Mietintö 1 (7) päätökseksi

Transkriptio

1 Mietintö 1 (7) Työympäristö- ja työsuojeluasiain valiokunta Työsuojelu Esitykset Liittotoimikunnan esitys liittokokouksen päätökseksi Tuloksellinen työsuojelutoiminta edellyttää hyvää yhteistyötä, osaamista, työturvallisuuden jatkuvaa parantamista sekä järjestelmällistä vaara- ja haittatekijöiden tunnistamista ja riskien arviointia. Liitto vaikuttaa aktiivisesti eri yhteistyötahojen kanssa työturvallisuutta, työterveyttä ja työhyvinvointia koskevien säädösten, sopimusten ja ohjeiden valmisteluun. Teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliitot sopivat työehtosopimuksissaan edistävänsä työhyvinvointia työpaikoilla. Liitot käynnistivät yhdessä kolmevuotisen työhyvinvointihankkeen Hyvä työ Pidempi työura, jossa huomioidaan eri-ikäisten työntekijöiden tarpeet. Laajan hankkeen tavoitteena on pilottivaiheen jälkeen saada yli 100 alan työpaikkaa mukaan. Hankkeesta saadut kokemukset ja työkalut ovat kaikkien työpaikkojen saatavilla. Lisäksi liitot perustivat työryhmän, joka valmistelee sopimusmääräyksiä sekä tuottaa materiaalia ja hyviä käytäntöjä, joilla yrityksiä kannustetaan kehittämään ikääntyvien työntekijöiden työkykyä ja jaksamista sekä laatimaan seniorivapaa- ja ikäohjelmia. Työympäristö- ja työsuojeluasiain valiokunnan esitys liittokokouksen päätökseksi Tuloksellinen työsuojelutoiminta edellyttää hyvää yhteistyötä, osaamista, työturvallisuuden jatkuvaa parantamista sekä järjestelmällistä vaara- ja haittatekijöiden tunnistamista ja riskien arviointia. Liitto vaikuttaa aktiivisesti eri yhteistyötahojen kanssa työturvallisuutta, työterveyttä ja työhyvinvointia koskevien säädösten, sopimusten ja ohjeiden valmisteluun. Teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliitot sopivat työehtosopimuksissaan edistävänsä työhyvinvointia työpaikoilla. Liitot käynnistivät yhdessä kolmevuotisen työhyvinvointihankkeen Hyvä työ Pidempi työura, jossa huomioidaan eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden tarpeet. Laajan hankkeen tavoitteena on pilottivaiheen jälkeen saada yli 100 alan työpaikkaa mukaan. Hankkeesta saadut kokemukset ja työkalut ovat kaikkien työpaikkojen saatavilla. Lisäksi liitot perustivat työryhmän, joka valmistelee sopimusmääräyksiä sekä tuottaa materiaalia ja hyviä käytäntöjä, joilla yrityksiä kannustetaan kehittämään ikääntyvien työntekijöiden työkykyä ja jaksamista sekä laatimaan seniorivapaa- ja ikäohjelmia.

2 Mietintö 2 (7) Panostetaan luottamushenkilöiden jaksamista tukevaan tiedonvaihtoon, koulutukseen ja kuntoutukseen. Työterveyshuollon toiminta perustuu tarpeeseen. Tarvearvio pohjautuu työpaikkaselvitykseen. Sovittujen toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia tulee seurata yhteistyössä linja- ja työsuojeluorganisaation kanssa. Työntekijöiden kuntoutustarpeen arvioinnissa tulee ottaa käyttöön kokonaisvaltainen näkökulma, jolla estetään sairastumiset ja ennenaikaiset työkyvyn menettämiset koko työsuhteen ajalla. Työsuojeluviranomaisten on työpaikkakäynneillä valvottava, että työpaikkaselvitykset ovat ajan tasalla ja haitalliseksi tunnettuja pitoisuuksia ei ylitetä. Työterveyshuollon toimivuus on varmistettava koko maassa, kaiken kokoisissa yrityksissä ja muuttuvissa tilanteissa. Työsuojelun valvontaviranomaisen toiminnan tulee olla itsenäistä ja kattavaa, ja sen resurssit tulee turvata. Työsuojeluviranomaisten on käytettävä työpaikkatarkastuksissa koko toimivaltaansa täysimääräisesti ja työsuojelurikkomusten enimmäisrangaistuksia on kiristettävä. Yhteisellä työpaikalla, jolla työskentelee samaan aikaan eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä, on työntekijöiden tiedotus, perehdytys, toimintojen yhteensovittaminen ja yhteydenpito turvattava tilaajan toimesta kaikissa tapauksissa. Yhteisen työpaikan pelisääntöjä tulee kehittää ja varmistaa turvallisuusosaaminen esim. työturvallisuuskortilla ja alihankkijoiden yhtenäisellä auditoinnilla. Panostetaan luottamushenkilöiden jaksamista tukevaan tiedonvaihtoon, koulutukseen ja kuntoutukseen. Työterveyshuollon toiminta perustuu tarpeeseen. Tarvearvio pohjautuu työpaikkaselvitykseen. Sovittujen toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia tulee seurata yhteistyössä linja- ja työsuojeluorganisaation kanssa. Työntekijöiden kuntoutustarpeen arvioinnissa tulee ottaa käyttöön kokonaisvaltainen näkökulma, jolla estetään sairastumiset ja ennenaikaiset työkyvyn menettämiset koko työsuhteen ajalla. Työsuojeluviranomaisten on työpaikkakäynneillä valvottava, että työpaikkaselvitykset ovat ajan tasalla ja haitalliseksi tunnettuja pitoisuuksia ei ylitetä. Työterveyshuollon toimivuus on varmistettava koko maassa, kaiken kokoisissa yrityksissä ja muuttuvissa tilanteissa. Työsuojelun valvontaviranomaisen toiminnan tulee olla itsenäistä ja kattavaa, ja metallialan tarkastuksiin pitää lisätä resursseja. Työsuojeluviranomaisten on käytettävä työpaikkatarkastuksissa koko toimivaltaansa täysimääräisesti ja työsuojelurikkomusten enimmäisrangaistuksia on kiristettävä. Myös liiton työsuojelupäiviä kohdennetaan pieniin yrityksiin. Yhteisellä työpaikalla, jolla työskentelee samaan aikaan eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä, on työntekijöiden tiedotus, perehdytys, toimintojen yhteensovittaminen ja yhteydenpito turvattava tilaajan toimesta kaikissa tapauksissa. Yhteisen työpaikan pelisääntöjä tulee kehittää ja varmistaa turvallisuusosaaminen esim. työturvallisuuskortilla ja alihankkijoiden yhtenäisellä auditoinnilla.

3 Mietintö 3 (7) Henkilöstö- ja ruokailutilojen määräysten vähimmäisehtoja tulee myös tarkistaa ja samassa yhteydessä huomioida erityisesti ulkopuolisen työvoiman tarpeet. Liitto vaikuttaa SAK:n kautta niin, että yksintyöskentelystä tehdään valtioneuvoston asetus, jossa määritellään tarkemmin turvallisuuteen liittyvät järjestelyt. Työpaikkojen ympäristönsuojelun perusta luodaan teknologian kehittämisen ja tuotantoprosessien hallinnan lisäksi parantamalla työolosuhteita. Liitto edellyttää ympäristöasioiden liittämistä työsuojeluorganisaation tehtäviin. Työnantajan tulee kustannuksellaan hankkia ja huoltaa tarvittavat suojavälineet ja kaikenkattava suojavaatetus. Henkilöstö- ja ruokailutilojen määräysten vähimmäisehtoja tulee myös tarkistaa ja samassa yhteydessä huomioida erityisesti ulkopuolisen työvoiman tarpeet. Liitto vaikuttaa SAK:n kautta niin, että yksintyöskentelystä tehdään valtioneuvoston asetus, jossa määritellään tarkemmin turvallisuuteen liittyvät järjestelyt. Työpaikkojen ympäristönsuojelun perusta luodaan teknologian kehittämisen ja tuotantoprosessien hallinnan lisäksi parantamalla työolosuhteita. Liitto edellyttää ympäristöasioiden liittämistä työsuojeluorganisaation tehtäviin. Työnantajan tulee kustannuksellaan hankkia ja huoltaa tarvittavat suojavälineet ja kaikenkattava suojavaatetus. Lakisääteinen sosiaaliturva Esitykset Liittotoimikunnan esitys liittokokouksen päätökseksi Vuonna 2005 voimaan tullutta työntekijän eläkelakia on edelleen kehitettävä. Tätä kehittämistyötä liitto tekee yhteistyössä ja yhteisin tavoittein SAK:n ja muiden palkansaajajärjestöjen kanssa. Joustavan eläkkeellesiirtymisiän alarajan nostaminen tulee jatkossakin torjua ja voimavaroja on suunnattava entistä enemmän työhyvinvointiin ja työolosuhteiden parantami- Työympäristö- ja työsuojeluasiain valiokunnan esitys liittokokouksen päätökseksi Vuonna 2005 voimaan tullutta työntekijän eläkelakia on edelleen kehitettävä. Tätä kehittämistyötä liitto tekee yhteistyössä ja yhteisin tavoittein SAK:n ja muiden palkansaajajärjestöjen kanssa. Joustavan eläkkeellesiirtymisiän alarajan nostaminen tulee jatkossakin torjua ja voimavaroja on suunnattava entistä enemmän työhyvinvointiin ja työolosuhteiden parantami-

4 Mietintö 4 (7) seen. Tätä työtä liitto tekee yhdessä teknologiateollisuuden muiden toimijoiden kanssa muun muassa Hyvä työ Pidempi työura ja Ikääntyneet työntekijät - hankkeissa. Nuorten työllistämiseen on varattava riittävät resurssit ja koulutustarjonta sekä nuorten yhteiskuntatakuu on pantava toimeen käytännössä. Eläkkeiden rahoitus on saatava turvattua, nyt asiasta on sovittu vuoden 2016 loppuun saakka. Työeläkejärjestelmää tulee edelleen kehittää kolmikantaisesti oikeudenmukaisen karttuman, nykyisen rahoituspohjan ja kertyneiden eläkkeiden turvaamiseksi. Työeläkeindeksin palkkapainotteisuutta on lisättävä, jotta eläke vastaa paremmin ansioiden muutoksia. Raskaissa ja kuluttavissa töissä on ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen estämiseksi ja työkyvyn säilyttämiseksi, kehitettävä työtä ja työaikajärjestelyjä sekä parannettava työolosuhteita. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen edellyttää työkyvyn alenemisen varhaista tunnistamista sekä oikea-aikaisia ja tehokkaita kuntoutustoimenpiteitä. Raamisopimuksessa sovittua kolmen päivän koulutusvapaata on mahdollisuus käyttää yli 55- vuotiailla työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Kuntoutustoimintaa tulee edelleen kehittää kolmikantaisesti. Ikääntyneitä ja työnantajan palveluksessa osan työkyvystään menettäneitä työntekijöitä ei saa irtisanoa työkyvyn alenemisen vuoksi, vaan työnantajan on järjesteltävä töitä työkyvyn mukaan. Kesäkuun alussa voimaan tulevilla sairasvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutoksilla (90 päivän sääntö) tuetaan työpaikkoja etsimään keinoja, joilla työntekijät nykyistä pidempään seen. Tätä työtä liitto tekee yhdessä teknologiateollisuuden muiden toimijoiden kanssa muun muassa Hyvä työ Pidempi työura ja Ikääntyneet työntekijät - hankkeissa. Nuorten työllistämiseen on varattava riittävät resurssit ja koulutustarjonta sekä nuorten yhteiskuntatakuu on pantava toimeen käytännössä. Työeläkeindeksin palkkapainotteisuutta on lisättävä, jotta eläke vastaa paremmin ansioiden muutoksia. Eläkkeiden rahoitus on saatava turvattua, nyt asiasta on sovittu vuoden 2016 loppuun saakka. Työeläkejärjestelmää tulee edelleen kehittää kolmikantaisesti oikeudenmukaisen karttuman, nykyisen rahoituspohjan ja kertyneiden ja tulevien eläkkeiden turvaamiseksi. Työuran pituudella ja kuormittavuudella, mm. vuorotyöllä, on oltava vaikutusta eläkeikään. Raskaissa ja kuluttavissa töissä on ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen estämiseksi ja työkyvyn säilyttämiseksi, kehitettävä työtä ja työaikajärjestelyjä sekä parannettava työolosuhteita. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen edellyttää työkyvyn alenemisen varhaista tunnistamista sekä oikea-aikaisia ja tehokkaita kuntoutustoimenpiteitä. Raamisopimuksessa sovittua kolmen päivän koulutusvapaata on mahdollisuus käyttää yli 55- vuotiailla työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Kuntoutustoimintaa tulee edelleen kehittää kolmikantaisesti. Ikääntyneitä ja työnantajan palveluksessa osan työkyvystään menettäneitä työntekijöitä ei saa irtisanoa työkyvyn alenemisen vuoksi, vaan työnantajan on järjesteltävä töitä työkyvyn mukaan. Kesäkuun alussa voimaan tulevilla sairasvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutoksilla (90 päivän sääntö) tuetaan työpaikkoja etsimään keinoja, joilla työntekijät nykyistä pidempään

5 Mietintö 5 (7) jatkaisivat työssä ja kuntoutusjärjestelmää toteuttamaan kuntoutustoimenpiteitä jo aikaisemmassa vaiheessa. Liitto edellyttää, että kehitetään edelleen erilaisia ikääntymiseen sekä vajaakuntoisuuteen liittyviä työjärjestelyjä, tukia ja korvausmuotoja sekä raamisopimuksen että kevään työuraratkaisun tarjoamat tukimallit otetaan työpaikoilla käyttöön. Elinaikakertoimen vaikutusta on jo hieman lievennetty työkyvyttömyyseläkkeen osalta. Sitä sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeisiin edelleen, mutta siten, että se vaikuttaa vain työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä ansaittuun eläkkeen osaan, ei enää tulevaan aikaan eikä uudelleen vanhuuseläkkeen alkaessa. Liitto vaikuttaa SAK:n kautta lainsäädännön muuttamiseen siten, että työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeellä oleviin ei sovelleta lainkaan elinaikakerrointa. Liitto edellyttää henkilöstön yhdenvertaista kohtelua työpaikoilla. Se tarkoittaa, että mm. vuorotteluvapaalle pääsyn edellytyksiä helpotetaan ja korvausta korotetaan. Vuorotteluvapaalla olevan tulee voida jatkaa vuorotteluvapaata yritysjärjestelyistä huolimatta. jatkaisivat työssä ja kuntoutusjärjestelmää toteuttamaan kuntoutustoimenpiteitä jo aikaisemmassa vaiheessa. Liitto edellyttää, että kehitetään edelleen erilaisia ikääntymiseen sekä vajaakuntoisuuteen liittyviä työjärjestelyjä, tukia ja korvausmuotoja sekä raamisopimuksen että kevään työuraratkaisun tarjoamat tukimallit otetaan työpaikoilla käyttöön. Elinaikakertoimen vaikutusta on jo hieman lievennetty työkyvyttömyyseläkkeen osalta. Sitä sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeisiin edelleen, mutta siten, että se vaikuttaa vain työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä ansaittuun eläkkeen osaan, ei enää tulevaan aikaan eikä uudelleen vanhuuseläkkeen alkaessa. Liitto vaikuttaa SAK:n kautta lainsäädännön muuttamiseen siten, että työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeellä oleviin ei sovelleta lainkaan elinaikakerrointa. Liitto edellyttää henkilöstön yhdenvertaista kohtelua työpaikoilla. Se tarkoittaa, että mm. vuorotteluvapaalle ja osa-aikalisälle pääsyn edellytyksiä helpotetaan, korvausta korotetaan ja näitä järjestelmiä kehitetään työntekijän tarpeiden mukaan. Vuorotteluvapaalla olevan tulee voida jatkaa vuorotteluvapaata yritysjärjestelyistä huolimatta.

6 Mietintö 6 (7) Työttömyysturva Esitykset Liittotoimikunnan esitys liittokokouksen päätökseksi Ansiosidonnaisen työttömyysturvan perustaa on vahvistettava uusia työpaikkoja luovalla teollisuus- ja työllisyyspolitiikalla. Yhteiskunnan on järjestettävä työtä tai koulutusta niille työntekijöille, joille ei ole tarjota työtä vapailta työmarkkinoilta. Näin estetään syrjäytyminen ja työttömille avataan mahdollisuus päästä takaisin työelämään. Samalla paranevat edellytykset sekä perus- että ansiopäivärahan tason nostamiselle. Työttömyysturvalakiin on kolmikannassa tehty kannustavuutta parantavia ja rakennetta yksinkertaistavia muutoksia. Vuonna 2010 työssäoloehdon alkuja paluuehto yhtenäistettiin. Lomakorvauksen jaksottaminen poistuu vuoden 2013 alussa. Vuoden 2014 alusta lukien työssäoloehto lyhenee nykyisestä kahdeksasta kuukaudesta kuuteen kuukauteen ja työttömyyspäivärahan enimmäiskesto alenee 400 päivään henkilöllä, jolla on alle kolmen vuoden työhistoria. Työttömyyspäivärahan enimmäiskesto lyhenee 100 päivällä, jos työtön ei osallistu tarjottuun aktiivitoimenpiteeseen. Korvaustasot vähenevät nykyisestä kolmesta kahteen, perustasoon ja aktiivitasoon. Aktiivitoimenpiteiden ajalta ja työttömyysjaksolta pitkän työuran jälkeen maksetaan korkeampaa päivärahaa. Työympäristö- ja työsuojeluasiain valiokunnan esitys liittokokouksen päätökseksi Ansiosidonnaisen työttömyysturvan perustaa on vahvistettava uusia työpaikkoja luovalla teollisuus- ja työllisyyspolitiikalla. Yhteiskunnan on järjestettävä työtä tai koulutusta niille työntekijöille, joille ei ole tarjota työtä vapailta työmarkkinoilta. Näin estetään syrjäytyminen ja työttömille avataan mahdollisuus päästä takaisin työelämään. Samalla paranevat edellytykset sekä perus- että ansiopäivärahan tason nostamiselle. Työttömyysturvalakiin on kolmikannassa tehty kannustavuutta parantavia ja rakennetta yksinkertaistavia muutoksia. Vuonna 2010 työssäoloehdon alkuja paluuehto yhtenäistettiin. Lomakorvauksen jaksottaminen poistuu vuoden 2013 alussa. Vuoden 2014 alusta lukien työssäoloehto lyhenee nykyisestä kahdeksasta kuukaudesta kuuteen kuukauteen ja työttömyyspäivärahan enimmäiskesto alenee 400 päivään henkilöllä, jolla on alle kolmen vuoden työhistoria. Työttömyyspäivärahan enimmäiskesto lyhenee 100 päivällä, jos työtön ei osallistu tarjottuun aktiivitoimenpiteeseen. Korvaustasot vähenevät nykyisestä kolmesta kahteen, perustasoon ja aktiivitasoon. Aktiivitoimenpiteiden ajalta ja työttömyysjaksolta pitkän työuran jälkeen maksetaan korkeampaa päivärahaa.

7 Mietintö 7 (7) Hallituksen kehysriihessä 2012 päätettiin työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisesta puolison tulojen osalta. Työmarkkinatuen tarveharkinnasta tulee luopua kokonaan. Lakia on muutettu pysyvästi niin, ettei lyhennetyn työviikon työssäolopäivien työtuloa sovitella. Myös muita sovittelusäännöksiä tulisi yksinkertaistaa ja selkeyttää sekä parantaa työttömän ja lomautetun mahdollisuuksia ottaa vastaan lyhytkestoista kokoaikatyötä. Hallituksen kehysriihessä 2012 päätettiin työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisesta puolison tulojen osalta. Työmarkkinatuen tarveharkinnasta tulee luopua kokonaan. Lakia on muutettu pysyvästi niin, ettei lyhennetyn työviikon työssäolopäivien työtuloa sovitella. Myös muita sovittelusäännöksiä tulee yksinkertaistaa ja selkeyttää sekä parantaa työttömän ja lomautetun mahdollisuuksia ottaa vastaan lyhytkestoista kokoaikatyötä. Työttömyyspäivärahan omavastuuaikaa on lyhennettävä nykyisestä seitsemästä päivästä. Mahdollisuus päästä työttömyysturvan lisäpäiville on säilytettävä. Työuraratkaisussa on sovittu 60 vuotta täyttäneille suunnatuista tukitoimista, joilla turvataan ansioturvan mukainen toimeentulo vanhuuseläkkeen alkamiseen asti. Ammattiliittojen yhteydessä toimivien työttömyyskassojen kautta hoidettu ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä on säilytettävä. Lainsäädäntöä on yksinkertaistettava ja kehitettävä kolmikantaisen valmistelun pohjalta. Mahdollisuus päästä työttömyysturvan lisäpäiville on säilytettävä. Työuraratkaisussa on sovittu 60 vuotta täyttäneille suunnatuista tukitoimista, joilla turvataan ansioturvan mukainen toimeentulo vanhuuseläkkeen alkamiseen asti. Ammattiliittojen yhteydessä toimivien työttömyyskassojen kautta hoidettu ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä on säilytettävä. Lainsäädäntöä on yksinkertaistettava ja kehitettävä kolmikantaisen valmistelun pohjalta.