Edunvalvonta on joukkuelaji liittokokouksen ja työttömyyskassan edustajiston päätökset 22. LIITTOKOKOUS 22. 25.5.2016 TYÖTTÖMYYSKASSAN EDUSTAJISTO
Metallityöväen Liiton 22. liittokokous Metallityöväen Työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous Liittokokouksen ja työttömyyskassan edustajiston kokouksen päätökset Metallityöväen Liitto ry Metallityöväen Työttömyyskassa
Sisällysluettelo Edunvalvonta...5 1 Työehtosopimustoiminta...5 1.1 Sopimus- ja neuvottelujärjestelmä...5 1.2 Työpalkat ja palkkapolitiikka...7 1.3 Työaika...9 1.4 Työsuhdeturva...11 1.5 Luottamushenkilöt...13 1.6 Sosiaaliset määräykset...15 1.7 Muut työehtosopimustoimintaa tai työlainsäädäntöä koskevat päätökset...18 2 Työympäristö, työsuojelu ja sosiaalipolitiikka...20 2.1 Työsuojelu...20 2.2 Lakisääteinen sosiaaliturva...22 2.3 Työttömyysturva...25 3 Tutkimustoiminta ja talouspolitiikka...27 3.1 Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka...27 3.2 Talous- ja veropolitiikka...29 3.3 Tutkimustoiminta...31 4 Kansainvälinen toiminta...32 4.1 Solidaarisuustoiminta ja kansainvälisen toiminnan resurssit...32 4.2 Kansainväliset yhteydet ja edunvalvonta...33 4.3 Kansainvälinen konserniyhteistyö...34 4.4 Ammattiosastojen kansainvälisen toiminnan tukeminen...35 Painopaikka Eura Print Oy, 2016 ISBN 978-952-7179-06-2 5 Järjestötoiminta...36 5.1 Alue- ja seuturyhmätoiminta...36 5.2 Ammattiosastojen järjestöllinen tila ja rakenne...38 5.3 Järjestäminen, jäsenhankinta ja kampanjointi...40 5.4 Markkinointi...42 5.5 Jäsenrekisteri...43 5.6 Nuorisotoiminta...45 5.7 Työmarkkinatiedotus ja oppilaitosyhteistyö...47 5.8 Ruotsinkielinen toiminta - svenskspråkig verksamhet...49 5.9 Kulttuuritoiminta...50 5.10 Lomatoiminta...51 5.11 Veteraanitoiminta...52 5.12 Muut järjestötoimintaa koskevat päätökset...54 Edunvalvontaa tukevat toiminnot...55 6 Koulutustoiminta...55 6.1 Yleinen koulutuspolitiikka ja ammatillinen edunvalvonta...55 6.2 Koulutussopimus...56 6.3 Alueellinen ja paikallinen koulutus...57 2 3
6.4 Murikka-opisto...58 6.5 Koulutusperiaatteet...60 7 Tiedotustoiminta...61 7.1 Ahjo...61 7.2 Verkkosivut ja muu sähköinen viestintä...62 7.3 Muu tiedotustoiminta...63 8 Liiton talous ja hallinto...64 Liiton talous...64 8.1 Jäsenmaksut...64 8.2 Jäsenedut...65 8.3 Avustukset ja korvaukset...66 8.4 Muut taloutta koskevat päätökset...67 Liiton hallinto...68 8.5 Voimavaroja keskustoimistoon ja aluetoimistoihin...68 8.6 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen...70 8.7 Liittoyhteistyö...72 8.8 Uusi keskusjärjestö...75 8.9 Muut hallintoa koskevat päätökset...77 Sääntömuutokset...79 9 Liiton säännöt...79 10 Aluejärjestön säännöt...83 11 Ammattiosaston säännöt...84 12 Työhuonekunnan säännöt...90 Henkilövalinnat...91 Liittohallitus...91 Liittovaltuusto...92 Liiton keskeiset linjaukset s euraavalle liittokokouskaudelle...95 Metallityöväen Työttömyyskassa 13 Metallityöväen Työttömyyskassa...99 13.1 Työttömyyskassan jäsenmaksu...99 13.2 Työttömyyskassan toiminta...100...100 13.3 Työttömyyskassojen yhdistyminen...101 Työttömyyskassan sääntömuutokset...103 Henkilövalinnat...105 Kassan hallitus...105 Kassan valtuusto...106 Edunvalvonta 1 Työehtosopimustoiminta 1.1 Sopimus- ja neuvottelujärjestelmä 1, 5, 6,7, 8, 12, 17, 19, 21, 23, 24, 28, 40, 41, 49, 54, 56, 57, 58, 59, 66, 72, 77, 81, 82, 84, 88, 97, 99, 101, 117, 121, 122, 135, 146, 147, 148, 169, 195, 200, 201, 205, 213, 214, 221, 227, 256, 268, 272, 275, 287, 299, 307, 309, 313, 332, 334, 338, 346, 357, 363, 376, 424 Esitykset 1.1.1 1.1.1.126 Esityksissä korostuvat työmarkkinaratkaisujen pituus, työehtosopimusten yleissitovuus, selkeys ja tulkintaoikeudet, sopimusten käytettävyys ja valvonta, paikallinen sopiminen, vuokratyövoiman käyttö, nollasopimusten kielto ja reaaliansioiden kasvattaminen. Kolmikantaisesta neuvottelujärjestelmästä ei pidä luopua. Sopimusratkaisuissa täytyy olla perälauta. Lakko-oikeuden ja yleissitovuuden säilyminen on turvattava, sopimusmääräyksiä täsmennettävä ja selvennettävä sekä työntekijöiden tulkintaoikeutta parannettava. Ulkopuolisen työvoiman käytölle pitää asettaa täsmälliset pelisäännöt ja vuokratyövoimaa täytyy voida käyttää vain rajatun ajan. Vuokratyöntekijöiden työehtoja on parannettava, käyttäjäyrityksen täytyy kantaa vastuu heidän työehdoistaan ja -oloistaan. Luottamusmiehillä on oltava käytännön oikeudet ja mahdollisuus valvoa vuokratun työvoiman työehtoja. Keskeisten työehtojen tulee olla vastaavat kuin tilaajayrityksen työntekijöillä. Paikallisesti sovittavien asioiden määrää ei pidä lisätä nykyisestä työ ehtosopimuksessa ja sopimuksiin edellytetään selkeitä pelisääntöjä sekä perälautamallia. Paikalliset sopimukset on tehtävä aina kirjallisesti. Paikallisia sopimuksia ei pidä voida tehdä työpaikoilla, joissa ei ole valittu pääluottamusmiestä. Paikallisen sopimisen edellytyksenä on oltava molempien sopijapuolten koulutus aiheesta. 4 5
Työehtosopimuksiin on lisättävä määräykset hallintoedustuksesta. Hal lintoedustuksen osalta määräykset on vietävä työehtosopimuksiin. Pääluottamusmiehen on oltava paikalla uusia työsopimuksia tehtäessä. Muutosturvaa on edelleen kehitettävä. Kaivosalalle on perustettava oma työehtosopimusneuvottelukunta ja säilytettävä neuvotteluoikeus. Kaivospiirin alueella täytyy noudattaa Malmikaivosten työehtosopimusta. Peltialan sopimus on saatava samanlaiseksi kuin pääalan sopimus. Jalometallialan on säilyttävä omana sopimusalana. Auto- ja konealojen sopimuksiin esitetään korjauksia. Muilla sopimusaloilla on huomioitava pääalan sopimukseen tulevat muutokset. 1.2 Työpalkat ja palkkapolitiikka ja aluejärjestöt 1, 4, 5, 6, 7, 8, 11, 12, 17, 19, 21, 23, 29, 40, 41, 45, 49, 52, 54, 55, 57, 58, 59, 66, 72, 74, 77, 81, 82, 84, 90, 91, 97, 99, 101, 102, 103, 105, 110, 116, 117, 122, 127, 128, 146, 147, 148, 155, 168, 169, 172, 175, 191, 195, 200, 205, 213, 214, 221, 235, 242, 254, 255, 256, 268, 270, 272, 274, 275, 287, 294, 299, 307, 309, 312, 313, 318, 329, 332, 334, 337, 338, 340, 346, 357, 363, 366, 368, 376, 377, 381, 419, 424, Varsinais-Suomi Satakunnan aluejärjestö Esitykset 1.2.1 1.2.401 Työtaisteluoikeus ja yleissitovuus on säilytettävä. Kolmikantainen sopiminen täytyy säilyttää yhtenä vaihtoehtona sopimusratkaisuja tehtäessä. Palkkapolitiikan tavoitteena on turvata metalliteollisuuden työntekijöiden Liitto jatkaa työelämän laadullisten uudistusten kehittämistä, tavoitteena kilpailukykyinen ja positiivinen palkkakehitys alan tuottavuus huomioiden eri sopimusalojen ja ammatti-, ikä ja kansallisuusryhmien sekä sukupuolten sekä kohottaa metallialan työn arvostusta. Palkkaperusteita on korotettava tasavertainen kohtelu. Liitto huomioi eri sopimusalojen erityispiirteet, sekä yleiskorotusta enemmän. Yleiskorotukset on toteutettava kaikille senttimääräisesti yhtä suurina. Ei paikallisesti sovittavia työpaikkakohtaisia eriä. toimintaympäristön muutokset sopimusalojen työehtosopimuksista neuvoteltaessa. Työ ehtosopimuksissa täytyy sopia ns. perälauta. Paikallinen sopiminen on osa työehtosopimusjärjestelmää. Työehtosopimuksen pakottavien määräysten on oltava sopimisen perälautana. Paikallinen tokset edellyttävät palkkarakenteen ylläpitoa ja kehittämistä eri palkkaustavat Liiton eri sopimusalojen tuotannon rakenteiden ja työn sisällölliset muu- sopimus on aina tehtävä kirjallisesti, ellei toisin sovita. Paikallisen sopimisen huomioiden. Vaativuuden mittausjärjestelmien tulee mitata töiden erityispiirteitä niin, että samapalkkaisuus ja töiden samanarvoisuus toteutuu. edellytys ovat kehittyvä ja toimiva neuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmä sekä ammattiosaston roolin vahvistaminen. Tasavertaisten sopimismahdollisuuksien turvaamiseksi sopimusosapuolet järjestävät Henkilökohtaista palkanosuutta kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota sen määritysperusteisiin, käyttöön ja prosentuaaliseen tasoon. koulutusta ja ohjausta työehtosopimuksen oikeaan soveltamiseen. Henkilökohtaisen palkanosuuden korotuksen tulee näkyä myös aikapalkkakehityksessä. Tuotannon kansainvälistyminen, verkostoituminen, erilainen alihankinta ja vuokratyövoiman käyttö sekä lisääntyvät työsopimukset, joissa ei ole määritelty minimityöaikaa, vaikeuttavat työehtosopimusten ja työlainsäädännön Palvelusvuosilisän ansaintaperiaatteessa täytyy huomioida työsuhteiden monimuotoisuuden ja keston kehitys. Palvelusvuosilisän ansaintaedellytyksiä noudattamisen valvontaa. Vaikutetaan siihen, että viranomaisvalvontaa on kehitettävä niin työsuhteen alku- kuin loppupäästä. lisätään siten, että väärinkäytökset voidaan estää. Liitto ohjaa voimavaroja Työntekijöiden ikään, työuraan ja kouluttautumiseen liittyvät tilanteet kansainväliseen edunvalvontaan. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen on voitava tarkistaa, että alihankkijoiden ja vuokratyöntekijöiden pitää huomioida työehtosopimusten palkkamääräyksistä neuvoteltaessa. työehdot ovat lain ja sopimuksen mukaisia. Palvelusvuosi- ja muita lisiä on voitava muuttaa palkallisiksi vapaiksi työntekijän näin halutessa. Työntekijöiden mahdollisuutta osallistua yritysten hallintoon täytyy lisätä ja heidän toimintaedellytyksiään edelleen kehittää. Vuorotyö- ja muita erillisiä lisiä ja korvauksia on kehitettävä ja korotettava. Vuorotyötä tekevien arkipyhäkorvauksissa täytyy huomioida kaikki työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät. Arkipyhäkorvausten maksuedellytyksiä pitää kehittää. Itsenäisyyspäivän palkan määräytyminen on saatava arkipyhäsäännösten piiriin. 6 7
Työskentelymääräyksiä tehdasalueen ulkopuolella on selkeytettävä ja parannettava. Päivärahan ja matkakorvausten maksamisen edellytyksiä on kehitettävä. Määräaikaisissa työsuhteissa lomakorvauksen osuutta pitää korottaa. Liiton tavoitteena on yhtenäisen palkkakehityksen takaava yleiskorotus, jolla turvataan reaaliansioiden nousu ja ostovoiman paraneminen. Sopimusratkaisujen pääpaino on solidaarisessa palkkapolitiikassa ja metallialan työn arvostuksen lisäämisessä. Sopimusratkaisuissa on otettava huomioon yritysten tuottavuutta parantavat toimet, joilla voidaan parantaa yritysten kilpailukykyä ja tätä kautta turvata metallialan työntekijöiden työllisyys ja vakaa ansiokehitys. Tuottavuuden kohottaminen pitää tehdä työntekijöiden asemaa ja työehtoja heikentämättä. Palkkapolitiikan täytyy turvata oikeudenmukaiset ja kilpailukykyiset palkat, jotta alalle hakeutuu koulutettuja ammattitaitoisia työntekijöitä. Tuottavuuden kasvu ja inflaatio tulee huomioida palkkapolitiikassa. Palkkarakenteen käyttöä ja kehittämistä jatketaan. Palkkarakennetta kehitetään vastaamaan muuttuneita työoloja ja tehtäviä. Palkkaustapoja ja menetelmiä kehitetään niin, että ne ovat kilpailukykyisiä ja kannustavia eri sopimusalat huomioiden. Palvelusvuosilisäjärjestelmää kehitetään edelleen niin, että se huomioi yhä paremmin työntekijöiden tarpeet sekä työelämän monimuotoisuuden ja työsuhteiden keston. Erillisiä lisiä ja korvauksia koskevia sopimusmääräyksiä kehitetään muun muassa tasoa parantaen. Työnohjaajien ja työnopastajien ansiokehitys täytyy turvata. Matkatyöhön liittyviä sopimusmääräyksiä parannetaan. 1.3 Työaika 1, 5, 7, 8, 10, 11, 12, 17, 19, 21, 41, 49, 52, 56, 57, 58, 59, 66, 72, 77, 81, 87, 97, 99, 101, 111, 122, 128, 135, 141, 146, 147, 148, 167, 168, 169, 195, 200, 213, 214, 235, 256, 268, 271, 272, 275, 287, 299, 309, 312, 313, 318, 338, 340, 344, 363, 366, 368 Esitykset 1.3.1 1.3.111 Vuosityöaikaa täytyy lyhentää vuosilomajärjestelyin. Samoin vuorokautista työaikaa. Ylitöiden lakisääteistä enimmäismäärää on rajoitettava sekä eri vuorotyömallien työaikoja lyhennettävä. Työtuntijärjestelmää muutettaessa noudatettavaa ilmoitusaikaa pidennettävä. Työnantajan mahdollisuutta määrätä lauantai työpäiväksi halutaan rajoittaa. Työajan tasaamista ja työaikajärjestelyjä koskevissa esityksissä pääpaino on työajantasaamisjärjestelmän kehittämisessä sellaiseen suuntaan, että vapaiden pitämisen osalta työntekijällä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa vapaan ajankohtaan. Päivä- ja kaksivuorotyössä työajan lyhennyskorvaus on maksettava aina vapaan pitämisen yhteydessä. Liitto seuraa työajan kehitystä Suomen keskeisten kilpailijamaiden suhteen ja jatkaa aktiivista toimintaa pitääkseen Suomen metalliteollisuuden työajan kilpailukykyisenä Suomen keskeisten kilpailijamaiden kanssa. Säännöllistä viikoittaista työaikaa ei tule pidentää. Liiton tulee asettaa pitkän aikavälin tavoitteeksi kokonaisvuosityöajan lyhentäminen. Vuosilomiin ja vapaisiin liittyviä sopimusmääräyksiä täytyy parantaa tavoitteena vuosiloman pidentäminen ansiotasoa laskematta. Työn kuormittavuus ja ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksaminen tulee huomioida työajan pituutta määriteltäessä. 8 9
Työaikajärjestelmiä on kehitettävä niin, että niissä otetaan tasapuolisesti huomioon niin työntekijöiden kuin tuotannonkin tarpeet. Erityistä huomiota täytyy kiinnittää vuorotyöjärjestelmiin liittyvien sopimusmääräysten parantamisessa. Työajan tasaamisjärjestelmää täytyy edelleen kehittää. Tasaamislisien maksaminen on kohdistettava vapaan pitämisen yhteyteen. Ylitöiden vuosittaista lakisääteistä enimmäismäärää on pienennettävä. 1.4 Työsuhdeturva 13, 49, 57, 58, 59, 66, 84, 99, 103, 195, 200, 208, 256, 268, 272, 318, 338, 357, 424 Esitykset 1.4.1 1.4.26 Irtisanomisaikoja pitää pidentää sekä irtisanomiskorvausten tasoa korottaa. Työvoiman vähentämisjärjestykseen halutaan selkeämmät pykälät ja niiden pitäisi olla määräävässä muodossa. Muutosturvaa on edelleen kehitettävä sekä Suomen työsuhdeturvaa nostettava kilpailijamaiden tasolle sekä EU-tasolle. Esityksissä korostetaan työantajaa antamaan irtisanotulle työntekijälle aina selvitys työsuhteen päätymisen syistä sekä perusteet niihin. Työnantajaa velvoitetaan osallistumaan irtisanotun työntekijän uudelleenkoulutukseen pitkäjänteisen suunnitelman mukaan. Lomautetuille kuin irtisanotuille esitetään oikeutta käyttää työterveyspalveluita työnantajan kustannuksella koko lomautuksen ajan sekä irtisanotuille vielä kolme kuukautta työsuhteen päätymisen jälkeen. Lomautusten keskeyttämiseen halutaan tiukemmat rajoitukset työehtosopimukseen. Lomautuksen keskeyttämiseen liittyviä sopimusmääräyksiä esitetään selkeytettävän. Määräaikaisten työsuhdeturvaa on parannettava niin, että jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa yhteenlaskettuna kaksi vuotta, niin hänen työsuhteensa katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Esitetään, että määräaikaista työsopimusta voi uusia vain kerran ja tämän jälkeen työsopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Vuokratyövoiman työsuhdeturvaa halutaan parantaa ja käyttöä rajata vain tuotannon huippujen tasaamiseen. Vuokratyöntekijöiden käyttöä on rajattava tilaajayrityksessä 3 6 kuukauteen, minkä jälkeen vuokratyöntekijät siirtyvät tilaajayrityksen vakituisiksi työntekijöiksi. Vuokratyöntekijöiden työsuhdeetujen pitää olla samaa tasoa kuin tilaajayrityksen palveluksessa olevien. 10 11
Liitto toimii aktiivisesti muutosturvan kehittämiseksi niin, että sen avulla voidaan turvata jäsenten uudelleen työllistyminen mahdollisimman nopeasti koulutuksen sekä muiden tukitoimien avulla. Taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella irtisanotuille työntekijöille työnantajan täytyy kustantaa uudelleenkoulutus. Liitto toimii aktiivisesti irtisanomismenettelyyn ja irtisanomisperusteisiin sekä lomautuksiin liittyvän sopimustoiminnan ja lainsäädännön määräysten selkeyttämiseksi, täsmentämiseksi ja parantamiseksi. Liitto edistää toistaiseksi voimassaolevien työsuhteiden käyttöä. Määräaikaisten työsuhteiden perusteita on selkeytettävä. Liitto toimii aktiivisesti vaikuttamalla lainsäädäntöön sekä sopimuksiin niin, että saamme työterveyspalveluiden käytön toistaiseksi lomautetulle sekä irtisanotuille työntekijöille työvelvoitteen päättymisen jälkeen vähintään henkilön irtisanomisajan pituiseksi ajaksi. Vuokratyövoiman käyttöön liittyviä sopimusmääräyksiä täytyy edelleen kehittää. 1.5 Luottamushenkilöt 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 11, 12, 13, 17, 19, 21, 23, 28, 29, 41, 49, 52, 55, 56, 57, 58, 59, 66, 70, 72, 74, 77, 81, 84, 99, 101, 103, 109, 111, 117, 118, 122, 128, 135, 146, 147, 148, 169, 179, 195, 200, 210, 213, 214, 227, 235, 254, 255, 256, 268, 272, 275, 287, 299, 307, 309, 313, 329, 332, 338, 340, 346, 366, 368, 424 Esitykset 1.5.1 1.5.256 Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiota on kehitettävä niin, että ne vastaavat sekä pienten ja keskisuurten että suurten yritysten tarpeita, ottaen huomioon myös työpaikalla toimivat vuokratyöntekijät ja aliurakoitsijat. Luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuksia ja toimintaedellytyksiä pitää vahvistaa. Luottamustoimissa toimivien henkilöiden ajankäyttöä ja korvauksia laskettaessa tulee vuokratyöntekijöiden ja alihankkijoiden määrä ehdottomasti ottaa huomioon. Luottamushenkilöiden keskinäistä ja henkilöstön yhteistoimintaa on parannettava konsernimuotoisissa yrityksissä. Luottamusmiehille on saatava osittainen työstä vapautus myös pieniin yrityksiin. Keskisuurissa yrityksissä on oltava kokonaan työstä vapautettu pääluottamusmies. Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiossa toimivien henkilöiden työsuhdeturvaa, ajankäyttöä ja kuukausikorvauksia koskevia sopimusmääräyksiä pitää parantaa ja yhtenäistää. Työsuojeluorganisaatiossa toimivien henkilöiden asema on otettava huomioon työehtosopimuksessa. Luottamusmiehillä oltava velvollisuus kouluttautua ja heidän tiedonsaantioikeuksiaan on laajennettava. Luottamustehtävissä olevien jaksamisen eteen tehtäviä toimia on vahvistettava. Yritysten hallintoelimiin valittujen työntekijöiden edustajien toimintaedellytyksiä täytyy vahvistaa. Ennen luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämistä asia pitää käsitellä liiton ja työnantajapuolen välillä tai oikeusteitse. Luottamustehtävän päättymisen jälkeistä jälkisuojaa on pidennettävä. 12 13
Luottamustehtävissä toimivien henkilöiden ansiokehityksen tulee nykyistä paremmin seurata yrityksen muiden työntekijöiden ansiokehitystä. Ammattiosaston toimihenkilöiden neuvottelu- ja liikkumisoikeus ammattiosastoon kuuluvien työntekijöiden työpaikoilla on toteutettava. Ammattiosastojen on voitava valita edustaja, joka osallistuu neuvotteluihin ja paikallisten sopimusten tekemiseen erityisesti niillä pienillä työpaikoilla, joilla ei ole luottamusmiestä. Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaation kehittäminen on yksi työehtosopimustoiminnan pysyvistä painopisteistä. Luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksia on yhtenäistettävä ja kehitettävä sekä parannettava sopimus- ja lakiteitse. Erityistä huomiota tulee kiinnittää luottamushenkilöiden jaksamiseen, ajankäyttöön, ansiokehitykseen, irtisanomissuojaan, koulutukseen ja tiedonsaantiin sekä mahdollisuuksiin toimia yrityksen hallinnossa. Ulkopuolisen työvoiman lisääntyneen käytön vaikutukset on huomioitava luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksia parannettaessa. Ammattiosaston roolia luottamusmies- ja työsuojeluorganisaation tukena vahvistetaan. Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiota ja -järjestelmää kehitetään vastaamaan paremmin nykyisiä yritys- ja konsernirakenteita. 1.6 Sosiaaliset määräykset ja aluejärjestöt 1, 5, 6, 7, 8, 17, 21, 23, 29, 41, 43, 49, 52, 56, 57, 58, 59, 63, 66, 70, 72, 74, 77, 81, 84, 91, 97, 99, 101, 102, 103, 110, 111, 117, 118, 122, 134, 135, 146, 147, 148, 149, 169, 175, 179, 186, 191, 195, 197, 200, 208, 210, 213, 214, 221, 235, 254, 255, 268, 272, 274, 275, 287, 294, 299, 309, 312, 318, 329, 334, 338, 340, 345, 346, 366, 376, 381, 424, Varsinais-Suomi Satakunnan aluejärjestö, Häme Pirkanmaan aluejärjestö Esitykset 1.6.1 1.6.226 Palkalliseen poissaoloon oikeuttavaa hoidettavan lapsen ikärajaa on nostettava ja poissaoloaikaa pidennettävä. Kotona olevan vanhemman joutuessa sairaalahoitoon työssä käyvällä vanhemmalla on oltava oikeus jäädä hoitamaan lasta ja saada siitä sairausajan palkkaa. Mikäli työntekijän lapsi sairastuu silloin, kun toinen vanhemmista on yövuorossa, on toisella oikeus jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta ansioitaan menettämättä. Korvauksen edellytyksenä ei saa olla lapsen sairaus. Omailmoituskäytäntöä on sovellettava myös sairaan lapsen hoitoon. Lasten neuvolatarkastukset on saatava palkallisiksi. Vammaisen lapsen äkillisestä sairaudesta johtuvan poissaolon on oltava palkallista iästä riippumatta. Korvaavaan työhön määräämisen täytyy aina perustua työterveyslääkärin arvioon ja työntekijän vapaaehtoisuuteen. Korvaavasta työstä on tehtävä työpaikalla sopimus työnantajan ja työntekijöiden edustajan kanssa. Työntekijällä on oikeus saada palkallista tilapäistä vapaata lähiomaisen äkillisesti sairastuessa hoidon järjestämiseksi tai omaisen hoitamiseksi sekä lähiomaisen kuoleman johdosta. Korvaus lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta maksetaan kuten sairausajan palkka. Jos työsuhde on kestänyt alle kuusi kuukautta, ensimmäinen poissaolopäivä on karenssipäivä. Lakiin tai työehtosopimuksiin on saatava määräykset ikääntyneelle ja osin työkykynsä menettäneelle, tai sen uhan alla olevalle, oikeudesta tehdä kevyempiä työtehtäviä työpaikan sisäisen työjärjestelyn mahdollisuuksien rajoissa. Samalla on sopimuksilla varmistettava em. tapauksissa palkkatason säilyminen. 14 15
Lääkärin määräämät fysikaaliset hoidot on saatava lakisääteisesti työnantajan kustantamiksi. Sairausajan karenssi on poistettava alle kuuden kuukauden työsuhteista. Omailmoituskäytäntö sairauslomatapauksissa on kirjattava työehtoso pi - mukseen. Työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta on pidennettävä ja tekstiä muutettava niin, että sairausajan palkkaa koskevan korvausjakson pituus muutetaan työpäiviksi kalenteriajanjakson sijaan. 55 vuotta täyttäneille, työsuhteessa oleville on saatava vuotuinen lääkärintarkastus työnantajan kustannuksella. Jos hammassairaudesta johtuvat toimenpiteet aiheuttavat työtekijän työkyvyttömyyden, niin näistä tapauksista on saatava parempi kirjaus työehto sopimukseen. Hampaiden hoidon pitää kuulua työterveyshuoltoon. Synnytyksessä mukana olevien isien synnytyspäivä palkalliseksi. Keskeytyvää tai keskeytymätöntä vuorotyötä tekevän työntekijän pitää saada osittainen hoitovapaa halutessaan siten, ettei vuorokautista työaikaa tarvitse yövuorossa lyhentää. Näin kertyneet tunnit täytyy halutessaan voida kompensoida muissa vuoroissa. Isyysvapaa kokonaan palkalliseksi. Äitiysloman palkkaa 65 päivää. Ikääntyville työntekijöille seniorivapaat. Kaikki lääkärin toteamat hoidot ja sairauslomat sairausajan palkanmaksun piiriin. Vuokratyöntekijöiden pitää kuulua tilaajayrityksen työterveyspalvelujen piiriin. Tyky- ja hyvinvointia edistävä toiminta pitää saada osaksi työehtosopimusta. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä tasa-arvoisen työelämän kehittäminen on liiton keskeinen tehtävä. Jäsenten perhepoliittisten oikeuksien parantaminen on välttämätöntä. Isyysvapaa on saatava kokonaisuudessaan palkalliseksi ja äitiysvapaan palkanmaksujaksoa pidennettävä. Korvaavan työn käyttöön liittyvää ohjeistusta kehitetään siihen suuntaan, että työntekijän oma mielipide tulee huomioitua paremmin ennen korvaavan työn aloittamista. Tilaajayrityksen työnantajan vastuuta vuokratyöntekijöiden työterveyshuollon järjestämisessä lisätään. Työnantajan korvausvelvollisuutta sairaan lapsen hoidosta on edelleen laajennettava lapsen ikä, erilaiset perhetilanteet ja työaikamuodot huomioon ottaen. Sairausajan sopimusmääräyksiä täytyy parantaa. Työntekijän ja hänen lapsensa lyhytaikaisissa sairauspoissaoloissa on riitettävä työntekijän oma ilmoitus. Työntekijän ikä ja erilaiset perhetilanteet pitää huomioida työ kyvyttömyyttä ja lääkärintarkastuksia koskevia sopimusmääräyksiä kehitettäessä. 16 17
1.7 Muut työehtosopimustoimintaa tai työlainsäädäntöä koskevat päätökset 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 13, 17, 19, 21, 23, 29, 41, 43, 49, 52, 56, 57, 58, 59, 63, 66, 70, 72, 75, 77, 81, 84, 87, 90, 91, 97, 99, 101, 103, 109, 111, 116, 117, 122, 127, 128, 135, 146, 147, 148, 167, 169, 175, 179, 190, 195, 197, 200, 205, 208, 213, 214, 221, 235, 242, 255, 256, 268, 272, 275, 287, 289, 299, 302, 307, 309, 312, 313, 316, 318, 334, 335, 338, 340, 344, 345, 366, 368, 369, 376, 377, 419, 424 Esitykset 1.7.1 1.7.221 Metalliliiton on ryhdyttävä toimenpiteisiin kanneoikeuden saamiseksi. Tilaajavastuulain mukaista tilaajan vastuuta on selkeytettävä. Lakien ja työehtosopimusten noudattamisen valvontaa täytyy lisätä sekä niiden rikkomisesta seuraavia sanktioita kiristää. Työsuhteen päättämiskorvauksia on nostettava sekä luottamushenkilöiden työsuhteiden päättämistä vaikeutettava. Työnantajan tulkintaetuoikeus on poistettava. Vuosilomaa täytyy pidentää ja sen ansaintaa helpottaa ansiotasoa laskematta. Lomarahan määrää ja lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa lomakorvausta korotettava. Ryhmähenkivakuutuksen ehtoja parannettava lapsettomien avoparien osalta. Muutosturvaa täytyy parantaa. Työnantajan velvoitteita työsuhteen alkaessa sekä päättyessä täsmennettävä ja laajennettava. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia yhteistoimintaneuvotteluissa lisättävä. Työehtosopimusten yleissitovuus on säilytettävä. Työnantajan on noudatettava vain yhtä työehtosopimusta. Työehtosopimuksia ei saa heikentää. Työsuhdeturvaa on parannettava, erityisesti henkilöstön edustajien osalta. Työsuhteisiin vähintään 18 tunnin viikkotyöaika. Vuosilomaan liittyviä sopimusmääräyksiä sekä lainsäädäntöä täytyy kehittää. Liitto toimii aktiivisesti kanneoikeuden saamiseksi ammattiliitoille. Harmaaseen talouteen menetetään vuosittain merkittäviä summia. Tilaajavastuulaki ei nykymuodossaan ole riittävän tehokas ohjaamaan epärehellisesti toimivien yritysten toimintaa lain ja sopimusten edellyttämälle tasolle. Tilaajavastuulakia on kehitettävä niin, että sillä pystytään nykyistä paremmin valvomaan tilaajan vastuuta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä ja lain rikkomisesta on langetettava selvästi nykyistä suuremmat sanktiot. Valvontaviranomaisten resurssit täytyy jatkossa turvata. Työlainsäädäntöä on työsopimuksien osalta muutettava niin, että työnantajat eivät voi tehdä työntekijöille niin sanottuja 0-tuntisopimuksia. Työsopimuksessa on määriteltävä arvio todellisesta työajasta, jonka tulee olla vähintään 18 tuntia viikossa. Ryhmähenkivakuutuksen ehtoja on parannettava etenkin lapsettomien avoparien kohdalla. 18 19
2 Työympäristö, työsuojelu ja sosiaalipolitiikka 2.1 Työsuojelu 7, 8, 11, 21, 23, 41, 49, 57, 66, 77, 84, 87, 128, 146, 175, 195, 200, 214, 272, 299, 309, 313, 329, 338, 366, 376, 424 Esitykset 2.1.1 2.1.50 Seniorivapaita ja ikääntyviä työntekijöitä tukevat ohjelmat pakolliseksi työpaikoille. Erityisesti yli 55-vuotiaille mahdollisuus erimittaisiin palkallisiin vapaisiin, kevennettyihin työaikoihin ja työtehtäviin työuran keventämiseksi. Työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelupäälliköiden koulutukset pakollisiksi. Työsuojeluvaltuutetun oikeuksia on lisättävä yhteisellä työpaikalla. Yhteistoiminnan ja vastuiden selkeyttäminen työpaikoilla. Työntekijöiden kuntoutukseen ja työhyvinvointiin liittyvät kustannukset kokonaan työnantajan kustannettavaksi. Työterveyshuollon lakisääteistä tasoa kehitettävä ja laajennettava mm. sairaanhoidon, määräaikaistarkastusten, ASA-rekisterin, vuorotyön aiheuttamien haittojen ja samalla työpaikalla työskentelevien osalta. Työterveyshuoltopalvelut samantasoisina kaikille työpaikan työntekijöille. Yötyöstä voi kieltäytyä terveydellisistä syistä. Pakkasrajat ulkotöihin. Kaivoksiin pakollinen kommunikointijärjestelmä. Työntekijälle on turvattava mahdollisuus tilapäisiin työaikajärjestelyihin mm. vuorotyön osalta perhetilanteen niin vaatiessa. Lainsäädäntöön on vaikutettava rangaistuksien, korvauksien, yksintyöskentelyn sekä HTP-arvojen osalta. Työpaikan läheisyyteen on järjestettävä meluton, pölytön ja vedoton taukopaikka. Liiton on otettava työn kehittäminen eri muodoissa ammattiyhdistysliikkeen toiminnan yhdeksi kärkihankkeeksi. Liittojen perustettava kaikille sopimusaloille työhyvinvointityöryhmät, ja työhyvinvointisuunnitelmat pakollisiksi jokaiselle työpaikalle. Työsuojelu- ja työturvallisuushankintoihin oma budjetti. Työnantajan hankittava ja kustannettava riittävä määrä suojaimia ja vastattava niihin liittyvistä kustannuksista. Työn tilaajan on vastattava vuokratyöntekijöiden suojainten hankinnasta. Terveellinen, turvallinen työympäristö ja työviihtyvyys ovat keskeinen osa työelämän laadullista toimintaa. Metallityöväen Liitto on aktiivinen toimija työympäristöasioiden edistämisessä kaikilla tasoilla. Ennaltaehkäisyyn panostaminen ja eri-ikäisten sekä eri elämäntilanteissa olevien huomioiminen sekä yhteistyö takaavat henkilöstön hyvinvoinnin ja sitä kautta myös tuottavuuden parantumisen. Keväällä 2016 aloitetaan uusi työhyvinvointihanke nimeltään Työkaari kantaa. Hanke on teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke, jonka tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen koko työuran aikana ja sitä kautta työurien eheytyminen ja piteneminen. Hankkeelle on myönnetty Euroopan sosiaalirahaston ESR:n tukea. Tarkoituksena on edesauttaa työpaikkoja huomioimaan kaikenikäiset työntekijät pidempien työurien saavuttamiseksi. Liitto vaikuttaa eri yhteistyötahojen kanssa työturvallisuutta, -terveyttä ja -hyvinvointia koskevien säädösten, sopimusten ja ohjeiden valmisteluun. Työhygieenisiä raja-arvoja on kiristettävä ja lainsäädäntörikkomuksien osalta rangaistuksia kovennettava. Työterveyshuollon tasoa on parannettava ja saatavuus on turvattava koko maassa ja samantasoiset palvelut kuuluvat kaikille työpaikan työntekijöille. Työntekijän kuntoutustarpeen arvioinnissa on otettava käyttöön kokonaisvaltainen näkökulma, jolla estetään sairastuminen ja ennenaikainen työkyvyn menettäminen koko työsuhteen ajalla. Puutteellinen osaaminen vaikeuttaa työpaikkojen työsuojelutyötä ja sen kehittämistä. Erityisesti työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön sekä muun työsuojeluhenkilöstön osaamista ja yhteistoiminnan vahvistamista täytyy tukea sopimuksin, lakiteitse ja koulutuksen saatavuutta parantamalla. Liitto vaikuttaa edelleen SAK:n kautta niin, että yksintyöskentelystä tehdään selkeämpi ja tiukempi asetus tai ministeriön ohjeet, joilla määritellään tarkemmin turvallisuuteen liittyvät järjestelyt. Työpaikalla vaarat ja riskit tulee tunnistaa ja arvioida kattavasti. Työnantajan on kustannuksellaan hankittava ja huollettava tarvittavat suojavälineet ja -vaatetus niitä tarvitseville työn tarpeen edellyttämällä tavalla. Samalla työn välittömässä yhteydessä on oltava tarvittavat henkilöstö- ja sosiaalitilat. 20 21
2.2 Lakisääteinen sosiaaliturva 1, 5, 7, 8, 10, 40, 49, 58, 59, 70, 84, 200, 201, 213, 221, 272, 275, 287, 302, 309, 338, 352, 424 Esitykset 2.2.1 2.2.42 On toimittava yhdessä SAK:n kanssa siten, että työntekijän ostovoima säilyy myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen. On aloitettava neuvottelut alakohtaisesta järjestelmästä, jossa 58 vuotta täyttänyt työntekijä pääsisi osa-aikaeläkkeelle siten, että työnantaja maksaisi 80 % osa- aikaeläkkeellä olevan palkasta. Vuorotyöläisellä, joka on tehnyt yli 25 vuotta jatkuvaa tai keskeytyvää kolmivuorotyötä, täytyy olla halutessaan mahdollisuus jäädä 55 60-vuotiaana eläkkeelle. Elinaikakerroin poistetaan eläkkeiden laskennasta. Eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi työeläkeindeksi palautetaan ns. puoliväli-indeksiksi ja eläkeindeksin palkkapainotteisuutta lisätään. Työkyvyttömyyseläkeläiselle korvattava täysimääräisesti työeläkeindeksin heikentämisestä aiheutuneet menetykset. Lisäeläkkeitä ei saa rahoittaa eläkejärjestelmästä, ja niitä sekä muita yrityksissä tehtäviä ns. sopimusetuja esitetään lakkautettaviksi. Työeläkkeissä on otettava käyttöön eläkekatto. Työntekijän eläkeikää esitetään alennettavaksi ja eläkeiän korottaminen pitää torjua. Liiton on ryhdyttävä aktiivisesti ajamaan vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista sekä toimittava niin, että sosiaaliturvan heikennykset torjutaan. Liiton hallinnon ja henkilöstön täytyy omaksua aktiivinen rooli ja laatia malli perustuloksi edunvalvontaa heikentämättä. Liiton pitää parantaa työntekijän mahdollisuuksia jäädä osa-aikalisälle. Sosiaaliturvaa on pyrittävä parantamaan, eikä sosiaaliturvan heikennyksiä pidä hyväksyä. Vuorotteluvapaan korvaus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasolle. Lisäksi saannin edellytyksiä ja vuorotteluvapaan käyttöä on helpotettava. Uusi työntekijän eläkelaki tulee voimaan vuoden 2017 alussa. Laki on kolmikantaisesti valmisteltu. Työeläkejärjestelmää täytyy jatkossakin kehittää kolmikantaisesti oikeudenmukaisen karttuman, nykyisen rahoituspohjan ja kertyneiden eläkkeiden turvaamiseksi. Metalliliitto edellyttää, että uuden työeläkelain mukaiset työuraeläke ja osittainen vanhuuseläke ovat todellisia vaihtoehtoja pitkän ja raskaan työuran tehneille työntekijöille. Työeläkeuudistuksessa sovittiin, että elinaikakertoimen vaikutusta tuleviin työeläkkeisiin tarkastetaan seuraavan kerran 2020-luvun lopulla. Työkyvyttömyyseläkeläisten asemaa parantavia muutoksia tehtiin sekä vuoden 2005 eläkeuudistuksessa että tulevassa eläkeuudistuksessa. Elinaikakerroin ei vaikuta enää ns. tulevan ajan eläkkeessä, ja jatkossa tuleva aika pitenee (kerryttää eläkettä) pitempään eläkeiän noustessa. Eläkekaton asettaminen edellyttäisi, että yhteiskunnassa löytyisi yhteinen ja yhteisesti hyväksytty näkemys. Tällöin eläke ei enää suhteutuisi työuran aikaisiin ansioihin, ja nykyisen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet kattavuudesta ja kannustavuudesta muuttuisivat. Eläkekatto lisäisi todennäköisesti yksityisiä lisäeläkejärjestelmiä. Eläketulot rinnastetaan palkkatuloihin, ja tulonjakoa tasataan progressiivisella verotuksella. Verotus on kattava tulotasauksen keino. Työkyvyttömyyseläkkeelle ajautumisen ehkäisemiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on kehitettävä ja parannettava työolosuhteita. Työntekijän vaikutusmahdollisuuksia työpaikalla on lisättävä, ja työntekijän ikä ja työkyky on otettava huomioon yksilöllisillä työ- ja työaikajärjestelyillä. Tätä työtä liitto tekee teknologiateollisuuden muiden liittojen kanssa työpaikoilla mm. keväällä käynnistyneessä Työkaari kantaa -hankkeessa. Metallityöt ovat raskaita ja korkean tapaturma- ja ammattitautiriskin töitä. On välttämätöntä kehittää kuntoutusmuotoja työntekijöille maan hallituksen lakkauttamien (TYK ja Aslak) tilalle. Metalliliitto pyrkii vaikuttamaan SAK:n kautta työeläkeindeksin oikeudenmukaisuuden selvittämiseksi. Vuorotteluvapaan alkuperäinen tarkoitus oli tukea työntekijöiden työssä jaksamista ja samalla tarjota työttömille töitä. Tämä tarkoitus on nyt hämärtynyt, kun maan hallitus teki vuorotteluvapaan heikennykset vastoin ay-liikkeen tahtoa. Metallityöväen Liitto pyrkii vaikuttamaan muiden liittojen kanssa siihen, että vuorotteluvapaan heikennykset peruttaisiin. 22 23
Sosiaali- ja eläketurvan kehittämistä liitto tekee yhdessä muiden ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen kanssa. Merkittävimmät ovat vanhempainvapaaseen kaavaillut uudistukset ja eläkejärjestelmän kehittäminen. Hallitusohjelman mukaista perusetutulokokeilua ja sen mahdollisia vaikutuksia työntekijöiden etuuksiin liitto seuraa tarkasti, mutta ei tuota itse omaa mallia. Suomen hallitus on kovalla kädellä koskenut työntekijän sosiaaliturvaan yksipuolisilla päätöksillään. Työntekijä maksaa jatkossa enemmän sosiaaliturvastaan verojen lisäksi. Metallityöväen Liitto edellyttää, että nämä maksujen muutokset ja korotukset perutaan, kompensoidaan tai korvataan muuten työntekijöille. 2.3 Työttömyysturva 1, 5, 17, 28, 40, 41, 49, 52, 57, 58, 59, 72, 80, 103, 116, 118, 121, 128, 146, 195, 200, 210, 214, 255, 268, 272, 274, 275, 287, 289, 309, 338, 366 Esitykset 2.3.1 2.3.49 Omavastuuaika on poistettava kokonaan. Työnantajan irtisanoessa tai lomauttaessa omavastuuaika siirretään työnantajan maksettavaksi. Omavastuuaika on pidätettävä vain kerran kalenterivuodessa. Omavastuuajan kerryttävä 12 viikon aikana. Soviteltu päiväraha poistettava alle kaksi viikkoa kestävästä työstä ja työttömyyspäiviltä maksettava päiväraha täytenä. Opiskelu tai työvoimapoliittinen koulutus ei saa lyhentää ansiosidonnaisen päivärahan kokonaiskestoaikaa. Työttömyysturvalla kouluttautumiseen saatava parempi ansiotaso. Työvoimapoliittisen koulutuksen työharjoittelun väärinkäyttö on estettävä. Työssäkäyntialueen rajamääräyksiä on muutettava inhimillisemmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi. Työssäkäyntialuetta pitää lyhentää 50 kilometrin säteelle asuinpaikasta ja aikaraja poistaa. Lisäpäiväoikeus palautettava 58 vuotta täyttäneelle. Perusturvan oltava vastikkeetonta ja ilman aikarajoituksia ja lisäksi oltava mahdollisuus kieltäytyä näennäisistä töistä ilman sanktiota. Työttömälle tarjotun työn on täytettävä normaalit työsuhteen ehdot. Valtion työllistämistukityö palautettava. Rangaistuskarensseja täytyy lyhentää. Työstä pitää olla oikeus kieltäytyä ilman karenssia, jos työ ei vastaa ammattitaitoa tai sijaitse kotipaikkakunnalla tai jos palkka on pienempi kuin ansiopäiväraha. Vuokratyötä tai nollasopimusta ei pidä katsoa työtarjoukseksi. 24 25
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan perustaa on vahvistettava uusia työpaikkoja luovalla teollisuus- ja työllisyyspolitiikalla. Yhteiskunnan on järjestettävä työtä tai koulutusta niille työntekijöille, joille ei ole tarjota työtä vapailta työmarkkinoilta. Näin estetään syrjäytyminen ja työttömille avataan mahdollisuus päästä takaisin työelämään. Samalla paranevat edellytykset sekä perusettä ansiopäivärahan tason nostamiselle. Työttömyysturvalakiin on työmarkkinajärjestöjen toimesta neuvoteltu useita parannuksia vuosina 2013 2014 raamisopimuksessa, työurasopimuksessa ja työllisyys- ja kasvusopimuksessa. Lomakorvauksen jaksottaminen poistui, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työssäolo- ja jäsenyysehto lyheni 26 viikkoon. Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisesta maksettavaa korotettua ansio-osaa korotettiin. Lyhytaikaisen ja osa-aikatyön vastaanottamista kannustettiin sovitellun päivärahan suojaosalla, joka on 300 euroa kuukaudessa. Metallityöväen Liitto ei hyväksy ansiosidonnaisen päivärahan heikennyksiä. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun ajalta maksettavia etuuksia on parannettava siten, että työttömän on kannattavampaa opiskella työttömyyden aikana ja hankkia paremmat edellytykset työllistymiselle. Työttömälle tarjotusta työstä on oltava oikeus kieltäytyä, jos työ ei täytä työehtosopimuksessa määriteltyjä ehtoja, sijaitse kotipaikkakunnalla tai kohtuullisen tavoitettavuuden päässä. 0-tuntisopimusta ei pidä katsoa sellaiseksi työtarjoukseksi, josta työtön ei voi kieltäytyä. Pitkäaikaistyöttömän työllistymistä on tuettava valtion tukitoimilla. Mahdollisuus päästä työttömyysturvan lisäpäiville on säilytettävä. Työurasopimuksessa sovittiin 60 vuotta täyttäneille suunnatuista tukitoimista, joilla turvataan ansioturvan mukainen toimeentulo vanhuuseläkkeen alkamiseen asti. Ammattiliittojen yhteydessä toimivien työttömyyskassojen kautta hoidettu ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä on säilytettävä. Lainsäädäntöä on yksinkertaistettava ja kehitettävä kolmikantaisen valmistelun pohjalta. 3 Tutkimustoiminta ja talouspolitiikka 3.1 Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka ja aluejärjestöt 1, 5, 49, 57, 66, 77, 91, 102, 200, 255, 268, 270, 287, 299, 318, Varsinais- Suomi Satakunnan aluejärjestö Esitykset 3.1.1 3.1.24 Sähköntuotannossa Suomen on turvattava kilpailijamaita alhaisempi energian hinta, valtion on panostettava perusenergian saantiin ja kehitettävä vähän saastuttavia energiatuotantotapoja. Valtion yritystukea saavilta yrityksiltä peritään tuet takaisin, jos ne siirtävät toimintansa ulkomaille ja irtisanovat työntekijänsä Suomessa. Valtion on vähintään säilytettävä tai mahdollisesti lisättävä omistusoikeuttaan valtioenemmistöisissä yhtiöissä. Henkilöstön hallintoedustus on ensisijaisesti järjestettävä osakeyhtiöiden hallituksessa. Harmaan talouden torjuntaan saatava lisäresursseja lisäämällä talous- ja henkilöresursseja sekä valvontaa. Sote-uudistuksessa on huomioitava, etteivät maakuntavaltuustot jaa mm. työllisyys- ja investointirahoja eriarvoisesti. Liiton täytyy vaikuttaa eduskuntaan ja hallitukseen, jotta näin ei pääse käymään. Liiton on ajettava Suomen vientiä tukevia ja taloutta elvyttäviä toimia, joilla turvataan investoinnit ja kysyntä. Liiton pitää ajaa asumis- ja elinkulut kattavaa kansalaispalkkaa, joka yksinkertaistaa tukijärjestelmää. Kansalaispalkka myönnettävä kaikille ilman velvoitteita. Tuonti- ja vientiliikenteen kannattavuus on turvattava pitämällä satamien väyläliikennemaksut kohtuullisina. Omavaraisen sähkön saatavuus on turvattava kilpailukykyiseen hintaan. Uusiutuviin ja vähän saastuttaviin omavaraisiin tuotantotapoihin on edelleen panostettava kansainvälisiä sopimuksia noudattaen. Valtion on myös omistuksellisilla järjestelyillä varmistettava riittävä energiansaatavuus tarvittaessa. 26 27
Yritystukien väärinkäyttö on estettävä yksiselitteisillä ja velvoittavilla myöntöehdoilla ja valvonnalla. Väärinkäytöstapauksissa tuet tulee periä takaisin. Valtionomistus täytyy säilyttää etenkin niissä yrityksissä, joissa valtiolla on lähinnä sijoittajaintressi. Kehitystä ja kilpailukykyä tukevissa strategisissa yrityksissä on säilytettävä ehdoton enemmistö. Valtion on edistettävä kasvualojen kotimaista omistajuutta. Hallintoedustuslailla on velvoitettava kaikki yritykset, myös osakeyhtiöt, henkilöstöedustuksen järjestämiseen strategisella tasolla eli yhtiön hallituksessa. Maan hallituksen on varattava harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan riittävät resurssit viranomaisille ja tutkijoille, joille tulee taata myös nykyistä parempi tiedonsaanti. Veronumero on otettava käyttöön kaikilla toimialoilla. Sote-uudistuksen riskinä on, että maakuntavaltuustojen ja -hallinnon vallan lisääntymisen myötä työllisyys- ja investointirahat jaetaan aluepoliittisen tasapuolisuuden perusteella. Kansallinen etu on, että parhaimmat hankkeet rahoitetaan liiketaloudellisten perustein. Vientiteollisuuden kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä edistetään työntekijän asemaa heikentämättä. Suhdannepolitiikassa edistetään elvytystä huonoina aikoina. Teollisuuspolitiikka ja aktiivinen suhdannepolitiikka parantavat jäsenten taloudellista asemaa. Ansiotyön tekemisen on oltava aina kannattavaa. Nykyinen täydentävä tukijärjestelmä täytyy korvata paremmalla mallilla, joka kannustaa työntekoon, on selkeä ja kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti. Valtion on huolehdittava väylämaksujen säilyttämisestä oikeudenmukaisesti ja kohtuutasolla, jottei tavaroiden tuonnille ja viennille koidu haittoja. Väylien ylläpito täytyy saada katettua maksuilla. 3.2 Talous- ja veropolitiikka 2, 5, 8, 49, 77, 146, 148, 200, 227, 357, 369 Esitykset 3.2.1 3.2.17 Työmatkakulujen verovähennysjärjestelmä on säilytettävä sekä niiden omavastuuosuus pidettävä nykyisellään tai täysimääräisesti verovähennettävinä. Sairaskuluille täysimääräinen verovähennysoikeus. Työttömyysetuuksien työtuloja ja eläketuloja korkeampaan verotukseen on puututtava. Palkka- ja pääomatulojen verotusta on yhtenäistettävä siten, että pääomatuloista maksetaan progressiivisesti. Verotuksen painopistettä ei saa siirtää enempää välilliseen verotukseen vaan sitä on alennettava. Veropohjaa täytyy vahvistaa lisäämällä henkilö- ja talousresursseja harmaan talouden torjuntaan sekä estämällä veronkiertoa ja verokikkailua lainsäädännöllä. Tutkijoiden ja valvojien on saatava paremmat oikeudet yritysten tietoihin pääsemiseen. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja on kohtuullistettava vallitsevan työttömyystilanteen mukaan sekä maksuja alennettava niiden työnantajien kohdalla, joiden investoinnit ovat luoneet uusia työpaikkoja. Kansainvälisesti verotusta on harmonisoitava EU:ssa siten, ettei yritysverotus vääristä sisämarkkina-alueen kilpailua. On tehtävä veroparatiisien vastaista veropolitiikkaa ja lainsäädäntöä. Verohelpotuksia ja muita tukia saaneiden yritysten työntekijöiden muutosturva yrityksen maksettavaksi niissä tapauksissa, kun tuotanto siirretään ulkomaille. Verotuksella täytyy kerätä riittävästi varoja yhteiskunnan eri toimintojen ja hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi. Talouden heikkoa tilaa ei saa kohentaa veronkiristyksin tai menoleikkauksin. Työmatkakulujen verovähennysoikeus on säilytettävä. Sairauskulujen täysimääräinen verovähennysoikeus taas on ongelmallista. Verovähennysoikeuden laajennus supistaisi valtion verotuloja. Hyötyjät olisivat suurituloisimpia. 28 29
Palkkatulon keveämpää verotusta ei pidä täysin purkaa, sillä se kannustaa työntekoon. Palkka- ja pääomatulojen verotusta tulisi yhdenmukaistaa. Progressiivinen pääomaverotus sekä varallisuusveron palauttaminen ovat kannatettavia. Painopistettä ei pidä siirtää enempää kulutushyödykkeiden verotukseen. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja on nostettu korkean työttömyyden aikana. Maksujen suuri tasovaihtelu mm. kiihdyttää suhdannevaihteluja. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen investoinneilla työllisyyttä lisänneille työnantajille on toivottavaa. Tuloverojen lisääminen on toteutettava veroprogressiota kiristämällä ja tiivistämällä veropohjaa. Harmaan talouden ja veroparatiisien torjuntaan on saatava lisäresursseja, ja lainsäädäntöä on uudistettava veronkierron ja verokikkailun kitkemiseksi. Verotusta täytyy yhtenäistää EU:n sisällä siten, ettei yritysverotus vääristä sisämarkkina-alueen kilpailua. Verohelpotuksien ja yritystukien on tuettava työllisyyttä. Yritykset on velvoitettava joko palauttamaan tuet tai osallistumaan vahvemmin muutosturvaan, jos tuotanto siirretään ulkomaille nopeasti tukien maksamisen jälkeen. 3.3 Tutkimustoiminta 5, 7, 49, 84, 117, 235, 255, 275, 424 Esitykset 3.3.1 3.3.11 On tutkittava 6-tuntisen työpäivän vaikutukset työn tuottavuuteen, työntekijöiden terveyteen ja palkkatasoon sekä toteutettava tätä koskeva työaikakokeilu. Autoalan oma toimiala- ja suhdannekatsaus tehtävä jatkossakin. Lisäksi on toteutettava koko autoalaa koskeva työaikatutkimus. Eläkeyhtiöiden tilasta ja niiden kuluista eli siitä, miten paljon eläkeyhtiöiden varoja hukkuu muuhun kuin lakisääteisiin eläkkeisiin, on tehtävä selvitys. Tutkimusosaston täytyy ylläpitää aluekohtaisia palkkatilastoja ja tuottaa tutkittuun tietoon pohjautuvaa ajankohtaista materiaalia jäsenistölle. Tutkimusosaston on reagoitava vahvemmin metallialan muutostilanteisiin ja oltava valmis auttamaan työpaikkoja ja ammattiosastoja. Tutkimusyksikkö selvittää, onko tutkimus työajan lyhentämisestä 6-tuntiseksi toteutettavissa. Autoalan toimiala- ja suhdannekatsauksen tekemistä jatketaan. Alan työaikatutkimuksen osalta selvitetään, onko se mahdollista toteuttaa uudelleen. Tutkimusyksikön ei ole mahdollista toteuttaa eläkerahastoja koskevaa selvitystä, koska ei ole saatavilla riittäviä tietoja eläkeyhtiöiden kuluista. Yksikkö seuraa ja raportoi metalliteollisuuden tuotannon, työllisyyden, työttömyyden, palkkojen, työajan, yritysten määrän ja muiden muuttujien kehityksestä liiton valtuustolle kahdesti vuodessa. Esitetty aluekohtaisten palkkatilastojen tuottaminen on mahdotonta, koska työnantajapuolelta ei ole saatavissa kattavia alueellisia palkkatilastoja. Myöskään luottamusmiehiltä kerätyt tiedot eivät ole kattavia. Tutkimusyksikkö seuraa aktiivisesti sopimusalojen edunvalvonnan kehitystä ja raportoi siitä ajantasaisesti ja säännöllisesti. Yhteistyötä liiton viestinnän kanssa on tehostettu tiedon jakamiseksi. Metallialan kriisi- ja muutostilanteisiin reagoidaan ja kehitetään niiden hoitamista koskevia toimintatapoja ja ohjeistusta. Työpaikkoja ja ammattiosastoja tuetaan näissä hankalissa tilanteissa entistä aktiivisemmin. 30 31
4 Kansainvälinen toiminta 4.1 Solidaarisuustoiminta ja kansainvälisen toiminnan resurssit 57, 271 Esitykset 4.1.1 4.1.2 Liiton on varattava yksi prosentti nettojäsenmaksutulostaan kansainväliseen solidaarisuustyöhön. Liiton on panostettava kansainväliseen toimintaan pitäen resurssit vähintään nykyisellä tasolla ja tuettava kestävää kehitystä globaaleissa tuotantoketjuissa. Liitto varaa yhden prosentin (1 %) nettojäsenmaksutulostaan solidaarisuustoimintaan myös tulevalla liittokokouskaudella ja toteuttaa solidaarisuushankkeita yhteistyössä Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASKin) ja IndustriAll global -federaation kanssa. Liiton kansainvälisen toiminnan resurssit ja niiden kohdentaminen määritellään vuosittain niissä puitteissa, jotka liittokokous liiton resurssien käytöstä päättää. Kestävää kehitystä edistämme etenkin valvomalla monikansallisten yhtiöiden ja niiden alihankkijoiden toimintaa globaalisti, Kansainvälisen työjärjestön (ILO:n) työelämän perusoikeuksien toteutumiseksi, elämiseen riittävän palkan ja tasa-arvon edistämiseksi tuotantoketjuissa. Edellä mainitut asiat toteutetaan esimerkiksi kansainvälisillä puitesopimuksilla ja monikansallisten yhtiöiden sisälle muodostettavilla ylikansallisilla ay-verkostoilla. 4.2 Kansainväliset yhteydet ja edunvalvonta 49 Esitykset 4.2.1 4.2.2 Liiton tulee tiedottaa EU:n ay-toiminnasta ja yhteyshenkilöistä sekä lisätä ay-lobbausta EU:ssa. Liitto yhdessä muiden suomalaisten ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen kanssa pyrkii toteuttamaan aktiivista vaikuttamistyötä Euroopan unionin sisällä. Liiton kansainvälisen yksikön kautta saadaan tietoa EU-maiden ja etenkin niiden teollisuusliittojen toiminnasta ja yhteyshenkilöistä. 32 33
4.3 Kansainvälinen konserniyhteistyö 49 Esitykset 4.3.1 4.3.2 Liiton tulee tiedottaa yritystason EWC-toiminnasta sekä osallistua EWCtoiminnan kehittämiseen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen. Liitto koordinoi EWC-toimintaa ja -koulutusta yhteistyössä Teollisuuden palkansaajien kanssa sekä järjestää liiton omille jäsenille suunnattua EWCkoulutusta. Ammattiosastoille ja yritysten EWC-edustajille tarjotaan osasto-/ yrityskohtaista koulutusta tarpeen ja resurssien mukaan. Liitto vaatii työnantajia noudattamaan tiedottamis- ja kuulemisvelvoitetta yritysten toimista EWC-edustajilleen ennen toimien toteuttamista. 4.4 Ammattiosastojen kansainvälisen toiminnan tukeminen 1, 49, 271 Esitykset 4.4.1 4.4.3 Liiton on kehitettävä ammattiosastojen toimintaa kansainvälisemmäksi sekä tuettava taloudellisesti ammattiosastojen kv. toimintaa etenkin nuorten ayaktiivien kehittämiseksi. Liiton tulee panostaa myös tiedottamiseen ja yhteistyöhön valtakunnallisella tasolla aktivoidakseen jäsenistöä enemmän. Liitto avustaa ammattiosastoja kansainvälisten yhteyksien luomisessa ja kehittämisessä sekä järjestää kansainvälisyyskoulutusta. Liitto kehottaa ammattiosastoja valitsemaan kansainvälisestä toiminnasta vastaavan toimihenkilön. Ammattiosastoille tarjotaan räätälöityä koulutusta kysynnän mukaan ja parannetaan tiedottamista saatavilla olevasta koulutuksesta. Kansainvälisiä vastaavia ja aktiiveja kannustetaan osallistumaan myös Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin järjestämiin tapahtumiin, koulutuksiin ja opintomatkoille. Ammattiosastojen kansainvälisen toiminnan kustannuksista vastaavat osastot pääsääntöisesti itse. Kansainvälisen yhteistyön tuloksista ja kansainvälisistä ay-kampanjoista tiedotetaan liiton viestintäkanavissa. 34 35