UUSIUTUVAAN ENERGIAAN LIITTYVÄ INFRASTRUKTUURI: PAIKALLISTA JA ALUEELLISTA KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ TEKIJÄ

SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA ALUEKEHITYS UUSIUTUVAAN ENERGIAAN LIITTYVÄ INFRASTRUKTUURI: PAIKALLISTA JA ALUEELLISTA KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ TEKIJÄ Tiivistelmä TUTKIMUS YHTEENVETO Tässä tutkimuksessa tarkastellaan infrastruktuurin kehittämistä tärkeimpien uusiutuvien energiamuotojen aloilla (tuuli, aurinko, biomassa, vesisähkö, maalämpö) unionissa sijaitsevilla alueilla. Tutkimuksessa selvitetään, miten hankkeita, joilla kehitetään uusiutuvaan energiaan liittyvää alueellista infrastruktuuria, rahoitetaan rakennerahoituksen nykyisellä ohjelmakaudella ja analysoidaan säännöksiä laadulliselta kannalta. Lopuksi tutkimuksessa tarkastellaan olemassa olevia ja tulevia toimia, joita toteutetaan uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin nähden, sekä sähköverkkoja koskevia suunnitelmia koheesio-ohjelmissa ja kansallisissa uusiutuvaa energiaa koskevissa suunnitelmissa. IP/B/REGI/FWC/2010-002/Lot4/C1/SC2 Toukokuu 2012 PE 474.556 FI

Tämä asiakirja on tehty Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan pyynnöstä. TEKIJÄT Österreichisches Institut für Raumplanung (ÖIR): Bernd Schuh, Erich Dallhammer SWECO International AB: Niclas Damsgaard Erin Nicole Stewart VASTAAVA HALLINTOVIRKAMIES Esther Kramer Toimialayksikkö B: Rakenne- ja koheesiopolitiikka Euroopan parlamentti B-1047 Bryssel Sähköposti: poldep-cohesion@europarl.europa.eu TOIMITTAJA Lea Poljančić KIELIVERSIOT Alkuperäinen: EN Käännökset: DE, FR. Tiivistelmä: BG, CS, DA, DE, EL, EN, ES, ET, FI, FR, HU, IT, LT, LV, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, SV. TIETOA JULKAISIJASTA Yhteydenotot toimialayksikköön tai sen kuukausitiedotteen tilaaminen: poldep-cohesion@europarl.europa.eu Teksti valmistunut toukokuussa 2012. Bryssel, Euroopan unioni, 2012. Asiakirja on saatavilla internetissä osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/studies VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä asiakirjassa esitetyt mielipiteet ovat tekijöiden omia mielipiteitä eivätkä välttämättä edusta Euroopan parlamentin virallista kantaa. Kopiointi ja kääntäminen ei-kaupallisiin tarkoituksiin on sallittu, kun lähde mainitaan ja tutkimuksen laatijalle toimitetaan etukäteen kopio julkaisusta.

Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä LYHENNELUETTELO ADENE Agência para a Energia (Portugalin energiavirasto) AIR Annual Implementation Report (vuotuinen täytäntöönpanokertomus) AREAM Agência Regional da Energia e Ambiente da Região Autónoma da Madeira (Madeiran alueellinen energia- ja ympäristövirasto) BEMIP Baltic Energy Market Interconnection Plan (Itämeren alueen energiayhteyksiä käsittelevä suunnitelma) YMP Yhteinen maatalouspolitiikka CBC Cross Border Countries (rajanaapurivaltiot) CCS Carbon Capture and Storage (hiilidioksidin talteenotto ja varastointi) CHP Combined Heat and Power (sähkön ja lämmön yhteistuotanto) CO 2 Hiilidioksidi COP Corporate Operational Plan (toimintasuunnitelma) PO Regio Aluepolitiikan pääosasto EACI Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto EAFRD Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto EJKP Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EC Euroopan komissio ECCC Edinburgh Climate Change Centre (Edinburghissa sijaitseva ilmastonmuutoskeskus) EEM Electricidade da Madeira (Madeirassa sijaitseva sähköyhtiö) EERP Euroopan talouden elvytyssuunnitelma EIP Euroopan investointipankki ELENA European Local ENergy Assistance (energia-alan ELENA-rahoitusohjelma) ENNEREG Regions paving the way for a Sustainable Energy Europe -hanke ENPI Kolarctic programme (Kolarctic ENPI -ohjelma) EOWDC Aberdeen Offshore Wind Farm and European Offshore Deployment Centre (Aberdeenin merituulipuisto ja European Offshore Deployment Centre -keskus) EAKR Euroopan aluekehitysrahasto ESEP East of Scotland European Partnership -kumppanuus ESR Euroopan sosiaalirahasto 3

Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka ETG Electricity Transmission Grid (sähkönsiirtoverkko) EU Euroopan unioni EU ETS Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä EUR Euro GBP Englannin punta BKT Bruttokansantuote GWh Gigawattitunti HIPP Highlands and Islands Partnership Programme -kumppanuusohjelma IB/MA Intermediate Bodies/Management Authorities (välittäjinä toimivat elimet/hallintoviranomaiset) ICT Tieto- ja viestintätekniikka IEE Älykäs energiahuolto Euroopassa IFI International Financial Institutions (kansainväliset rahoituslaitokset) INTERREG Yhteisöaloite raja-alueiden ja alueiden välisen yhteistyön edistämiseksi ISLES Irish-Scottish Links on Energy Study -hanke JASPERS Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu JEREMIE Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja pienyritysten sekä keskisuurten yritysten tukemiseksi JESSICA Euroopan yhteinen tuki kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten KAI Key Area of Intervention (keskeinen toimenpideala) km 2 Neliökilometri kw Kilowatti LCRI Low Carbon Research Institute Energy Programme -ohjelma LEADER Yhteisöaloite maaseudun kehittämistä koskevien hankkeiden tukemiseksi LRF Farmers Federation (viljelijöitä edustava liitto) LUPS Lowlands and Uplands Scotland -ohjelma MAC Transnational Cooperation Programme Madeira-Açores-Canarias (Madeiran, Azorien ja Kanariansaarten kansainvälinen yhteistyöohjelma) MW Megawatti MWh Megawattitunti 4

Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä NGO Kansalaisjärjestö NREAP National Renewables Action Plan (kansallinen uusiutuvaa energiaa koskeva suunnitelma) NSRF National Strategic Reference Framework (kansallinen strateginen viitekehys) NUTS Yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö OP Toimenpideohjelma OR Syrjäisin alue ÖROK Österreichische Raumordnungskonferenz (Itävallan aluesuunnittelukonferenssi) PA Priority Axes (ensisijaiset toimintalinjat) PPEC Consumption Efficiency Promotion Plan (kulutuksen tehostamissuunnitelma) PPERAMM Madeira s Regional Energy Policy Plan (Madeiran energiapoliittinen aluesuunnitelma) PPP Ostovoimapariteetti PRAI Programme of Innovation Actions (innovointitoimia koskeva ohjelma) PRODESA Operational Programme of the Autonomous Region of Azores (Azorien autonomisen alueen toimintaohjelma) R&D Tutkimus ja kehitys RDI Tutkimus, kehitys ja innovaatiot RES Renewable Energy Source (uusiutuva energialähde) REVA Regionalverband (alueellinen ryhmittymä) RSFF Riskinjakorahoitusväline SEACAMS Sustainable Expansion of the Applied Coastal and Marine Sectors -hanke SEGEC Scottish European Green Energy Centre (Skotlannissa sijaitseva eurooppalainen ympäristöystävällistä energiaa tarkasteleva keskus) Pk-yritykset Pienet ja keskisuuret yritykset SO 2 Rikkidioksidi SOP Sectoral Operational Programme (alakohtainen toimenpideohjelma) SOP-IEC Sectoral Operational Programme Increase of Economic Competitiveness (alakohtainen toimenpideohjelma taloudellisen kilpailukyvyn edistäminen) SPD Yhtenäinen ohjelma-asiakirja 5

Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka SRAM Regional Secretariat of the Environment and Sea (ympäristöä ja merta koskevia asioita tarkasteleva alueellinen sihteeristö) SSA Strategic Search Area (strateginen tutkimusalue) STRAT.AT Nationaler Strategischer Rahmenplan Österreichs (Itävallan kansallinen strateginen kehyssuunnitelma) SWOT Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat TAN Technical Advice Note (tekninen ohjeistus) TEN-E Euroopan laajuinen energiaverkko TSO Technical Standards Organisation (teknisistä normeista vastaava järjestö) TWh Terawattitunti TYNDP Ten-Year Network Development Plan (kymmenvuotinen verkon kehittämissuunnitelma) UK Yhdistynyt kuningaskunta USD Yhdysvaltain dollari WAG Welsh Assembly Government (Walesin aluehallinto) WATERS Wave and Tidal Energy: Research, Development and Demonstration Support Fund (aalto- ja vuorovesienergia: tutkimuksen, kehityksen ja esittelyn tukirahasto) WEFO Wales European Funding Office -rahoitusyksikkö 6

Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä YHTEENVETO Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mahdollisuuksia kehittää uusiutuvaan energiaan liittyvää infrastruktuuria Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi, korostaen alueellista/paikallista tasoa. Huomioon otetaan sekä koheesiopolitiikan investoinnit, joita tällä alalla on toteutettu EU 2020 -strategian tavoitteiden tukemiseksi, että näiden investointien vaikutus alueiden sosioekonomiseen kehitykseen. Tutkimuksessa tarkastellaan tapaustutkimuksia viideltä alueelta, joilla tuotetaan uusiutuvaa energiaa Euroopan unionissa (EU), ja ympäristöystävällisen energian integroitua tuottamista siten, että rakennetaan sähköverkkoja ja luodaan energianvarastointimahdollisuuksia, edistetään älykkään energiainfrastruktuurin käyttöä kotitalouksissa ja yrityksissä ja perustetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia. Huomiota kiinnitetään kansainvälisten energia-alan vaihtojen laajentamiseen korostaen erityisesti naapurivaltioiden välisiä rajat ylittäviä yhteisyrityksiä ja Euroopan laajuista laajempaa energiainfrastruktuuria. EU 2020 -strategiaan keskeisenä osana kuuluvan aluepolitiikan mukaisesti tutkimuksessa tarkastellaan eri vaihtoehtoja, joilla lisätään olemassa olevien verkkojen laajentamisen ja uuden infrastruktuurin luomisen tukemista uusiutuvan energian potentiaalin maksimoimiseksi. Tutkimuksessa arvioidaan myös, miten hankkeita, joilla kehitetään uusiutuvaa energiaa koskevaa alueellista infrastruktuuria, rahoitetaan rakennerahoituksen nykyisellä ohjelmakaudella niin määrällisesti kuin laadullisesti. Tällä hetkellä EU:n energiamarkkinoihin kohdistuu paineita poliittisten toimien vuoksi; mainittakoon esimerkiksi Venäjän maakaasutoimituksien katkaiseminen, fossiilisten polttoaineiden hintojen vaihtelu ja vakavat sääilmiöt, jotka vahingoittavat olemassa olevia rakenteita ja kuormittavat energiantuotantoa erittäin kuumien ja kylmien jaksojen aikana. Japanissa tapahtuneen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena Euroopan valtiot ovat myös tarkastelleet uudelleen ydinvoimaohjelmiaan ja Saksa on sulkenut seitsemän vanhinta reaktoriaan. Talouskriisistä vuodesta 2008 alkaen seuranneet taloudelliset ongelmat ovat johtaneet energiankulutuksen vähenemiseen ja aiheuttaneet haluttomuutta sijoittaa puhtaan energian tekniikkaan. Myönteisenä seurauksena mainittakoon tahaton hiilidioksidipäästöjen vähentyminen kulutuksen vähentyessä. Tilanne on kuitenkin epävarma ja saattaa johtaa jälleen hiili- ja kaasuvoimaloiden käyttöön ottamiseen. Tällaisen taantumisen estämiseksi on aika kannustaa sijoittamista uusiutuvaan energiaan liittyviin infrastruktuureihin fossiilisten polttoaineiden sijaan, korkeammista aloituskustannuksista huolimatta. EU:n kasvava riippuvuus tuoduista fossiilisista polttoaineista ja riittämättömät energianvarastointimahdollisuudet lisäävät sen altistumista kriiseille ja alueelliselle kilpailulle, koska EU:n alueiden väliset erot korostuvat erityisesti kaikkein alteimmilla alueilla. Tulevien energiamarkkinoiden alalla on havaittu kolme perusongelmaa: riittämätön investointi uuteen energiakapasiteettiin, minkä vuoksi EU:n energiantarpeeseen joudutaan vastaamaan epäasianmukaisella tavalla ja ikääntyvän infrastruktuurin avulla, fossiilisen energian tuotantovaje (ja toimitusvarmuus), koska suuri osa maailman varoista ja varannoista sijaitsee EU:n ulkopuolella; myös kuljetukseen liittyvät, poliittiset ja taloudelliset ongelmat saattavat kaikki vaikeuttaa fossiilisen polttoaineen saatavuutta, energian kysynnän huiput (ja toimitusvarmuus) aiheuttavat ongelmia entistä yleisemmissä äärimmäisissä sääoloissa, mikä rasittaa enemmän energian tuotantoa. 7

Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka EU:n nykyisen energiapolitiikan keskeisinä tavoitteina pidetään toimitusvarmuutta, kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi noudatetaan sääntelyn purkamista koskevaa politiikkaa, jotta kannustetaan kilpailua kuluttajahintojen alentamiseksi ja hajaantuneiden alueellisten markkinoiden yhdistämiseksi yleiseurooppalaisen energiantuotannon ja toimitusvarmuuden takaamiseksi. Pyrittäessä vähentämään kokonaisvaltaisesti fossiilisten polttoaineiden kulutusta voidaan saavuttaa kahdenlaisia etuja: samalla vähennetään sekä hiilidioksidipäästöjä että riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden ulkoisista tuottajista. Näin tuetaan niin kestävää kehitystä kuin toimitusvarmuutta koskevia tavoitteita. Tämä energiamuoto korvataan uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuulivoimalla, biopolttoaineilla ja aurinkoenergialla, joita voidaan hyödyntää EU:n maaperällä ja merialueilla sijaitsevien voimalaitoksien välityksellä. Lisäksi vuoteen 2020 mennessä saavutettaviin niin sanottuihin "20-20-20-tavoitteisiin" sisältyy se, että kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 20 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna, 20 prosentin kaikesta EU:ssa kulutetusta energiasta on oltava peräisin uusiutuvista energiavaroista ja energiankäytön on oltava 20 prosenttia vähäisempää kuin verrattavissa olevassa tilanteessa, jossa ei ole toteutettu toimia kestävän kehityksen edistämiseksi. Jokainen jäsenvaltio vastaa tällä hetkellä uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja energiatehokkuutta koskevien toimien toteuttamisesta, koska ei ole olemassa EU:n laajuista kattavaa lainsäädäntöä. Jäsenvaltioille on asetettu erityistavoitteita, joskin Euroopan komissio on ehdottanut EU:n politiikkojen täytäntöönpanoa edistymisen vauhdittamiseksi ja markkinoiden integraation varmistamiseksi. Komissio on ehdottanut monenlaisia toimia unionin energiatehokkuuden edistämiseksi. Niistä tärkeimpiä on tehokkuuden parantaminen tältä osin laajalti hyödyntämättömillä rakennus- ja kuljetusaloilla, kuten asettamalla vaatimuksia, jotka koskevat tuotteiden ekologisen suunnittelun laajentamista ja sähköisiä ajoneuvoja koskevaa infrastruktuuria. Euroopan komissio katsoo, että nykyinen energiainfrastruktuuri on riittämätön koko unionin yhdistämiseksi ja huoltamiseksi ja tunnustaa haasteet, jotka liittyvät infrastruktuurin kohentamiseen sekä yksityisen sektorin että kansallisten hallituksien kannalta. Komissio ehdottaa näin ollen ylhäältä alaspäin suuntautuvien direktiivien käyttöön ottamista EU:ssa, jotta olisi mahdollista riittävissä määrin nykyaikaistaa ja yhdistää kansallisia energiaverkkoja Euroopan yhtenäismarkkinoita koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Koska tuotantomäärät vaihtelevat monien uusiutuvien energialähteiden kohdalla säätilasta riippuen, asianmukaisesti yhdistetyn infrastruktuurin avulla olisi mahdollista estää tulevat kriisit siten, että tuetaan tarjontaa, joka on helposti siirrettävissä kaikkialla Euroopan laajuisen energiaverkoston kattamalla alueella. Olisi myös mahdollista toteuttaa lisätoimia, kuten ottamalla käyttöön vuoteen 2020 mennessä "älykkäitä mittareita" 80 prosentissa EU:n kotitalouksista; mittareiden avulla kuluttajille voidaan tiedottaa avoimesti heidän energiankulutuksestaan. Aluepolitiikka on tässä yhteydessä tärkeässä asemassa. Vaikka uusiutuvaa energiaa tuetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) verrattain enemmän kuin tavallista sähköntuotantoa, uusiutuvaan energiaan liittyvälle infrastruktuurille myönnetyn tuen kokonaismäärä on kuitenkin vain neljä prosenttia EAKR:n EU:lle myöntämästä kokonaisrahoituksesta vuosiksi 2007 2013 suhteessa kokonaistalousarvioon ja EU:n osuuteen. Suuremman rahoitusosuuden myöntäminen Etelä- ja Itä-Euroopan valtioille ilmentää alueellisesti koheesiopolitiikan merkitystä infrastruktuuriin tehtävien sijoituksien kannalta, Keski- ja Pohjois-Euroopan valtioiden saadessa vähiten tukea uusiutuvaan energiaan liittyvää infrastruktuuria varten. EAKR:n tuen osuus on kaikkiaan varsin vähäinen, erityisesti energiaverkkoon tehtävien sijoituksien kohdalla. 8

Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ovat kaksi tärkeintä suoraa poliittista rahoituslähdettä, joiden rahoittamiseen EU osallistuu ja joilla tuetaan ja edistetään energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa. Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmaa koskevalla suunnitelmalla rahoitetaan yksittäisiä hankkeita tarjouspyynnön perusteella ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston avulla tuetaan ensisijaisesti maataloustuotantoon liittyvää biomassaenergiaa. Molempien lähteiden osuus on kuitenkin vain vähäinen kokonaistilanne huomioon ottaen. Lisärahoitusta on saatavilla eri ohjelmista, joita ovat Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu (JASPERS), Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja pk-yritysten tukemiseksi (JEREMIE) sekä Euroopan yhteinen tuki kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten (JESSICA), ja Euroopan investointipankin (EIP) kaltaisista lähteistä. TAPAUSTUTKIMUKSET Tapaustutkimuksia varten valittiin yhdeksän aluetta ja niitä analysoitiin perustuen uusiutuvaan energiaan liittyvää infrastruktuuria varten toteutettuihin ja tulevaisuudessa toteutettaviin toimiin sekä hyötyihin, joita ne tuottavat sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen kehityksen kannalta. Jokaisessa tapaustutkimuksessa tarkastellaan seuraavia aiheita: kyseistä infrastruktuuria tukevien EU:n aluerahastojen yhteensopivuus, täydentävyys ja tehokkuus infrastruktuurin käyttöönottoon ja tuen käsittelyyn osallistuvien eri tahojen vastuu (monitasoinen hallinto) sijoituksien vaikutus talouteen, sosiaalialaan ja aluekehitykseen. Itävallassa valittiin kaksi kohdetta, joissa on toteutettu monenlaisia onnistuneita toimia uusiutuvan energian hyödyntämiseksi. Burgenlandissa sijaitseva Güssing ja Ylä-Itävallassa sijaitseva Vöckla-Agar ovat Itävallan alueita, jotka eroavat toisistaan taloudellisesti, maantieteellisesti ja historiallisesti ja jotka ovat onnistuneet eri tavoin hyödyntämään uusiutuvaa energiaa. Güssing on esimerkki parhaista käytännöistä: aiemmin köyhä ja syrjäytynyt alue synkkine tulevaisuudennäkymineen on muuttunut kestävän kehityksen mallialueeksi, jonka koko energiantuotanto on peräisin uusiutuvista lähteistä. Sen energiantuotanto perustuu paikalliseen biomassaan, aurinkoenergiaan ja aurinkosähköön, ja tällä hetkellä 27 Güssingin alueella sijaitsevaa hajautettua voimalaa tuottaa riittävästi ylimääräistä energiaa, jotta uusiutuvien energialähteiden rahoittamiseen kannattaa sijoittaa uudelleen. Vöckla-Agar sijaitsee sitä vastoin Itävallassa vauraalla teollisuusalueella lähellä suuria taloudellisia keskuksia. Sen strategia sisältää teknologiakeskuksen, jossa edistetään innovatiivista yritystoimintaa kestävän kehityksen alalla energiatehokkaan ajatusmallin levittämiseksi, mutta alue ei ole vielä saavuttanut omia tehokkuutta koskevia tavoitteitaan eikä sitä tästä syystä voida pitää mallialueena. Kuten Güssingissäkin, tavoitteena on parantaa energiajärjestelmän kestävyyttä mutta myös tukea paikallistaloutta, säilyttää alueella mahdollisimman paljon lisäarvoa, turvata olemassa olevat työpaikat ja luoda uusia työpaikkoja sekä suojella viljelijöiden elinkeinoa. Vöckla-Agarin alueella noudatettava strategia perustuu eri alojen väliseen yhteistyöhön ja monimuotoisuuden suojelemiseen. Portugalissa Madeira ja Azorit joutuvat vastaamaan erityishaasteisiin, koska ne ovat syrjäisiä saarialueita, joiden väestöjakauma ja taloudellinen tilanne eroavat toisistaan. Koska ne sijaitsevat kaukana tärkeistä väestökeskuksista, niiden pääsyä sisäisille energiamarkkinoille on rajoitettu ja ne joutuvat joko maksamaan fossiilisen polttoaineiden kuljetuksesta aiheutuvia korkeita kustannuksia tai tuottamaan energiaa itse. Madeiran 9

Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka alueella hyödynnetään vesisähköä, tuulivoimaa, jätteenpoltosta syntyvää energiaa ja aurinkoenergiaa, minkä kehittämistä EAKR on rahoittanut osaltaan laajalti. Alueella sijaitseva Socorridosin voimalaitos voi varastoida energiaa muina kuin huippuaikoina, mikä parantaa saaren energiatehokkuutta. Azoreilla on suurta hyödyntämätöntä potentiaalia uusiutuvan energian ja erityisesti maalämmön alalla, mikä johtuu siitä, että se sijaitsee siirroslinjalla. Tällä hetkellä kaksi maalämpövoimalaa tuottaa 40 prosenttia sen energiavaroista, ja saarilla tuotetaan myös tuulivoimaa ja vesisähköä. Azorit olivat vuosina 2000 2007 EU:n energiatehokkaimpia alueita. Molemmilla alueilla toteutetaan useita aloitteita, joiden kehyksessä tutkitaan uusiutuvia energialähteitä ja laajennetaan niiden käyttöä sekä kehitetään uusia energiantuotannon muotoja (esimerkiksi aallot, vuorovesi, vety). Näille saarille on myönnetty enemmän tukea EU:n rahoitusaloitteista kuin muille kyseisten tapaustutkimuksien kohteina oleville alueille, jotka ovat olleet merkittävässä asemassa kehitettäessä uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia. Romaniassa noudatetaan keskitettyä lähestymistapaa aluepolitiikkaan nähden, minkä vuoksi mitään Romanian aluetta ei ollut mahdollista valita tapaustutkimuksen kohteeksi. Vaikka valtio on asianmukaisesti sähköverkkojen kattama, sen ikääntyvä infrastruktuuri (josta 30 prosenttia on rakennettu 1960-luvulla) aiheuttaa merkittäviä tappioita energiantarjontaketjujen varrella, mitä nopeasti kehittyvän talouden asettamat entistä kovemmat vaatimukset pahentavat. Uusiutuvien energialähteiden kehityspotentiaali on kuitenkin suurta, erityisesti kiinteän biomassan, vesivoiman, maalämmön ja tuulivoiman kohdalla; tuulivoiman tapauksessa potentiaalia on erityisesti Mustanmeren rannikolla ja vuoristoalueilla. EU on asettanut Romanialle tavoitteeksi saavuttaa 24 prosentin osuus uusiutuvan energian tuotannosta vuoteen 2020 mennessä, mutta samalla on myös havaittu, että laajat sijoitustarpeet ja toimintakustannukset ovat keskeisiä tekijöitä, jotka estävät kasvavan tuotantokapasiteetin menestyksellisen hyödyntämisen. Uutena jäsenvaltiona Romanialla on vain vähän kokemusta EU:n varoista ja se sijoittaa tällä hetkellä hyvin vähän uusiutuviin energialähteisiin, mikä saattaa tosin muuttua lähiaikoina. Ruotsissa on otettu esille Övre Norrlandin alue esimerkkinä hyvistä käytännöistä sekä hyödyntämättömästä potentiaalista. Se on harvaan asuttu alue, jonka luonnonvarat mahdollistavat vesisähkön, tuulivoiman ja bioenergian tuottamisen. Hyödyntämättömän maa-alan suuruus ja keskenään kilpailevien etujen puute luovat energiavarojen hyödyntämisen kannalta erinomaiset olot, ja alueella on jo tuotettu vesisähköä yli sadan vuoden ajan. Tällaiset voimalaitokset, joita sijaitsee kaikkialla Ruotsissa, tuottavat 50 prosenttia valtiossa käytetystä energiasta. Lämmön, biokaasun, tuulivoiman, jalostettujen polttoaineiden ja biomassan tuotantoa olisi mahdollista lisätä merkittävästi Övre Norrlandin alueella, mutta ongelmia aiheutuu alueen syrjäytyneisyyden vuoksi tuotetun energian toimittamisesta kansalliseen verkkoon ja siitä, että potentiaalisten suurten energiamäärien tuottamista varten ei ole olemassa riittävän kehittynyttä infrastruktuuria. Nykyisessä verkossa on vain vähän hyödyntämätöntä potentiaalia, minkä vuoksi sitä olisi vahvistettava merkittävästi tuotannon laajentamiseksi. Lisäksi kunnallishallinnot vastustavat verkon vahvistamista, koska joissakin kunnissa ei myönnetä, että uusiutuva energia on kasvava teollisuudenala, ja niissä jopa pannaan täytäntöön politiikkaa, jolla pyritään estämään sen käyttöönotto. Koska paikallisviranomaisilla on Ruotsissa runsaasti vaikutusvaltaa, alan edistämiseksi saattaa olla tarpeen ottaa käyttöön korvausjärjestelmiä tai korostaa hyviä esimerkkejä siitä, miten kunnat tai alueet voi hyötyä sijoittamalla uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin. Yhdistyneessä kuningaskunnassa toteutetuissa tapaustutkimuksissa tarkastellaan Skotlantia ja Walesia: molemmilla alueilla on runsaasti potentiaalia uusiutuvan energian tuotannon alalla mutta niiden infrastruktuurien kehitys etenee eri vaiheissa. The Irish- Scottish Links on Energy Study (ISLES) -ohjelmassa tarkastellaan kahta Yhdistyneen 10

Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä kuningaskunnan merialueella sijaitsevaa kohdetta ensisijaisina ehdokkaina, joissa olisi mahdollista kehittää laajaa merialueella sijaitsevaa verkkoa tuuli-, vuorovesi- ja aaltoenergian hyödyntämiseksi. Näitä kohteita ovat Skotlannin vesillä sijaitseva Northern Concept ja Walesin rannikolla sijaitseva Southern Concept. Koska jopa neljännes unionin merialueilla tuotetuista tuuli- ja vuorovesienergiavaroista on Skotlannin hallussa, hallitus on asettanut uusiutuvaa energiaa koskevia kunnianhimoisia tavoitteita toivoen voivansa hyödyntää näitä merkittäviä varoja ja nostaa kansakunnan maailmanlaajuiseen johtoasemaan uusiutuvaan energiaan liittyvän innovoinnin, kehittämisen ja hyödyntämisen alalla. Monet voimalaitokset sijaitsevat syrjäisillä alueilla ja niille myönnetään rakennerahastojen tukea. Walesissa aiotaan osana "Energy Policy Statement, A Low Carbon Revolution" -ohjelmaa ja vuoteen 2025 mennessä kaksinkertaistaa uusiutuvista energialähteistä peräisin oleva nykyinen sähköntuotanto siten, että 40 prosenttia saadaan merialueilta, kolmasosa tuulivoimasta ja loput kestävästä biomassaenergiasta tai pienemmistä hankkeista, joissa hyödynnetään tuuli-, aurinko- tai vesivoimaa tai kotoperäistä biomassaa. Tällä hetkellä Walesilla ei kuitenkaan vielä ole riittävästi rannikkoverkkokapasiteettia ja monitasoiseen hallintoon liittyvä ongelma on vaikeuttanut merkittävästi uusiutuvan energian käyttöönottoa, kun otetaan huomioon, että tuulivoimahankkeiden liittäminen rannikkoverkkoon on viivästynyt. Tässä tutkimuksessa esitettiin keskeisiä kysymyksiä, jotka on määritelty toimintaohjeissa, ja havaintojen perusteella annettiin seuraavat vastaukset: Millaista alueellista infrastruktuuria uusiutuvan energian hyödyntämisen lisääminen edellyttää? Alueellisesti on hyödynnettävä infrastruktuurien yhdistelmää uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Alueiden erityiset vahvuudet (esimerkiksi tuulivoima, biomassa, maalämpö ja niin edelleen) on tunnistettava ja niitä on hyödynnettävä parhaalla tavalla prosessi, joka on jo edennyt pitkälle, kuten tapaustutkimuksen kohteina olevat alueet osoittavat. Kaikkialla EU:ssa saatavilla olevaan uusiutuvaan energiaan liittyvän epätasapainon korjaamiseksi verkkojen rakenteita on vahvistettava ja integroitava, jotta luodaan yleiseurooppalaiset energiamarkkinat, jotka pystyvät tuottamaan energiaa kaikille alueille. Älykkäät verkot ovat tulevaisuudessa erityisen tärkeitä Euroopan komission energiapoliittisessa suunnitelmassa esitettyjen näkemyksien mukaisesti. Mitkä ovat tällä hetkellä tärkeimpiä toimia, joilla edistetään uusiutuvaan energiaan liittyvää infrastruktuuria EAKR:n ohjelmissa ja kansallisissa uusiutuvaa energiaa koskevissa suunnitelmissa, ja ovatko ne toisiaan täydentäviä vai osittain päällekkäisiä? EAKR:n rahoitusosuus on osoittautunut hyvin vähäiseksi sijoitettaessa tässä tutkimuksessa tarkoitettuun uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin. Sen tuki kohdistuu enemmänkin uusiutuvan energian tuotantoon ja energiatehokkaisiin toimiin. EAKR:n ohjelmat ja kansalliset uusiutuvaa energiaa koskevat suunnitelmat eivät ole ristiriidassa, mikä johtuu uusiutuvaan energiaan liittyvälle infrastruktuurille yleisesti annetusta vähäisestä tuesta. Miksi koheesiopolitiikan sijoituksia uusiutuvaan energiaan liittyvään alueelliseen infrastruktuuriin on toistaiseksi pantu niin hitaasti täytäntöön? On havaittu, että uusiutuvaan energiaan liittyvää infrastruktuuria on erityisen vaikea rahoittaa, koska yksityisille sijoittajille tarjoutuu vain vähän kannustimia, ja hallinnollinen toimintamalli kattaa monissa jäsenvaltioissa energiapolitiikkaa tarkastelevat eri hallinnonalat ja -haarat, minkä vuoksi rahoitusstrategiat kärsivät merkittävistä kitkahäviöistä ja tuensaajat 11

Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka joutuvat maksamaan tarpeettoman korkeita siirtomaksuja. EU:n rahoituksen hallintaan liittyvä kokemus ja taitotieto ovat olennainen edellytys varojen käytön takaamiseksi, ja Romaniassa toteutettu tapaustutkimus osoittaa, että varojen toimittaminen oikeille edunsaajille on ongelmallista. Miten alueellisia ja kansallisia sidosryhmiä voisi kannustaa sijoittamaan enemmän uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin? Tärkeimpiä EAKR:n tuen laajentamiseen kohdistuvia esteitä ovat monitahoiset markkinaolot ja sääntelykehykset, jotka ovat EU:n energiamarkkinoiden vapauttamispyrkimyksien kannalta keskeinen kysymys. Toistaiseksi ne eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet laajamittaisia vaikutuksia. Euroopan komission, jäsenvaltioiden hallituksien ja lainsäätäjien olisi tiivistettävä toimiaan näiden esteiden poistamiseksi, jotta nopeutetaan Euroopan laajuisen sähköverkoston integroitumista ja parannetaan siten toimitusvarmuutta. European Technical Standards Organisation (TSO) -järjestössä tehtävä tiiviimpi yhteistyö parantaa sähkön siirtojen sujuvuutta, mikä puolestaan lisää valtioiden välistä solidaarisuutta vaikeina aikoina. Alueellisten/paikallisten sijoituksien olisi noudatettava integroituja suunnitelmia, joista on päätetty kansallisen ja EU:n laajuisen päätöksenteon eri tasoilla, mikä tarkoittaa, että kansalliset uusiutuvaa energiaa koskevat suunnitelmat on nivottava tiiviimmin ja tehokkaammin EU:n rahoitusta koskeviin kansallisiin strategioihin. Mitkä ovat jäsenvaltioiden väliset erot tässä yhteydessä ja mistä havaitut ongelmat johtuvat? On havaittu seuraavanlaisia ongelmia: yleiset hallintamekanismit, joilla hallinnoidaan aluepolitiikkaa ja aluekehitystä, eroavat toisistaan, ja liittovaltioissa syntyy suurempia kitkahäviöitä kuin hallinnoltaan keskitetyissä valtioissa. Politiikka vaikuttaa markkinoiden valta-aseman jakautumiseen energiamarkkinoilla, jolloin esimerkiksi sellaiset taloudet, joissa energiantuottajia valvotaan poliittisin keinoin, voivat estää vaihtoehtoisten energiantuotantojärjestelmien kehittämisen. Kansalliset poliittiset painopistealat saattavat myös estää sijoittamiseen uusiutuvaan energiaan, mikäli rahoituksen painopistealat sijaitsevat muualla. Mitä merkitystä on monitasoisella hallinnolla, yhteishallinnoinnilla ja julkisen ja yksityisen alan välisiin kumppanuuksiin liittyvällä potentiaalilla uusiutuvan energian edistämiseksi toteutettavien sijoituksien kannalta? Monitasoinen hallinto on toistaiseksi osoittautunut enemmänkin esteeksi kuin tukevaksi tekijäksi. Ylimääräinen byrokratia aiheuttaa viivästyksiä ja estää uusiutuvien energiamuotojen täytäntöönpanon. Millaista potentiaalia rajat ylittävä yhteistyö ja makroalueelliset strategiat tarjoavat uusiutuvaan energiaan liittyvän infrastruktuurin kannalta? Rajat ylittävä energiansiirto on keskeisen tärkeää pyrittäessä takaamaan toimitusvarmuus. Euroopassa on lukuisia maantieteellisiä alueita, joissa kaksi valtiota voisivat tehokkaasti hyödyntää luonnonvaroja, jolloin rajat ylittävän synergian avulla on mahdollista tukea energiantuotantokapasiteettia. Analyysi osoittaa, että kansalliset edut asetetaan edelleen etusijalle, joskin suurjänniteverkkoon liittyvät laajamittaiset sijoitukset ovat askel oikeaan suuntaan. 12

Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä Miten voitaisiin ennakoida uusiutuvasta energiasta aiheutuvia mahdollisia alueellisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia alueiden kehittämiseksi? On vaikea määritellä suoralta kädeltä, millaisia sosioekonomisia vaikutuksia useimmilla sijoituksilla on, mutta on havaittavissa, että niillä on myönteisiä seurauksia uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin nähden kuten työllisyyden edistäminen, alueellisen lisäarvon tuottaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen koska fossiilisiin polttoaineisiin liittyvien kustannuksien väheneminen mahdollistaa julkisten varojen käytön lisäämisen sosioekonomisten rakenteiden ja energia-alan infrastruktuurin parantamiseksi. Laajamittaista teollista sähkönvarastointia koskevaan haasteeseen vastaamiseksi on ehdotettu eri ratkaisuja, joilla parannetaan uusiutuvan energian tarjontaa, kuten suuria sijoituksia edellyttävät "älykkäät verkostot". Toimitus- ja jakeluhintoja olisi tarkistettava (ja korotettava), jotta sähköverkko-operaattoreita kannustetaan tekemään tarvittavia sijoituksia. EPÄSUOTUISA ASEMA Tulevien tarpeiden arvioimiseksi ja tuen korostamiseksi on analysoitava, tarvitaanko alueella tukea. Kaikkia EU:n alueita on arvioitu pitäen silmällä uuteen energiakapasiteettiin liittyviä epäsuotuisaa asemaa ilmentäviä indikaattoreita ja fossiilisten polttoaineiden puutteen todennäköisyyttä. Fossiilisista polttoaineista suuresti riippuvainen unioni tuo tällä hetkellä 53,1 prosenttia ensisijaisesti kulutetusta energiasta. Fossiilisen energian puutteesta johtuva epäsuotuisa asema osoittaa, miten selvä ero vallitsee Länsi- ja Itä-Euroopan välillä. Useimmat Länsi-Euroopan alueet Irlantia lukuun ottamatta ovat valmistautuneet fossiilisen energian puutteeseen, kun taas Itä-Euroopassa keskimääräistä useammat alueet ovat tältä osin epäsuotuisassa asemassa, erityisesti Romania ja Baltian maat. Asukaskohtainen bruttokansantuote (BKT) on epäsuotuisaan asemaan vaikuttava tekijä: korkea BKT ilmentää korkeaa mukautumiskykyä Länsi-Euroopassa verrattuna alhaiseen BKT:hen Itä-Euroopassa ja Irlannissa. PÄÄTELMÄ On hyödyllistä vertailla epäsuotuisaa asemaa kuvastavia karttoja uusiutuvaa energiaa koskevaan Euroopan komission suunnitelmaan, jotta näiden havaintojen avulla olisi mahdollista määritellä alueet, joilla voidaan lisätä uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin tehtäviä sijoituksia. Unionin alueilla vallitseva tilanne vaihtelee sen perusteella, miten ne soveltuvat uusiutuvan energian tuotantoon ja erityisesti sen perusteella, millaisia uusiutuvan energian tuotantomalleja ne noudattavat, minkä vuoksi on tasapainotettava alueiden välistä ja alueilla ilmenevää kysyntää ja tarjontaa tasoitettaessa tietä kohti EU:n energiapoliittisia tavoitteita ja riippuvuuden vähentämistä fossiilisista polttoaineista. Aluepolitiikka on keskeinen väline näiden toimien saattamiseksi onnistuneesti täytäntöön, koska tulevaisuudessa on noudatettava alueellisempaa lähestymistapaa uusiutuvaan energiaan liittyvän infrastruktuurin tukemiseksi. 13

Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka Seuraavat keskeiset tekijät on saavutettava uusiutuvan energian kehittämiseksi edelleen: Sijoituksien lisääminen uusiutuvan energian tuotantoon liittyvien alueellisten vahvuuksien lujittamiseksi esimerkiksi tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan liittyvä potentiaali eteläisillä alueilla ja biomassaenergiaan liittyvä potentiaali erittäin metsäisillä alueilla, joilla sitä ei vielä ole hyödynnetty. On syytä tehdä ero "huipputeknologian" uusiutuvan energian (sähkö) ja "alhaisen teknologian" uusiutuvan energian (lämpö) välillä näiden energiamuotojen tehokkaimman ja vaikuttavimman käytön takaamiseksi. On tarpeen erotella selvemmin, millainen energiantarjonta kattaa millaisen energiankysynnän. Ottamalla käyttöön älykkäitä verkkoratkaisuja yhdessä korkeajännitteisten Euroopan laajuisten verkostoratkaisujen kanssa taataan sähköstä saadun suhteellisen arvokkaan energian parempi jakelu. Markkinoiden rakenteisiin kohdistuvat esteet on ratkaistava sujuvan ja tehokkaan vaihdon takaamiseksi tällä tasolla. Energiantoimituksien keskeytymisen ja fossiilisiin polttoaineisiin liittyvän riippuvuuden kannalta epäsuotuisimmassa asemassa oleville alueille olisi myönnettävä EU:n tai kansallista tukea niiden aseman parantamiseksi pitkällä aikavälillä. 14