Aikaisemmat päätökset Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt NCC

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 96/2012/2 Dnro ESAVI/590/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeaminen kivi- ja maa-aineksen ottamiseksi Ohkolan alueella ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Mäntsälä NCC Roads Oy HAKEMUS NCC Roads Oy on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt vesilain mukaista lupaa pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen kivi- ja maa-aineksen ottamiseksi Ohkolan alueella Nummisten kylässä Mäntsälän kunnassa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Aikaisemmat päätökset Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt NCC Roads Oy:lle maa-aineslain mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottoon kiinteistöillä Peltola II RN:o 5:1428 (nykyisin RN:o 5:1566) ja Lepola II RN:o 5:283 kymmeneksi vuodeksi Nummisten kylässä Mäntsälän kunnassa. Alueelta louhittavan kiven kokonaismäärä on m 3 ja vuotuinen ottomäärä enintään m 3. Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt NCC Roads Oy:lle maa-aineslain mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottoon kiinteistöllä Peltola II RN:o 5:1428 (nykyisin RN:o 5:1566) viideksi vuodeksi Nummisten kylässä Mäntsälän kunnassa. Alueelta louhittavan kiven kokonaismäärä on m 3 ja vuotuinen ottomäärä enintään m 3. Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta on ( 250) myöntänyt NCC Roads Oy:lle maa-aineslain mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottoon kiinteistöillä Kalliorinne I RN:o 5:287 ja Jokiranta RN:o 5:288 kymmeneksi vuodeksi Nummisten kylässä Mäntsälän kunnassa. Alueelta louhittavan kiven kokonaismäärä on k-m 3 ja vuotuinen ottomäärä enintään k-m 3. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Hankkeen sijainti ja ympäristö Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta on ( 249) myöntänyt NCC Roads Oy:lle ympäristöluvan louhinnalle ja murskauslaitokselle kiinteistöillä Peltola II RN:o 5:1428 (nykyisin RN:o 5:1566), Lepola II RN:o 5:283, Kalliorinne I RN:o 5:287 ja Jokiranta RN:o 5:288 kymmeneksi vuodeksi Nummisten kylässä Mäntsälän kunnassa. Alueelta louhittavan kiven kokonaismäärä on k-m 3 ja vuotuinen ottomäärä enintään k-m 3. Ohkolan ottoalue sijaitsee Mäntsälän kunnassa Nummisten kylässä hakijan omistamilla kiinteistöillä Peltola II RN:o 5:1566, Lepola II RN:o 5:283 ja Perikunnan tontti RN:o 5:1218. Alue sijaitsee Nummisten ja Ohkolan kylien rajalla noin 10 km Mäntsälän keskustasta etelään. Alueen itäpuolella on Lahden moottoritie sekä Keravan ja Lahden välinen oikorata ja alueen halki kulkee Gasum Oy:n maakaasuputki. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 400 m:n etäisyydellä alueen länsipuolella ja muut lähimmät asuinkiinteistöt moottoritien itäpuolella. Alueen pohjoispuolella seutukaavaan on merkitty ulkoilureitti ja eteläpuolen vanhalla soranottoalueella motocross-rata. Uudenmaan maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Ottoalue kuuluu Ohkolanjoen (21.096) valuma-alueeseen, jonka pinta-ala on 79,13 km² ja järvisyys 1,11 %. Ottoalueella ei ole merkittäviä pintavesiesiintymiä, mutta alueelle on tehty ojia, joita pitkin ottamistoiminnasta syntyvät vedet johdetaan saostusaltaaseen ja edelleen ojaa pitkin alueelta pois. Toisen toiminnanharjoittajan alueella harjoittaman soranoton seurauksena moottoritien itäpuolelle on muodostunut pieniä sorakuoppalampia. Ottoalueen eteläosa kuuluu Nummen III-luokan pohjavesialueeseen (nro ). Ottoalueen maaperä on hienoainespitoista moreenia, joka ei ole otollista maalajia pohjaveden muodostumisen kannalta. Alueen pohjavesi on pääosin kalliopohjavettä. Hakija ei nykyisin ota maa-aineksia pohjavesialueella eikä sen muodostumisalueella. Syvennys ei sijoitu Nummen pohjavesialueelle eikä sen muodostumisalueelle, mutta lupa pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen on tarpeen lähistön pientalojen talousvesikaivojen vuoksi. Alueen pohjavesien virtaussuuntien perusteella muutos- ja pilaantumisriski kohdistuu moottoritien länsipuolella sijaitseviin kaivoihin. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 1,51 km 2, josta on muodostumisaluetta noin 0,82 km 2. Maa-ainesten ottoalue on muodostumisalueesta noin 0,02 km 2 ja koko pohjavesialueesta noin 0,06 km 2. Pohjavesialue on suurimmalta osaltaan metsätalouskäytössä ja sillä on jonkin verran hajaasutusta. Imeytymiskerroin on 0,4 ja alueen kokonaisantoisuudeksi on laskettu 260 m 3 /d. Pohjaveden pinnankorkeus on +69 m. Pohjavesialue on reunamuodostuma ja maa-aineksena alueella on enimmäkseen hiekkaa ja hienoa hiekkaa sekä välikerroksissa pienikivistä soraa. Kalliokynnysten vuoksi pohjavesialue on epäyhtenäinen. Nummen pohjavesialueeseen on vaikuttanut alueella tapahtunut soranotto. On epäselvää, ovatko moottori- 2

3 tien rakennekerrokset katkaisseet tien itä- ja länsipuolilla olevien pohjavesialueen osien virtausyhteyden. 3 Kuvaus hankkeesta Hakija on harjoittanut kiviainesten louhintaa, louheiden murskausta ja murskeen seulontaa Ohkolan ottoalueella jo vuosia ja alueella on harjoitettu kiviainesliiketoimintaa usean vuosikymmenen ajan. Laitos sisältää esi-, väli- ja jälkimurskaimia. Murskainten määrä ja tyyppi vaihtelevat eri tuotantoaikoina. Seulontatyössä käytetään tapauskohtaisesti parhaiten työhön soveltuvaa taso- tai rumpuseulaa. Seulontatyötä tehostetaan tarvittaessa vedellä. Käyttöenergiana laitos käyttää verkkovirtaa. Hakijan ottaman kiviaineksen määrä Ohkolan ottoalueella on nykyisin k-m³ ja vuosittain enintään k-m³. Vuosittain murskattava määrä vaihtelee riippuen lähialueiden rakentamisesta ja tuotettavista lajitteista. Kiviainesta otetaan tällä hetkellä pohjan tasolle +73 m. Pohjaveden pinnankorkeus on tasolla +69 m. Hakijan tarkoituksena on ottaa kivi- ja maa-aineksia Ohkolan ottoalueella 38,2 ha:n suuruisella alueella ja ulottaa otto pohjaveden pinnan alapuolelle tasolle +63 m. Syvennyksen myötä alueelta voidaan hyödyntää 3 miljoonaa m 3 enemmän kiviainesta kuin oton nykyisellä pohjan tasolla. Ottoalueella käytettävä vesi otetaan alueen kaivoista ja sitä käytetään pääosin murskausprosessissa pölynsidontaan. Syntyvät pintavedet johdetaan alueen länsilaidalla sijaitsevaan selkeytysaltaaseen ja edelleen maastoon. Sosiaalitiloista peräisin oleva jätevesi toimitetaan Mäntsälän kunnan puhdistettavaksi. Lisäksi alueella on katettu varikkoalue, jolla tapahtuu poltto- ja voiteluaineiden varastointi ja tankkaus. Varikkoalueen vedet kerätään sadevesikaivon kautta umpisäiliöön, joka tyhjennetään yhdestä kahteen kertaan vuodessa. Pumpattavien vesien määrän pitämiseksi kohtuullisena ja syvennyksen mahdollisen väliaikaisen pohjaveden pintaa alentavan vaikutuksen rajaamiseksi mahdollisimman pienelle alueelle, syvennys toteutetaan kuudessa vaiheessa. Alueelle louhitaan kuusi erillistä allasta, jotka erotetaan toisistaan jättämällä niiden väliin 10 m leveät kalliokannakset. Louhinta toteutetaan altaiden numerojärjestyksessä. Murskauslaitos sijoitetaan louhittavana olevaan altaaseen, kun altaassa on riittävästi tilaa murskauslaitokselle. Valmiit tuotteet varastoidaan ensin suunnitelma-alueen itä- ja eteläosaan ja lopuksi eteläosaan nykyisen oton korkeudella oleville alueille. Ottamistoiminnan päätyttyä kannakset poistetaan vesitilanteesta riippuen joko räjäyttämällä ja jättämällä louhe altaan pohjalle tai, mikäli vedenpinta on riittävän alhaalla, hyödyntämällä louhe murskauksessa. Ottoalueen ulkoreunat louhitaan tasolle +67 m pystysuoriksi ja sen yläpuolella kaltevuuteen 1:3. Luiskien maisemointi tehdään alueella olevilla kivennäismailla eikä luiskien muotoilussa käytetä humuspitoisia maalajeja. Ottamistoiminnan loputtua alue täyttyy vedellä tasoon +70 m. Murskauslaitos on toiminnassa 6 8 kuukautta vuodessa. Kallion louhinnan ja murskauksen lisäksi alueella tulevaisuudessa mahdollisesti myös vesiseulotaan sepelikiviaineksia. Vesiseulontaa varten alueelle rakennetaan

4 Alueen suojaaminen ottotoiminnan aikana erilliset selkeytysaltaat, jossa seulonnassa käytettävä vesi laskeutetaan ennen johtamista alueella olevaan hulevesien laskeutusaltaaseen. Vesiseulonnassa käytetään alueella olevaa pintavettä. Ottoalueen sisäisessä liikenteessä käytetään noin 4 6 raskasta ja 3 5 kevyttä ajoneuvoa tai työkonetta. Kiviainesten myyntitoiminta edellyttää arkipäivisin noin 50 täysperävaunullista rekkakuljetusta. Lisäksi jokaisena murskauspäivänä on keskimäärin yksi raskaan liikenteen huoltokuljetus. Liikennöinti alueelle tapahtuu vanhalta Lahdentieltä Saharintien kautta. Saharintie on päällystetty ja se puhdistetaan säännöllisesti. Tuotantoalueen pysyvä tiestö on osin päällystetty. Laitosalueen tiet siirtyvät tuotannon edetessä. Päällystämättömät tiet kastellaan pölyämisen estämiseksi. Ottoalueella muodostuvat pintavedet johdetaan alueen länsilaidalla sijaitsevaan selkeytysaltaaseen ja sieltä edelleen maastoon. Tällä estetään hienojakoisen kiviaineksen sekä muun haitallisen materiaalin pääsy purkuvesien mukana ympäristöön. Altaan koko on noin 100 m² ja vesisyvyys 2 m. Altaasta otetaan pintavesinäytteet, joista suoritetaan laaduntarkkailua. Öljyvuotojen riskit pyritään minimoimaan jo ennalta käyttämällä kaksivaippaisia öljysäiliöitä, kunnostamalla ja huoltamalla laitteisto säännöllisesti ja tarkkailemalla toimintaa jatkuvasti. Mahdollisten vuotojen varalta kaikkiin työkoneisiin on varattu imeytysainetta. Työkoneiden tankkaus tapahtuu hallissa, jonka lattiassa on kolmen kerroksen päällyste. Ylimpänä on murskeesta tehty kulutuskerros, koska käytettävät koneet ovat tela-alustaisia. Suodatinkerros on rakennettu hyvin vettä läpäisevästä murskeesta ja sen alle on levitetty asfaltti tiivistyskerrokseksi. Mahdollisten vuotojen sattuessa asfaltin päällä olevat rakenteet voidaan helposti kerätä talteen ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Konesuojan sisällä pintavedet kerääntyvät salaojaan, josta ne johdetaan öljynerotuskaivon kautta maastoon. Tiivistyskerros on kallistettu siten, että suodatinkerroksen läpi suotautuvat vedet valuvat asfaltin pintaa pitkin salaojaan. Salaoja muuttuu umpiputkeksi ennen asfaltin läpivientiä. Läpivienti on tiivistetty bitumilla. 4 Tarkkailu Nykyisin pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti. Pinta- ja pohjavesinäytteistä analysoidaan väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, permanganaattiluku, nitraatti, nitriitti, ammonium, kloridi, sulfaatti, rauta, alumiini ja bakteerit. Näytteet otetaan ja tutkitaan kahdesti vuodessa, keväällä huhti toukokuussa ja syksyllä syys lokakuussa. Lisäksi pohjavesien pinnankorkeudet mitataan kahden kuukauden välein. Alueella on lisäksi ollut neljä kalliopohjaveden tarkkailupistettä (PP1-PP4), jotka ovat louhinnan edetessä poistuneet tarkkailusta. Ojatarkkailua ei voi enää tulevaisuudessa tehdä, koska kyseinen tarkkailupiste poistuu pinta-

5 maiden kuorinnan yhteydessä. Pintavedentarkkailu tehdään selkeytysaltaan vedestä tai lähtevästä vedestä tilanteen mukaan. Nykyisen vesientarkkailuohjelman mukaiset talousvesikaivot ovat seuraavat: Kaivon nimi tarkkailuohjelmassa Lainio Kaivotyyppi Rengaskaivon pohjalle tehty porakaivo Kaivon käyttötiedot Kaivo talousvesikäytössä, ei laatupoikkeamia Hiltunen Rengaskaivo Kiinteistö ei asuinkäytössä, vedessä havaittu poikkeamia talousvedelle asetetuista vaatimuksista, pintavedet pääsevät kaivoon Vilja Rengaskaivo Kaivo talousvesikäytössä, sijaitsee pellolla ja kaivoon pääsee pintavettä, havaittu runsaasti laatupoikkeamia Haavisto Porakaivo Kaivo talousvesikäytössä, ei laatupoikkeamia Nyman-Piltti Rengaskaivo Kaivo talousvesikäytössä, havaittu aiemmin vähäisiä laatupoikkeamia 5 Töidenaloittamislupa Lupa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista on tarpeen, jotta hakija saa vireille suunnitellun syvennyksen edellyttämät maa-aines- ja ympäristölupahakemukset. Hakija on valmis asettamaan vakuuden lupapäätöksen noudattamiseksi. Vedenlaatututkimukset Ohkolan kiviaineksen ottoalueen louhintatoimintaa laajennettiin vuonna 2002, jonka yhteydessä alueesta suoritettiin ympäristövaikutusten arviointimenettely. Arviointiselostuksessa on todettu, ettei alueen pohjavesien silloisten ongelmien voida osoittaa johtuneen louhinnasta. Korkeat kloridipitoisuudet tiealueiden vieressä johtuvat todennäköisesti maantiesuolauksesta. Korkea permanganaattiluku ja kohonneet bakteerimäärät viittaavat pintavesien pääsyyn kaivoon, mikä voi olla merkkinä myös jätevesipäästöistä. Korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet sekä alhainen ph ovat tyypillisiä Suomen pohjavesille. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Mäntsälän kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille.

6 6 MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyn arviointiselostuksen mukaan alueen maisemointi oli tarkoitus suorittaa palauttamalla alue louheella ja puhtailla maamassoilla tasoon N m. Esitettyä suunnitelmaa täyttää louhos vedellä tasoon N m ei arvioinnissa käsitelty. ELY-keskuksen mukaan hakemussuunnitelma ei täytä vesiasetuksen vaatimuksia ja hakemus tulisi hylätä. Esitettyjen pohjavesitietojen perusteella voidaan katsoa, etteivät pohjavesiolosuhteet täysin palaudu nostettaessa vedenpinta louhoksessa ottotoiminnan päätyttyä tasolle N m. Jo nykyisillä luvilla ottaminen on paikoin ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle. Hankkeen vaikutusalue, kallioperän ominaisuuksien mukaan määräytyvät vaikutussuunnat ja vaikutusten voimakkuus ovat jääneet arvioimatta. Hankkeesta yleiseen tai yksityiseen etuun kohdistuvia vaikutuksia ei ole selvitetty vesiasetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella eikä myöskään niitä seikkoja, joilla on merkitystä yrityksen oikeudellisten edellytysten harkinnassa. Tiedot hankkeen aiheuttamien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten kiinteistö- tai omistajakohtaiseksi arvioimiseksi puuttuvat. Lähialueiden vedenhankinnasta ja talousvesikaivoista ei ole tehty kattavaa ja ajantasaista selvitystä. Hankealueen ympäristössä lienee käytössä olevia kallioporakaivoja talousvesikaivoina. Vesiosuuskuntien lähiverkosto on jossakin määrin saattanut vaikuttaa omien kaivojen hyödyntämiseen kiinteistöillä. Vaikutusalueella mahdollisesti olevissa lämpökaivoissa hyödynnetään myös kallioperässä olevaa pohjavettä. Tarkkailu on tarpeen ennakoimattomien vahinkotilanteiden varalta, vaikka vesiasetus ei vaadi suunnitelmalta esitystä ympäristövaikutusten seurannasta. Hanke edellyttää tarkkailun tehostamista ja päätöksentekoa tarkkailusta. Nykyinen tarkkailu ei ole riittävää. Mukana on tuotantoalueen kohteita, joiden tarkkailu ei töiden edistyessä ole enää mahdollista. Kaikista nykyisistä kohteista ei voi saada edustavia vesinäytteitä, eivätkä vedenpintamittaukset ole luotettavia. Tarkkailtavat kohteet on pystyttävä sijoittamaan vaikutussuuntien mukaan, mikä ei ole mahdollista sijoitteluun tarvittavien tietojen puuttuessa. Mikäli tarkkailuohjelma sisältyy hakemukseen, siihen voi ottaa kantaa ja asianosaiset tulevat ainakin osittain kuulluiksi. Tämä nopeuttaa asian käsittelyä ELY-keskuksessa, jos ohjelma määrätään sen hyväksyttäväksi. Lähtökohtaisesti tarkkailua koskevat määräykset tulisi antaa aluehallintoviraston ratkaisussa. Vesiasetuksessa suunnitelman laatijalta edellytetty asiantuntemus ja kokemus koskee myös vaikutusarvioiden antamista. Alueella suoritettu tarkkailu ja mittaukset ovat perustuneet lupiin, joiden tarkoituksena ei ole ollut maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan alapuolelta. Tilanne on muo-

7 dostumassa aivan toisenlaiseksi ainakin lupakauden ajaksi. Rakennettavat altaat saattavat jossain määrin toimia pohjavesivaikutusten hallinnassa. ELY-keskuksen tiedossa ei ole, millaisen aluehallintoviraston pyynnön johdosta hakija on toimittanut nykyisin tarkkailussa olevien talousvesikaivojen omistajat yhteystietoineen. Näin menettelemällä hanketta ei ole saatu riittävästi tiedoksi niille, joita hanke saattaa erityisesti koskea. Hakijan pyyntöön töiden aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei tule suostua, sillä maa-aineslain mukaista lupaa ei voida myöntää ennen kuin vesilupa on lainvoimaisesti ratkaistu eikä toimintaa voida käynnistää ilman maa-aineslain mukaista lupaa pelkällä vesiluvalla. Ottaminen ulotetaan syvemmälle myös Nummen pohjavesialueella ja ottaminen ulotetaan myös pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Pohjavesialueella ottaminen ulotetaan aiemmasta poiketen selvästi pohjavedenpinnan alapuolelle ja siten, että siellä kaivetaan vasta ottamisen viimeisessä vaiheessa, jolloin altailla ei ole haluttua pohjaveden pinnan laskua tasaavaa vaikutusta pohjavesialueen puolella. Hankkeen vaikutuksista pohjavesialueella ei ole esitetty perusteltua arviota. Nummen pohjavesialue on puuttuvien pohjavesitutkimuksien vuoksi säilynyt edelleen III-luokassa, vaikka viime vuosina III-luokkaan kuuluvia pohjavesialueita on poistettu luokituksesta tai nostettu II-luokkaan alueesta saatavien tietojen perusteella. Nummen pohjavesialueen pohjavettä ei edelleenkään ilmeisesti käytetä edes yksittäisten kiinteistöjen vedenhankinnassa. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmissä tiedot Nummen pohjavesialueelta rajautuvat muutamaan vanhaan virtaamamittaukseen pohjavesialueen lähteistä. Lähteitä sijaitsee myös pohjavesialueen moottoritien ja oikoradan länsipuoleisella osalla. Pohjavesialueella on ollut muutakin maa-ainesten ottotoimintaa. Myös moottoriratatoiminnalle on myönnetty ympäristölupa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan alueella ei ole suoritettu seurantaa näiden toimintojen takia. Suunnitelmassa on selostettava tarvittavilta osin laitteet, rakenteet ja muut työkohteet sijaintitietoineen ja mitoituksineen. Hakijan esitys lopputilannekartan mukaan on, että toiminnan päätyttyä veden annetaan nousta louhoksessa tasolle N ,00 m. Epäselväksi jää, miten tämä toteutetaan alueella, jonka nykyinen alin ottotaso on N ,00 m. Mikäli se liittyy alueen nykyisiin vedenjohtamisjärjestelyihin, asiaa olisi selvitettävä tarkemmin. Vesien riittävyydestä ei esitetä laskelmia. Vettä tarvitaan altaisiin ja tuotannossa. Alueelta pois johdettavista vesimääristä ei ole tietoja eikä arviota vesien johtamisen vaikutuksista toiminta-alueen ulkopuolella. 7

8 Esitettyjen laatutietojen perusteella ei ole pääteltävissä, olisiko alueelta pois johdettavien vesien käsittelyä tehostettava nykyisestään. Hakija on tutkituttanut öljyhiilivetyjen esiintymistä ottamisalueen pinta- ja pohjavesissä. Arviot veden saatavuudesta louhinta-alueen altaisiin puuttuvat. Pumppausjärjestelyistä ei ole esitetty suunnitelmaa. Murskauksen lisäksi tuotteita on tarkoitus jalostaa pesuseulonnalla. Tuotantomääristä tai vedenkulutuksesta ei esitetä tietoja. Pesuseulonta ei edellytä ympäristölupaa, mutta se synnyttää lietteitä, jotka luokitellaan kaivannaisjätteeksi. Lietteiden käsittelyllä alueella on vesiensuojelullista merkitystä. Pesuseulontalaitos kuluttaa vettä ja vettä on varastoitava sekä selkeytettävä ja kierrätettävä altaissa. Veden kulutus ja tilatarpeet määräytyvät seulottavan aineksen, laitteiston ja tuotantomäärien perusteella. Seulontajärjestelyjä olisi tullut tarkemmin selostaa hakemuksessa. Riittävien määräysten antaminen pintavesien ja niiden vaikutusten hallinnan osalta ei ole mahdollista hakemusasiakirjojen mukaisilla tiedoilla. Louhinnan käynnistyminen uudestaan käyttöönotetun oikoradan välittömässä läheisyydessä ja tarvittava viranomaislausunto voidaan antaa maaainesluvan käsittelyn yhteydessä. Gasum Oy:n runkoputken läheisyydessä tilanne ei muutu nykyisestä, koska alueella on jo louhittu. 2) AA ja BB (Laikankulma RN:o 13:95, Ohkola, Mäntsälä) ovat kertoneet olevansa huolissaan kaivovetensä laadun huonontumisesta, jos lupa hankkeelle myönnetään. Murskaamon länsipuolella 600 m:n säteellä on seitsemän taloutta ja kilometrin säteellä useita kymmeniä talouksia, jotka eivät ole kunnallisen vesihuollon piirissä. Muistuttajille ei ole toimitettu tuloksia vedenlaadusta eikä pinnankorkeudesta, ja he ovat omalla kustannuksellaan teettäneet vedenlaadun mittaukset. Muistuttajien talousvedestä löytyi vuonna 2007 heterotrofisia bakteereja. Mäntsälän kunnan terveysviranomainen oli kehottanut puhdistamaan kaivon, mutta sillä ei olisi ollut pysyvää vaikutusta kaivoveden laatuun. Hakijan toiminnasta johtuen bakteerien taso olisi ollut sama kuin ennen puhdistusta. Muistuttajat olivat joutuneet hankkimaan noin euron hintaisen puhdistuslaitteiston, jonka vuotuiset käyttökulut ovat noin 150 euroa. Muistuttajat ovat ihmetelleet, minkä vuoksi he joutuvat vastaamaan hakijan toiminnasta heille aiheutuvista kustannuksista. Muistuttajat ovat kertoneet pelkäävänsä, että jos vesi häviää kokonaan heidän porakaivostaan, he joutuvat yksin vastaamaan kustannuksista. Nykyisin hakija tutkii muistuttajilta kahdesti vuodessa vettä, joka on kulkenut puhdistuslaitteiston läpi. Veden pinnankorkeutta ei ole mitattu niin usein ja säännöllisesti kuin hakemuksessa mainitaan. 8

9 9 HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut Uudenmaan ELY-keskuksen 1) muistutuksesta, että hakemuksen sisältö perustuu Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vesilupa-asioista vastaavan viranomaisen sekä hakijan välisiin keskusteluihin. Hakija on toimittanut hakemuksen asiaa käsittelevälle viranomaiselle kommentoitavaksi ennen hakemuksen vireillepanoa ja tehnyt siihen muutoksia ja lisäyksiä viranomaisen kommenttien perusteella. Lisäksi aluehallintovirasto on lähettänyt hakemuksen johdosta hakijalle täydennyspyynnön, jonka johdosta hakija on toimittanut luvan myöntävälle viranomaiselle kaikki pyydetyt lisätiedot. Vaatimus hakemuksen hylkäämisestä puutteellisten hakemusasiakirjojen perusteella on edellä esitetyn perusteella kohtuuton. Hakija on toiminut lupahakemuksen mukaisella alueella lähes kahden vuosikymmenen ajan ja tarkkaillut toiminnan pohjavesivaikutuksia lähimpiin talousvesikaivoihin yli kymmenen vuotta. Tarkkailuun liittyy käyntejä kiinteistöillä, joilla lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat. Hakijalla on tiedossa, miten hankkeen vaikutusalueella sijaitsevien asuintalojen vedenhankinta on järjestetty ja tieto siitä on toimitettu myös lupaviranomaiselle. Lähialueiden vedenhankinta ja talousvesikaivot käyvät hakemuksesta selvästi ilmi. Tieto on myös ajantasaista hakemuksen vireillepanoon asti. ELY-keskuksen mukaan alueella nykyisin tehtävä vesistötarkkailu ei ole riittävää, kaikista kohteista ei saada edustavia vesinäytteitä ja vedenpintamittausten luotettavuutta voidaan epäillä. Nykyisessä vaikutustarkkailussa mukana olevien kaivojen vedenpinnan korkeus määritetään mitalla, joka on varustettu vedenpintaa koskettaessaan äänimerkin antavalla anturilla. Pinnankorkeuden mittauksista vastaa yksi henkilö, joten mittaukset tehdään samalla tavalla. Vedenpinnan korkeuden mittaajalta ei missään edellytetä erityistä koulutusta mainittuun tehtävään, eikä tehdyssä tarkkailussa mikään viittaa epäluotettavuuteen. ELY-keskuksen mukaan nykyinen tarkkailu ei ole riittävää. Tarkkailua on tehostettava ja tarkkailusta annettava päätös. ELY-keskus on todennut, että vesiasetus ei edellytä hakemuksessa esitettävää tarkkailusuunnitelmaa, joka viranomaisen tulee hyväksyä. Hakijan käsityksen mukaan nykytilannetta vastaava päivitetty tarkkailusuunnitelma tulee esittää tulevien maaaines- ja ympäristölupahakemusten yhteydessä. Yli kymmenen vuotta pitkän vesistövaikutusten tarkkailujakson aikana toiminnalla ei ole havaittu olevan haitallisia vaikutuksia pohja- eikä pintavesien laatuun tai määrään. Tällä hetkellä alueen pinta- ja pohjavesinäytteistä analysoidaan väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, permanganaattiluku, nitraatti, nitriitti, ammonium, kloridi, sulfaatti, rauta, alumiini ja bakteerit kahdesti vuodessa. Pinnankorkeudet havainnoidaan kahden kuukauden välein. Alueella tehtävää vaikutustarkkailua voidaan vesistövaikutusten osalta pitää laajana. Alueen nykyinen vaikutustarkkailu perustuu aiemmin myönnettyihin lupiin. Toiminta ei ole muuttumassa vaikutuksiltaan toisenlaiseksi huolimatta pohjan tason alenemisesta. Alueella tullaan edelleen harjoittamaan kallion louhintaa ja murskausta samoilla menetelmillä kuin aiemmin. Ainoastaan pohjaveden pintaa joudu-

10 taan pienialaisesti alentamaan toiminnan ajaksi. Pohjaveden pinnan alentamisen vaikutuksia vähennetään louhimalla alue altaittain. ELY-keskus ei ole muistutuksessaan kieltänyt järjestelyn toimivan vaikutusten hallinnassa. Nykyinen tarkkailuohjelma on vanhentunut muun muassa siltä osin, että moottoritien itäpuolisen alueen ja nykyisen ottoalueen välinen hydraulinen yhteys on katkennut moottoritien rakentamisen myötä, eikä moottoritien itäpuolisten kaivojen vedentarkkailu enää kuvaa toiminnan vaikutuksia pohjaveteen. ELY-keskuksen muistutukseen suunnitelman ja vaikutusarvioiden laatimisessa edellytettävästä asiantuntemuksesta hakija on todennut, että hakijan yhteyshenkilönä toimiva suunnitelmasta vastaava henkilö on suorittanut geologin tutkinnon, johon on sisältynyt myös pohjavesigeologian, hydrologian ja limnologian opintoja. Suunnitelmasta vastaava henkilö on tehnyt vuodesta 2002 alkaen maa-ainesten ottoon, kallion louhintaan ja murskaukseen liittyviä suunnitelmia ja selvityksiä. ELY-keskuksen muistutukseen tarkistettavissa olevien vesien riittävyyslaskelmien puuttumisesta, poisjohdettavien vesimäärien ja vesien vaikutuksen tietojen puuttumisesta, poisjohdettavien vesien käsittelyn tehostamisen tarpeellisuudesta tai pumppausjärjestelyjä koskevan suunnitelman puuttumisesta hakija on todennut, että alueella voidaan laskea syntyvän pintavettä vuosittain noin m 3, jolloin laskennallinen virtaama alueelta on noin 130 l/min. Virtaama ei oletettavasti juurikaan lisäänny, koska alueen syventäminen on suunniteltu toteutettavaksi kuudessa eri altaassa. 10 m syvän kuivana pidetyn altaan täyttymiseen kuluu sadannasta riippuen jopa vuosia, koska alueen kallioperässä ei ole havaittu erityisen hyvin vettä johtavaa rakoilua. Alueen kuivatusvedet on suunniteltu käsiteltäviksi pumppaamalla ne nykyisellä tavalla olemassa olevaan laskeutusaltaaseen ja johtamalla sieltä edelleen olemassa olevaan ojastoon. Poisjohdettavilla vesillä ei tule olemaan nykyisestä poikkeavaa vaikutusta ympäristöön. Alueen tuotantokapasiteettia ei ole suunniteltu kasvatettavaksi nykyisestään, joten normaalin toiminnan vaatima vesimäärä pölynsidonnassa ei tule kasvamaan. Hakemuksessa mainittua vesiseulontaa ei alueella tulla tekemään jatkuvatoimisesti, koska kalliomurskeita ei yleisesti ottaen ole tarkoituksenmukaista pestä. Hakijan tiedossa on ainoastaan Helsingin kaupungin vaatimus hiekoitussepelin pesemisestä. Helsingin kaupunki kuluttaa vuosittain noin t hiekoitussepeliä. Määrä vaihtelee vuosittain riippuen talven sääolosuhteista. Pesuseulonnassa vettä käytetään noin 1 m 3 /m 3 pestävää kiviainesta. Mikäli hakija tuottaisi kaiken Helsingin kaupungin käyttämän hiekoitussepelin, kuluisi hiekoitussepelin pesuun noin m 3 vettä vuosittain. Pesuseulonnassa käytettävä vesi kierrätetään sitä varten tehtävissä altaissa. Tarkkaa suunnitelmaa pesuseulonnan edellyttämästä laitteistosta ja laskeutusaltaista ei ole tehty, koska tiedossa ei ole, että hakijayritys toimittaisi Helsingin kaupungin hiekoitussepelit. Hiekoitussepelin 3/6 mm tuotantokapasiteetti yhdellä murskauslaitoksella kahdessa työvuorossa on noin 500 t/d eli noin 1 m 3 /d. Seulontaveden kulutus tulisi olemaan myös noin 1 m 3 /d. Tuotantoprosessi ei siten kuluta kovin merkittävästi vettä. Pesuseulonnassa syntyvät lietteet sijoitetaan kaivan- 10

11 naisjätehuoltosuunnitelman mukaiselle kaivannaisjätteiden varastointialueelle. Suunnitelma-alueesta noin 5 ha sijoittuu pohjavesialueelle, josta noin 2 ha pohjaveden muodostumisalueelle. Nummen pohjavesialue on III-luokan pohjavesialue, jota ei käytetä vedenhankintaan. ELY-keskus on epäillyt, että suunnitelluilla altailla ei ole haluttua vaikutusta pohjavesialueen puolella, koska pohjavesialueella oleva allas toteutetaan viimeisenä. Hakijan mukaan Nummen pohjavesialueen hakijan ottoalueelle nykyisin sijoittuvalla alueella ei ole maakerroksia, joissa pohjavettä voisi muodostua. Alueella on vain louhittua kalliopintaa. Pohjaveden muodostuminen Nummen pohjavesialueen muissa osissa sellaisena kuin pohjavesiluokitusta tehtäessä on tarkoitettu, on hakijan käsityksen mukaan hyvin epävarmaa, koska muut kuin hakija ovat ottaneet alueelta intensiivisesti soraa. Myös moottoritien rakentaminen pohjavesialueen poikki on todennäköisesti katkaissut hydraulisen yhteyden pohjavesialueen itä- ja länsiosien väliltä. Hakijan käsityksen mukaan suunnitelman mukaisen allastuksen vaikutukset Nummen pohjavesialueeseen eivät riipu siitä, tehdäänkö pohjavesialueelle kohdistuva allas ensimmäisenä vai viimeisenä. Pohjaveden pinta laskee väliaikaisesti, mutta palautuu sen jälkeen nykytasolle. Kallion louhinta ja murskaus eivät olemassa olevan tiedon perusteella vaikuta pohjaveden laatuun. ELY-keskuksen muistutukseen toiminnan päättymisen jälkeisestä vedenpinnan tasosta +70,00 m hakija on todennut, että esitetty taso on arvio vedenpinnan korkeudesta siinä vaiheessa, kun alueen toiminta on kokonaisuudessaan päättynyt. Myöhemmässä vaiheessa veden pinta noussee tasolle +73,00 m. ELY-keskus on todennut, että esitetty vaihtoehto ei ole sama kuin alueen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on esitetty. Hakijan mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukainen vaihtoehto VE2 oli louhia alue hakijan esittämällä tavalla ja palauttaa alue sen jälkeen tasolle +78,00 täyttämällä kaivanto louheella ja maa-aineksilla. Mikäli viranomaisen mukaan hanke on välttämätöntä toteuttaa VE2:n mukaisesti, hakija voi muuttaa hakemusta siten, että kaivanto täytetään maa-aineksilla ja louheella. Hakija on todennut AA ja BB 2) esittämästä huolesta muistuttajien talousveden huonontumisesta, mikäli lupa nykyistä syvemmälle ottamistoiminnalle alueella sallitaan, että muistuttajien talousvesikaivona toimii vanhan betonirengaskaivon pohjalle tehty kallioporakaivo. Betonirengaskaivossa on vettä, ja mahdollisesti myös pintavedet pääsevät valumaan kaivoon. Betonirengaskaivossa olevaa vettä pääsee todennäköisesti myös porakaivoon, josta bakteerit muistuttajien juomavedessä ovat aiheutuneet. Bakteerien esiintyminen pohjavedessä ei ole yhteydessä kallion louhinnan ja murskauksen kanssa, koska toiminnasta ei aiheudu orgaanisia päästöjä vesistöön. 11

12 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Muistutukseen toteutetun pohjavesitarkkailun tulosten toimittamisesta hakija on todennut, että se ei ole velvollinen toimittamaan vaikutustarkkailun tuloksia lupapäätösten perusteella muille kuin valvontaviranomaiselle. Tarkkailutulokset ovat muistuttajien saatavilla valvontaviranomaiselta, joten muistutus on aiheeton. Muistuttajien mukaan mittauksia ei ole suoritettu hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Hakija on todennut, että mittauksia on tehty myös sellaisina aikoina, jolloin muistuttajat eivät ole olleet kotona. Hakijalla on katkeamaton seurantatulosten sarja alkaen alueelle määrätystä vesistövaikutusten seurannasta. Muistuttajien väite on perätön. Hakijan käsityksen mukaan lupahakemus ja suunnitelma on laadittu lupaviranomaisen edellyttämällä tavalla eikä hakijan tiedossa ole syytä, minkä vuoksi lupaa ei voida myöntää haetun mukaisesti. Myös töidenaloittamislupa voidaan myöntää. Alueen syventäminen edellyttää maa-aineslupaa ja mikäli nyt haettavasta luvasta valitetaan hallinto-oikeuteen, maaainesluvan käsittely viivästyy huomattavasti. 12 Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää NCC Roads Oy:lle luvan pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen asiassa, joka koskee kivi- ja maa-aineksen ottamista kiinteistöillä Peltola II RN:o 5:1566, Lepola II RN:o 5:283 ja Perikunnan tontti RN:o 5:1218 sijaitsevalla 38,2 ha:n suuruisella Ohkolan maaainesten ottoalueella Nummisten kylässä Mäntsälän kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Lupa on voimassa saakka. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset 1. Kivi- ja maa-ainesten otto on toteutettava kuudessa vaiheessa hakemukseen liitetyn suunnitelmapiirustuksen Tuleva tilanne Ohkola, päivätty , mittakaava 1:4 500, mukaisesti alkaen vaiheen 1 alueelta jatkuen numerojärjestyksessä vaiheeseen 6. Luvan saajan on ennen maaaineksen ottoa seuraavan vaiheen alueella tehtävä edellisen vaiheen alueen jälkihoitotoimenpiteet lupamääräyksen 8 mukaisesti. Otto on muutoinkin järjestettävä vaiheittain siten, että alue, jolta pintamaa on poistettu tai jota ei ole työn jälkeen viimeistelty, on mahdollisimman pieni. 2. Kivi- ja maa-aineksia saadaan ottaa hakemukseen liitettyjen, päivättyjen pituus- ja poikkileikkauspiirustusten mukaisesti. Otto saa ulottua alimmillaan tasolle N m saakka.

13 Luiskat kaivetaan tasoon N m asti pystysuoriksi ja tason N m yläpuolella kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi siten, että alue sopii korkeussuhteiltaan ympäröivään maastoon. 3. Kivi- ja maa-ainesten otto on pyrittävä suorittamaan siten, ettei siitä aiheudu pohjavedenkorkeuden haitallista alenemista ottoalueen ulkopuolella. Avattavalta alueelta poistettavat pintamaat on käytettävä jo otetun alueen viimeistelyyn ja muutoin sijoitettava alueen reunaosiin siten, ettei niistä aiheudu pohjaveden laadun huonontumista. Kivi- ja maa-ainesten otto on järjestettävä niin, että öljyjen tai muiden haitallisten aineiden joutuminen maaperään estyy. Ottoalueella saa säilyttää polttoaineita ja öljyjä vain kaksivaippaisissa säiliöissä. Ottoalueella saa huoltaa ja tankata työkoneita tai kuljetuskalustoa suunnitelman mukaisesti vain tätä tarkoitusta varten varatussa hallissa, jonka lattia on tiivis. 4. Luvan saajalla on oltava öljyvahingon varalta toimintasuunnitelma ja -valmius. Öljyvahingosta on välittömästi ilmoitettava Mäntsälän kunnan öljyvahinkojen torjuntatyön vastuuhenkilölle ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 5. Luvan saajan on valvottava, ettei ottoaluetta kivi- ja maa-ainesten oton aikana käytetä kaatopaikkana ja ettei alueelle muutenkaan joudu pohjaveden laadulle haitallisia aineita. Ottoalueelle johtavat ajoväylät on tarvittaessa varustettava lukittavilla puomeilla. 6. Luvan saajan on tarkkailtava kivi- ja maa-ainesten oton vaikutusta pohjaveden korkeuteen ja laatuun sekä hankkeen vaikutusalueella olevien talousvesikaivojen vedenpinnan korkeuteen ja laatuun Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tämän päätöksen mukaisen kivi- ja maa-ainesten oton aloittamista. Tarkkailun tulokset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailusuunnitelmassa mainittavalla tavalla sekä annettava pyydettäessä niiden nähtäväksi, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea. 7. Luvan saaja on vastuussa kivi- ja maa-ainesten ottamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vesilain mukaan korvattavasta vahingosta ja haitasta. Mikäli lupamääräyksessä 6 tarkoitetussa tarkkailussa tai muutoin havaitaan, että tässä päätöksessä tarkoitetusta kivi- ja maa-ainesten ottamisesta aiheutuu pohjaveden määrän olennaista vähenemistä tai laadun heikkenemistä, on luvan saajan viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin sanottujen haittojen poistamiseksi ja ilmoitettava asiasta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kivi- ja maa-ainesten otto on tällöin välittömästi keskeytettävä. 13

14 Mikäli kivi- ja maa-ainesten ottamisesta on seurauksena, että veden saanti joltakin alueelta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, kuin alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi vesilain 11 luvun 12 :ssä (1391/2009) säädetään. 8. Vaiheiden 1 5 tarkoittamien alueiden jälkihoitotyöt on tehtävä viipymättä oton päätyttyä kyseisellä osa-alueella. Vaiheen 6 jälkihoitotoimenpiteet on tehtävä vuoden kuluessa ottotoiminnan päättymisestä. Alueen tasauksessa, muotoilussa ja viimeistelyssä saa käyttää vain puhtaita kivennäismaita. 9. Työt on aloitettava neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 10. Tämän päätöksen mukaisesta kivi- ja maa-ainesten ottamisen aloittamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ottamisen päättymisestä on 60 päivän kuluessa ilmoitettava edellä mainituille viranomaisille sekä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. 14 Perustelut Hakijan tarkoituksena on ottaa kivi- ja maa-aineksia Ohkolan jo pääosin käytössä olevalta ottoalueelta 38,2 ha:n suuruisella alueella ja ulottaa otto pohjaveden pinnan alapuolelle tasolle N m. Ottoalueen eteläosa sijaitsee Nummen III-luokan pohjavesialueella ja pohjaveden muodostumisalueella, mutta nykyinen maa-ainesten otto ei sijoitu pohjavesialueelle eikä sen muodostumisalueelle. Pohjaveden pinnankorkeus pohjavesialueella on tasolla noin N m ja ottoalueella alimmillaan noin N m. Nykyisen ottoalueen maaperä muodostuu hienoainespitoisesta moreenista. Ottoalueen maalaji ei siten ole pohjaveden muodostumisen kannalta otollista. Alueen pohjavesi on pääosin kalliopohjavettä. Suurimmalta osalta aluetta on otettu maa-aineksia jo aiemmin, ja otto on ulottunut syvimmillään noin tasolle N m. Nummen pohjavesialueelta on otettu maa-aineksia siten, että hakijan ottoalueelle sijoittuvalla osalla pohjavesialuetta ei ole maakerroksia, joissa pohjavettä voisi muodostua, ja alueella on louhittua kalliopintaa. Pohjavesialueen poikki kulkeva Helsinki-Lahti -moottoritie on todennäköisesti katkaissut hydraulisen yhteyden pohjavesialueen itä- ja länsiosien väliltä, koska tien rakennekerrokset ulottuvat useiden metrien syvyyteen. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Uudenmaan vesienhoidonhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan nykykäytännön mukaisina toimenpiteinä maa-ainesten ottoon liittyvää pohjavedensuojelua ohjaavat pääasiassa lainsäädäntö, sen edellyttämät maa-ainesten ottoluvat sekä maankäytön suunnittelu. Maaainesten ottaminen pohjavesialueilla edellyttää, että luvan haltija järjestää ottoalueille pohjaveden korkeus- ja laatumuutosten seurannan. Luokkien I

15 ja II pohjavesialueilla maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan alapuolelta tulee kyseeseen vain erityistapauksissa. Ottoalueet tulee tarvittaessa siistiä ja maisemoida tai kunnostaa. Hankealue ei sijaitse I- eikä II-luokan pohjavesialueella eikä alueella ole pohjavedenottamoita. Hankealueesta noin 2 ha sijoittuu III-luokan pohjavesialueelle ja sen pohjaveden muodostumisalueelle. Tällä osuudella ei muodostu merkittäviä määriä pohjavettä, koska alueella on vain louhittua kalliopintaa. Hanke ei vaikuta pohjaveden laatuun. Käytössä olevat lähimmät kaivot sijaitsevat rautatien ja Helsinki-Lahti -moottoritien itäpuolella lähimmillään noin 400 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Hakemuksen mukaan alueen kallioperässä ei ole havaittu erityisen hyvin vettä johtavaa rakoilua. Toteuttamalla kiviaineksen otto suunnitelman mukaisesti vaiheittain voidaan altaiden avulla turvata pohjavesipinnan säilyminen entisellä tasolla. Pohjaveden pinta saattaa työn aikana laskea louhittavan altaan läheisyydessä, mutta palautuu työn jälkeen nykyiselle tasolle. Hankkeella ei siten ennalta arvioiden ole vaikutusta yksityisten kiinteistöjen veden saantiin. Pohjavedenkorkeuden ja laadun tarkkailu on määrätty tehtäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli tarkkailussa tai muutoin havaitaan, että veden saanti kiinteistöjen kaivoista estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan lupamääräyksen 7 mukaisesti velvoittaa turvaamaan veden saanti toimenpitein tai korvaamaan vahinko. Hanke ei lupamääräysten mukaisesti toteutettuna vaaranna Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden toteuttamista. Toimenpiteestä saatavaa hyötyä voidaan pitää huomattavana siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Toimenpiteestä ei aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella eikä muutakaan vesilain 2 luvun 5 :ssä (553/1994) tarkoitettuun verrattavaa seurausta ympäristön oloissa tai luonnonsuhteissa eikä pohjavesi tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella käy toimenpiteen seurauksena terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin oleellisesti huononnu eikä toimenpiteestä aiheudu muutakaan ympäristönsuojelulain 8 :ssä tarkoitettua muutosta. Lainkohta Vesilain (264/1961) 9 luvun 8 (88/2000) 15 Töidenaloittamislupa Aluehallintovirasto myöntää NCC Roads Oy:lle luvan ryhtyä jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hankkeen toteuttamista tarkoittaviin töihin. Luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä talletettava Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelle kahden tuhannen (2 000) euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan ehtojen muuttaminen voi aiheuttaa.

16 16 Perustelut Töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä pitkäaikaisen suunnitelman toteuttamiseksi ja olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Lainkohta Vesilain (264/1961) 2 luvun 26 (606/1982) Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) mukaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetyn alueen palauttamisen louheella ja puhtailla maamassoilla tasoon N m sijasta hakemuksessa on esitetty suunnitelma täyttää louhos vedellä tasoon N m. ELY-keskus on todennut, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hakijan esittämää suunnitelmaa ei ole käsitelty. Suunnitelma ei täytä vesiasetuksen vaatimuksia ja hakemus tulee hylätä. Aluehallintovirasto viittaa luvan ja töidenaloittamisluvan epäämistä koskevien vaatimusten osalta ratkaisun perusteluihin. Aluehallintovirasto toteaa, että ympäristövaikutusten arvioinnin kohteena maa-ainesten otossa on ensisijaisesti itse ottotoiminta liitännäistoimintoineen sekä niiden vaikutukset. Alueen loppukäyttöä ei pääsääntöisesti tarkastella. Kun toiminnan päätyttyä vedenpinnan korkeus altaissa nousee aikaa myöten nykyisen pohjavedenkorkeuden tasolle noin N m, ei hanke pohjavesivaikutusten osalta poikkea YVA-menettelyssä käsitellystä vaihtoehdosta VE2. Hakemuksen puutteellisuutta koskevan väitteen osalta todetaan, että hakemussuunnitelmassa on riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi. Kun hanke toteutetaan suunnitelman mukaisesti louhimalla alue altaittain, pohjavedenpinnan alenemisen vaikutuksia voidaan vähentää. Kun lisäksi otetaan huomioon, että alueella ei ole vedenottamoita ja yksityisten kiinteistöjen kaivot sijaitsevat huomattavan etäällä ottoalueesta, ei hankkeesta ennalta arvioiden aiheudu yleiseen tai yksityiseen etuun kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Lähialueiden vedenhankinta ja talousvesikaivot on lupaharkinnan kannalta riittävästi selvitetty. Tarkkailua koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 6 ilmenevällä tavalla. Sepelikiviainesten pesun osalta todetaan, että tässä asiassa on kysymys hakemuksesta pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen kivi- ja maaainesten oton osalta. Hakija ei ole esittänyt suunnitelmaa sepelikiviainesten vesiseulonnasta ja hanke on esitetty tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavana. Hakija on selityksessäänkin todennut, että tarkkaa suunnitelmaa pesuseulonnan edellyttämästä laitteistosta ja laskeutusaltaista ei ole tehty, koska hakijan tiedossa ei ole, että hakijayritys toimittaisi Helsingin kaupungin hiekoitussepelit. Aluehallintoviraston lupa ei sisällä sepelikiviainesten vesiseulontaa.

17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN AA ja BB 2) esittämään huoleen muistuttajien talousveden huonontumisesta hankkeen johdosta todetaan, että hakijan selityksen mukaan muistuttajien talousvesikaivona toimii vanhan betonirengaskaivon pohjalle tehty kallioporakaivo. Betonirengaskaivossa on vettä, ja mahdollisesti myös pintavedet pääsevät valumaan kaivoon. Betonirengaskaivossa olevaa vettä pääsee todennäköisesti myös porakaivoon, josta bakteerit muistuttajien juomavedessä ovat aiheutuneet. Bakteerien esiintyminen pohjavedessä ei ole yhteydessä kallion louhinnan ja murskauksen kanssa, koska toiminnasta ei aiheudu orgaanisia päästöjä vesistöön. Hanke ei ennalta arvioiden aiheuta muistuttajien kaivon vedenkorkeuden alenemista eikä sillä ole vaikutusta kaivoveden laatuun eikä se näin ollen vaikeuta muistuttajien veden saantia. Luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan hankkeen vaikutuksia alueella olevien talousvesikaivojen vedenpinnan korkeuteen ja laatuun. Mikäli tarkkailussa tai muutoin havaitaan hankkeen aiheuttavan muistuttajien veden saannin estymistä tai huomattavaa vaikeutumista, luvan saaja voidaan velvoittaa toimenpitein turvaamaan veden saanti. Muistutukseen toteutetun pohjavesitarkkailun tulosten toimittamisesta todetaan, että tarkkailua on suoritettu myönnetyn ja hakemussuunnitelmaan liitetyn ympäristöluvan mukaisesti. Ympäristöluvan mukaan tarkkailutulosten raportit tuli toimittaa vuosittain kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle (nykyisin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue). Pohjavesitarkkailun suorittamista koskevalta muistutuksen osalta todetaan, että hakemussuunnitelmassa on tarkkailutiedot muistuttajien kaivon veden pinnankorkeudesta ja kaivon vedenlaatutiedot päivättyinä. Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan maa-aineksen ottamista koskevan asian käsittelystä peritään euron suuruinen käsittelymaksu ottomäärän ollessa yli m 3. 17

18 18 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös NCC Roads Oy Jäljennös päätöksestä Mäntsälän kunta Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Liikennevirasto / Liikenteenhallinta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Mäntsälän kunnan virallisella ilmoitustaululla.

19 19 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Jukka Leinonen Anne Valjakka Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Jukka Leinonen (puheenjohtaja) ja ympäristölakimies Anne Valjakka, joka myös on esitellyt asian. AV/sk

20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.