Liittokokouksen ja työttömyyskassan edustajiston kokouksen päätökset

Transkriptio

1

2 Metallityöväen Liiton 21. liittokokous Metallityöväen Työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous Liittokokouksen ja työttömyyskassan edustajiston kokouksen päätökset Metallityöväen Liitto ry Metallityöväen Työttömyyskassa

3 ISBN Jaarli 2012

4 Sisällysluettelo Edunvalvonta Työehtosopimustoiminta Sopimus- ja neuvottel ujärjestelmä Työpalkat ja palkkapolitiikka Työaika Työsuhdeturva Luottamushenkilöt Sosiaaliset määräykset Muut työehtosopimustoimintaa tai työlainsäädäntöä koskevat päätökset Työympäristö, työsuojelu ja sosiaalipolitiikka Työsuojelu Lakisääteinen sosiaaliturva Työttömyysturva Tutkimustoiminta ja talouspolitiikka Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka Talous- ja veropolitiikka Tutkimustoiminta Kansainvälinen toiminta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Kansainväliset yhteydet ja edunvalvonta Kansainvälinen konserniyhteistyö Ammattiosastojen kansainvälisen toiminnan tukeminen Järjestötoiminta Ammattiosastojen toiminta Seuturyhmät ja aluetoiminta Järjestäytyminen ja jäsenhankinta Jäsenrekisteri ja aktiivirekisteri Nuorisotoiminta Tasa-arvo, maahanmuuttajat ja kulttuuritoiminta Veteraanitoiminta Ruotsinkielinen toiminta svenskspråkig verksamhet Edunvalvontaa tukevat toiminnot Koulutustoiminta Yleinen koulutuspolitiikka ja ammatillinen edunvalvonta

5 6.2 Koulutussopimus Alueellinen ja paikallinen koulutus Murikka-opisto Koulutusperiaatteet Tiedotustoiminta Ahjo Verkkosivut ja muu sähköinen viestintä Muu tiedotustoiminta Liiton talous ja hallinto Liiton talous Liittomaksu Jäsenedut Avustukset ja korvaukset Muut taloutta koskevat päätökset...62 Liiton hallinto Voimavaroja keskustoimistoon ja aluetoimistoihin Atk- ja puhelintoimintojen kehittäminen Muut hallintoa koskevat päätökset...66 Sääntömuutokset Liiton säännöt Aluejärjestön säännöt Ammattiosaston säännöt Työhuonekunnan säännöt Henkilövalinnat Liittohallitus...77 Liittovaltuusto...77 Metalliliiton keskeiset linjaukset seuraavalle liittokokouskaudelle Metallityöväen Työttömyyskassa Metallityöväen Työttömyyskassa Työttömyyskassan jäsenmaksu Työttömyyskassan toiminta Työttömyyskassojen yhdistyminen Sääntömuutokset Henkilövalinnat Kassan hallitus...87 Kassan valtuusto

6 Edunvalvonta 1 Työehtosopimustoiminta 1.1 Sopimus- ja neuvottelujärjestelmä Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt 1, 2, 5, 6, 7, 11, 12, 17, 21, 23, 28, 29, 41, 49, 54, 56, 57, 58, 60, 66, 72, 74, 77, 78, 80, 81, 82, 84, 87, 90, 97, 103, 109, 114, 117, 128, 148, 169, 175, 179, 182, 195, 200, 205, 213, 221, 227, 235, 242, 250, 256, 268, 271, 272, 274, 275, 287, 289, 295, 302, 309, 313, 338, 345, 346, 366, 368, 402, 424, Häme-Pirkanmaan aluejärjestö Esitykset Tiivistelmä esityksistä Esityksissä korostuvat keskitettyjen ja liittokohtaisten työmarkkinaratkaisujen tarkoituksenmukaisuus, pituus, työehtosopimusten yleissitovuus, selkeys ja tulkintaoikeudet, sopimusten käytettävyys ja valvonta, paikallinen sopiminen sekä vuokratyövoiman käyttö ja sopimusten muoto. Kolmikantaisesta neuvottelujärjestelmästä ei tule luopua ja yhteistyötä muiden teknologiateollisuuden liittojen kanssa tulee lisätä työehtosopimusneuvotteluissa. Sopimusratkaisuissa tulee olla perälauta. Yleissitovuuden säilyminen turvattava, sopimusmääräyksiä on täsmennettävä ja selvennettävä sekä työntekijöiden tulkintaoikeutta parannettava. Ulkopuolisen työvoiman käytölle tulee asettaa täsmälliset pelisäännöt ja vuokratyövoimaa tulisi voida käyttää vain rajatun ajan. Vuokratyöntekijöiden ja lähetettyjen työntekijöiden työehtoja tulee parantaa, käyttäjäyrityksen tulee kantaa vastuu heidän työehdoistaan ja -oloistaan. Luottamusmiehillä on oltava käytännön oikeudet ja mahdollisuus valvoa vuokratun työvoiman työehtoja. Keskeisten työehtojen tulee olla samantasoisia kuin tilaajayrityksen työntekijöillä. Paikallisesti sovittavien asioiden määrää ei pidä nykyisestä lisätä työehtosopimuksessa ja sopimuksiin edellytetään selkeitä pelisääntöjä sekä perälautamallia. Yrityskohtaisiin palkka- ja työehtosopimuksiin ei mennä. Paikalliset sopimukset on tehtävä aina kirjallisesti. Paikallisia sopimuksia ei tule voida tehdä työpaikoilla, joissa ei ole valittu pääluottamusmiestä. Sopijaosa- 5

7 puolten koulutusta tulee lisätä. Kaivosalalle on perustettava oma työehtosopimusneuvottelukunta. Tietoliikennealalle on saatava oma työehtosopimus. Peltialan sopimus samantasoiseksi kuin pääalan sopimus. Liittokokouksen päätös Liiton ensisijaisena sopimustavoitteena on keskitetty sopimusratkaisu. Työehtosopimustoiminnan osalta kehitetään yhteistyötä muiden ammattiliittojen kanssa. Työehtosopimusratkaisuja arvioitaessa pääpaino on sopimuksen sisällössä, ei muodossa. Liitto jatkaa työelämän laadullisten uudistusten kehittämistä, tavoitteena on eri sopimusalojen ja ammatti-, ikä- ja kansallisuusryhmien sekä sukupuolien tasavertainen kohtelu. Liitto huomioi toimintaympäristön muutokset sopimusalojen työehtosopimuksista neuvoteltaessa. Paikallinen sopiminen on osa työehtosopimusjärjestelmää. Työehtosopimuksen pakottavien määräysten on oltava sopimisen perälautana. Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti, ellei toisin sovita. Paikallisen sopimisen edellytys on kehittyvä ja toimiva neuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmä sekä ammattiosastojen roolin vahvistaminen. Tasavertaisten sopimismahdollisuuksien takaamiseksi sopimusosapuolet järjestävät tehokasta koulutusta ja ohjausta työehtosopimuksen määräysten oikeaan soveltamiseen. Palveluiden, tavaroiden, työvoiman ja pääomien vapaa liikkuvuus Euroopan Unionin alueella sekä tuotannon paineet sijoittua halvemman työvoiman maihin, uusille kehittyville markkinoille ovat muuttaneet edunvalvonnan luonteen entistä kansainvälisemmäksi. Liitto ohjaa voimavaroja kansainvälisen edunvalvonnan tehtäviin. Tuotannon verkostoituminen, erilainen alihankinta ja vuokratyövoiman käytön lisääntyminen vaikeuttavat työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamisen valvontaa. Viranomaisvalvontaa tulee edelleen lisätä niin, että väärinkäytökset voidaan estää. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen on voitava tarkastaa, että alihankkijoiden ja vuokratyöntekijöiden työehdot ovat lain ja työehtosopimuksen mukaisia. 6

8 1.2 Työpalkat ja palkkapolitiikka Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 11, 13, 17, 21, 23, 29, 35, 41, 43, 49, 52, 55, 56, 57, 58, 59, 66, 70, 72, 74, 80, 81, 82, 84, 87, 97, 99, 100,103, 109, 111, 122, 127, 128, 134, 135, 146, 147, 148, 168, 169, 172, 175, 186, 191, 195, 196, 200, 201, 205, 210, 213, 221, 227, 233, 235, 250, 254, 256, 268, 270, 272, 274, 275, 282, 286, 287, 289, 294, 295, 302, 307, 308, 309, 312, 313, 317, 323, 332, 337, 338, 340, 343, 345, 353, 366, 368, 369, 376, Häme-Pirkanmaan aluejärjestö, Varsinais-Suomi- Satakunnan aluejärjestö Esitykset Tiivistelmä esityksistä Palkkapolitiikan tavoitteena on turvata metalliteollisuuden työntekijöiden kilpailukykyinen ja positiivinen palkkakehitys alan tuottavuus huomioiden sekä kohottaa metallialan työn arvostusta. Palkkaperusteita on korotettava yleiskorotusta enemmän. Yleiskorotukset on toteutettava kaikille senttimääräisesti yhtä suurina. Ei paikallisesti sovittavia työpaikkakohtaisia eriä. Liiton eri sopimusalojen tuotannon rakenteiden ja työn sisällölliset muutokset edellyttävät palkkarakenteen ylläpitoa ja kehittämistä eri palkkaustavat huomioiden. Vaativuuden mittausjärjestelmien tulee mitata töiden erityispiirteitä niin, että samapalkkaisuus ja töiden samanarvoisuus toteutuu. Henkilökohtaista palkanosuutta kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota sen määritysperusteisiin, käyttöön ja prosentuaaliseen tasoon. Henkilökohtaisen palkanosuuden korotuksen tulee näkyä myös aikapalkkakehityksessä. Palvelusvuosilisän ansaintaperiaatteessa tulee huomioida työsuhteiden monimuotoisuuden ja keston kehitys. Palvelusvuosilisän ansaintaedellytyksiä tulisi kehittää niin työsuhteen alku- kuin loppupäästä. Työntekijöiden ikään, työuraan ja kouluttautumiseen liittyvät tilanteet tulee huomioida työehtosopimusten palkkamääräyksistä neuvoteltaessa. Palvelusvuosi- ja muita lisiä tulee voida muuttaa palkallisiksi vapaiksi työntekijän näin halutessa. Vuorotyö- ja muita erillisiä lisiä ja korvauksia tulee kehittää ja korottaa. Vuorotyötä tekevien arkipyhäkorvauksissa tulee huomioida kaikki työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät. Arkipyhäkorvausten maksuedellytyksiä pitää kehittää. Itsenäisyyspäivän palkan määräytyminen on saatava arkipyhäsäännösten piiriin. Työskentelymääräyksiä tehdasalueen ulkopuolella on selkeytettävä ja parannettava. Päivärahan ja matkakorvausten maksamisen edellytyksiä tulee kehittää. Komennustyötä tekevien asumistasoa komennuskohteissa tulee parantaa yksilöllisyys huomioiden. 7

9 Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen on edellyttänyt työssä oppimisen, ammatillisen koulutuksen ja ammattitutkintojen tehostamista. Tämä kehitys vaatii työnopastajien ansiotason ja oppilaspalkkojen kehityksen turvaamista. Palkkaustapoja ja -menetelmiä tulisi kehittää niin, että ne ovat kannustavia kaikki liiton sopimusalat huomioiden. Keskituntiansion käyttöön ja laskentaperusteisiin tulee kiinnittää huomiota. Liittokokouksen päätös Liiton tavoitteena ovat senttimääräiset palkankorotukset, reaaliansioiden ja ostovoiman parantaminen ja työelämän laadullisten uudistusten jatkaminen. Työehtosopimusratkaisuja arvioitaessa pääpaino on solidaarisella palkkapolitiikalla, jonka tavoitteena on lisätä liiton eri sopimusaloilla tehtävän työn arvostusta ja reaaliansioiden kasvua. Palkkapolitiikan tulee turvata oikeudenmukaiset ja kilpailukykyiset palkat, jotta alalle hakeutuu koulutettuja ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Tuottavuuden kasvu ja inflaatio tulee huomioida palkkapolitiikassa. Työehtosopimusten palkkaratkaisujen tavoitteena on yhtenäisen palkkakehityksen takaava yleiskorotus. Palkkarakenteen käyttöä ja ylläpitoa jatketaan. Palkkarakennetta kehitetään vastaamaan muuttuneita työoloja ja tehtäviä. Palkkaustapoja ja menetelmiä tullaan kehittämään niin, että ne ovat kilpailukykyisiä ja kannustavia eri sopimusalat huomioiden. Palvelusvuosilisän ansaintaperiaatetta ja maksamista kehitetään niin, että se ottaa huomioon työntekijöiden ja työelämän monimuotoisuuden ja työsuhteiden keston. Erillisiä lisiä ja korvauksia koskevia työehtosopimusmääräyksiä kehitetään muun muassa tasoa parantaen. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen edellyttää työssä oppimisen, ammatillisen koulutuksen ja ammattitutkintojen tehostamista, siksi työnopastajien ja työpaikkaohjaajien ansiotason kehitys tulee turvata. Matkatyöhön liittyviä sopimusmääräyksiä parannetaan. 8

10 1.3 Työaika Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 11, 12, 13, 17, 23, 28, 29, 41, 43, 49, 52, 54, 55, 56, 57, 58, 63, 66, 70, 72, 74, 77, 80, 81, 84, 87, 97, 99, 100, 103, 111, 117, 122, 128, 135, 141, 146, 147, 148, 168, 169, 174, 175, 186, 191, 195, 196, 197, 200, 205, 210, 213, 221, 233, 235,242, 250, 256, 268, 271, 272, 275, 282, 287, 289, 294, 295, 309, 312, 313, 317, 323, 332, 337, 338, 340, 343, 345, 353, 366, 368, 369, 376, 402, 403, 424, Häme-Pirkanmaan aluejärjestö Esitykset Tiivistelmä esityksistä Ammattiosastot ovat tehneet liittokokoukselle erimuotoisia työaikaan ja vuosilomaan liittyviä esityksiä. Työajan lyhentäminen vuosilomajärjestelyin on ollut esityksistä selvästi vallitsevin. Kokonaistyöaikaa esitetään lyhennettäväksi. Esityksissä korostuu ylitöiden lakisääteisen enimmäismäärän rajoittaminen sekä eri vuorotyömallien työajan lyhentäminen ja lyhennyskorvausten korottaminen. Työtuntijärjestelmää muutettaessa noudatettavaa ilmoitusaikaa esitetään pidennettäväksi. Työnantajan mahdollisuutta määrätä lauantai työpäiväksi halutaan rajoittaa. Työajan tasaamista ja työaikajärjestelyjä koskevissa esityksissä pääpaino on ollut paikalliseen sopimiseen liittyvien menettelysääntöjen tarkistamisessa ja työajan tasaamisjärjestelmän kehittämisessä. Päivä- ja kaksivuorotyössä esitetään työajan lyhennyskorvauksen maksamista aina vapaan pitämisen yhteydessä. Liittokokouksen päätös Liitto seuraa työajan kehitystä Euroopan unionin alueella ja jatkaa aktiivista toimintaa pitääkseen työajan kilpailukykyisenä Suomen metalliteollisuuden keskeisten eurooppalaisten kilpailijamaiden kanssa. Liitto tukee Euroopan metallityöläisten tavoitteita työajan lyhentämisestä. Euroopanlaajuisten työaikatavoitteiden tarkoituksena on estää epäterve kilpailu työajoilla ja työsuhteen ehdoilla. Työajan pituus tulee porrastaa työn kuormittavuuden mukaan sekä ottaa huomioon ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksaminen. Työelämässä on panostettava yhä enemmän työssä jaksamiseen ja ikääntyvien työssäkäyntiä tukeviin toimenpiteisiin. Vapaisiin ja vuosilomaan liittyviä sopimusmääräyksiä ja lainsäädäntöä parannetaan, ensisijaisena tavoitteena vuosiloman pidentäminen ansiotasoa laskematta. 9

11 10 Työaikajärjestelmiä on kehitettävä niin, että niissä otetaan tasapuolisesti huomioon niin työntekijöiden kuin tuotannonkin tarpeet. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vuorotyöjärjestelmien ja niihin liittyvien sopimusmääräysten parantamiseen. Kaikissa työaikajärjestelyissä tasa-arvo ja terveysnäkökulmat on otettava huomioon entistä enemmän. Työajan tasaamisjärjestelmä tulee säilyttää ja sitä tulee kehittää. Tasaamislisien maksaminen tulee kohdistaa vapaan pitämisen yhteyteen. Vuotuisten ylitöiden enimmäismäärää tulee vähentää.

12 1.4 Työsuhdeturva Esityksiä tehneet ammattiosastot 1, 4, 6, 7, 8, 11, 17, 21, 23, 35, 36, 43, 49, 54, 55, 56, 57, 58, 63, 66, 72, 77, 97, 117, 122, 175, 195, 200, 271, 272, 275, 317, 323, 338, 368 Esitykset Tiivistelmä esityksistä Vuokratyövoiman käyttö näkyy esitysten joukossa erityisesti työvoiman vähentämistilanteissa, vajaakuormatilanteissa sekä takaisinottovelvollisuuden aikana. Yrityksen irtisanoessa tai lomauttaessa omia työntekijöitään sekä takaisinottovelvollisuuden ollessa voimassa, sen ei tule voida käyttää ulkopuolista työvoimaa töissä, jotka pystytään tekemään edellä mainittujen toimenpiteiden kohteiksi joutuneilla työntekijöillä. Vuokratyön käytön rajoittamista esitetään laajasti. Kannattavia ja tuottavia yrityksiä lakkautettaessa tulee valtion periä maksamansa yritystuet takaisin tai vaihtoehtoisesti esitetään huomattavia taloudellisia vastuita ja seurauksia yrityksille, korkeampaa irtisanomiskynnystä, koulutusvelvollisuutta sekä ryhmäkanneoikeutta. Irtisanomisaikoja tulee pidentää ja korvauksien summaa korottaa. Vähentämisjärjestyksen selkeyttämistä työehtosopimuksessa sekä muutosturvaa on edelleen kehitettävä. Irtisanomisajan palkka tulee maksaa vähintään keskituntiansion mukaan, vaikkei työvelvoitetta olisikaan. Lisäksi esitetään määräaikaisten työsopimusten ketjuttamiseen määrällisiä rajoituksia, tarkennuksia määräaikaisten työsopimusten perusteisiin sekä määräaikaisuuden päättyessä työntarjoamisvelvollisuutta. Työnantajan takaisinottovelvollisuutta tulee pidentää, takaisinoton yhteydessä on työntekijällä oltava oikeus palata työhön entisin palkka- ja työehdoin. Esitetään yhteistoimintalain soveltamista kaikkiin yrityksiin sekä neuvottelijoiden tasa-arvoisemman aseman kehittämistä. Liittokokouksen päätös Liitto jatkaa muutosturvan kehittämistä tavoitteenaan turvata jäsenten uudelleentyöllistyminen nopeasti koulutuksen sekä muiden tukitoimien avulla. Yritysten vähentäessä työntekijöitään on työnantajien vastuuta lisättävä ennen kaikkea tilanteissa, joissa lakkautetaan kannattavia tuotantolaitoksia ja irtisanomisia tehdään vain liikevoiton maksimoimiseksi. Liitto toimii aktiivisesti irtisanomismenettelyn ja irtisanomisperusteiden sekä irtisanomistilanteisiin liittyvän sopimustoiminnan ja lainsäädännön määräysten selkeyttämiseksi sekä täsmentämiseksi. Tarkoituksena on vaikuttaa sopimustoi- 11

13 12 mintaan ja lainsäädäntöön, jotta työsuhteilla keinotteleminen niin normaaleissa työsuhteissa kuin vuokra- ja alihankintatilanteissa voidaan estää. Vuokratyövoiman käyttöön lomautus- ja irtisanomistilanteissa liittyviä määräyksiä tulee täsmentää ja selkeyttää. Liitto edistää toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden käyttöä. Määräaikaisten työsopimusten perusteita on selkeytettävä. Eurooppalaisen yhteistyön kautta liitto yhtenäistää monikansallisten yritysjärjestelyjen ja toiminnan siirtojen pelisääntöjä. Laajaa kumppanuutta tarvitaan edunvalvonnassa monikansallisten yritysten kanssa toimittaessa. Yhteistoimintaa koskevia sopimuksia voidaan soveltaa kaikilla työpaikoilla ja liitto toimii aktiivisesti käytännön yhteistoiminnan kehittämiseksi ja parantamiseksi.

14 1.5 Luottamushenkilöt Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 11, 12, 13, 23, 28, 35, 36, 41, 49, 52, 55, 56, 57, 58, 66, 70, 72, 77, 80, 84, 87, 90, 97, 100, 117, 122, 134, 146, 147, 148, 169, 174, 175, 179, 186, 191, 195, 196, 200, 210, 213, 221, 227, 232, 242, 256, 271, 272, 274, 275, 287, 289, 295, 302, 309, 323, 338, 345, 366, 402, 424, Häme-Pirkanmaan aluejärjestö Esitykset Tiivistelmä esityksistä Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiota on kehitettävä paremmin vastaamaan nykyajan yritys- ja konsernirakenteita. Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiossa toimivien henkilöiden työsuhdeturvaa, ajankäyttöä ja kuukausikorvauksia koskevia sopimusmääräyksiä tulee parantaa ja yhtenäistää. Vuokratyöntekijöiden lukumäärä tulee ottaa huomioon ajankäyttöä laskettaessa. Koulutusmahdollisuuksia on parannettava, tiedonsaantioikeuksia lisättävä ja jaksamisen eteen tehtäviä toimia vahvistettava. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen valvontaoikeuksia on parannettava etenkin alihankinnan ja vuokratyövoiman käytön osalta. Ennen luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämistä tulee asia käsitellä liiton ja työnantajapuolen välillä tai oikeusteitse. Luottamustehtävän päättymisen jälkeistä jälkisuojaa on pidennettävä. Luottamustehtävissä toimivien henkilöiden ansiokehityksen tulee nykyistä paremmin seurata yrityksen muiden työntekijöiden ansiokehitystä. Yritysten hallintoelimiin valittujen työntekijöiden toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa. Ammattiosaston toimihenkilöiden neuvottelu- ja liikkumisoikeus ammattiosastoon kuuluvien työntekijöiden työpaikoilla on toteutettava. Ammattiosastojen tulee voida valita edustaja, joka osallistuu neuvotteluihin ja paikallisten sopimusten tekemiseen erityisesti niillä pienillä työpaikoilla, joilla ei ole valittuna luottamusmiestä. Liittokokouksen päätös Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaation kehittäminen on yksi työehtosopimustoiminnan pysyvistä painopisteistä. Luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksia on yhtenäistettävä sekä parannettava sopimus- ja lakiteitse. Erityistä huomiota tulee kiinnittää luottamushenkilöiden ajankäyttöön, ansiokehitykseen, tiedonsaantiin, koulutukseen, 13

15 14 jaksamiseen ja irtisanomissuojaan. Myös ulkopuolisen työvoiman lisääntyneen käytön vaikutukset luottamushenkilöiden tehtäviin ja oikeuksiin tulee ottaa huomioon luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksia parannettaessa. Pienten työpaikkojen luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksien parantamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ammattiosastojen roolia luottamusmiesjärjestelmän osana tulee vahvistaa. Luottamusmiesjärjestelmää tulee kehittää vastaamaan paremmin nykyisiä yritys- ja konsernirakenteita.

16 1.6 Sosiaaliset määräykset Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 13, 17, 21, 23, 29, 35, 49, 52, 54, 55, 57, 58, 66, 70, 72, 74, 77, 80, 81, 82, 84, 87, 99, 103, 111, 117, 122, 134, 135, 147, 148, 175, 186, 195, 197, 200, 213, 221, 233, 235, 250, 254, 256, 268, 272, 275, 287, 294, 308, 309, 312, 323, 338, 340, 344, 345, 369, 376, 402, 424, Häme-Pirkanmaan aluejärjestö Esitykset Tiivistelmä esityksistä Ammattiosastojen tekemät esitykset painottuvat perhevapaisiin, varsinkin työntekijän äkillisesti sairastuneen lapsen ja omaisten hoidon mahdollisuuksien ja edellytysten parantamiseen. Palkalliseen poissaoloon oikeuttavaa hoidettavan lapsen ikärajaa esitetään nostettavaksi ja poissaoloaikaa pidennettäväksi. Määräys lapsen sairauden äkillisyydestä tulisi poistaa ja myös lapsen lääkärintarkastusten ja neuvolakäyntien ajalta tulisi maksaa työntekijälle palkka. 3-vuorotyössä oleville alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille tulisi mahdollistaa siirtyminen 1- tai 2-vuorotyöhön. Samoin ikääntyneille tulisi mahdollistaa kevennetyt työt työhistorian loppuvaiheessa. Sairausajan palkanmaksujaksoja tulisi pidentää ja karenssipäivä poistaa. Lääkärintodistuskäytännön ja palkallisen sairausloman määräyksiä tulisi selkeyttää ja lyhytaikaisen poissaolon tulisi olla mahdollista ilman lääkärintodistusta. Puolison opiskelu tulee rinnastaa työssäkäyntiin sairaan lapsen hoitomahdollisuuksia arvioitaessa. Äitiys- ja isyysvapaata esitetään pidennettäväksi. Isyysvapaan tulisi olla kokonaan palkallinen, samoin synnytyspäivän. Äitiysvapaan aikana isällä tulisi olla mahdollisuus käyttää vanhempainvapaata. Adoption yhteydessä sukupuolisidonnaiset määräykset tulisi poistaa. Työntekijällä tulisi olla oikeus jäädä hoitamaan palkallisesti myös lähiomaisiaan heidän sairastuessa. Korvaavaan työhön määräämisen tulisi aina perustua työterveyslääkärin arvioon ja työntekijän vapaaehtoisuuteen. Korvaavasta työstä olisi tehtävä työpaikalla sopimus työnantajan ja työntekijöiden edustajan kesken. Korvaavan työn määräyksiä esitetään poistettavaksi sopimuksesta. Fysikaalinen hoito sekä vieroitushoito tupakasta lääkkeineen tulee saada työnantajan korvattavaksi. Hammaslääkärissäkäynti työajalla tulee saada palkalliseksi. Vuokrayritysten työntekijöiden tulee kuulua tilaajayrityksen työterveyshuollon piiriin. 15

17 Lomarahan tulee olla lomapalkan suuruinen. Liittokokouksen päätös Työnantajan korvausvelvollisuutta sairaan lapsen hoidosta on edelleen laajennettava lapsen ikä, erilaiset perhetilanteet ja työaikamuodot huomioon ottaen. Sairausajan sopimusmääräyksiä tulee parantaa. Työntekijän ja hänen lapsensa lyhytaikaisista sairauspoissaoloista tulee riittää terveyden- tai sairaanhoitajan antama todistus tai työntekijän oma ilmoitus. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen sekä tasa-arvoisen työelämän kehittäminen on liiton keskeinen tehtävä. Jäsenten perhepoliittisten oikeuksien parantaminen on välttämätöntä. Isyysvapaa tulee saada kokonaisuudessaan palkalliseksi ja äitiysvapaan palkanmaksujaksoa tulee pidentää. Korvaavan työn käyttöä ja liittojen ohjeistuksen toimivuutta seurataan ja oikeita käytäntöjä edistetään riittävällä koulutuksella ja tiedotuksella. Työnantajan vastuuta vuokratyöntekijöiden työterveyshuollon järjestämisestä tulee lisätä. 16

18 1.7 Muut työehtosopimustoimintaa tai työlainsäädäntöä koskevat päätökset Esityksiä tehneet ammattiosastot 1, 4, 5, 6, 7, 23, 46, 49, 52, 55, 58, 63, 74, 81, 87, 97, 99, 117, 128, 147, 148, 174, 175, 200, 213, 221, 254, 271, 272, 274, 275, 286, 287, 307, 308, 366, 368, 369 Esitykset Tiivistelmä esityksistä Esityksissä korostuvat ammattiliittojen kanneoikeus, tilaajavastuulain kehittäminen, lakko-oikeuden säilyttäminen, vuosilomalain kehittäminen ja komennustyöhön liittyvät kysymykset. Metalliliiton on ryhdyttävä toimenpiteisiin kanneoikeuden saamiseksi mahdollisimman pian. Tilaajavastuulakia halutaan tiukentaa koskemaan tilaajan kaikkia alihankkijan työsuhdeasioita. Vuosilomalla sairastumisesta tulee poistaa karenssi. Matka- ja komennustöiden ohjeistusta tulee selkeyttää ja täsmentää. Henkilöstön edustuksen merkitystä yrityksen hallinnossa halutaan korostaa. Asiaa koskevaa lainsäädäntöä tulee täsmentää. Työlainsäädäntöä tulee kiristää työantajan tekemien rikkeiden osalta. Työtuomioistuimen käsittelyaikoja tulee tasapuolistaa nykyisestä. Tasa-arvosuunnitelma tulee tehdä yli 10 hengen työpaikoissa. Oppisopimuskoulutusta tulee lisätä. Harjoittelijoiden käytölle pitää luoda pelisäännöt työpaikan eri tilanteita varten. Työharjoitteluajalta on maksettava oppilaspalkkaa. Työehtosopimus tulee kirjoittaa selkeämpään muotoon. Liittokokouksen päätös Harmaa talous on lisääntynyt suomalaisilla työpaikoilla viime vuosina. Ongelma ei kohdistu pelkästään joillekin tietyille toimialoille, vaan harmaa talous on levinnyt laajasti koko suomalaiseen työmarkkinakenttään. Yhteiskunta menettää harmaan talouden vuoksi vuosittain useita miljardeja. Tilaajavastuulaki ei nykymuodossaan ole riittävän tehokas ohjaamaan epärehellisesti toimivien yritysten toimintaa lain ja sopimusten edellyttämälle tasolle. Tilaajavastuulakia tulee tiukentaa, jotta sillä olisi todellista vaikutusta tilaajan käyttämän ulkopuolisen työvoiman toimintaan ja työehdoilla keinottelu voidaan saada kuriin. Valvontaviranomaisten resursseja tulee jatkossa lisätä. Kanneoikeus on tarpeen etenkin tilanteissa, joissa yksittäisellä työntekijällä ei erinäisistä syistä johtuen ole mahdollisuutta puuttua työehtojensa epäkohtiin. Liitto toimii aktiivisesti, jotta kanneoikeus saadaan voimaan. 17

19 18 Lakko-oikeus on jokaisen työntekijän perustuslain turvaama perusoikeus. Sen poistamista liitto ei hyväksy missään olosuhteissa. Liitto jatkaa johdonmukaisesti yhteiskuntavaikuttamista liiton teollisuuspoliittisen ohjelman mukaisesti. Henkilöstön edustus yritysten hallinnoissa on työntekijöiden keskeinen vaikutuskanava omien työnantajiensa toimintaan. Liitto tekee jatkuvaa työtä henkilöstön edustajien toimintamahdollisuuksien parantamiseen. Liitto toimii aktiivisesti nuorten oppisopimus- ja harjoittelumahdollisuuksien lisäämiseksi. Liitto ei hyväksy nuorten palkkaamista alle työehtosopimusten minimimääräysten. Matka- ja komennustöiden sopimusmääräyksiä tulee selkeyttää ja yhdenmukaistaa verottajan käytännön mukaisiksi.

20 2 Työympäristö, työsuojelu ja sosiaalipolitiikka 2.1 Työsuojelu Esityksiä tehneet ammattiosastot 1, 7, 11, 12, 17, 23, 41, 49, 56, 57, 58, 66, 67, 70, 72, 74, 77, 84, 122, 128, 148, 175, 186, 191, 195, 200, 201, 221, 268, 271, 272, 287, 294, 302, 308, 309, 366, 368, 424 Esitykset Tiivistelmä esityksistä Seniorivapaista ja ikääntyvistä työntekijöistä on saatava eri-ikäisiä koskevia työssä jaksamista tukevia lainsäädäntö- ja työehtosopimusmuutoksia. Erityisesti yli 55-vuotiaiden kohdalla esitettiin erilaisten ikäohjelmien tekemistä ja vapaaehtoisuutta vuorotyöjärjestelmissä. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen, yhdyshenkilöiden ja ammattiosaston toiminnassa mukana olevien jaksamiseen on panostettava. Työsuojeluviranomaisen resursseja on lisättävä ja työsuojelun laiminlyönteihin tulee määritellä kovemmat sanktiot. Työnantajien ja työntekijöiden työsuojeluedustajien työsuojelukoulutusta on lisättävä. Työnopastusta ja perehdytystä tulee lisätä. Yksintyöskentely tulee kieltää. Taukotilat on saatava asianmukaiseksi. Työsuojelutoimintaa ja työolosuhteita tulee kehittää. Työntekijöiden kuntoutukseen ja työhyvinvointiin liittyvät kustannukset on saatava täysin työnantajan kustannettaviksi. Työterveyshuollon toimintaa tulee kehittää ja laajentaa. Työpaikkaselvitykset on tehtävä aina yhteistyössä työntekijöiden kanssa. HTP-arvoja kaivostyössä on tarkennettava. Yhteisen työpaikan työsuojeluvaltuutetun oikeuksia tulee laajentaa ja yhteistoimintaa kehittää. Työturvallisuuskortti on saatava pakolliseksi yhteisellä työpaikalla toimiville alihankintayrityksille. Työnantajan tulee kustannuksellaan hankkia ja huoltaa tarvittavat suojavaatetukset. Ympäristöasiat on otettava osaksi työsuojelua. Mahdolliset ympäristöhaitat on selvitettävä myös henkilöstölle. Liittokokouksen päätös Tuloksellinen työsuojelutoiminta edellyttää hyvää yhteistyötä, osaamista, työturvallisuuden jatkuvaa parantamista sekä järjestelmällistä vaara- ja haittatekijöiden tunnistamista ja riskien arviointia. Liitto vaikuttaa aktiivisesti eri yhteistyötahojen kanssa työturvallisuutta, työterveyttä ja työhyvinvointia koskevien 19

21 20 säädösten, sopimusten ja ohjeiden valmisteluun. Teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliitot sopivat työehtosopimuksissaan edistävänsä työhyvinvointia työpaikoilla. Liitot käynnistivät yhdessä kolmevuotisen työhyvinvointihankkeen Hyvä työ Pidempi työura, jossa huomioidaan eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden tarpeet. Laajan hankkeen tavoitteena on pilottivaiheen jälkeen saada yli 100 alan työpaikkaa mukaan. Hankkeesta saadut kokemukset ja työkalut ovat kaikkien työpaikkojen saatavilla. Lisäksi liitot perustivat työryhmän, joka valmistelee sopimusmääräyksiä sekä tuottaa materiaalia ja hyviä käytäntöjä, joilla yrityksiä kannustetaan kehittämään ikääntyvien työntekijöiden työkykyä ja jaksamista sekä laatimaan seniorivapaaja ikäohjelmia. Panostetaan luottamushenkilöiden jaksamista tukevaan tiedonvaihtoon, koulutukseen ja kuntoutukseen. Työterveyshuollon toiminta perustuu tarpeeseen. Tarvearvio pohjautuu työpaikkaselvitykseen. Sovittujen toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia tulee seurata yhteistyössä linja- ja työsuojeluorganisaation kanssa. Työntekijöiden kuntoutustarpeen arvioinnissa tulee ottaa käyttöön kokonaisvaltainen näkökulma, jolla estetään sairastumiset ja ennenaikaiset työkyvyn menettämiset koko työsuhteen ajalla. Työsuojeluviranomaisten on työpaikkakäynneillä valvottava, että työpaikkaselvitykset ovat ajan tasalla ja haitalliseksi tunnettuja pitoisuuksia ei ylitetä. Työterveyshuollon toimivuus on varmistettava koko maassa, kaiken kokoisissa yrityksissä ja muuttuvissa tilanteissa. Työsuojelun valvontaviranomaisen toiminnan tulee olla itsenäistä ja kattavaa, ja metallialan tarkastuksiin pitää lisätä resursseja. Työsuojeluviranomaisten on käytettävä työpaikkatarkastuksissa koko toimivaltaansa täysimääräisesti ja työsuojelurikkomusten enimmäisrangaistuksia on kiristettävä. Myös liiton työsuojelupäiviä kohdennetaan pieniin yrityksiin. Yhteisellä työpaikalla, jolla työskentelee samaan aikaan eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä, on työntekijöiden tiedotus, perehdytys, toimintojen yhteensovittaminen ja yhteydenpito turvattava tilaajan toimesta kaikissa tapauksissa. Yhteisen työpaikan pelisääntöjä tulee kehittää ja varmistaa turvallisuusosaaminen esim. työturvallisuuskortilla ja alihankkijoiden yhtenäisellä auditoinnilla. Henkilöstö- ja ruokailutilojen määräysten vähimmäisehtoja tulee myös tarkistaa ja samassa yhteydessä huomioida erityisesti ulkopuolisen työvoiman tarpeet. Liitto vaikuttaa SAK:n kautta niin, että yksintyöskentelystä tehdään valtioneuvoston asetus, jossa määritellään tarkemmin turvallisuuteen liittyvät järjestelyt. Työpaikkojen ympäristönsuojelun perusta luodaan teknologian kehittämisen ja tuotantoprosessien hallinnan lisäksi parantamalla työolosuhteita. Liitto edellyttää ympäristöasioiden liittämistä työsuojeluorganisaation tehtäviin. Työnantajan tulee kustannuksellaan hankkia ja huoltaa tarvittavat suojavälineet ja kaikenkattava suojavaatetus.