Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2015 Etelä-Karjalan MYR

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2015 Etelä-Karjalan MYR

2 Mitä tarkistus sisältää Katsaus strategiakauden edistymiseen Sopimuksen tarkistusesitykset Indikaattoreiden tarkistusesitykset Ei tarpeita KAS ELYn osalta Toimintamäärärahaesitys Toimitetaan TEMiin myöhemmin 2014 Henkilöstösuunnitelma Toimitetaan TEMiin myöhemmin 2014 Tarvittaessa esitys neuvottelutarpeesta Ei tarvetta 2

3 Katsaus strategiakauden edistymiseen Näkökulmat Alueen elinvoimaisuus Elinkeinoelämän menestystekijät Väestön hyvinvointi 3

4 Katsaus strategiakauden edistymiseen Alueen elinvoimaisuus Metsäteollisuus on edelleen merkittävässä asemassa. Uusia tukijalkoja on kehittymässä mm. biojalostamojen ja muun tuotekehityksen kautta. Samalla teollisuuden rakennemuutos jatkuu Elpyminen on tullut lähinnä matkailun, kaupan ja palveluiden kehittymisen kautta, joten työpaikat ovat muodostuneet varsin eri sektorille kuin mistä niitä on menetetty rakennetyöttömyys Vuonna 2014 matkailijamäärät ovat kääntyneet laskuun n. 6%. Matkailuun kuitenkin panostetaan edelleen voimakkaasti Kauppa- ja matkailukohteiden rinnalla merkittäviä maankäyttö- ja suunnittelutarpeita ovat aiheuttaneet uusiutuvan energian hankkeet Kaakon keskeisten liikenneväylien kehittäminen on edennyt hyvin (mm. E 18) Uusiutuvaa energiaa tuotetaan ja käytetään Kaakkois-Suomen molemmissa maakunnissa edelleen runsaasti (63%, 79%) 4

5 Katsaus strategiakauden edistymiseen Elinkeinoelämän menestystekijät Yritysten t&k aktiivisuus on alueen yritysrakenteen vuoksi ollut melko vähäistä eikä merkittäviä muutoksia asiassa ole näkynyt Yrittäjäksi ryhtyvien määrä ei ole kasvanut odotetulla tavalla. Ilahduttavaa on kuitenkin hautomoiden ansiosta kehittynyt yrityskanta tähdäten suoraan kansainvälisille markkinoille Rekrytointiongelmia kokeneiden yritysten määrän vähentämisessä on vuonna 2013 päästy lähelle tavoitetta ja myös vuosi 2014 näyttää tässä suhteessa tyydyttävältä Teollisuuden merkittäviä ympäristöhäiriötilanteita ei ole tapahtunut Kaakkois-Suomessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman käynnistyminen ollee mahdollista heti alkuvuodesta 2015 (33,6 M + Leader 16 M ). Maaseutuohjelman rahoitus lisääntyy ja vaikuttavuus on merkittävää myös tulevina vuosina 5

6 Katsaus strategiakauden edistymiseen Väestön hyvinvointi Nuorten työttömyys on nuorisotakuutoimien toteuttamisesta huolimatta kasvanut kaakossa tavoitearvoja enemmän. Erityisesti vastavalmistuneiden työttömyys on kasvanut Yrittäjäksi ryhtyviä ei ole toivotusti Ulkomaan kansalaisia on alueella suhteessa paljon. Työttömyysasteen tavoite on liian kunnianhimoinen Tienkäyttäjien ja elinkeinoelämän tyytyväisyys tieverkon tilaan on lievässä laskusuunnassa kaakossa koko maan tapaan. Alempiasteisen tieverkon kunto on alkanut heikentyä. Kokonaistyytyväisyys maan kärkitasoa Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä liikenteessä on kääntynyt vuonna 2013 laskuun ja selkeä laskusuunta jatkuu vuonna 2014 Isoja järvikunnostushankkeita erityisesti Lappeenrannassa. Suomenlahti on alkanut kirkastua idästä alkaen ja lämpimästä kesästä 2014 huolimatta levätilanne oli pääpiirtein hyvä. Tästä kertoi myös kansalaisten palaute 6

7 Sopimuksen tarkistusesitykset Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen Vuoden 2014 alkupuolella Venäjän talousvaikeuksien ja maailmanpoliittisen tilanteen seurauksena venäläisten matkailu Kaakkois-Suomeen kääntyi hienoiseen laskuun (8kk -6%) Toistaiseksi on mahdotonta ennustaa, missä vaiheessa uusi käänne nousuun tapahtuu, siihen on hyvä kuitenkin varautua ELY-keskuksen, maakuntien liittojen sekä alueen muiden toimijoiden yhteistyönä on määritelty ja käynnistetty toimia hallituksen rakennepoliittisen ohjelman luvun 2.5 Venäjän kasvavat markkinat ja ostovoima pohjalta. ELY-keskus on lisäksi mukana toteuttamassa Lappeenrannan kaupungin kasvusopimusta Kaakkois-Suomi näkökulmaa mahdollisuuksien mukaan esillä pitäen 7

8 Sopimuksen tarkistusesitykset Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämisstrategian painopisteinä ovat toimiva elintarvikeketju, metsätalous ja bioenergia, matkailu, paikallistalous ja yhteisöt sekä vapaa-ajan asuminen, luonnonvarat vahvuutena, maaseudun infrastruktuuri sekä yrittäjyyden vahvistaminen. Läpileikkaavina teemoina ovat lisäksi rajan läheisyys sekä kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu Rahoitus lisääntyy 8

9 Sopimuksen tarkistusesitykset Toimivat työmarkkinat ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Työelämä hankkeen tavoitteita edistetään Kaakkois-Suomen alueverkoston toiminnan kautta. Yhteistyölupauksen keskeinen sisältö jakautuu kolmeen osa-alueeseen: Osaava ja riittävä työvoima alueen työmarkkinoiden tarpeisiin, jossa erityisesti kansainvälisyyden huomioiminen työpaikoilla Viranomaisten toiminta edellytysten luojana työelämän kehittämisessä Henkilöstön ja johtamisen osaamisen ja yhteistyön kehittäminen tulevaisuuden turvaajana Työelämän kehittäminen ja seuranta on kirjattu ELYn yritysasiakkuussuunnitelmaan ja niitä toteutetaan yrityskäyntien ja palvelutarveanalyysien yhteydessä 9

10 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tarkastelu ELYkeskusten kehittämisestä ELY-keskus on tehnyt tarkastelua siitä, Millä kriteereillä tehtävä on hoidettava kussakin ELYkeskuksessa, ei ole keskitettävissä Milloin tehtävä on hoitaa keskitettynä tai ELY-keskusten keskinäisenä yhteistyönä Onko mahdollisia muita toimia, joiden avulla saataisiin tehtävät ja velvoitteet hoidettua jatkuvasti vähenevillä resursseilla Lisäksi vastuualueittain on tehty tarkastelua yksittäisten substanssitehtävien uudelleenjärjestelymahdollisuuksista 10

11 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tarkastelu ELYkeskusten kehittämisestä Tehtävä on hoidettava kussakin ELY-keskuksessa, ei ole keskitettävissä, kun tehtävä tukee selkeästi alueellista kehittämistä tehtävä edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista alueellisiin sidosryhmiin tehtäväkokonaisuus on määrällisesti järkevä (riittävä alueellinen kriittinen massa) tehtävä edellyttää fyysistä läsnäoloa, asiointietäisyys ei saa olla pitkä tehtävä edellyttää alueen toimijoiden henkilökohtaista/yrityskohtaista tuntemista tehtävään liittyy pitkä ELY-keskuksen sisäinen toimitusketju tehtävä edellyttää monialaista yhteistyötä ELY-keskuksen sisällä 11

12 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tarkastelu ELYkeskusten kehittämisestä Tehtävä voidaan hoitaa keskitettynä tai ELY-keskusten keskinäisenä yhteistyönä, kun tarvitaan osaamista, jota ei ole tarkoituksenmukaista pitää kaikissa ELY-keskuksissa tehtävän laadukas hoitaminen edellyttää kriittisen massan olemassaoloa tehtävässä ei tarvita paikallistuntemusta/paikallistieto on saatavissa tietojärjestelmistä tehtävässä ei tarvita suoraa kasvokkain-kontaktia tehtävässä ei tarvita alueellista yhteistyöverkostoa tehtävä on samanlainen koko maassa tehtävä on kokonaistaloudellisesti edullisempi hoitaa keskitetysti on tarpeen turvata palvelun yhtenäisyys ja tasalaatuisuus koko maassa tehtävä on potentiaalisesti ulkoistettavissa 12

13 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tarkastelu ELYkeskusten kehittämisestä Mahdollisia toimia, joiden avulla saataisiin tehtävät ja velvoitteet hoidettua jatkuvasti vähenevillä resursseilla Riskitasotarkastelujen kautta mm. valvonnan tasoa tulisi tarkastella kaikilla hallinnonaloilla EU-direktiivien kriittinen tarkastelu ei rakenneta kansallisesti ylimääräisiä rasitteita Lupa- ja ilmoitusmenettelyjen uudelleentarkastelu; lupapäätösten vähentäminen (riskinä valitusten lisääntyminen) Maksatusprosessin huomattava keventäminen Kevennetty menettely alle euron tuissa Pienistä takaisinperinnöistä luopuminen Sähköisten palveluiden kehittäminen ja mm. itsepalvelun lisääminen Ostopalveluiden järkevä lisääminen 13

14 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vastuualuekohtainen tarkastelu ELY-keskusten kehittämisestä E-vastuualue Tukijärjestelmien kehittäminen tarkastustoiminnan keventämiseksi Maatilatalouden tukijärjestelmien tarkastustoiminnassa otetaan kaikissa ELY-keskuksissa käyttöön poolijärjestely. Kaukokartoitukseen perustuvan tarkastustoiminnan kehittäminen Pakolaisten kuntaan sijoittamismenettelyjen järkiperäistäminen. Pienten yritystukien käsittelyprosessin yksinkertaistaminen tai niistä luopuminen kokonaan Pienten MMM-hallinnonalan tukimuotojen hallinnon keskittäminen yhteen ELY- keskukseen tai niistä kokonaan luopuminen. Palkkaturva-asioihin liittyvien tehtävien keskittäminen yhteen tai muutamaan ELY - keskukseen 14

15 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vastuualuekohtainen tarkastelu ELY-keskusten kehittämisestä L-vastuualue L-ja Y-tehtävien synergiahyötyjen tunnistaminen ja käyttöönotto Lupatoiminnan sähköistämisen ja itsepalvelun lisääminen Joistakin tienpidon luvista luopuminen Taksilainsäädännön muuttaminen Julkisten henkilökuljetusten uudistaminen (yhdistäminen) Yksityistielain kokonaisuudistus Jos yksityisteiden avustuksia myönnetään jatkossakin ELYkeskusten kautta, niihin liittyvä valvonta ostopalveluna. Tiemaahankinnan maksatusten valtakunnallinen keskittäminen Sähkötekninen osaaminen ja sähköteknisten tehtävien hoidon mallin uudistaminen Rekisterien ylläpidon keskittäminen ja ainakin osittainen ulkoistaminen 15

16 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vastuualuekohtainen tarkastelu ELY-keskusten kehittämisestä Y-vastuualue ELYjen L- ja Y-vastuualueiden infrahankintojen yhdistäminen Kuntien toimivallan lisääminen ympäristörikosasioissa Yksityisten luonnonsuojelualueiden hoidon ja merkinnän siirto Metsähallitukselle Vesinäytteiden oton järjestäminen ELYjä suuremmalla logistisesti järkevällä alueella (myös ostopalvelumahdollisuus) Jätehuollon ilmoitus- ja rekisteröintimenettelyn kehittäminen ja keskittäminen yhteen tai muutamaan ELYyn Pohjavesitutkimusten hankintojen keskittäminen Rekisterien ylläpidon keskittäminen 16