Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Transkriptio

1 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa on tapahtunut käänne parempaan, sen sijaan teknologiateollisuuden vienti laski jyrkästi. Matkailussa liikevaihto on kääntynyt kasvuun. Työllisyystilanne on hieman parantunut, mutta on silti vielä erittäin heikko. Keuruun seudulla ja pohjoisessa Keski-Suomessa liikevaihdot ovat kasvu-uralla. Tarkasteluajanjakso vuoden 2015 lopun tilanne. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen

2 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Lisäksi tietoja on täydennetty muutamilla muilla Tilastokeskuksen tiedoilla (väestö, työttömyysaste sekä liikevaihto per asukas). Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto voi sisältää joitakin tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä, kuten käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja, satunnaisia eriä, käänteisesti verovelvollisia ostoja, tuotteiden omaa käyttöä ja agentuurien myyntiä. Poikkeukselliset erät poistetaan laskennasta. Henkilöstömäärä-indikaattorilla tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömääräindikaattori tuotetaan yritysrekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstömäärätiedosta sekä ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Yrityksille, joilta ei ole kahden vuoden takaista henkilöstötietoa, lasketaan henkilöstömäärä jakamalla yrityksen palkkasumma toimialan keskipalkalla. Vientitiedot ovat osa liikevaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EUalueen ulkopuolisesta viennistä. Liikevaihdon tavoin vientiin ei sisällytetä arvonlisäveroa. Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä. Trendikuvaaja soveltuu hyvin myös eri toimialojen sekä alueiden väliseen vertailuun.

3 Liikevaihto kääntyi Keski-Suomessa nousuun v lopussa, mutta kasvu hiipui vuoden 2015 lopussa. Hiipuminen johtui teknologiateollisuuden viennin laskusta, tilanne oli sama koko Suomessa.

4 Jämsän seudun pitkään jatkunut lasku on pysähtynyt. Äänekosken seudun tilanne on pysynyt ennallaan. Jyväskylän seudun laskua selittää teollisuuden lasku.

5 Keuruun seudulla kasvu vain jatkuu, onko syksyn kasvun syynä vastaanottokeskuksen tuoma lisäkysyntä? Saarijärven-Viitasaaren seudulla pientä kasvua on ollut jo pari vuotta.

6 Palvelualojen ja rakentamisen kasvu on jatkunut vakaana. Teollisuuden lasku on ollut vaatimatonta. Keski-Suomessa on tapahtunut selkeä rakennemuutos, olemme siirtyneet teollisuudesta palveluyhteiskuntaan.

7 Keski-Suomen ja koko maan vienti hiipui vuoden 2015 lopussa. Viennin määrän heilahtelua selittävät laitetoimitusten ajankohdat. V viennin määrä oli noin 2,5 mrd eli lähes miljardin vähemmän kuin v Viennin laskun vaikutukset: htv - 32 M kuntaveroja/v. Biotuotetehdas tulee nostamaan vientiä n. 0,5 miljardia/vuosi

8 Metsäteollisuuden osuus Keski-Suomen viennistä on muutamaa vuotta lukuun ottamatta ollut suurinta. Teknologiateollisuude n vienti pysynee nykytasolla ja metsäteollisuuden viennissä on kasvun mahdollisuuksia

9 Henkilöstömäärän väheneminen on pysähtynyt Keski- Suomen yrityksissä. Työttömyyden lasku alkoi joulukuussa Helmikuussa 2016 työttömien määrä laski 4 %. Työttömyyden laskun nopeus riippuu yritystoiminnan kasvusta.

10 Mistä kasvua on tullut?

11 Jyväskylän seudun ja koko Keski-Suomen rakennusalan liikevaihto kasvaa koko maan tahtia. Kasvu jatkuu lähitulevaisuudessakin.

12 Yksityisten palveluiden kehitys on jatkunut vakaana, tosin hieman pienempänä kuin koko maassa. Syynä tähän lienee suuri työttömyys Keski- Suomessa ja siitä johtuva ostovoiman vähäisyys.

13 Kaupan alan kehitys on ollut Keski-Suomessa ja Jyväskylän seudulla hieman koko maata parempaa. Kehitys johtunee osin Jyväskylän seudun ripeästä väestönkasvusta. Kaupan investoinnit jatkuvat ympäri Keski- Suomea.

14 Teollisuuden liikevaihdot koko maassa ja Keski- Suomessa ovat laskeneet jo 5 vuotta peräkkäin, syynä vientiteollisuuden heikko kilpailukyky ja maailmantalouden epävakaa tilanne.

15 Toimialakohtaiset liiketoimintakuvaajat

16 Teknologiateollisuuden vienti kääntyi laskuun v lopussa ja lasku jatkui v loppuun saakka. Liikevaihdon laskua selittää osittain suunnittelun ulkoistaminen, KIBS-alojen kasvu. Keski-Suomen teknologiateollisuus on käynyt viime vuosina läpi rankan rakennemuutoksen, kapasiteettia on vähennetty ja alihankintaverkostossa on tapahtunut isoja muutoksia. Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä on noin 9000 ja viennin arvo noin 1 mrd

17 Metsäteollisuuden liikevaihto ja vienti kääntyivät hienoiseen nousuun v lopussa. Henkilöstömäärän lasku on jatkunut. Metsäteollisuuden henkilöstömäärä on noin ja viennin arvo noin 1,2 mrd.

18 Kaupan alan liikevaihdon lasku näyttäisi pysähtyneen, mutta henkilöstömäärä väheni edelleen. Jää nähtäväksi, miten kauppojen uudet aukioloajat vaikuttavat työllisyyteen. Kaupparakentaminen jatkuu vilkkaana Keski-Suomessa mitä se tarkoittaa kaupan alan kehitykselle ja rakenteelle? Henkilöstömäärä kaupan alalla on noin 9000.

19 Palvelualojen liikevaihdon kasvu on jatkunut vahvana Henkilöstömäärä ei ole merkittävästi heilahdellut viime vuosina ja se on noin

20 Matkailuyritysten liikevaihdon kasvua selittää investoinnit matkailukeskuksiin sekä tapahtumamatkailun kehittyminen. Henkilöstömäärän lasku johtuu lisääntyneestä vuokratyövoiman käytöstä, joka taas näkyy KIBS-alojen kasvuna. Himoksen kylpylähanke etenee ja muitakin matkailuhankkeita on vireillä maakunnassa.

21 KIBS-alojen kasvu on pysynyt viime vuodet vakiona, noin 6 % / vuosi ja kasvu näyttää jatkuvan myös tulevaisuudessa, viime vuonna kasvua oli 10,5 %. Henkilöstömäärä on kasvanut noin 4 % / vuosi ja se on KIBS-aloihin kuuluvat: tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, mainonta ja markkinointi, laki- ja talouspalvelut, tekniset palvelut (mm. suunnittelutoimistot) sekä yksityinen konsultointi ja koulutus.

22 Rakennusalan suhdanne on kääntynyt nousuun ja lähitulevaisuudessa rakentamisen suhdanne näyttää valoisalta: - biotuotetehdas - Uusi Sairaala - Kankaan alue - kaupparakentaminen - asuntorakentaminen Jyväskylässä - liikenneinfran rakentaminen biotuotetehtaan tarpeita varten