Luomuviljelyyn suositeltavat omenalajikkeet

Luomuviljelyyn suositeltavat omenalajikkeet Mikko Rahtola, Luomulajiketyöryhmä/Puutarhaliitto ry, Taimistoviljelijät ry 2007 Kesäomenat vyöhyke I Lavia, Nanna, Pirja, Viurilan ananas, Orlovim, Suislepp Medunitsa, Konfetnoje, Eir, Wellington, Agra, Roberts Lavia, Junost, Pirja, Viurilan ananas, Orlovim, Suislepp Medunitsa, Konfetnoje, Lepaan meloni, Wellington Norland, Pirja, Suislepp, Lepaan meloni Borgovskoje, Kultainen Kitaika, Esteri Discovery, Sügisdessert, Sandra, Slava Popediteljam, Särsö, Uslada, Tiina Auksis, Kovalenkovskoje, Aelita, Dace, Gita, Karamba, Krista Sügisdessert, akaneli, Sandra, Slava Popediteljam, Särsö, Uslada, Tiina Aelita, Saffran Pohjola, Eliakselan nauris akaneli, Sariola, Saffran Pohjola Baltika, Särsö, Slava Mizhurinska vyöhyke I Afrodita, Antonovka Saffrannoje, Aroma, Konsta, Linnan omena, Ola, vyöhykkeet II III Antonovka Saffrannoje, Konsta, Linnan omena, Wealthy, Eppulainen Afrodita, Ola, Tsistotel, Slavjanka, Åkerö - (Tsistotel, Eppulainen, Slavjanka, Konsta, Antonovka Saffrannoje)* vyöhykkeet II III vyöhykkeet IV V Syysomenat vyöhyke I vyöhykkeet II III vyöhykkeet IV V Talviomenat vyöhykkeet IV V Vo= vartetaan voimakaskasvuiselle perusrungolle, kuten A2, Antonovka, YP tai keskikokoiselle perusrungolle kuten MM106 H= vartetaan hillittykasvuiselle perusrungolle,.kuten B9, B396, M9, MM26, MTT1 * = talvilajikkeet eivät aina ehdi kypsyä vyöhykkeillä IV-V

Suosituslistan lajikkeet ja lajikekuvaukset - nämä ovat ensisijaiset luonnonmukaiseen omenantuotantoon suositeltavat lajikkeet terveytensä ja hedelmien laatuominaisuuksien vuoksi lajike väri vyöhyke perusrunko lajikekuvaus Nanna Kelta I-II Erit. (Katja x Buckley Giant) Norjalainen lajike 1984, aikaissatoinen, erittäin aikainen, lisenssilajike, saa herkästi mustelmia, säilyy 6-8 viikkoa kylmävarastossa. Viurilan Ananas aviher III H Viurilan kartanon nimikkolajike. Hedelmä keskikokoinen tai kookas, lievästi litteänpyöreä. Pohjaväri kellanvihreä. Tasainen peiteväri muodostunut viiruista ja pikku pisteistä. Kaunis ja erittäin hyvänmakuinen herkkuhedelmä. Kookas puu. Omenakoko hyvä vanhassakin puussa, talvenkestävä. Myöhäinen kesäomena. Junost Keltainen III-IV (I-II) Ei rupea Oktjabrenok', (Keltakaneli x Valkea kuulas) Venäläinen risteytysjaloste Moskovan hedelmäkoeasemalta v. 1938. Hedelmä keskikokoa pienempi, keltainen, pinnaltaan vahainen. Malto pehmeää, mehevää, heikosti mausteista, makeaa. ruvenkestävyys. Vaihtoehto vaaleaksi kesälajikkeeksi Keski- ja Pohjois-Suomeen. Maku makea, hapoton. Muumiotautia hiukan. Orlovim III (IV) (Antonovka x SR 0523) Kookas kesäomena, 130 170 g. Keltaista pohjaväriä peittää lähes kokonaan tumma viirukas aväri. Malto mehukasta ja kovaa, laikukkaasti kuulastuvaa. Maku sopivan happoista, makeaa ja voimakkaasti viiniaromista. Todellinen herkutteluomena. Satoisuus runsas. Myöhäinen kesäomena. Lavia IV Hedelmä keskikokoinen, lievästi litteänpyöreä, väriltään useimmiten kokonaan tumman kirkkaanainen. Malto hienorakeista, tiivistä ja mehevää, maku makeanhappoista, miellyttävää. Puu hyvärakenteinen ja hyvin taudinkestävä. Erittäin myyvän näköinen ja makukin hyvä, muumiotautia hiukan, kuljetuskestävyys heikko. Myöhäinen kesäomena. Suislepp av keltaviirui nen Ruven määrä vaihteleva Suislepper, Suislepskoje, Weissensteiner rothstrahliger, Huovilan omena. Virolainen lajike, joka on ollut meillä viljelyssä 1900-luvun alusta al-kaen. Hedelmät keskikokoisia ja harjuisia. Hehkuvan ruusunainen peiteväri viiruina tai läiskinä. Omena on mehukas, makeanhappoinen ja miellyttävän raikas, vadelmamausteinen. Suhteellisen kestävä muumiotautia ja rupea vastaan, sekä talvenkestävä. Säilyy 4 6 viikkoa. Saattaa vaatia raakileharvennusta. Kesäomenat

Pirja akelt.viir V Rupialtis, Vo mutta rupi ei ehdi usein pahaksi (Huvitus x Melba). Hedelmä pienehkö, kauniin aviiruinen. Malto pehmeä ja hienorakeinen. Maku hyvin miellyttävä, Melba-arominen. Aikaisin kesälajike, hedelmät kypsyvät lämpiminä kesinä jo heinäkuun lopulla. Puu on hillittykasvuinen ja talveentuu aikaisin. Satoisa ja talvenkestävä vielä V-vyöhykkeelläkin. Voi saastua rupeen, mutta käytetään usein ennen. Koko pieni, vaatii raakileharvennuksen. Ei hillittykasvuiselle perusrungolle. Muumiotautia voi esiintyä. Norland V (VI) Omena on pieni ja kaunis, aviiruinen. Aikainen kesäomena. Lajike on ollut koekasvatuksessa Suomessa vuodesta 1985 menestyen moitteetta. Altis muumiotaudille, mutta satoisa, hyvänmakuinen ja ilmeisen talvenkestävä. Discovery I Englannista peräisin oleva lajike vuodelta 1962. Kuori kolhuja kestävä. Malto kiinteää ja mehukasta, aromikasta. Herkkuomena. Talvenarka. Yleisesti viljelyssä Ahvenanmaalla. Koko pieni syysomenaksi, mutta maku hyvä. Uslada Kelta III Ei rupea Sandra III Voi saada rupea (Lobo x Huvitus) Laskettu kauppaan ja lisäykseen 1996. Hedelmä keskikokoinen tai suuri, lähes kokonaan hiukan viiruisen an peittämä. Malto vihertävänvalkoista, karkeahkoa ja mehukasta. Maku on hyvin miellyttävä, sokerin ja happoisuuden suhde pöytäomenaksi erittäin hyvä. Kypsyy syyskuun puolivälissä ja säilyy n. 3 viikkoa. Puu kookas ja leveähkö. Hieno pöytähedelmä. Piikkiön lajikkeista suositeltavin, vaikka voi silti saastua rupeen, hyvä väritys ja maku. Slava Popediteljam III Voittajalle kunnia. (McIntosh x Papirova) Ukrainalainen risteytys. Hedelmä kookas, 130 170 g, tummanainen, täyteläinen ja voimakasarominen. Malto kullankeltaiseen vivahtava, rapea, mehukas ja kevytsyöntinen vaikkakin tiivis. Korvaa Lobon ja Melban. Mallon kiinteys antaisi viitteitä hyvästä säilyvyydestä ja kauppakestävyydestä. Sügisdessert III Ruvenkesto H vaihtelee, voi saastua joskus enemmänkin Syysherkku'. (Antonovka x Wealthy) 1946. Hedelmät keskikokoisia tai suuria, jopa 160 g. Pohjaväri helakankeltainen, peiteväri ruusunainen. Malto mehukasta, kellanvalkeaa. Maku raikkaan happoinen, makea ja aromaattinen. Todella hieno omena. Kypsyy syyskuussa ja säilyy marraskuulle.maku maailman huipulta, värittyminen voi olla huono voimakaskasvuisella perusrungolla, puu yleensä varsin terve. Syysomenat Vo Nautinto'., persoonallinen maku, hapan/makea

Särsö akelt. III (IV-V) (Cloetta) Ruotsalainen lajike. Hedelmä keskikokoinen tai suuri, litteänpyöreä, sileäpintainen, oranssipisteinen tai viiruinen. Malto kiinteä, hienon happoinen, vähän makea. Ruvenkestävä ja muutoinkin hyvin terve. Parhaita luomulajikkeitamme. Kauniinmuotoinen omena, väritystä voisi joskus olla enemmän, toriomenana varmasti myyvä, talvenkestävä, vastustuskykyinen pihlajanmarjakoille. Saffran Pohjola IV (V) Lähes puhdas (Keltakaneli x Renet Orleanski) Venäläinen prof. Mitshurin risteytys v. 1909. Hedelmä keskikokoinen tai suuri, pitkänpyöreä, hyvä ja kaunis pöytähedelmä. Makea, lievästi happoinen, miellyttävä. Parhaimmillaan marraskuussa Puu hillittykasvuinen, pienehkö ja hyvärakenteinen. Sato alkaa aikaisin ja on runsas. Korkkiumaa hiukan. Tippuu yllättäen puusta, voi poimia hiukan raakanakin. akaneli V Voi saada rupea Aroma /Amorosa akelt. / I II (Ingrid Marie x Filippa), Alnarpissa. Kauppaan 1973. Korjuukypsä syyskuussa, nautintakypsä lokakuussa ja parhaimmillaan lokamarraskuussa. Satoisuus on säännöllinen, ja tasainen. Hedelmät keskisuuria, lähes pyöreitä. Kuori on sileä, kiiltävä, altis kolhuille. Hedelmän auringon puoleinen osa värittyy aiseksi. Hedelmäliha on kiinteää, rapeaa, makean hapokasta. Puun kasvutapa on keskinkertaisesta voimakkaaseen, latvus on leveä ja oksakulma laaja. Valoleikkaus parantaa värittymistä. Varastossa saattaa helposti saastua varastolaikkuun (Gloesporium). Aroma on kenttäkestävä omenarupea ja härmää vastaan. Omenat putoavat herkästi tuulisella säällä raakana. Herkkuomena. Päälajikkeita ammattiviljelyssä. Afrodita I II (III?) Aikainen talviomena Venäjän Orjolista. Käyttöaika loka joulukuussa. Rupi-immuni lajike. Kohtalaisen satoisa ja sato alkaa aikaisin, jopa kolmivuotiailla astiataimilla voimakaskasvuisella perusrungolla. Hedelmä täysin ainen, paino keskimäärin 150 g. Maku erinomaisen hyvä, aromikas, mutta vaatii noin 2 viikon viileän jälkikypsytyksen kehit-tyäkseen täydelliseksi. Puu isokokoinen tavallisella rungolla. Arvioitu menestyminen II. Rajka akelt H Värikkäin ja suosituin kaneliomenamme. Hedelmät keskikokoisia, muoto vaihtelee litteänpyöreästä kekomaiseen. avärin määrä vaihtelee viljelyssä olevan kannan mukaan. Maku voimakkaasti kaneliarominen. Hyvin terve ja talvenkestävä.ruven määrä vaihtelee paljon. Kesäomena pohjoiseen. Puu iso ja hankala leikattava sekä tulee myöhään satoikään. Hillitty perusrunko auttaa, mutta vaatii myös oksien taivuttamisen. Talviomenat (Vf) (Shampion X Katka). Tsekkiläinen lajike. Voimakaskasvuinen ja aikaissatoinen, taipumusta jaksottaissatoisuuteen. Hedelmä keskik., hyvänmakuinen, syöntikypsä heti korjuu jälkeen. Viljellään Ahvenanmaalla. Väritys ei välttämättä kovin hyvä. (Prima x Rubin. Tsekkiläinen lajike. ULO-varastossa säilyy tammikuulle, normaalivarastossa pehmenee melko nopeasti. Erittäin hyvän makuinen, makeanhapan, mehukas, korkea Cvitamiiinipitoisuus. Vaatii hillityn perusrungon. Mantereella ei kokemusta, mutta menestyy Ahvenanmaalla. Rruvenkestävänä menestymistä pitää kokeilla mantereellakin I-vyöh. Valmistuu hiukan Lobon jälkeen.

Rubinola akelt I (Vf) H (Prima x Rubin. Tsekkiläinen lajike. ULO-varastossa säilyy tammikuulle, normaalivarastossa pehmenee melko nopeasti. Erittäin hyvän makuinen, makeanhapan, mehukas, korkea Cvitamiiinipitoisuus. Vaatii hillityn perusrungon. Mantereella ei kokemusta, mutta menestyy Ahvenanmaalla. Rruvenkestävänä menestymistä pitää kokeilla mantereellakin I-vyöh. Valmistuu hiukan Lobon jälkeen. Ola (Cortland) II (III) (Ben Davis x McIntosh) Kookas ainen talviomena. Maku ja ulkonäkö muistuttavat Loboa. Kypsyy vasta marraskuussa. Omenat pysyvät hyvin puussa. Näyttävä kookas omena, maukas, vastustuskykyinen pihlajanmarjakoille. Konsta III (IV) Koht. (Lobo x Antonovka, Y665) MTT/Piikkiön 1997. Myöhäinen syys/talviomena, korjuuaika syyskuun loppup., noin viikkoa ennen 'Lobo'a. Käyttökelpoinen noin kahden viikon varastokypsytyksen jälkeen, säilyy varastoituna joulu-tammikuulle. Omenat ovat suuria tai keskikokoisia, lähes kauttaaltaan aisia ja ne ovat tasaisesti puussa. Malto on valkoista ja karkeaa. Maku on hapan, aromi mieto. Omena sopii talouskäyttöön. Puu on hillittykasvuinen, leveähkö. Muistuttaa hiukan Atlas ja Raike-lajikkeita. Etuna ko. lajikkeisiin nähden on sen ruvenkestävyys, siinä ei viljelytestin aikana (1984-97) ole havaittu omenarupea. Omena soveltuu hyvin myös talouskäyttöön. Linnan omena III Kotimainen lajike, lähtöisin Lohjalta. Hedelmä hyvin kookas, väriltään täysin ainen ja erittäin painava ja mehukas, ihanteellinen viiniomena. Kypsyy lokakuussa ja säilyy jouluun. Maku paranee säilytyksen aikana. Wealthy, kuvassa Red Wealthy III 'Tartu roosoun. Minnesotassa 1860 luvulla marjaomenan siemenestä. Omenan koko vaihtelee, nuorten puiden suurista vanhojen puiden pieniin. Pohjaväri on vihreä, sitä peittaa runsas loistavan ainen peiteväri. Malto valkeaa, mureaa ja mehevää. Maku viinihappoinen, kypsänä miellyttävä. Sadoltaan Wealthy on ilmiömäisen hyvä. Parhaita mehuomeniamme eteläisiin vyöhykkeisiin. Antonovka Saffrannoje Kelta IV (Antonovka x Renet Orleanski) I.V. Mitshurinin risteytys vuodelta 1909. Talvenkestävyys samaa luokkaa päälajikkeen kanssa. Lajike tekee runsaita satoja aloittaen jo nuoresta. Hedelmän pohjaväri on keltaisenvihreä ja kylki ertava. Myös tämä lajike on hyvä talousomena, mutta tuorehedelmänä päälajiketta maukkaampi.

Kokeilulistan lajikkeet ja lajikekuvaukset - näitä lajikkeita suositellaan kokeiltavaksi luonnonmukaisessa omenantuotannossa pienillä aloilla. Lajikkeiden pitäisi n ja hedelmien laatuominaisuuksien vuoksi soveltua hyvin luonnonmukaiseen tuotantoon, mutta käytännön kokemukset niistä ovat vielä puutteellisia. Kesäomenat lajike väri Eir Kelta Koht. ruvenk. (Katja x Buckley Giant) Norjalainen lisenssilajike 1984, satoisa, syötävissä heti korjuun jälkeen, säilyy kaksi kuukautta varastossa, keskikokoinen hedelmä, kolhunarka. Kypsyy epätasaisesti. Wellington (Cortland x Crimson Beauty) USA:ssa. Hedelmä suurikokoinen ja ajuovainen. Kromosomistoltaan triploidi. Maukas kesäomena, josta saa myös hyvää sosetta. Lajike ollut Suomessa koekasvatuksessa vuodesta 1958. Sato kypsyy samanaikaisesti syyskuun alussa. Voisi kokeilla IV-vyöhykkeellä asti. Medunitsa Kelta? IV Ruvenkestäv ä (Wealthy x Kaneli) (Hunajainen) Herkullisen makuinen venäläinen kesäomena. Hedelmä kookas, 110-140 g, Pohjaväri keltainen, jota peittää oranssi-tumma a, pinnassa sinihärmeisyyttä. Maku lievästi happoinen, hyvin makea, hunaja-arominen. Malto karkeaa, vihertävää, voimakkaasti kuulakkaaksi tulevaa. Kypsyy elokuun lopussa. Puu voimakaskasvuinen. Satoisuus säännöllinen keskinkertainen. Hieno omena. Konfetnoje aviher IV H (Papirova x Korobovka) (Konvehdinomainen) Venäläinen risteytys. Tullut Suomen Baltiasta 1990. Hedelmä keskikokoinen, vihreänkeltainen, tiilenaisin juovin. Malto karkearakeista, kellertävää, mehukasta ja suussa sulavaa. Maku todella herkullinen, mietohappoinen, hyvin makea ja aromikas. Menestynyt hyvin Karstulassa n. 10 vuotta. Borgovskoje kelt. (Peltosalmen imelä) Venäläistä alkuperää. Ehdottomasti talvenkestävimpiä kesälajikkeitamme. Hedelmä keskikokoinen, usein pitkulainen, kypsänä keltainen ja hyvin lievästi aviiruinen. Maku puhtaan makea, lähes hapoton, lasten suosiossa. Hyvin terve ja satoisa lajike. Lepaan Meloni Keltainen V H Emopuu Lepaan vanhasta hedelmätarhasta1830-luvulla, Lajiketta pidetään erityisen talvenkestävänä. Hedelmä keskikokoa pienempi, vaalean keltainen, maku makea, hapoton, jonkin verran melonimausteinen. C-vitamiinipitoisuus huomattavan korkea. pölyttäjä. Kultainen Kitaika (Valkea Nalif x Kitaika) (Kitaika Zolotoje) Venäläinen prof. Mitshurin risteytys v. 1907. Kitaika on siperianomena (Malus prunifolia), jonka erinomainen talvenkestävyys on periytynyt tähän lajikkeeseen. Hedelmä pieni, kullankeltainen, maukas viinihappoinen, kuin marmelaadikarkki. Puu tuleentuu aikaisin, on itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä toisille lajikkeille. kelt. vyöhyke IV V (VI) V (VI) perusrunko lajikekuvaus

Syysomenat Kovalenkovsk oje Auksis Katinka I Aelita akelt. III (IIII IV) Slava Mitzurinska Kelta V Lajike on suurisatoinen. Hedelmä on kooltaan suuri ja pyöreä. Pohjaväri on vihertävänkeltainen, jossa peitevärinä kyljessään on tiheää ja oranssinhohtoista aista viiruisuutta. Maku on mehukas, hiukan mausteinen ja makean viinihappoinen. Lajike onkin havaittu mainioksi viiniomenaksi. Baltika Kelta V (I-III) Satoisa ja kestävä, pidetään Harlamovskia parempana. Viljellään runsaasti Pietarin seudulla. Hedelmä keltainen voimakkaasti aviiruinen. Aromikas, tuore-ja talouskäyttöön. Myöhäinen satoikä, 5-6 vuotta istuttamisesta Gita. I II? Valkovenäläinen syysomena, kaunis keskikokoinen hedelmä, mehukas, makea, säilyy jouluun. Talvenkestävyys meillä kysymysmerkki. H (McIntosh x Gravensteiner) Liettualainen jaloste. laadukas sato, tiputtaa toisinaan, talvenkestävyys heikohko, isot hedelmät, erittäin hyvä maku, B9 ja B118 hyviä perusrunkoja (Katja äitilajike). Keskivoimakas kasvu, satoisa ja aikaissatoinen. Hedelmä keskisuuri pyöreä, hieno aromi. Istutetaan paljon Norjassa. Saanut Piikkiössä talvivaurioita. Vain lämpimille paikoille. (Wealthy x Kaneli) Venäläinen Isajevin jaloste. Hedelmä kookas 150 170 g, kekomainen, harjuinen. Väri valopuolelta karmiini, varjopuolelta keltaoranssi. Malto valkoista, hienorakeista ja mehukasta, kevytsyöntista. Maku makea, miedosti happoinen, miellyttävä makukokonaisuus. Loka-marraskuun myyntiin. Keskikokoiset, houkuttelevat, mehukkaat, maukkaat hedelmät, satoisa, keskikokoinen puu, talvenkestävä. Erittäin lupaava latvialainen lajike.

Eliakselan nauris kelt. IV (V) Puu hyväkasvuinen, runkojohtoinen ja hyvin terve. Hedelmä kookas, litteänpyöreä, kypsänä keltainen, mehukas ja murea. Maku raikkaan happoinen, perus- ja monikäyttöomena. Tsistotel akelt IV Koko keskikokoinen tai suuri, 100 150 g. Hedelmä vihreänkeltainen, toispuoleisesti aviiruinen, kaunis. Malto valkeaa, kovaa ja mehukasta. Maku lievähappoinen, ei varsin makea, lieväarominen perusomena. Maussa Anisovkan piirteitä. Runsassatoinen ja vaatii raakileharvennusta. Säilyy hyvin jouluomenaksi. Eppulainen aviher IV Ei rupea, mutta satotaso heikohko. Hedelmä keskikokoinen tai kookas, kauniin ainen. Malto rapeaa, mehukasta ja kevytsyöntistä. Maku ryytimäisen arominen, sopivan makea ja lievähappoinen. Triploidille lajikkeelle hyvä pölyttyjä erityisen tärkeä. Kypsyy hiukan ennen Loboa. Slavjanka Kelta IV Hedelmä keltainen, valopuolelta kuultavasti vaalean ainen, keskikokoinen, hyvä pöytäomena. Puu hillittykasvuinen ja pienikokoinen, tulee nuorena satoikään, erittäin runsassatoinen. n Hieno omena, erityisesti Parikan kanta on erityisen hyvä. Tuppilohomen voi olla ongelma, kun se ei näy päälle. Parikan kantaa rajoitetusti Piikkiöstä. Talviomenat Åkerö Kelta II (III) (Hassel/Parikk a)

Ruotsalaiselta luomusuosituslistalta lajikkeet, joiden pitäisi menestyä ainakin I-vyöhykkeellä, kokeiltavaksi pienessä mitassa. Aikaisuus lajike Kesä Eir Kesä Nanna Kesä /syys Ella Syys Idunn väri vyöhyke perusrunko lajikekuvaus Kelta- I-II Koht. Norjalainen lisenssilajike 1984, satoisa, syötävissä heti korjuun jälkeen, säilyy kaksi kuukautta varastossa, keskikokoinen hedelmä, kolhunarka Kelta- I-II Eritt. Norjalainen lajike 1984, aikaissatoinen, erittäin aikainen, lisenssilajike, saa herkästi mustelmia Kelta- I-II Latvialainen lajike, joka pärjännyt hyvin kokeissa Ruotsissa. Hyvin värittynyt maukas hedelmä, hyvä, erittäin lupaava I-II Norjalainen lajike 1984, hedelmä pysyy hyvin puussa, aikainen satoikä, hyvä maku, lisenssilajike Katja I-II Koht. Heikkokasvuinen satoiässä, vaatii hyvät leikkaukset, makean hapan hyvä aromi, talvehtinut Piikkiössä huonosti. Saltanat akelt I-II Lupaava Kazakhstanilainen lajike, kokeissa mm. Ruotsissa. Ammattilajike Latviassa. Isohkot kauniit, mehukkaat hedelmät. Säilyy hyvin 4-5 kk, kestää hyvin kuljetusta. Perusrungot mm. B9 ja B396, köyhemmillä mailla myös MM106. Fredrik Oranssi Uusi Balsgårdin jaloste, tulossa markkinoille, muistuttaa Aromaa, ruvenkestävä. Kivikin omistama lajike? Syys Syys Talvi?

Virolaisia lajikkeita, joiden pitäisi menestyä ainakin I-II vyöhykkeellä, kokeiltavaksi pienessä mitassa. Aikaisuus lajike väri vyöhyke perusrunko ajikekuvaus Karamba akelt Koht. ruvenk. Hedelmät keskikokoa tai pienempiä, makeita, hiukan muhkuraisia, säilyy jouluun, kukinta myöhäinen Tiina Kelta Hapoton, makea lajike, satoisa, suurehkot hedelmät (130-160 g), satoikä alkaa varhain. Kypsyy syysomenaksi melko myöhään. Krista akelt Hedelmä 100-200 g, hedelmäliha vaalea, tiheä mehukas, hyvä makea, säilyy marras-joulukuulle jopa kauemmin, mutta maku voi heiketä, keskikokoinen puu, hyvät oksat, talvenkestävä, kohtuullisen taudinkestävä Kastar, makea Katre Keskikokoiset tai suuret hedelmät (100-200 g), pitkään kevääseen säilyvä talviomena Kikitriinu Kelta Koht. ruvenk. Talvenkestävä, hyvä makea, Syysomenat Talviomenat

Latvialaisia lajikkeita, joiden pitäisi menestyä ainakin I- vyöhykkeellä, kokeiltavaksi pienessä mitassa. Aikaisuus lajike väri vyöhyke perusrunko ajikekuvaus Agra Aikainen kesäomena, kypsyy ennen valkeaa kuulasta, talvenkesto vähintään kuten Discovery, kestää varastointia hyvin, keskimehukas, hyvä maku, B9 hyvä perusrunko Roberts Tarvitsee useita korjuukertoja, suuret mehukkaat aromaattiset hedelmät, lievää jaksottaissatoisuutta, sietää viileitä kesiä, keskinkertainen satotaso Dace Kelta kenttäkestäv yys (Liiankin) isot hedelmät, mehukkaat, hyvän makuiset, erittäin aikaissatoinen, satoisa, arka omenakääriäiselle. Sietää viileitä kesiä. Gita kenttäkestäv yys Keskikokoiset, houkuttelevat, mehukkaat, maukkaat hedelmät, satoisa, keskikokoinen puu, talvenkestävä. Erittäin lupaava lajike. Edite I? kenttäkestäv yys Suuret hedelmät, kauniit, mehukkaat, aromi kehittyy varastossa, satoisa, sietää viileää ilmastoa, myöhäinen. Kesäomenat Syysomenat Talviomenat

Pilariomenalajikkeita Aikaisuus lajike väri vyöhyke perusrunko lajikekuvaus Baiba Latvialainen uusi rupi-immuuni pilariomena. Taudinkestävä, aikainen, hedelmät muistuttavat maultaan Melbaa, hieman miedompia, kukkii aikaisin, lievää jaksottaissatoisuutta. Kesäomena N:o 23 Latvia Koht. ruvenk. Aikaissatoinen, lievää jaksottaissatoisuutta, melko talvenkestävä. Hedelmät keskikokoa, aromaattisia, hyviä, hapokkuus vähenee varastossa. Syys/kesäomena N:o 20 Latvia akelt Koht. ruvenk. Aikaissatoinen, isot kukat ja lehdet, talvenkestävä, hedelmät keskikokoa, kauniita, mehukkauta, erittäin hyviä, saattaa tiputtaa hedelmiä. Syysomena. Syys Dzin Kelta IV Kasvaa noin 50 cm leveäksi ja 3 m korkeaksi, ei juuri tarvitse leikata. Omenat makeanhappamia, keskikokoisia. Syys Arbat Kasvaa noin 50 cm leveäksi ja 3 m korkeaksi, ei juuri tarvitse leikata. Omenat makeanhappamia, keskikokoisia. IV