, m s ) täytetään alimmasta energiatilasta alkaen. Alkuaineet joiden uloimmalla elektronikuorella on samat kvanttiluvut n,

Samankaltaiset tiedostot
1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4)

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

E p1 = 1 e 2. e 2. E p2 = 1. Vuorovaikutusenergian kolme ensimmäistä termiä on siis

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

S Fysiikka III (Est), 2 VK Malliratkaisut (Arvosteluperusteita täydennetään vielä)

Kvanttifysiikan perusteet 2017

11. MOLEKYYLIT. Kvanttimekaniikka on käyttökelpoinen molekyyleille, jos se pystyy selittämään atomien välisten sidosten syntymisen.

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

Molekyylit. Atomien välisten sidosten muodostuminen

Materiaalifysiikan perusteet P Ratkaisut 1, Kevät 2017

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta

S Fysiikka III (Est) Tentti

Molekyylit. Helsinki University of Technology, Laboratory of Computational Engineering, Micro- and Nanosciences Laboratory. Atomien väliset sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Fononit. Värähtelyt lineaarisessa atomiketjussa Dispersiorelaatio Kaksi erilaista atomia ketjussa Fononit kolmessa dimensiossa

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

12. Eristeet Vapaa atomi. Muodostuva sähköinen dipolimomentti on p =! " 0 E loc (12.4)

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Atomi. Aineen perusyksikkö

Chem-C2400 Luento 2: Kiderakenteet Ville Jokinen

9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE

Alikuoret eli orbitaalit

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

S Fysiikka III (Est) 2 VK

Potentiaalikuopalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potentiaalienergia U(x) on muotoa

Kidehilan perusominaisuudet

12. Eristeet Vapaa atomi

Kiteinen aine. Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne.

Ekvipartitioperiaatteen mukaisesti jokaiseen efektiiviseen vapausasteeseen liittyy (1 / 2)kT energiaa molekyyliä kohden.

Kidehilan perusominaisuudet

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

j = I A = 108 A m 2. (1) u kg m m 3, (2) v =

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

n=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1

Luento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

Teddy 1. harjoituksen malliratkaisu kevät 2011

:n perustilaan energiasta. e) Elektronien ja ytimien välinen vuorovaikutusenergia H 2

Jukka Tulkki 8. Laskuharjoitus (ratkaisut) Palautus torstaihin 3.4 klo 12:00 mennessä. x 2

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

Luento 11. Elektronin spin

Sovelletun fysiikan pääsykoe

(1) (2) Normalisointiehdoksi saadaan nytkin yhtälö (2). Ratkaisemalla (2)+(3) saamme

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kvanttimekaaninen atomimalli. "Voi hyvin sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa. -Richard Feynman

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

Ionisidos ja ionihila:

4πε. on molekyylin ionisaatioenergia eli energia, joka vaaditaan elektronin siirtämiseen K:lta Cl:lle. (a) Potentiaalin attraktiivinen osa on 2

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017

Molekyylit. Helsinki University of Technology, Laboratory of Computational Engineering. Atomien väliset sidokset

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Ympyrän yhtälö

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

Ydinfysiikkaa. Tapio Hansson

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Atomien rakenteesta. Tapio Hansson

S Fysiikka III (Est, 6,0 op) Viikko 11

C. Montako prosenttia pinta-ala kasvaa, jos mittakaava suurenee 5%? a) 5 % b) 7 % c) 9 % d) 10 % e) 15 %

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Useita oskillaattoreita yleinen tarkastelu

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

Luento 1: Sisältö. Vyörakenteen muodostuminen Molekyyliorbitaalien muodostuminen Atomiketju Energia-aukko

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

Braggin ehdon mukaan hilatasojen etäisyys (111)-tasoille on

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1

KIINTEÄN AINEEN RAKENNE JA FYSIKAALISET OMINAISUUDET

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

Kiinteän aineen ominaisuuksia I. Kiteisen aineen perusominaisuuksia

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ

C. Montako prosenttia pinta-ala kasvaa, jos mittakaava suurenee 5%? a) 5 % b) 7 % c) 9 % d) 10 % e) 15 %

8. MONIELEKTRONISET ATOMIT

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 10, ratkaisut (syyslukukausi 2014)

S , Fysiikka III (S) I välikoe Malliratkaisut

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka kevät 2017

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

Transkriptio:

S-114.6, Fysiikka IV (EST),. VK 4.5.005, Ratkaisut 1. Selitä lyhyesti mutta mahdollisimman täsmällisesti: a) Keskimääräisen kentän malli ja itsenäisten elektronien approksimaatio. b) Monen fermionin aaltofunktion hiukkasvaihtosymmetria ja sen toteutuminen determinanttiaaltofunktiossa. c) Paulin kieltosääntö. d) Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä e) Bornin ja Oppenheimerin approksimaatio f) Yleistetyt värähtelykoordinaatit. a) Kunkin elektronin ajatellaan liikkuvan itsenäisesti muiden elektronien muodostaman keskimääräisen varaustiheyden ja ytimen positiivisen varauksen yhdessä muodostamassa sähköstaattisessa potentiaalissa. Tämä mahdollistaa monen elektronin aaltofunktion kuvaamisen yksitttäisten elektronien spinorbitaalien antisymmetrisoituna tulona. b) Monen fermionin aaltofunktio vaihtaa merkkinsä jos kahden fermionin paikka- ja spinkoordinaatit vaihdetaan keskenään. Tämä ehto täyttyy automaattisesti jos keskimääräisessä kentässä lasketuista aaltofunktioista muodostetaan ns Slaterin determinantti sjoittamalla yksi elektroni kullekin spin-orbitaalille. c) Yhdelle spinorbitaalille voidaan sijoittaa vain yksi elektroni (muuten determinanttiaaltofunktio on nolla kaikkialla). d) Keskimääräisessä kentässä lasketut spinorbitaalit (kvantiluvut n, l, ml, m s ) täytetään alimmasta energiatilasta alkaen. Alkuaineet joiden uloimmalla elektronikuorella on samat kvanttiluvut n, l ja sama määrä elektroneita ovat kemiallisesti samankaltaisia. e) Ytimillä on ainakin 000 kertaa suurempi massa kuin elektroneilla, joten elektronit ehtivät aina mukautua ytimien välisen etäisyyden muutokseen. f) Yleistetyissä koordinaateissa lasketut molekyylivärähtelyt voidaan kuvata riippumattomilla harmonisilla oskillaattoreilla (muunnos karteesisista koordinaateista yleistettyihin koordinaatteihin poistaa värähtelijöiden välisen kytkennän alimmassa kertaaluvussa). 1 piste kustakin kohdasta.

. (a) LiH molekyylin dipolimomentti on 1,96 10 9 Cm. Selvitä, onko kyseessä kovalenttinen vai ionisidos, kun tiedetään, että LiH molekyylin sidospituus on 0,160 nm. (b) Laske natrium ja kloori ionien tasapainoetäisyys ruokasuolakiteessä, kun tiedetään, että ruokasuolan tiheys on,16 g/cm. (a) LiH molekyylin dipolimomentti p LiH = 1,96 * 10-9 Cm ja sidospituus r 0 = 0,160 nm. Molekyylin sähködipolimomentti kertoo asteen, jolla sidos on ionisidos tai kovalenttinensidos. Jos sidos on täysin ionisidos, sen dipolimomentti on p ioninen = er 0 (1 piste), koska silloin varaukset e ja +e ovat etäisyydellä r 0. Sidoksen ionisuusaste saadaan siis jakamalla mitattu arvo tekijällä p ioninen = er 0 (1 piste): 9 p 1,96 10 Cm sidoksen ionisuus LiH = = 0,77 19 9 er 1,60 10 C 0,16 10 nm Sidos on siis 77% ionisidos (1 piste). 0 (b) NaCl-kiteen rakenne on prujun kuvan 7- mukainen. Kyseessä on kaksiatomisesta kantaklusterista muodostuva FCC-hila (1 piste). Natriumin moolimassa on M Na ja kloorin M Cl. Ajatellaan, että jokainen ioni sijaitsee kuutiomaisessa tilavuudessa, jonka sivun pituus on tasapainoetäisyys r 0. Yhden moolin massa natriumkloridia on (M Na + M Cl ) * amu * N A = m Ionit sijaitsevat tilavuudessa *N A *r 0 (1 piste), jossa N A on Avogadron luku. Tiheyden ja tasapainoetäisyyden suhde on siten m m m m ρ = r r V = N r = N = N ρ (1 piste) 0 0 A 0 Aρ A Sijoitetaan natriumin ja kloorin moolimassat ja saadaan: m = (,99 g/mol + 5,45 g/mol) * 1,6605*10-7 kg * 6,0*10 1/mol =58,4 g =,16 g/cm r 0 = 0,8 nm

. (a) Johda yhden alkuaineen atomeista muodostuvan atomiketjun hilavärähtelyjen dispersiorelaatio (kulmataajuus aaltovektorin funktiona). (b) Mikä on ääniaallon nopeus kun aaltovektori on hyvin pieni ja toisaalta kun aaltovektori lähestyy arvoa π / a, missä a on hilavakio? Luku 7.4.1 (a) Liikeyhtälön muodostaminen: 1p Yritteen muodostaminen: 1p Oikea vastaus: p (b) Nopeus oikein, kun k = 0: 1p Nopeus oikein, kun k = pi/a: 1p

4. Tarkastellaan 79 Br 19 F molekyyliä. Atomien tasapainoetäisyys (sidospituus) on ro = 0,176 nm. (a) Laske neljän ensimmäisen rotaatiotason energia. (b) Määritä transitioissa l = 0 l = 1 ja l = 1 l = absorboituvien fotonien energiat. (c) Laske värähtelytasojen energiaero. Voimavakio on 4,5 N/m. (a) Rotaatioenergia on kvantittunut seuraavan yhtälön mukaisesti: E r = l ( l + 1 ), l = 0,1,,,, I m 1m missä hitausmomentti I on I = µ ro = ro. Nyt m1 = 78,918 u ja m = 18,998 u ovat m 1 + m 79Br:n 19 F:n massat, vastaavasti, joten hitausmomentiksi saadaan 79,918 18,998 1,6605 10 7 kg 9 ( 0,176 10 ) m 7,895 10 46 kg m I =. 79,918 + 18,998 Rotaatio energiat voidaan siis kirjoittaa muodossa 4 ( 1,0546 10 Js) 5 ( 1) 4,96 10 ( 1) Er = l l + ev l l + 46 7,895 10 kg m Neljän alimman tilan enrgiat ovat: l Erl / µev 0 0 1 87,9 64 58 (b) Energiat saadaan suoraan eo. taulukosta energioiden erotuksina: 6 l = 0 l = 1: E = 87,9 10 ev abs 6 l = 1 l = : Eabs = 176,1 10 ev k (c) Värähtelytasojen energiaero on E v = ωo = 6,8 mev. µ. (a) Kaava oikein: 1p Rotaatiotasojen energiat laskettu oikein: 1p (b) Siirtymä l = 0 l = 1: 1p Siirtymä l = 1 l = : 1p (c) Kaava oikein: 1p Värähtelytasojen energiaero laskettu oikein: 1p

5. Laske tiheyssuhde yksiatomisille SC (simple cupic), FCC (face centered cubic) ja BCC (body centered cubic) hiloille olettamalla, että atomit ovat kovia R säteisiä palloja. (Laske kuinka suuren suhteellisen osan tilavuudesta pallot varaavat itselleen, jos kiteessä lähimmät pallot ovat annetun symmetrian puitteissa kiinni toisissaan. (a) SC hila: Atomit sijaitsevat kuution kärjissä pallojen säde R kuution sivun pituus a = R Kustakin kahdeksasta pallosta on yksi kahdeksasosa kuution sisällä. Täyttösuhteeksi saadaan: 4 1 π R π 0.5 =. R 6 (b) BCC hila: Atomit sijaitsevat kuution kärjissä ja lisäksi kuution keskipisteessä. Pallojen säteen ja kuution särmän pituuksien suhteen määrää nyt kuution lävistäjä, jonka pituus on vähintään R + R + R = 4R. Tästä laskemme kuution särmän pituudeksi 1/ 4 a + a = 4R a = R Kuution sisällä on nyt kahdeksas osa kustakin nurkka-atomista ja lisäksi keskellä oleva atomi eli yhteensä kaksi atomia. Täyttösuhde on siis 4 π R π 0.68 =. 4 8 R (c) FCC hila: Atomit sijaitsevat kuution nurkissa ja tahkojen keskipisteissä. Sivun pituuden määrää tahkon lävistäjä, joka on R + R + R. Sivun pituudeksi saadaan siis 4 a = 4R a = R = R. Kuution sisällä on nurkkapisteissä olevista atomeista yhteensä yksi atomi ja sivutahkoissa olevista 6 atomista puolet eli yhteensä 4 atomia. Täyttäsuhteeksi saadaan siis 4 4 π R π 0.74 =. R (a) (b) ja (c) kohdista: Periaate oikein: 1p Tiheyssuhteet laskettu oikein: 1p