Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen. tarkistus vuodelle

Samankaltaiset tiedostot
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle

Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2015 Etelä-Karjalan MYR

Etelä-Karjalan MYR Strategiapäällikkö Hanna Kailasto

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut


Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

TRAFI sidosryhmätapaaminen

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen tarkistusesitykset

LIITE 1 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS TARKISTUSLOMAKE 2014

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strateginen tulossopimus tarkistusesitys vuodelle 2013 (2015)

KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

ELY-keskuksen tulossopimuksen tarkistus vuodelle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Juha Levy

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

HÄMEEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS TARKISTUS 2013

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Markku Gardin

ELY- Laajakaistahankkeet

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Lausuntopyyntö STM 2015

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

ELYt ja alueellinen ennakointi

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Sivistyslautakunta KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS

Kasvupalvelu-uudistus

1 / klo Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Arjen turvaa kunnissa

Keski-Suomen Aikajana 2/2017

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Aluehallinto uudistuu Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Energia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Pohjanmaan maakuntaohjelma

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

Millainen on maakuntien Suomi Jarkko Huovinen

TE-palveluja alueellisesti

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Kainuun ELY-keskus 2013

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

TAMPERE 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihaku

Etelä Suomen näkökulmasta

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI Hallitusneuvos Päivi Kerminen

HE 35/2018 vp Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Matkailu Kaakkois-Suomessa

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

Transkriptio:

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strategisen t tulossopimuksen 2012 2015 tarkistus vuodelle 2014 6.9.2013

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strateginen tulossopimuksen 2012 2015 tarkistus vuodelle 2014 Tarkistusaineisto Aluekehitys ELY-keskuksen puolitoistavuotiskatsaus (1/2012-6/2013) alueen elinvoimaisuuden, elinkeinoelämän menestystekijöiden ja väestön hyvinvoinnin näkökulmasta Ohjausindikaattoreiden toteutumat 6/2013, tavoite-esitykset esitykset vuodelle 2014 sekä mahdolliset muutosesitykset vuodelle 2015 ELY-keskuksen sisäinen toiminta ja sen kehittäminen Laadullinen ja määrällinen henkilöstösuunnitelma sekä sisäisen kehittämisen suunnitelma ELY-keskuksen ydintoiminta-analyysista johdetut kehittämistoimet Esitys toimintamenomäärärahaksi vuodelle 2014 2

Alueen elinvoimaisuus Kaakkois-Suomessa kehitetty rakennemuutokseen hallintamalli on ollut aktiivisessa käytössä. Alueella näkyy jo elpymistä, mihin ovat vaikuttaneet panostaminen uusien toimialojen kehittämiseen sekä itärajan yli tulevan matkailun palveluihin. Etelä-Karjala onkin ainut maakunta Suomessa, jossa kaupan toimialojen liikevaihto kasvoi alkuvuonna 2013. Työmarkkinoiden rakennemuutoksen seurauksena vaikeasti työllistyvien lukumäärä on kuitenkin kasvanut yli tavoitteeksi asetetun tason. Venäläisten matkailusta on kasvanut merkittävä tulolähde koko maalle, mutta erityisesti Kaakkois- Suomelle. Venäläiset jättivät vuonna 2012 maahan noin 1,2 Mrd. euroa, ja matkailijavirrat ovat edelleen kasvussa. Palvelutarjonta alueella lisääntyy kaiken aikaa, ja rajanylityspaikkojen välityskyvyn parantamiseen on panostettu merkittävästi. Keväällä 2013 käynnistyi Kaakkois-Suomen Venäjä-kasvusopimusvalmistelu. Siihen osallistuu ELYkeskuksen lisäksi alueen kaupunkiseudut kehitysyhtiöineen y sekä maakuntien liitot. Tämä valmistelu palvelee suoraan strategiseen tulossopimukseen kirjattua Kaakkois-Suomen Venäjäohjelmateemaa Vilkkaasti liikennöidyillä teillä huonokuntoisten osuuksien määrä on viime vuosina hieman lisääntynyt. Asia on kuitenkin hallinnassa ja liittyy siihen, että Liikennevirasto omalla toiminnallisella tulosohjauksellaan pyrkii tasamaan alueellisia eroja. Alueidenkäytössä on korostunut venäläisten ostosmatkailijoiden määrän voimakas lisääntyminen ja kauppapaikkojen puute sekä uusiutuvan energian hankkeet ja puolustusvoimien tutkaratkaisun viipyminen. Kaupalliset maakuntakaavat ovat laadittavina. Kiireisimpiä yleiskaavoja on saatu edistettyä kuntien kanssa. 3

Elinkeinoelämän menestystekijät Yritysten t&k-aktiivisuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosina. Kaakkois- Suomen ELY koordinoi kaikkien ELY-keskusten kansainvälistymisverkoston Venäjä-yhteistyötä ja rooli Tekesin Venäjä-asioiden hoidossa on lisääntynyt. Rekrytointiongelmia kokeneiden yritysten määrän vähentämisessä on päästy tavoitteisiin. Kaakkois- Suomessa rekrytointikäytäntöihin on paneuduttu TE-toimiston palvelulinjojen toimintamalleja muodostettaessa. Yrittäjäksi ryhtyvien määrä ei ole kasvanut odotetulla tavalla. Yrittäjäksi ryhtymistä edistäviin toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi maahanmuuttajien yritystoiminnan käynnistymisen tukeen, on tarve panostaa alueella aiempaa enemmän. Maaseudun kehittämisohjelman toteutus on strategiakaudella edennyt hyvin. Yritys- ja kehittämishankerahoitusta on myönnetty selvästi aiempia vuosia enemmän. Uutena kehittämiskohteena ELY-keskus toteutti haun koskien maaseudun infrastruktuurihankkeita kuten vesihuoltohankkeet sekä pienimuotoiset laajakaista- ja liikenneinfrahankkeet. ELY on jatkanut yhteistyötä maakuntien liittojen ennakointityön koordinoinnissa ja osallistunut yhdessä niiden kanssa alueellisen ennakointitiedon kanavan www.aavistus.fi sivujen ylläpitoon. ELY on jatkanut t ennakoinnin i toimialakohtaisen i i ennakointitiedon laadintaa ja koulutustilaisuuksien til i k i järjestämistä. Ympäristölupavalvontaa on toteutettu pääsääntöisesti valvontasuunnitelman mukaisesti. Merkittäviltä häiriötilanteilta on teollisuudessa vältytty. Yhdyskuntien viemäriverkostojen korjaustarpeesta johtuen joitakin verkostojen vuototilanteita on esiintynyt. Vesihuoltotyöt ovat toteutuneet hyvin, mutta kuntien rahatilanne on hidastanut PIMA-kunnostuksia. 4

Väestön hyvinvointi Nuorten työttömyys on kasvanut Kaakkois-Suomessa selvästi tavoitearvoja enemmän, vaikka on toteutettu alueellista toimenpideohjelmaa työttömyyden alentamiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi. Pakolaisten toteutuneet kuntasijoitukset -tavoite ei ole täyttynyt, y y koska pakolaisten omatoiminen ja itsenäinen muutto on korvannut perinteistä kuntasijoitusta. Ulkomaan kansalaisten työttömyysasteen tavoite on ollut hyvin kunnianhimoinen eikä sitä ole saavutettu. Kaakkois-Suomessa asuu koko väestöön verrattuna enemmän ulkomaan kansalaisia kuin useimmilla muilla alueilla. Luonnonmukainen tuotannon myönteinen kehitys on jatkunut. Uutta luomualaa haettiin Kaakkois- Suomessa peräti 1 400 ha. Luonnonmukaisesti viljelty peltoala on yli 8 % kokonaispeltoalasta. Muun muassa luovien alojen toimijoiden yhteistyöllä, yritystoiminnan aktivoinnilla ja työllisyyden edistämisellä on voitu toteuttaa myös nuorten syrjäytymisen y y ehkäisyyn, nuorisotakuuseen, maahanmuuttajien kotoutumiseen sekä innovatiivisten toimialojen kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Tienkäyttäjien ja elinkeinoelämän tyytyväisyys tieverkon tilaan on ollut lievässä laskusuunnassa koko maassa ja niin myös kaakossa. Päätiestön osalta tilanne säilynee nykytasolla, mutta muun tiestön palvelutaso tulee heikkenemään, mikä vaikeuttaa maaseudulla asumista ja maaseudun yritystoimintaa. Kaikkiaan tienkäyttäjien tyytyväisyys on kaakossa kuitenkin maan kärkitasolla. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä liikenteessä ei vielä vuonna 2012 kääntynyt laskuun tavoitteen edellyttämällä tavalla, mutta alkuvuoden 2013 kehitys näyttää paremmalta. Luonnonsuojelun METSO-toteutuksen tavoitteet ylitettiin vuonna 2012.Vuonna 2013 etenee mm. merkittävä Woikosken alueen toteutus. Vesistökunnostus- ja suojeluhankkeet ovat edenneet hyvin, kunnostuskohteina ovat olleet Pien-Saimaa ja rajavesistöt. Tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelu on edennyt ja vuoden 2013 alussa ollut vaikea vesitilanne pystyttiin hallitsemaan 5