa-asiaa koskevan valtioneuvoston päätöksen maksullisuudesta (207/) Maksulliset julkisoikeudelliset tuotokset Haetut maastavientiluvat lisääntyivät 13 % ja myönnetyt luvat 3 %. Nämä lisääntyneet lupamäärät vaikuttivat myös maksullisten julkisoikeudellisten tuottojen kasvuun, joka on tarkemmin esitetty kappaleessa 1.3.3 maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus. Taulukko 16: Vientivalvontapäätökset Tuotokset Yksikkö muutos % Vireille tulleet maastavientilupa-asiat kpl 300 270 304 13 Myönnetyt luvat kpl 302 247 254 3