Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 452 Dno KYK:494 /2012 73 NCC ROADS OY / MAA-AINESTEN OTTOLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLIOKIVIAINEKSEN OTTAMINEN, MÄNTSÄLÄ, OHKOLAN TOIMINTA- ALUE KU-YK 73/11.6.2013 Maa-ainesten ottolupapäätös annetaan julkipanon jälkeen 17.6.2013 ASIA Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottolupahakemuksesta. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA NCC Roads Oy Äyritie 8 C, 01510 VANTAA y-tunnus: 1765515-0 Yhteyshenkilö: Liimatainen Jan puh. 040 7593936 SIJAINTI Ottamisalue sijaitsee Mäntsälän kunnan Nummisten kylässä kiinteistöillä Peltola II 505-409-5-1566, Lepola II 505-409-5-283 ja Perikunnan tontti 505-409-5-1218. Lisäksi ottamiseen liittyviä tukitoimintoja sijaitsee Mäntsälän kunnan Ohkolan kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Kalliokukkula 505-410-14-37. NCC Roads Oy:n ottamisalue tukitoimintoineen sijaitsee valtatie 4:n (E75) varressa noin 10 km etäisyydellä Mäntsälän kunnan keskustasta etelään. Liite nro 73 sijaintikartta HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENTÄMINEN Hakemus on tullut vireille 12.10.2012. Hakemusta on täydennetty 3.12.2012 ja 6.2.2013.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 453 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lupatilanne Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta on 13.11.2008 ( 250) myöntänyt maa-aineslain mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottoon kiinteistöillä Kalliorinne I RN:o 5:287 ja Jokiranta RN:o 5:288 (molemmat nykyisin Peltola II RN:o 5:1566) kymmeneksi vuodeksi. Alueelta louhittavan kiven kokonaismäärä on 740 000 k-m 3 ja vuotuinen ottomäärä enintään 140 000 k-m 3. Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta on 13.11.2008 ( 249) myöntänyt ympäristöluvan louhinnalle ja murskauslaitokselle kiinteistöillä Peltola II RN:o 5:1428 (nykyisin RN:o 5:1566), Lepola II RN:o 5:283, Kalliorinne I RN:o 5:287 ja Jokiranta RN:o 5:288 (Kalliorinne I ja Jokiranta nykyisin Peltola II RN:o 5:1566) kymmeneksi vuodeksi. Alueelta louhittavan kiven kokonaismäärä on 2 000 000 k-m 3 ja vuotuinen ottomäärä enintään 500 000 m 3. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on 9.8.2011 ( 58) myöntänyt maaaineslain mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottoon kiinteistöiltä Peltola II RN:o 5:1566 ja Lepola II RN:o 5:283 kymmeneksi vuodeksi. Alueelta louhittavan kiven kokonaismäärä on 500 000 k-m 3 ja vuotuinen ottomäärä enintään 50 000-100 000 k-m 3. Uudenmaan ympäristökeskus on 10.2.2006 myöntänyt ympäristöluvan (Dnro UUS-2005-Y-443-111) maankaatopaikalle kiinteistöillä Peltola II RN:o 5:1566, Lepola II RN:o 5:283, Perikunnan tontti RN:o 5:1218 ja Kalliokukkula RN:o 14:3. Ylijäämämaata on saanut vastaanottaa maankaatopaikalle kaikkiaan 900 000 tonnia. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on 30.4.2012 myöntänyt luvan (Päätös nro 96/2012/2) pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen asiassa, joka koskee kivi- ja maa-aineksen ottamista kiinteistöillä Peltola II RN:o 5:1566, Lepola II RN:o 5:283 ja Perikunnan tontti RN:o 5:1218 sijaitsevalla 38,2 hehtaarin suuruisella ottoalueella ko. hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. NCC Roads Oy on 3.1.2013 laittanut vireille Keski-Uudenmaan ympäristölautakuntaan ympäristöluvan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaamiseen sekä maankaatopaikkatoimintaan kiinteistöillä Peltola II 505-409-5-1566, Lepola II 505-409-5-283 ja Perikunnan tontti 505-409-5-1218. Kaavoitustilanne Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa hakemuksen mukainen ottoalue on osoitettu ylijäämämaiden loppusijoitukseen varatuksi alueeksi (EJ3) ja merkitty ominaismerkinnällä alueeksi, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 454 Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Louhinta- ja murskaustoiminnasta on laadittu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa tarkoitettu 21.10.2002 päivätty arviointiselostus. Lupahakemuksen alainen ottoalue ei ole kokonaisuudessaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa rajatulla alueella. Arvioinnin ulkopuolelle jäävä alue ei ole kuitenkaan suuruudeltaan sellainen, että se olisi edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn uusimista. Yhteysviranomaisena toiminut Uudenmaan ympäristökeskus on 19.12.2002 antanut arviointiselostuksesta lausuntonsa. Yhteysviranomaisen lausunnossa on todettu seuraavaa: Arviointi keskittyy itse kiviaineksen oton vaikutusten selvittelyyn. Maisemoinnin ja alueen jälkikäytön tarkastelu on vähäistä. Maisemoinnin osalta monet asiat jäävät avoimiksi. Jos alueen moreeni ja hiekka jalostetaan valtaosin rakentamiseen, niin mitä maa-aineksia maisemoinnissa käytetään. Pohjavesialue asettaa rajoituksia pintamaiden laadulle. Pintamaiden varastointi ja käyttö maisemoinnissa saattaa aiheuttaa pohjavesivaikutuksia. Selvityksen taso ei ole kaikkien lupamenettelyjen osalta riittävä. Arviointiselostuksessa ei ole otettu kantaa vesioikeudellisen luvan tarpeeseen. Vesioikeudellista lupakäsittelyä varten esimerkiksi pohjaveden pinnan korkeustaso tulee määrittää vesiasetuksen edellyttämällä tavalla. Luontoselvitystä on syytä täydentää liito-oravien osalta kevättalvella tehtävällä selvityksellä ennen luvan hakemista niiltä osin kun alue on vielä puustoista. Ratahallintokeskuksen huomautus oikoradan suojaetäisyydestä on syytä ottaa myöhemmin huomioon suunnittelussa tai neuvotella muusta tyydyttävästä ratkaisusta. YMPÄRISTÖN KUVAUS Hakemuksen kohteena oleva alue on toiminut tiettävästi vuodesta 1964 maaainesten ottoalueena ja alueella on harjoitettu kiviainesliiketoimintaa lähes 50-vuoden ajan. Alueen ympäristön olosuhteita leimaa siten voimakkaasti maa-ainesten ottamistoiminta. Pääosa alueesta on jo louhittu ja alueen vielä louhimattomalta osalta pintamaat on kokonaan poistettu. Alueen ympäristö on enimmäkseen metsätalouden käytössä. Alueen ympäristössä on myös haja-asutusta. Lahden moottoritie sekä Keravan ja Lahden välinen oikorata kulkevat alueen ohi itäpuolelta. Lähin asuinrakennus sijait-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 455 see noin 330 metrin päässä moottoritien ja radan itäpuolella. Alueen länsipuolella lähin asuinrakennus on noin 400 metrin etäisyydellä. Alueen länsipuolella kulkee Gasum Oy:n maakaasuputki. Alueen pohjoispuolella kulkee maakuntakaavaan merkitty ulkoilureitti. Ottoalueen eteläpuolen vanhalla soranottoalueella toimii nykyään motocross-rata. Lähimpään Natura-alueeseen, Ohkolanjokilaaksoon, on alueelta noin kahden kilometrin matka. Alue ei ole haitta- tai häiriöetäisyydellä Natura-alueeseen nähden. Lähimmälle järvelle, Keravanjärvelle, on alueelta noin 7,5 kilometrin matka. Toiminta-alue kuuluu Ohkolanjoen valuma-alueeseen, jonka pinta-ala on 79,13 km 2 ja järvisyys 1,11 %. Ottoalueella ei ole merkittäviä pintavesiesiintymiä, mutta alueelle on tehty ojia, joita pitkin ottamistoiminnasta syntyvät vedet johdetaan laskeutusaltaaseen ja edelleen ojaa pitkin alueelta pois. Ottoalueen pohjavesi on pääosin kalliopohjavettä. Pohjaveden pinnankorkeus on alueella tasolla + 69 metriä. Lähistön pientaloista on useissa käytössä talousvesikaivot. HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Toiminnan kuvaus NCC Roads Oy:n lupahakemus koskee kokonaisottomäärältään 3 000 000 ktrm³ kiviainesten ottomäärää 20 vuoden aikana. Vuotuiseksi ottomääräksi on arvioitu 500 000 ktrm³. Ottoalueen pinta-ala on 382 100 m 2 (38, 21 ha). Ottoalueella otetaan tällä hetkellä kalliota pohjan tasolle + 73 m. Kiviainesten ottoa on tarkoitus syventää siten, että pohjan taso tulee olemaan + 63 m. Jotta alueelta pumpattavien vesien määrä saataisiin pidettyä kohtuullisena ja syvennyksen mahdollinen väliaikainen pohjaveden pintaa alentava vaikutus rajattua mahdollisimman pienelle alueelle, toteutetaan syvennys kuudessa vaiheessa. Alueelle louhitaan kuusi erillistä allasta, jotka erotetaan toisistaan jättämällä niiden väliin 10 m leveät kalliokannakset. Louhinnan toteutuksen periaate selviää hakemukseen liitetyistä suunnitelmapiirustuksista. Syvennyksen myötä alueelta tullaan hyödyntämään 3 miljoonaa m 3 enemmän kiviainesta kuin nykyisellä oton pohjantasolla. Suunnitelmapiirustuksissa altaat on numeroitu yhdestä kuuteen. Louhinta aloitetaan numerolla 1 merkitystä kohdasta ja jatketaan edeten numeroilla 2, 3, 4, 5 ja 6 merkityille alueille mainitussa järjestyksessä. Hakemukseen on toimitettu 6.2.2013 viimeisimpänä täydennyksenä muutettu lopputilannekartta (pvm. 15.1.2013) ja siihen yhdistetyt leikkauspiirustukset (pvm. 12.1.2013). Poiketen alkuperäisissä suunnitelmissa esitetystä lopputilanteesta louhittavien kuuden syvennysaltaan väliset kalliokannakset jätetään toiminnan päätyttyä paikoilleen. Nämä 10 metriä leveät kannakset louhitaan
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 456 tasolle + 73 m ja ne tulevat jäämään pohjavedenpinnan yläpuolelle. Lisäksi hakemuksen liitteeksi on toimitettu 6.2.2013 tarkennettu suunnitelmapiirustus (pvm. 15.1.2013) ja periaatepiirustukset louhinnan muodoista ottoalueen ulkoreunoilla (pvm. 15.1.2013). Ottoalueen ulkoreunoille louhitaan kalliotasanteet korkoon + 67 m, joiden päälle ottoalueen ulkoreunojen maisemointi toteutetaan maa-aineksilla kaltevuuteen 1:3. Kerralla räjäytettävä louheen määrä vastaa murskausaseman noin puolen viikon raaka-aineen tarvetta. Jokaisesta louhittavasta osiosta tehdään erillinen yksityiskohtainen räjäytyssuunnitelma, joka sisältää poraus-, panostus-, sytytys- ja suojauskaaviot. Räjäytyssuunnitelma säilytetään työmaalla työmaakansiossa louhintatyön ajan. Räjäytystyöt tehdään toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan lupaehtojen mukaisella tavalla ja niistä tehdään viranomaisille vaaditut ilmoitukset. Kerralla räjäytettävä louheen määrä vastaa murskausaseman noin viikon raaka-ainetarvetta. Murskauslaitos sijaitsee suunnitelmakartoissa merkityssä paikassa alueella 4. Ottamisen edetessä alueelle 4 murskauslaitos on tarkoitus siirtää alueelle 6, joka otetaan viimeisenä. Valmiit tuotteet varastoidaan nykyisen oton korkeudella oleville alueille, aluksi suunnitelma-alueen itä- ja eteläosaan ja lopuksi eteläosaan. Alueella käytetään pääosin omaa nelivaihemurskauslaitosta. Murskaus voidaan toteuttaa myös aliurakointina, jolloin alueella on jokin toinen murskauslaitos. Murskauksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Alueella tuotettu kalliomurska käytetään pääasiassa tie- ja talonrakentamisen tarpeisiin. Murskaus- ja louhintatoiminta eivät ole alueella jatkuvakestoisia, vaan alueella tuotetaan mursketta vuosittain määrä, jonka arvioidaan vastaavan markkinoiden tarpeita. Louhinta ja murskaus kestävät sekä suunnitelman alaisella, että jo olemassa olevalla ottoalueella vuosittain 6 8 kk ja työtä tehdään kahdessa vuorossa klo 7.00 21.00 välisenä aikana. Alueelle kuljetaan tietä 140, jolta alueelle johtaa Saharintie noin 1 km matkan. Saharintie on päällystetty ja toiminnan rasitukset kestävä tie. Saharintien varrella on jonkin verran asutusta, joten tielle on asetettu nopeusrajoitus sekä hidasteita liikenneturvallisuuden takaamiseksi. Toiminnanharjoittaja vastaa Saharintien siisteydestä puhdistamalla tielle kulkeutuvan kiviaineksen tarvittaessa. Saharintien perusparannus on suunnitteilla. Louhosalueella tiet ovat myös osin päällystettyjä nykyisen ottoalueen eteläosassa. Lupahakemuksen alaiselle suunnitelma-alueelle ei pysyviä teitä tule, vaan ainoastaan työmaan ajoreittejä työkoneiden kulkemista varten. Ottoalueen sisäinen liikenne käsittää noin 4 6 raskasta ja 3 5 kevyttä ajoneuvoa tai työkonetta. Kiviainesten myyntitoiminnasta aiheutuvat kuljetukset ovat suuruudeltaan noin 50 täysperävaunullista rekkaa vuoden jokaisena arkipäivänä. Lisäksi huoltokuljetuksia on keskimäärin yksi raskaan liikenteen kuljetus jokaisena murskauspäivänä.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 457 Ympäristöhaittojen vähentäminen Toiminnan melua hallitaan seuraavasti: murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman matalalle tasolle ja mahdollisimman lähelle alueen länsipuoleisia meluesteitä. alueen länsisivulle on rakennettu melueste, jonka korkeus maanpinnasta on vähintään 8 m. alueesta on tehty meluselvitys, joka on hakemuksen liitteenä. Toiminnasta aiheutuvaa pölyä hallitaan seuraavasti: tuotannossa käytetään tarvittaessa kastelua pölyämisen vähentämiseksi. Käytössä on säiliöauto, jonka avulla vettä saadaan siirrettyä pölyävään kohteeseen. alueelle johtavat tiet ovat päällystettyjä porauksessa käytetty laitteisto on varustettu pölynsuodattimilla murskausprosessin pölynsidonnassa käytetään vettä sekä tarvittaessa pressuja ja katteita Toiminnan tärinävaikutuksia torjutaan seuraavasti: alueella tehdään koeräjäytyksiä ja tärinämittauksia lähimmät asuinrakennukset on katselmoitu tärinän osalta räjäytykset suunnitellaan kenttäkohtaisesti Hakemukseen on liitetty 19.11.2012 päivätty Finnrock Oy:n tärinämittausraportti 15. 16.11.2012 tehdyistä tärinämittauksista. Hakemukseen on lisäksi liitetty Finnrock Oy:n laatima Ohkolan kiviainestuotantoalueen louhintatyön ympäristöselvitys, jonka tavoitteena on ollut selvittää louhinnan tärinävaikutusalueella sijaitsevat tärinäherkät rakennukset, rakenteet ja laitteet sekä sellaiset toiminnot, jotka oleellisesti saattaisivat rajoittaa louhinnan toteutusta ja tulisi ottaa huomioon suunnittelussa ja räjäytysten toteutuksessa. Selvityksessä on annettu suosituksia koskien mm. rakennekatselmusten tekemistä, tärinälle herkkien laitteiden suojaamista sekä louhintatöiden aiheuttaman tärinän voimakkuuden valvomiseksi tehtäviä tärinämittauksia ja tärinämittaustulosten käsittelyä. Alueelta muodostuvat talousjätevedet johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään tarvittaessa. Alueelta syntyvät pintavedet johdetaan olemassa olevan ottoalueen selkeytysaltaaseen ja sieltä edelleen maastoon. Tällä estetään hienojakoisen kiviaineksen sekä muun haitallisen materiaalin pääsy purkuvesien mukana ympäristöön.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 458 Öljyvuotojen riskit pyritään minimoimaan jo ennalta käyttämällä kaksivaippaisia öljysäiliöitä, kunnostamalla ja huoltamalla laitteisto säännöllisesti ja tarkkailemalla toimintaa jatkuvasti. Mahdollisten vuotojen varalta kaikkiin työkoneisiin on varattu imeytysainetta. Tulipalojen varalta viranomaisten määräämä ensisammutuskalusto on jatkuvasti saatavilla mahdollisten syttymispaikkojen läheisyydessä. Mahdollisten vesiin pääsevien öljyjen torjuntaa varten alueelle on hankittu erillisiä öljypohjaisten nesteiden imeytyspuomeja. Työkoneiden tankkaus tapahtuu hallissa, jonka lattiassa on kolmen kerroksen päällyste. Ylimpänä on murskeesta tehty kulutuskerros, koska käytettävät koneet ovat tela-alustaisia. Suodatinkerros on rakennettu vettä läpäisevästä murskeesta ja sen alla on asfaltti tiivistyskerroksena. Mahdollisten vuotojen sattuessa asfaltin päällä olevat rakenteet voidaan helposti kerätä talteen ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Konesuojan sisällä pintavedet kerääntyvät salaojaan, josta ne ohjataan öljynerotuskaivon kautta maastoon. Tiivistyskerros on kallistettu siten, että suodatinkerroksen läpi suodattuvat vedet valuvat asfaltin pintaa pitkin salaojaan. Salaoja muuttuu umpiputkeksi ennen asfaltin läpivientiä. Läpivienti on tiivistetty bitumilla. Edellä mainittujen riskien ja ympäristövaikutusten hallinnan tueksi NCC Roads Oy:llä on sertifioitu ISO 9001-mukainen toimintajärjestelmä, jonka mukaisesti toimenpiteet suunnitellaan ennakkoon, huomioidaan toimintaan mahdollisesti liittyvät riskit sekä toimenpiteet niiden varalle. NCC Roads Oy:llä on myös sertifioitu ISO 14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, jonka mukaisesti toiminnan aiheuttamat ympäristöön liittyvät riskit arvioidaan ja suunnitellaan toimenpiteet niiden varalle. Toiminnan tarkkailu Ottoalueella toteutetaan jokaisena toimintapäivänä tuotannon tarkkailua, jossa havaitut huomiot kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Viikoittain alueella tehdään työnjohdon toimesta ns. murskamittari, jossa puututaan toiminnassa mahdollisesti havaittuihin riskeihin ja puutteisiin. Otetun maa-aineksen määrä raportoidaan lupaviranomaiselle vuosittain. Pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan erillisten hakemukseen liitettyjen tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Kaivannaisjätesuunnitelma Ottoaluetta koskien on laadittu 4.7.2012 päivätty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, joka on liitetty hakemukseen.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 459 Maisemointisuunnitelma Ennen alueen maisemointia alueella tehdään siivous, jotta mitään toiminnan aikana syntynyttä jätettä ei jäisi alueelle. Kaikki ottamistoiminnan aikaiset laitteet ja rakennelmat poistetaan alueelta sekä huolehditaan siitä, ettei alueella ole minkäänlaista jätettä. Hakemuksen liitteeksi 6.2.2013 toimitetun lopputilannekartan (pvm 15.1.2013) ja siihen yhdistettyjen leikkauspiirustusten (pvm 12.1.2013) mukaan osastointien kannakset jätetään paikalleen, jolloin alueelle tulee muodostumaan 6 erillistä vesiallasta. Osastointien kannakset jäävät vedenpinnan yläpuolelle tasolle + 73 m jättäen altaat osalta niiden sivuja jyrkkäreunaisiksi. Hakemuksen liitteeksi 6.2.2013 toimitetun periaatepiirustuksen mukaan ottoalueen ulkoreunoille louhitaan kalliotasanteet tasolle + 67 m, joiden päälle ottoalueen ulkoreunojen maisemointi toteutetaan maa-aineksilla luiskakaltevuuteen 1:3. Luiskien tekemisessä käytetään alueelta poistettuja pinta-maita sekä alueelle sen ulkopuolelta tuotuja ylijäämämaita. Luiskien maisemointi tehdään kivennäismailla, eikä luiskien muotoilussa käytetä humuspitoisia maalajeja. Luiskissa käytettävät ylijäämämaat ovat laadultaan kitkamaata, savea ja pieniä määriä liejuista savea. Maisemointiluiskien uloin kerros rakennetaan kivennäismaista ja tarvittaessa kylvetään ruohon siemen vakauttamaan pintamaakerros. Louhittavat altaat tulevat täyttymään vedellä hyvin hitaasti ja täyttyminen voi kestää useita vuosia. On oletettavaa, että maisemointiluiskien kasvukerros on ehtinyt juuristollaan vakauttamaan luiskan niin, ettei esimerkiksi veden samentumista aiheudu. Kun otetaan huomioon maisemointiluiskien loivuus ja kasvukerroksen juuriston vaikutus, eroosiota ei pääse tapahtumaan. Ottoalueen ulkoreunojen vesirajan pintamaisemointi toteutetaan hiekalla, jotta eroosio saadaan minimoiduksi. Aloituslupahakemus NCC Roads Oy pyytää maa-aineslain (1981/555) 21 :n mukaisesti lupaviranomaista määräämään, että toiminta voidaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta aloittaa heti lupapäätöstä noudattaen. NCC Roads Oy on valmis asettamaan maa-aineslain edellyttämän vakuuden lupaviranomaiselle. Asetettavan vakuuden määräksi ehdotetaan 30 000. Perusteena on turvata työn ja toiminnan jatkuminen alueella keskeytymättömänä ja välttää keskeytyksen aiheuttamat taloudelliset tappiot.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 460 ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu sekä Mäntsälän että Tuusulan kuntien ilmoitustauluilla 18.2. 21.3.2013 välisenä aikana ja asiakirjat ovat tämän ajan olleet yleisesti nähtävillä. Luvan vireilläolosta on ilmoitettu Mäntsälä -lehdessä 15.2.2013. Tiedossa oleville asianosaisille on ilmoitettu hakemuksesta kirjeellä ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Hakemusalue on tarkastettu 20.9.2012. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Uudenmaan ELY-keskukselta, Mäntsälän kunnanhallitukselta, Mäntsälän kunnan maankäyttölautakunnalta ja Gasum Oy:ltä. Gasum Oy on 14.3.2013 päivätyssä lausunnossaan tuonut esille, että alueella sijaitsee 2 kpl DN 500 54 BAR korkeapaineista maakaasulinjaa. Lausunnossa esitetään, että suoritettaessa louhinta- ja räjäytystöitä 30 metriä lähempänä putkilinjoja on työn suorittajan saatava lupa Gasumilta työn suorittamiseen ja suunniteltaessa laajamittaista louhintatoimintaa lähempänä kuin 100 metriä putkilinjasta on maakaasun siirtoputkistoon asennettava laitteisto toiminnasta aiheutuvan tärinän seuraamista varten. Lisäksi lausunnossa esitetään, että läjitettäessä ylijäämämaita kaasuputkien läheisyyteen, on varmistettava etteivät maamassat liiku tai aiheuta muuta vaaraa maakaasuputkille. Myös vesien johtuminen täytyy suunnitella kaasuputkien kannalta niin, etteivät maa-ainekset poistu virtaavan veden mukana maakaasuputken ympäriltä. Kaasuputkilinjoilla ei saa liikkua raskailla työkoneilla eikä niiden päälle varastoida rakennustarvikkeita tai maa-aineksia. Mahdollisista kaasuputkilinjojen ylityksistä raskailla ajoneuvoilla on sovittava erikseen. Lausuntoon on liitetty Gasum Oy:n louhintaohje sekä Tukesin, Gasum Oy:n ja Suomen Kaasuyhdistys ry:n ohje koskien työskentelyä maakaasulinjalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Gasum edellyttää, että lausunto liitteineen on oltava urakoitsijan käytössä työmaalla. Jos toimintaa tarkentavia suunnitelmia tehdään, on Gasumilta pyydettävä lausunto maakaasulinjojen osalta. Suoritettaessa maanrakennustöitä viittä (5) metriä lähempänä kaasuputkistoa on Gasum Oy:n valvoja kutsuttava paikalle.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 461 Liikennevirasto on 18.2.2013 päivätyssä lausunnossaan ottanut hakemukseen kantaa rautateiden näkökulmasta ja esittänyt, että louhittaessa rautatien läheisyydessä tulisi julkaisussa B19 louhintatyöt rautatien läheisyydessä esitetyt näkökohdat ottaa huomioon. Lisäksi lausunnossa esitetään, että tehtävien toimenpiteiden vaikutus pohjaveden pintaan ja muodostettavien läjitysalueiden stabiilisuus tulee myös selvittää ja eliminoida niiden mahdollinen vaikutus ratapenkereeseen. Uudenmaan ELY-keskus esittää 23.5.2013 päivätyssä lausunnossa seuraavaa: Ympäristövaikutusten arviointi Hankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa arviointiselostuksesta 19.12.2002 (Dnro UUS-2002-R-28). Yhteysviranomainen on arviointiselostuksesta antamassa lausunnossaan todennut, mm. että esitettyjen tietojen perusteella pohjavedenpinnan alapuolinen otto vaatii ympäristölupaviraston (nyk. aluehallintovirasto) lupaa pohjaveden muuttamiskiellossa määriteltyjen vaikutusten vuoksi. Vesilain mukainen lupakäsittely Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on päätöksellään 30.4.2012 Nro 96/2012/2, DNro ESAVI/590/04.09/2010 myöntänyt luvan pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen asiassa, joka koskee kivi- ja maa-aineksen ottamista nyt hakemuksen kohteena olevalla alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Luvan saajan (NCC Roads Oy) on noudatettava vesilain säännöksiä ja tämän päätöksen lupamääräyksiä. Jäljempänä siteerattu määräykset 1,2,6 ja 8. 1.Kivi- ja maa-ainesten otto on toteutettava kuudessa vaiheessa hakemukseen liitetyn suunnitelmapiirustuksen tuleva tilanne Ohkola, päivätty 5.10.2010, mittakaava 1:4 500, mukaisesti alkaen vaiheen 1 alueelta jatkuen numerojärjestyksessä vaiheeseen 6. Luvan saajan on ennen maa-aineksen ottoa seuraavan vaiheen alueella tehtävä edellisen vaiheen alueen jälkihoitotoimenpiteet lupamääräyksen 8 mukaisesti. 2. Kivi- ja maa-aineksia saadaan ottaa hakemukseen liitettyjen, 4.10.2010 päivättyjen pituus- ja poikkileikkauspiirustusten mukaisesti. Otto saa ulottua alimmillaan tasolle N60 +63 m saakka. Luiskat kaivetaan tasoon N60 +67 m asti pystysuoriksi ja tason N60 +67 m yläpuolella kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi siten, että alue sopii korkeussuhteiltaan ympäröivään maastoon. 6. Luvan saajan on tarkkailtava kivi- ja maa-ainesten oton vaikutusta pohjaveden korkeuteen ja laatuun sekä hankkeen vaikutusalueella olevien talousvesikaivojen vedenpinnan korkeuteen ja laatuun Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuun-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 462 nitelmaksi on toimitettava Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tämän päätöksen mukaisen kivi- ja maa-ainesten oton aloittamista. Tarkkailu tulokset on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailusuunnitelmassa mainittavalla tavalla sekä annettava pyydettäessä niiden nähtäväksi, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea. 8. Vaiheiden 1-5 tarkoittamien alueiden jälkihoitotyöt on tehtävä viipymättä oton päätyttyä kyseisellä osa-alueella. Vaiheen 6 jälkihoitotoimenpiteet on tehtävä vuoden kuluessa ottotoiminnan päättymisestä. Alueen tasauksessa, muotoilussa ja viimeistelyssä saa käyttää vain puhtaita kivennäismaita. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on päätöksellään 8.2.2013 DNro UUDELY/54/07.02/2011 hyväksynyt NCC Roads Oy:n Ohkolan tuotantoalueen pohjaveden ja talousvesikaivojen tarkkailun. Päätös on lainvoimainen. Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain 6 :ssä säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. Jos hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia, päätöksestä on käytävä ilmi, miten mainitun lain mukainen arviointi on otettu huomioon. ELY-keskus katsoo, että hakemuksessa on huomioitu yhteysviranomaisen lausunnossa esitetty. Lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Saman lain 5 :n 1 momentissa säädetään ottamissuunnitelmasta. Ottamissuunnitelman sisällöstä ja rakenteesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella 23.6.2005/468). Valtioneuvosto on 24.11.2005/468 antanut asetuksen maa-ainesten ottamisesta. Asetus on astunut voimaan 1.12.2005. ELY-keskuksen käsityksen mukaan ottamissuunnitelma ei ole asetuksen mukainen. Lupakäsittelyn helpottamiseksi tulisivat ottamissuunnitelmakartat (nykytilanne ja lopputilanne) tehdä YM:n oppaan mukaisesti, ettei asiassa synny väärinkäsityksiä. Nyt nykytilannekartta on puutteellinen ja siinä on esitetty ainoastaan korkeuskäyriä ja kiinteistön rajoja. Tämä ei ole karttateknisesti oikein, koska aluetta ei vielä ole maisemoitu. Tämä vaikuttaa enemmänkin korkeusmallilta. Ottoalueen ja ottamisalueen rajaukset puuttuvat myös, kuten tiet ja kaikki muu tieto, joka kuuluu karttaan. Myös leikkauspiirustusten kohdat tulee merkitä sekä nyky- että lopputilannekarttaan, sekä niiden mitta-asteikko.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 463 MAL 3 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaiset rajoitteet ELY-keskus katsoo, että nyt haettu toiminta ei ennalta arvioiden aiheuta em. vaikutuksia. MAL 3 :n 1 momentin 4 kohdan mukaiset rajoitteet Hakemuksen kohteena olevalle alueelle ja toimenpiteelle on myönnetty vesilain mukainen lupa poiketa pohjaveden muuttamiskiellosta. Lupaviranomainen (AVI) on päätöksessään katsonut, että hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Pohjaveden ja talousvesikaivojen tarkkailulle on hyväksytty ohjelma, joka on lainvoimainen. Pintavedet ELY-keskus katsoo, että lupamääräyksissä tulee huomioida hulevesialtaiden mitoitus sekä veden viivästäminen mahdollisten hetkellisten rankkasateiden tuoma kuormitus. Rankkasateiden aikana saattaa hetkellisesti hulevesialtaisiin päätyä erittäin suuria vesimääriä lyhyessä ajassa ja siitä edelleen ojistoon, joten mahdollisen ylivuodon hallitsemiseksi tulee myös asettaa määräyksiä. Myös altaiden kunnossapidosta ja tyhjentämisestä tulee määrätä lupaehdoissa. Pintavesien tarkkailussa tulee analysoida myös mineraaliöljyt jakeisiin jaoteltuina. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen lupa ELY-keskus on samanaikaisesti tämän lausunnon kanssa antanut lausuntonsa ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta nyt hakemuksen kohteena olevalle alueelle. Vireillä oleva hanke Samalle alueelle on vireillä uusi hanke Ohkolan kierrätysterminaali. Hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 15.2.2013. Hanke käsittää nykyisen toiminta-alueen laajentamista noin 46 ha:lla, josta ottoalueen kokonaispinta-ala on noin 38 ha. Lisäksi toiminnan laajentaminen sisältää rakennustoiminnan jätteiden sekä ylijäämälouheen vastaanotto, varastointi ja käsittely.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 464 Perustelut ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen tarkoittama hanke, huomioonotettuna edellä mainittu, ei ennakkoon arvioiden aiheuta vesilain 3:2 :n tarkoittamia seurauksia. Koska ei ole olemassa muutakaan, huomioon otettuna edellä mainittu, maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettua estettä ottamishankkeen toteuttamiselle, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Tarkkailua koskevat määräykset ovat tarpeen mahdollisen MAL 16 :n mukaisen harkinnan suorittamiseksi. Lupapäätöksestä on viivytyksettä ilmoitettava MAL 19 :n edellyttämällä tavalla. Ilmoitukseen on liitettävä kaikki ne päätökseen liittyvät asiakirjat (myös täydennetyt), jota MAL 20 :n mukaisen muutoksenhakumahdollisuuden mahdollinen käyttö asiassa edellyttää. Myös ELY-keskuksella on valitusoikeus. Lupapäätösasiakirjojen lisäksi ELY-keskus muistuttaa lupaviranomaista lähettämään MAL 23 b :n mukaisesti ottamislupaa koskevat tiedot (Ympäristöministeriön kirje 10.3.2008 Dnro YM2/501/2008) sähköisellä lupapäätöslomakkeella, joka löytyy Suomi.fi/asiointi-ympäristöstä. Mäntsälän maankäyttölautakunta toteaa 17.4.2013 lausunnossa, ettei se pidä suunniteltua maa-ainesten ottoa pohjaveden pinnan alapuolelta ympäristön kannalta kestävänä, eikä varsinkaan sitä, että vedenpinnan alle sijoitettaisiin muualta tuotuja vieraita aineksia, jopa rakennusjätettä. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta on jätetty 8 muistutusta/mielipidettä. Perhe N on 14.2.2013 päivätyssä mielipiteessään toivonut, ettei NCC Roads Oy:n Ohkolan nykyiselle toiminnalle anneta lupaa laajentua. Lisäksi he ovat jo pitkään toivoneet toiminnan loppuvan kokonaan ja että heidän mielipiteensä otetaan huomioon päätöksiä tehdessä. He perustelevat kantaansa mm. pitkällä kokemuksella louhinta- ja murskaustoiminnan heille aiheuttamista tärinä- ja pölyhaitoista, toiminnasta aiheutuvan liikenteen useilla erilaisilla vaikutuksilla, toimintaa koskevan valvonnan puutteilla ja vaikeudella, toiminnan sijoittumisella luokitellulle pohjavesialueelle, jo tapahtuneella alueen pohjaveden laadun huonontumisella, toiminnan aiheuttamalla pohjaveden pilaantumisriskillä, ulkoilu- ja marjastusmaastojen tuhoutumisella ja epätietoisuudella toiminnan vaikutuksista eläimistöön. Muistutus on otsikoitu koskemaan Ohkolan kierrätysterminaalin arviointiohjelmaa. JH on 10.3.2013 päivätyssä muistutuksessaan vaatinut ensisijaisesti, että maa-aineslupaa ei tule myöntää ja toissijaisesti lupahakemuksen muuttamista
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 465 niin, että pohjavedenpinnan alapuolista ottoa ei tule sallia. Lisäksi hän vaatii, että aloittamislupaa ei tule myöntää. Hän perustelee kantaansa mm. ottoalueen kuulumisella osittain Nummen III-luokan pohjavesialueeseen ja pohjavesipinnan alapuolisen louhinnan aiheuttamalla pohjaveden laadun vaarantumisella sekä alueen lähistöllä olevilla useilla talousvesikäytössä olevilla kaivoilla. Lisäksi hän perustelee kantaansa mm. sillä, että mikäli lupa myönnetään, siirtyisi louhinta lähimmillään alle 400 metrin päähän heidän kiinteistöstä, jolloin haitat ja häiriöt kiinteistölle tulisivat kestämättömiksi. Kielteistä kantaansa aloitusluvan myöntämiselle hän perustelee mm. sillä, että pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuvan louhinnan vuoksi alueen pohjavettä ei saataisi palautettua alkuperäiseen tilaansa, mikäli valitukset menestyisivät ja aloituslupa veisi valituksilta merkityksen. Telia Sonera Finland Oyj haluaa 13.3.2013 päivätyssä muistutuksessaan mm. painottaa ottoalueen lähelle sijoittuvan matkapuhelintukiaseman laitetilassa olevien laitteiden tärinäherkkyyden huomioon ottamista louhintaa tai murskausta suoritettaessa. Muistutuksessa on ilmoitettu tärinäherkkien laitteiden tärinää koskevat raja-arvot ja vaadittu, ettei louhintoja tai murskausta saa suorittaa, jos on perusteltua syytä olettaa raja-arvojen ylittyvän. Muistutuksessa edellytetään louhintatyön suorittajaa valvomaan raja-arvoissa pysymistä laitetilaan asennettavalla mittarilla, jonka asennus on louhintatyön suorittajan vastuulla. Lisäksi muistutuksessa edellytetään laitetilan, maston ja harusvaijereiden takia räjäytysten suojaamista irtolohkareiden lentämisen estämiseksi. RH ja BH vastustavat 18.3.2013 saapuneessa muistutuksessaan kaikenlaisia lisälupia alueelle. He perustelevat kantaansa mm. jo ylikuormitetun Saharintien liikennemäärien kasvulla, lähiasukkaiden porakaivojen ja pohjaveden kasvavalla pilaantumisvaaralla räjäytysten myötä sekä nyt jo olemassa olevilla valtavilla pöly- ja meluhaitoilla. LM ja AM haluavat 21.3.2013 saapuneessa muistutuksessaan tuoda tietoon ja pyytävät ottamaan huomioon lupahakemuksia käsiteltäessä mm. toiminnan myöhään klo 21.00 saakka kestävästä työskentelyajasta heidän kiinteistölleen aiheutuvat meluhaitat esimerkkinä kesällä ulkona oleilun haittaaminen, alueen liikenteen lisääntymisen, pölyhaitat, ottoalueen pintavesien aiheuttaman kuormituksen Ohkolanjokeen, riskin haitallisten aineiden pääsystä maankaatopaikan maa-ainesten mukana alueelle, Ohkolanjoen tärkeyden asukkaille niin virkistyskäytössä, kasteluveden saannin kannalta kuin eläinten juomavetenä, pohjaveden ja alueen talousvesikaivojen pilaantumisvaaran sekä räjäytysten tärinähaitat ja mahdolliset vaikutukset rakenteille. RL on 28.2.2013 päivätyssä muistutuksessaan tuonut esille toiminnasta hänelle aiheutuvia haittoja kuten melua ja tärinää sekä erilaisia päästöriskejä ja toivoo muistutuksensa tulevan huomioon otetuksi lupahakemusta käsiteltäessä. RL kertoo hänen asuinkiinteistöllään olevan porakaivo. Tämän vuoksi hänen erityisenä huolenaiheenaan on toiminnasta pinta- ja pohjavesiin kohdistuva saastumisriski. Hän pitää vakavasti otettavana riskitekijänä myös ve-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 466 den loppumista kaivosta. Muistutuksessa on nostettu esille haittatekijöitä ja päästöriskejä oleellisesti lisäävinä asioina toiminnan pitkäkestoisuus, valtavat kiviainesmäärät sekä muistuttajan asianosaisena oleminen Louhintahiekka Oy:n samanlaista toimintaa koskevassa ympäristölupahakemusasiassa. HT, NH, TH, VH ja JH vaativat 19.3.2013 saapuneessa muistutuksessaan, ettei NCC Roads Oy:lle tule myöntää toiminnan aloittamislupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. He perustelevat kantaansa mm. sillä, että ympäristövaikutusten arvioinneissa on vielä paljon puutteita, joihin pitää saada luotettava selvitys ja ratkaisu sekä esittää haittojen vähentämiskeinot ja suunnitelmat niiden toteuttamiseksi. Erityisesti vaikutusalueen asukkaiden kaivot (veden puhtaus ja riittävyys) sekä liikenneturvallisuus on taattava. Muut elinoloihin vaikuttavat haittatekijät on minimoitava, mm. räjäytysten tärinän vaikutus pidempiaikaisilla mittauksilla. On myös selvitettävä vaikutukset ylimääräisten vesien laskemisesta Ohkolan jokeen, esim. Talvivaaran kaltainen tulvatilanne. He muistuttavat lopuksi, että pohjaveden tason alapuolella tapahtuva louhinta on erittäin riskialtista toimintaa ja pienikin häiriö saattaa aiheuttaa suuria vaikutuksia. EV ja MV kertovat 21.3.2013 saapuneessa muistutuksessaan olevansa luomutilallisia Ohkolanjoen varrella ja he haluavat huomioon otettavaksi asioita, jotka mietityttävät heitä hankkeen kohdalla. He tiedustelevat mm. lisääntyvätkö melu, pöly ja tärinä sekä onko pölyn osalta hiukkasmittauksia tehty. Pohjavesien osalta he kysyvät mm., pysyykö alueen talousvesikaivojen vedenlaatu hyvänä ja riittääkö niissä vesi, muuttuuko pohjavesitilanne suurien kaivu- ja täyttömäärien jälkeen. He kertovat muistutuksessa havaintonsa, jonka mukaan jo parinkymmenen viime vuoden aikana on ollut havaittavissa pohjaveden pinnan laskua. Pintavesien osalta he tiedustelevat mm., pysyykö Ohkolanjoen vesitilanne entisellään ja säilyykö joen virkistysarvo, pysyvätkö joenvarren Natura-alueen luontoarvot ennallaan, mitä alueelta Ohkolanjokeen johdettavat vedet sisältävät ja valvotaanko asiaa mitenkään, lisääntyykö joen vesimäärä hulevesien johdosta ja tuleeko NCC:n alueelle mitään hulevesien keräily-/ viivytys-/ saostusratkaisuja. Lisäksi he ovat huolissaan alueelle vastaanotettavien ylijäämämaiden puhtaudesta ja kuinka niiden puhtautta valvotaan sekä sellaisen tilanteen pohja-, pintavesi- ja luontovaikutuksista, jossa maa-ainekset eivät olisikaan valvonnasta huolimatta puhtaita. He ovat tuoneet muistutuksessaan esille myös maa-ainesten mukana toimintaalueelle kulkeutuvat vieraslajit ja kysyvät huolehditaanko siitä, etteivät ne pääse leviämään alueelta. Lisäksi he ovat huolissaan siitä, alkaako alueen liikenne käyttää kapeaa ja huonokuntoista Metsätietä, jota pitkin tienvarren lapset kulkevat omin neuvoin kouluun. Ennen hakemuksen vireille tuloa annettu lausunto Liikennevirasto on antanut hakijalle lausunnon, jossa se on mm. puoltanut alueelle haettavia maa-aines- ja ympäristölupahakemuksia sillä edellytyksellä, että mahdollinen ottoalue rajoitetaan vähintään 30 metrin päähän rautatiestä ja töissä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja Liikenneviraston ohjetta
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 467 B19 louhintatyöt rautatien läheisyydessä. Lausunto on laitettu tiedoksi Mäntsälän kunnalle ja välitetty Mäntsälän kunnasta edelleen Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu 22.3.2013, 26.4.2013, 20.5.2013 ja 23.5.2013 sähköpostitse ja hänelle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa muistutusten, mielipiteiden ja lausuntojen johdosta. NCC Roads Oy on 20.5.2013 saapuneessa vastineessaan todennut seuraavaa: NCC Roads Oy on hakee maa-ainesten ottolupaa kalliokiviaineksen ottoon kiinteistöiltä Peltola 11 505-409-5-1566, Lepola 11 505-409-5-283 ja Perikunnan tontti 505-409-5-1218 Nummisten kylässä Mäntsälän kunnassa. Lupahakemus koskee kokonaisottomäärältään 3 000 000 ktrm 3 kiviainesten ottomäärää 20 vuoden aikana. Vuotuiseksi ottomääräksi on arvioitu 500 000 ktrm 3. Ottoalueen pinta-ala on 38,21 ha. Hakemuksen johdosta lausunnon ovat antaneet Liikennevirasto (x 2), Gasum Oy, TeliaSonera ja Mäntsälän kunnan maankäyttölautakunta. Lisäksi hakemuksen johdosta on saapunut kuusi muistutusta. Hakija vastaa tällä vastineella sekä lausunnoissa, että muistutuksissa esitettyihin seikkoihin. Lausuntojen ja muistutusten vastineet on annettu saapumispäivän mukaisessa järjestyksessä. 1. Lausunto Liikennevirasto 5.7.2012 Luvanhakija on tutustunut liikenneviraston 5.7.2012 antamana lausuntoon ja huomioinut ottoalueen rajauksessa 30m suoja-alueen uloimpien kiskojen keskilinjasta. Työskenneltäessä lähellä rautatien suoja-aluetta noudatetaan erityistä varovaisuutta ja noudatetaan liikenneviraston antamia ohjeita. 2. Lausunto Liikennevirasto 19.2.2013 Luvanhakija on tutustunut Liikenneviraston antamaan lausuntoon ja ottaa toiminnassaan huomioon julkaisun "Louhintatyöt rautatien läheisyydessä" esitetyt näkökohdat. Louhinta pohjaveden pinnan alapuolelle toteutetaan Etelä-Suomen Aluehallintoviraston 30.4.2012 myönnetyn vesiluvan (Dnro ESAV1/590/04.09/2010) mukaisesti. Toiminnassa otetaan huomioon radan ja luohinta-alueen välinen suoja-alue. 3. Muistutus RL 28.2.2013 Louhinta pohjaveden pinnan alapuolelle toteutetaan Etelä-Suomen Aluehallintoviraston 30.4.2012 myönnetyn vesiluvan (Dnro ESAV1/590/04.09/2010) mukaisesti. Viereisen kiinteistön porakaivo kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen tammikuussa 2013 hyväksymän vesientarkkailusuunnitelman mukaisiin seurattaviin kaivoihin. Kyseistä kaivoa on seurattu edellisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja mittaustuloksia kaivovedestä on olemassa 10 vuoden ajalta. Tarkkailujakson aikana tuloksissa ei ole ha-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 468 vaittu yhtäkään poikkeavaa tai raja-arvot ylittävää mittaustulosta. Kymmenen vuoden seurantajakson aikana tarkkailualueella ei ole pohjaveden laadun tai määrän osalta todettu mitään sellaisia poikkeavuuksia jotka voidaan osoittaa johtuvan tai johon murskaus- louhinta tai maankaatopaikkatoiminnalla olisi myötävaikutusta. Toiminta-alueelta tai lähiympäristöstä ei ole raportoitu kyseisellä toiminnalla olleen vaikutusta maaperään. 4. Muistutus JH 11.3.2013 Lupaa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta on haettu. Perusteena on turvata työn ja toiminnan jatkuminen alueella keskeytymättömänä ja välttää keskeytyksen aiheuttamat taloudelliset tappiot. Louhinta pohjaveden pinnan alapuolelle toteutetaan Etelä-Suomen Aluehallintoviraston 30.4.2012 myönnetyn vesiluvan (Dnro ESAV1/590/04.09/2010) mukaisesti. Kyseisen kiinteistön porakaivo kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen tammikuussa 2013 hyväksytyn vesientarkkailusuunnitelman mukaisiin seurattaviin kaivoihin. Kyseistä kaivoa on seurattu edellisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja mittaustuloksia kaivovedestä on olemassa 10 vuoden ajalta. Tarkkailujakson aikana tuloksissa ei ole havaittu yhtäkään poikkeavaa tai raja-arvot ylittävää mittaustulosta. Kymmenen vuoden seurantajakson aikana tarkkailualueella ei ole pohjaveden laadun tai määrän osalta todettu mitään sellaisia poikkeavuuksia jotka voidaan osoittaa johtuvan tai johon murskaus- louhinta tai maankaatopaikkatoiminnalla olisi myötävaikutusta. Toiminta-alueelta tai lähiymparistöstä ei ole raportoitu kyseisellä toiminnalla olleen vaikutusta maaperään. Lisäksi luvanhakija huomauttaa, että Nummen III-luokan pohjavesialueluokitus on lakkautettu. Louhinta-alue tulee ulottumaan lähimmillään yli 550 metrin päähän kiinteistöltä. Kiinteistön raja ja tukitoiminta-alue (toimisto ja vaaka yms.) ovat lähimmillään noin 400 metrin päässä. Louhinta-alueen ja kiinteistön välissä on lisäksi Lahden moottoritie (VT 4) ja Kerava-Lahti oikorata. Pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuva louhinta toteutetaan Etelä-Suomen Aluehallintoviraston 30.4.2012 myönnetyn vesiluvan (Dnro ESAV1/590/04.09/2010) mukaisesti. 5. Lausunto Gasum 15.3.2013 Luvanhakija on tutustunut Gasumin antamaan lausuntoon ja antaa vastineensa seuraavasti: Maankaasun käsittelyn turvallisuusasetuksen ohjeistuksen mukaisesti toimintaa ei tulla harjoittamaan alle 30 metrin päässä putkilinjoista. Toiminnanharjoittajan ja Gasumin välisessä neuvottelussa 18.1.2013 on sovittu jatkuvatoimisen tärinänmittauslaitteiston asentamisesta kaasuputkilinjaan. Läjittäessään ylijäämämaita maakaasulinja läheisyyteen toiminnanharjoittaja huolehtii, etteivät maamassat pääse liikkumaan. Alueelta poistetut vedet johdetaan laskeutusaltaan kautta rumpuputken kautta purkuojaan.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 469 Putkilinjojen päällä ei tulla liikkumaan raskailla työkoneilla, eikä alueelle varastoida maa-aineksia tai rakennustarvikkeita. Suunniteltaessa mahdollisista kaasuputkilinjan ylityksiä työkoneilla, toiminnanharjoittaja on yhteydessä Gasumiin. Lausuntoa liitteineen säilytetään Ohkolan tuotantoalueen toimistossa. Maanrakennustöitä ei tulla suorittamaan viittä metriä lähempänä putkilinjoja. 6. Lausunto TeliaSonera 15.3.2013 Alueelle on tehty tärinämittauksia viimeksi marraskuussa 2012 ja tuolloin mittauksissa ei havaittu tärinäraja-arvojen ylityksiä mitatuissa kohteissa. 7. Muistutus BH ja RH 18.3.2013 NCC Roads Oy on Saharintien tiehoitokunnan osakas, jolla on oikeus käyttää tietä ja huolehtia osaltaan tienpidon kustannuksista. Työtä liikenneturvallisuuden kehittämiseksi ja parantamiseksi tullaan tekemään ja suunnitelmia tien turvallisuuden parantamiseksi tehdään parhaillaan. Louhinta pohjaveden pinnan alapuolelle toteutetaan Etelä-Suomen Aluehallintoviraston 30.4.2012 myönnetyn vesiluvan (Dnro ESAV1/590/04.09/2010) mukaisesti. Uudenmaan ELY-keskuksen tammikuussa 2013 hyväksytty vesientarkkailusuunnitelma velvoittaa tarkkailemaan lähialueen kaivojen veden laatua ja määrää. Kymmenen vuoden seurantajaksolla ei pohjaveden laadun tai määrän osalta ole todettu mitään sellaisia poikkeavuuksia jotka voidaan osoittaa johtuvan tai johon murskaus-, louhinta tai maankaatopaikkatoiminnalla olisi myötävaikutusta. Toiminta-alueelta tai lähiympäristöstä ei ole raportoitu kyseisellä toiminnalla olleen vaikutusta maaperään. Louhinta-alue ulottuu lähimmillään noin 850 metrin päähän kiinteistöstä Koivukallio (5:1120). Luvanhakija muistuttaa, että louhinta-alueen ja kyseessä olevan kiinteistön välissä on Lahden moottoritie (VT 4) ja Kerava- Lahti oikorata, jotka myös osaltaan aiheuttavat melua ja pölyämistä. 8. Muistutus HT, NH, TH, VH, JH 19.3.2013 Kyseisen ympäristölupahakemuksen perusteena on ympäristövaikutusten arviointi vuodelta 2002. Kyseinen arviointi kattaa ympäristöluvassa haetun mukaiset toiminnot. Alueelle on laadittu pinta- ja pohjavesien tarkkailusuunnitelmat. Pohjavesien tarkkailusuunnitelma on hyväksytty Uudenmaan ELY-keskuksessa tammikuussa 2013. Alueen pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtu kymmenen vuoden ajan NCC Roads Oy:n toimesta ja tuloksissa ei ole havaittu muutoksia. Tarkkailua tullaan jatkamaan tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. NCC Roads Oy on Saharintien tiehoitokunnan osakas, jolla on oikeus käyttää tietä ja huolehtia osaltaan tienpidon kustannuksista. Työtä liikenneturval-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 470 lisuuden kehittämiseksi ja parantamiseksi tullaan tekemään ja suunnitelmia tien turvallisuuden parantamiseksi tehdään parhaillaan. Alueen pintavedet kerätään laskeutusaltaaseen, josta ne edelleen johdetaan rumpuputkea pitkin purkuojaan. Veden laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa (keväällä ja syksyllä). Louhinta suoritetaan altaissa, jotta vesien johtaminen pumppaamalla laskeutusaltaaseen voidaan suorittaa hallitusti. Pintavesien tarkkailusuunnitelman mukaisesti laskeutusallas on mitoitettu vastaanottamaan koko alueen pintavedet ja sen laajentaminen tarvittaessa on mahdollista. Tilannetta voidaan arvioida oton edetessä, mikäli altaista pumpattavat vedet ylikuormittavat allasta. Koska syvennystä pohjaveden pinnan alapuolelle ei ole vielä aloitettu, on vaikea arvioida kuinka paljon pumpattavia vesiä muodostuu. Toisaalta vuoden 2012 kesän ja syksyn sateet eivät aiheuttaneet toiminta-alueen pintavesien hallinnassa ongelmia. Louhinta pohjaveden pinnan alapuolelle toteutetaan Etelä-Suomen Aluehallintoviraston 30.4.2012 myönnetyn vesiluvan (Dnro ESAV1/590104.0912010) mukaisesti. 9. Muistutus LM ja AM 21.3.2013 Aiemmin myönnettyjen lupien lupamääräysten mukaisesti maa-ainesten ottaminen ja siihen liittyvät työt (ml.murskaus) ovat sallittuja ma-pe klo 7.00 21.00 välisenä aikana. Räjäytykset ja eniten melua aiheuttavat työvaiheet, kuten suurten kappaleiden rikotus, tulee rajoittaa klo 8.00 16.00 väliseen aikaan. Ottamismurskaus- tai muu oheistoiminta ei ole sallittua lauantaisin, sunnuntaisin, eikä juhlapyhinä. Hakemuksen kohteena oleva toiminta ei lisää liikennemääriä vrt. aiemmin myönnettyyn lupaan. NCC Roads Oy on Saharintien tiehoitokunnan osakas, jolla on oikeus käyttää tietä ja huolehtia osaltaan tienpidon kustannuksista. Työtä liikenneturvallisuuden kehittämiseksi ja parantamiseksi tullaan tekemään ja suunnitelmia tien turvallisuuden parantamiseksi tehdään parhaillaan. Kaikki toimintaan liittyvä liikenne ohjataan Saharintien kautta. NCC Roads Oy:n toteuttaman kymmenen vuoden seurantajaksolla ei pohjaveden laadun tai määrän osalta ole todettu mitään sellaisia poikkeavuuksia jotka voidaan osoittaa johtuvan tai johon murskaus- louhinta tai maankaatopaikkatoiminnalla olisi myötävaikutusta. Toiminta-alueelle on vastaanotettu ylijäämämaita vuodesta 2006 lähtien ja maa-ainesten ottoa on harjoitettu lähes 50 vuoden ajan. Toiminta-alueelta tai lähiympäristöstä ei ole raportoitu kyseisellä toiminnalla olleen vaikutusta maaperään. Enwin Oy suoritti hengityskelpoisen pölyn (PM 10 ) hiukkaspitoisuusmittaukset suuntaa-antavalla 62 vuorokauden mittausjaksolla 13.10 1 3.12.2012, osoitteessa Metsätie 20, Mantsälä. Yhteenvetona Enwin Oy:n suorittaman PM 10 -hiukkaspitoisuusmittausten perusteella Ohkolan ottoalue ei vaaranna ilman hengityskelpoisen pölyn (PM 10 ) pitoisuuksien ohje- tai raja-arvoja ympäristössään. Koko mittausjakson PM 10 -pitoisuuden keskiarvo on 12
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 471 µg/m 3 ja koko mittausjakson 2. korkein vuorokausipitoisuuden vertailuarvo 29 µg/m 3, mikä on 41.4 % PM 10 -kokoluokan hiukkasten ohjearvosta 70 µg/m 3. Ilmanlaadun PM 10 -vuorokausipitoisuuden raja-arvon 50 µg/m 3 ylityksiä ei mittausjaksolla esiintynyt. Mitattu korkein vuorokausiarvo 32 µg/m 3 on 64 % ko. raja-arvosta, josta sallitaan 35 ylitystä vuodessa. Alueelle on tehty tärinämittauksia viimeksi marraskuussa 2012 ja tuolloin mittauksissa ei havaittu tärinäraja-arvojen ylityksiä mitatuissa kohteissa. Ylijäämämaiden vastaanotto vaatii alueen, johon vastaanotolle on ympäristölupa ja joka on maankäytöllisesti ohjattu ylijäämämaiden vastaanottoon tai toiminnassa on osoitettu käyttö ylijäämämaille. Lupaprosessit ovat pitkiä ja pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä valitettavasti pulaa ylijäämä-maiden vastaanottopaikoista. 10. Muistutus EV ja MV 21.3.2013 1. Melun, pölyn ja tarinan haittaa pyritään minimoimaan lupahakemuksessa esitetyin keinoin. Hiukkasmittauksia alueella on tehty viimeksi syksyllä 2012. 2. Alueelle on laadittu pinta- ja pohjavesien tarkkailusuunnitelmat. Pohjavesien tarkkailusuunnitelma on hyväksytty Uudenmaan ELY-keskuksessa tammikuussa 2013. Alueen pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtu yli kymmenen vuoden ajan NCC Roads Oy:n toimesta ja tuloksissa ei ole havaittu toiminnasta aiheutuvia muutoksia. Tarkkailua tullaan jatkamaan tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Alueen pintavedet kerätään laskeutusaltaaseen, josta ne edelleen johdetaan rumpuputkea pitkin purkuojaan. Veden laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa (keväällä ja syksyllä). Louhinta suoritetaan altaissa, jotta vesien johtaminen pumppaamalla laskeutusaltaaseen voidaan suorittaa hallitusti. Pintavesien tarkkailusuunnitelman mukaisesti laskeutusallas on mitoitettu vastaanottamaan koko alueen pintavedet ja sen laajentaminen tarvittaessa on mahdollista. Tilannetta voidaan arvioida oton edetessä, mikäli altaista pumpattavat vedet ylikuormittavat allasta. Koska syvennystä pohjaveden pinnan alapuolelle ei ole vielä aloitettu, on vaikea arvioida kuinka paljon pumpattavia vesiä muodostuu. Toisaalta vuoden 2012 kesän ja syksyn runsaat sateet eivät aiheuttaneet toiminta-alueen pintavesien hallinnassa ongelmia. Alueelta tulevilla vesillä ei ole merkittävää määrällisesti eikä laadullisesti vaikutusta Ohkolanjoen veteen. 3. Vastaanottoalueelle tuotavat kuormat punnitaan ja kuormien puhtaus varmistetaan aistinvaraisesti haihtuvien hiilivetyjen osalta ja mahdollisten jätteiden osalta silmämääräisen tarkastelun perusteella. Raskasmetallit ja hiilivedyt tutkitaan kenttäanalysaattorilla (PetroFlag ja XRF) aina uudelta työmaalta tulevasta kuormasta ja tarvittaessa. Punnitustieto säilytetään NCC Roads Oy:n laatujärjestelmän mukaisesti. Saapuvista kuormista pidetään kir-