Hyperloop 5. liikennemuoto

Samankaltaiset tiedostot
Hyperloop Uusi 5. liikennemuoto

Hyperloop Case Salo. Kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo.

Hyperloop Case Salo. Kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo.

Hyperloop pohjoismainen testirata Saloon ja tunneli Tukholmaan

Liikenneväylät kuluttavat

Hyperloop ja Salo. Tilannekatsaus Tekes-hankkeen jälkeen. Anita Silanterä, Jarmo Heimo, Peter Nisula.

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet Jukka Talvi

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

Älykäs lipunmyyntiratkaisu älykästä tulevaisuutta varten YRITYS

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ

Uuteen Saloon sopiva taloudellinen ja kevyt liikenne- ja kuljetusjärjestelmä

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6.

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Number 9 Tutkimus- ja tuotekehitysympristö

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Liikennemurros kaupungistumisessa näkökulmia Oulusta

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Tampereen raitiotiehanke

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

Digitalisaatio ja disruptiot liikennesektorilla

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & Jenni Kuronen

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala,


Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Kommenttipuheenvuoro Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Iso Omena laajennuksen ja Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen käynnistyy. Marko Juhokas ja Risto Seppo

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä

Tavoitteena on luoda toimiva matkakeskus ja korkeatasoista kaupunkiarkkitehtuuria asemaympäristön historiallisia piirteitä vaalien.

Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia

Kaicell Fibers Tulevaisuuden biojalostamo Paltamoon Vesa Mikkonen Metsätalouspäivät Rovaniemi

Etelä Suomen näkökulmasta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie

UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN

Helsingin alue- ja täydennysrakentaminen

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

FinEst Bay Area Project FinEst Bay Area Development / Peter Vesterbacka & Kustaa Valtonen

E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä

Älykäs sähköinen liikenne Turussa. Risto Veivo ja Janne Rinne Turun Vanha Raatihuone

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Pohjois-Savon liikennepäivät Osastopäällikkö Kirsi Pulkamo

Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Ajankohtaista

Pääyhteistyökumppanit & menossa mukana

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

MYYNTIESITE. KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m m2

Keski-Suomi pyöräilee -seminaarikiertueen työpaja. Koonti Elina Hasanen

CORESMA 2012 Wanha Satama Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki

Pohjaveden suojaus tien kohdalla

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

2018

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun

Pilivipalavelut Cloud Business 2012 Parempaa paikallista pilveä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

näkökulma 2008 Rambollin tulevaisuusseminaari

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki , Matti Roine, johtava tutkija, VTT

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Reima Päivinen Käyttötoimikunta Ajankohtaiset asiat

Kansallinen älyliikenteen strategia

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

FinEst Link -projekti

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

Helsingin matkailun potentiaali. Helsingin Matkailusäätiö

EGLO RFID-projektit IDrum - A. Jalander - Nokian Renkaat. Vesa-Pekka Tapper

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari

Liikenteen muutosten hyödyntäminen maaseutumatkailussa

Metro länteen Kuukausi-info Länsimetro Oy

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti,

CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen

Yhdistää puoli Suomea

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö

Transkriptio:

Hyperloop 5. liikennemuoto

AIKA On etäisyyden oikea mitta, ei matkan pituus

LIIKKUMISEEN KULUVA AIKA Vaikuttaa elinpiiriimme ja siten myös yhdyskuntien kokoon ja rakenteisiin ALLE PUOLEN TUNNIN MATKA= KYLÄ/TAAJAMA/ KAUPUNGINOSA, PIKKUKAUPUNKI NOIN TUNNIN MATKA= SEUTU/MAAKUNTA/TYÖSSÄKÄYNTIALUE VUOROKAUSI= VALTIO, VALTION OSA

Varsinais-Suomi ja pääkaupunkiseutu eivät ole alle tunnin työssäkäyntialuetta - Tarvittaisiin nopeampi yhteys! Turku 55 km, n. 40 min by car Helsinki 115 km, 65 min by car

Varsinais- Suomi on väylä Skandinaviaa n ja Eurooppaan mutta kovin hidas väylä! 11 tuntia 3,5 tuntia 18 tuntia

MITÄ, JOS KAIKKI NÄMÄ ETÄISYYDET SUPISTUISIVAT ALLE PUOLEEN TUNTIIN?...

12 min 3 min 18 min 28 min 10 min Mitä, jos Tukholmasta Helsinkiin olisikin tarjolla HYPERLOOP?

Hyperloop Kokonaan uusi liikennemuoto! - nopea kuin lentokone, - sujuva kuin moottoritie, - miellyttävä kuin nykyaikainen hissi Se kuulostaa Science Fictionilta

mutta sitä tehdään parhaillaan.

Hyperloopin toimintaperiaate 2.Sukkulat laitetaan putkiin, joissa on täysin kontrolloitu liikkumisympäristö. 1.Rakennetaan sukkula, jossa voi kuljettaa rahtia tai matkustajia 4.Putkista poistetaan lähes kaikki ilma, jolloin ilmanvastus vähenee, mikä mahdollistaa hyvin suuren nopeuden vähällä energialla. 3.Sukkulat leijuvat passiivisen magneettikentän varassa ilman kitkaa.

Hyperloop on joustava ja nopea alueellisen liikenteen ja kuljetusten järjestelmä

Hyviä ominaisuuksia Suojassa putken sisällä Suuri nopeus (< 1200 km/t, lähes tyhjiö) Pieni energiatarve (Passiivinen magneetti peti, sähkö) Suuri kapasiteetti (20-90 hengen sukkula 10 s välein) Tavarakuljetus (merikonttimitoitus mahdollista) Pieni liittymisväli (mahdollista 20-30 km välein) Äänetön, saasteeton, vähän energiaa kuluttava Suuri matkustajamukavuus Korkeat turvallisuusvaatimukset

Kehitystyön kolme vaihetta: 1. Teknologian Testaus Hyperloop One -yhtiö Nevadan autiomaassa. Valmis vuoden 2017 alussa 2. Toiminnan Testaus 3-4 paikassa eri puolilla maailmaa 2017-20 3. Rakentaminen ja palvelun Käynnistäminen markkinaehtoisesti 2020-

Mitä Suomi hyötyisi Hyperloopista?

Nopea Hyperloop-yhteys mullistaisi aluetalouden ja saavutettavuuden: Tunnit Monta maata Erilliset kaupungit minuuteiksi yhdeksi superseuduksi saumattomaksi talousalueeksi Turku Salo: 5 min Salo - Helsinki: 10 min Tukholma Salo: 15 min Salo - Tallinna: 16 min

Hyperloop yhdistäisi Pohjoisen Kehityskäytävän Keski- ja Etelä- Eurooppaan Nykyinen talousalueen BKT 330 miljardia Northern Growth Corridor 117,6 Bn Rest of Finland 85,0 mrd. Stockholm 135,5 Bn SALO Tallinn 11,5 Bn St Petersburg 66,8 Bn

HYPERLOOP JÄRJESTELMÄN HYÖDYT EDELLÄKÄVIJYYS TIETOTAITO KARTTUU VIENTIMAHDOLLISUUDET SYNTYVÄT TYÖLLISYYS KOHENEE ELINKEINOTOIMINNOT MONIPUOLISTUVAT ALUEIDEN TASAVERTAISUUS PARANEE UUDENLAINEN YHTEISÖLLISYYS MAHDOLLISTUU LIIKKUMISEN HELPPOUS LISÄÄNTYY RIIPPUMATTOMUUS ASUINPAIKASTA KASVAA VERKOSTOMAINEN MONIKESKUKSISUUS VAHVISTUU

Salo-Turku Hyperloop -testirata ja kehittämiskeskus Saloon

Salon tarina = Suomen ICT-sektorin historiaa Potentiaali edelleen olemassa Radiotekniikan kehittäminen ja tuotanto 1920-luvulta lähtien TV-tekniikan kehittäminen ja tuotanto 1950-70-luvuilla (Salora) Matkapuhelintekniikan kehittäminen ja tuotanto 1980-2010-luvuilla (Mobira, Nokia, Microsoft)

Salon IOT -Osaamis- ja Kehittämiskeskus käynnistyy 2017

Infran kehittäminen itseohjautuvia ajoneuvoja varten IOT kehityskeskus ja 3D-tuotanto Salo - Älykkään teknologian kaupunki Paikallinen satama paikalliselle elinkeinotoimin nalle Hyperloop välillä Tukholma- Helsinki Kehitys- ja testi keskus Saloon Kaupunki uusien ratkaisujen testialustana Illustration: Janne Harju / Napa Illustrations

Salon kasvupotentiaali: Osaava insinöörityövoima Viihtyisä asuinympäristö, hyvät palvelut Rehevä luonto Edullinen hintataso Hyvä sijainti Runsaasti modernia laboratorio- ja tuotantotilaa Hyvä kaavallinen valmius kasvuun

SALO-TURKU HYPERLOOP- TESTIRATA 2016 YHTEINEN TAHDON- ILMAUS (LETTER OF INTENT) Salon ja Hyperloop One yhtiön välillä, kesäkuu 2016 ESISELVIYS välillä Tukholma- Helsinki, heinäkuu 2016 (KPMG ja Ramboll) VALTAKUNNAL- LINEN TAUSTARYHMÄ (LVM, )Marraskuu 2016 ESISELVITYS TESTIRADASTA välillä Salo-Turku, Salo/ TEKES, käynnissä SUOMEN ESITYS Salon testiradasta EU:lle vuodenvaihde 2016/17

SALO-TURKU -HYPERLOOP- TESTIRADAN JA KEHITTÄMISKESKUKSEN TOTEUTUS 2017 Kehittämiskeskuksen perustaminen Testiradan Rakentaminen, testaus, kehittäminen 2017-20 2018-20 2020- Testiradan Suunnittelu, testaus, kehittäminen Testiradan Käyttöönotto, testaus, kehittäminen

Suomi ja Varsinais-Suomi tarvitsee tällä hetkellä ennakkoluulotonta rohkeutta tarttua uusiin asioihin!

Kiitos! Jarmo Heimo Salon kaupunginarkkitehti 0447785100 Jarmo.heimo@salo.fi