Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 3/2009 Living Lab -toiminta Suomessa Janne Orava aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen -verkosto
Living Lab -toiminta Suomessa Joulukuu 2009 Janne Orava, Javaro Oy Seinäjoen Teknologiakeskus Oy
Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 3/2009 Innovaatio ja osaaminen -verkosto / Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Taitto: Semio Oy Paino: Waasa Graphics, Vaasa
Lukijalle Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta on noussut merkittäväksi osaksi kansallista innovaatiopolitiikkaa ja myös yksittäisten yritysten ja alueiden innovaatiotoimintaa. Suppea teknologianäkökulma ei enää riitä, ja uusi ajattelutapa liittyykin näkemykseen, jonka mukaan käyttäjien valta ja osaaminen markkinoilla ovat kasvaneet. Käyttäjillä näyttää olevan myös halu olla vaikuttamassa lopullisiin tuotteisiin tai palveluihin. Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka pyrkii edistämään käyttäjien tarpeisiin ja järjestelmälliseen osallistamiseen perustuvaa innovaatiotoimintaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tähän pyritään osaamistason nostamisella, kannusteiden kehittämisellä, sääntelyn uudistamisella ja infrastruktuurin kehittämisellä. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön perustuvat innovointialustat ja kehitysympäristöt, joihin myös Living Labit kuuluvat, ovat niitä konkreettisia toimintamalleja, joilla tätä infrastruktuuria voidaan kehittää. Innovaatio ja osaaminen verkosto kytkeytyy osaksi aluekeskusohjelman ja osaamiskeskusohjelman toimintaa. Sen tavoitteena on tukea alueita innovaatioympäristöjen kehittämistyössä, levittää hyviä käytäntöjä ja toimia kanavana alueiden ja kansallisten toimijoiden välillä. Vuonna 2009 verkostoon kuului 24 aluetta. Toimintaa rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö sekä verkoston toimintaan osallistuvat alueet. Living Lab -toimintaan liittyvä pilottikokeilu oli merkittävä osa verkoston toimintaa vuonna 2009. Pilotin myötä alueilla oli mahdollisuus tutustua suomalaisiin, keskenään hyvin erilaisiin Living Labeihin ja samalla muodostaa omaa käsitystään siitä, mitä Living Lab toiminta todella on ja miten se soveltuisi alueen omiin kärkiosaamisiin ja kehittämishankkeisiin. Selvitystyön on laatinut pilottikokeilun vetämisestä vastannut Janne Orava Javaro Oy:stä. Innovaatio ja osaaminen -verkoston puolesta lämpimät kiitokset Janne Oravalle, selvitystyöhön panoksensa antaneille Living Labien edustajille sekä pilottikokeiluun osallistuneille alueille. Seinäjoella 4.12.2009 Titta-Liisa Koivuporras Kehittämispäällikkö Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 5
Sisällysluettelo 1 Johdanto...8 1.1 Tausta ja lähtökohdat... 8 1.2 Tavoitteet... 8 1.3 Raportin sisältö ja rakenne... 9 2 Living Lab ja Living Lab -toiminta...10 2.1 Taustaa...10 2.2 Living Labin määritelmä...11 2.3 Living Lab -toiminta...12 2.4 Miten Living Lab -toiminta eroaa muusta testaustoiminnasta...15 3 Living Labien nykytilanne Suomessa...18 4 Suomalaisten Living Labien toimintamallit ja erityispiirteet...21 4.1 Johtaminen ja hallinnointi...21 4.2 Toimialat ja erikoisosaaminen...23 4.3 Rahoitus...25 4.4 Työntekijät...27 4.5 Ekosysteemi...28 4.6 Verkostot...31 4.7 Palveluiden markkinointi...32 4.8 Toiminnan tavoitteet...32 5 Suomalaisten Living Labien palvelutarjooma ja hyvät käytännöt...34 5.1. Palvelu- ja menetelmätarjooma sekä toteutetut caset...34 5.2 Parhaat käytännöt, opit ja haasteet...37 5.3 Käyttäjät...41 5.4 Caseprosessi...47 6 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset...50 7 Liitteet...54 Liite 1: kyselylomake...54 Liite 2: haastatellut Living Labit...56 6 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen
Liite 3: suomalaiset Living Labit...57 Liite 4: pilotin toteutus...72 Liite 5: ennakkokysely innovaatio ja osaaminen -verkoston toimijoille (huhtikuu 2009)...76 Liite 6: Living Labin määritelmiä...79 Liite 7: Living Lab -verkostot...80 Liite 8: Living Lab -toiminnan määrittelyjä...86 Lähteet...88 Kuvio 1. Living Lab -toimijat (Helsinki Living Lab, 2008)...13 Kuvio 2. Testi- ja kokeiluympäristöjen konseptuaalinen viitekehys (Ballon et al., 2005)...16 Kuvio 3. Test bedien ja Living Labien ero (rönkä et al., 2007)...17 Kuvio 4. Living Labin vastuuorganisaatio...22 Kuvio 5. Living Lab -organisaation hallinnointitapa...23 Kuvio 6. Living Labin toimiala...23 Kuvio 7. Living Labin rahoitus...26 Kuvio 8. Living Labien toteuttamat caset...37 Kuvio 9. Living Labissa valmiustilassa olevia käyttäjiä...42 Kuvio 10. Living Labien käyttäjäyhteisöjen rakenne...42 Kuvio 11. Caseprosessi...47 Kuvio 12. Living Lab -toiminnan nykytila...74 Kuvio 13. Living Lab -käsitteistön tuntemus...75 Taulukko 1. Kansalliset ja kansainväliset living lab -verkostot...14 Taulukko 2. Living Labien kypsyysaste ja historia...19 Taulukko 3. Living Labien ilmoittamat toimialat ja elämänalat...24 Taulukko 4. Living Labeja rahoittavia tahoja...26 Taulukko 5. Living Lab -toiminnan parhaita käytäntöjä...38 Taulukko 6. Oppeja Living Lab -toiminnasta...38 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 7
1 Johdanto 1.1. Tausta ja lähtökohdat Living Lab -toiminta on monilla alueilla varsin ajankohtainen aihe ja erilaisia tuotetestauksen, kehityksen ja innovoinnin toimintamalleja ollaan parasta aikaa kehittämässä. Erityisesti alueilla, joilla ei ole omaa yliopistoa tai muita tutkimusorganisaatioita, on käyttäjälähtöinen 1 tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminta 2 (ns. T&K&I-toiminta) nostettu merkittäväksi kehityskohteeksi. Kehitettävät toimintamallit ovat hyvin erilaisia ja käsitteellisesti puhutaan usein joko Living Labeista, testbedeistä tai erilaisista kehitysalustoista. Selvitys on osa Innovaatio ja osaaminen -verkostossa vuonna 2009 toteutettua Living Lab -pilottikokeilua. Selvityksen on toteuttanut Janne Orava Javaro Oy:stä. Innovaatio ja osaaminen -verkoston tavoitteena on kehittää jäsenalueillaan hyvän innovaatioympäristön mallia mm. levittämällä hyviä käytäntöjä alueiden välillä. Toimintaa koordinoi Seinäjoen Teknologiakeskus Oy ja verkostoa rahoittavat työja elinkeinoministeriö, opetusministeriö sekä toimintaan osallistuvat 24 aluetta. 1.2. Tavoitteet Selvityksen tärkein tavoite on tukea verkostoalueiden Living Lab -toiminnan kehittämistä keskinäisen kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihdannan kautta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tässä selvityksessä: Määritetään käytännönläheisesti Living Lab ja Living Lab -toiminta Selkeytetään Living Lab -toimintaan liittyviä termejä ja käsitteistöä Kartoitetaan suomalaisia Living Labeja sekä niiden hyviä käytäntöjä ja palveluja 1 Käyttäjän osallistaminen ja osallistuminen aktiivisesti T&K&I-toimintaan, jolloin käyttäjä ei ole enää passiivinen seurannan kohde eli objekti vaan tasaveroinen ja aktiivinen toimija eli subjekti. 2 Toimintaa, jossa tehdään joko perustutkimusta, kehitetään tai vaihtoehtoisesti innovoidaan uusia tuotteita tai palveluita. 8 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen
1.3. Raportin sisältö ja rakenne Tämä loppuraportti koostuu viidestä osakokonaisuudesta. 1. 2. 3. 4. 5. Johdantoluku, jossa valotetaan hankkeen taustoja ja tavoitteita Living Lab -toiminnan määrittely kirjallisuuskatsauksen avulla Suomalaisen Living Lab -toiminnan nykytilanteen, toimintamallien, erityispiirteiden, palvelutarjooman sekä parhaiden käytäntöjen kuvaus kyselyaineistoon perustuen Johtopäätökset sekä kehittämisehdotukset Liitteet, joihin on koottu varsinaisia lukuja taustoittavaa ja tarkempaa aineistoa. Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 9
2 Living Lab ja Living Lab -toiminta 2.1. Taustaa Living Lab -termi ja -toiminta ovat alun perin Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) professorin William Bill Mitchellin 90-luvulla lanseeraamia käsitteitä. Alussa Living Lab -termillä viitattiin MIT:n kampuksella tehtävään asumisen tutkimuslaboratoriotoimintaan ja erityisesti kampuksella sijaitsevaan House_nnimiseen koetaloon, jossa talossa vierailevien käyttäjien toimia havainnoitiin ja analysoitiin kymmenien sensoreiden, antureiden ja kameroiden avulla. Living viittasi aitoon kotiympäristöön ja Lab siellä toteutettaviin käyttäjäkeskeisiin 3 tutkimusmenetelmiin. Vuosien saatossa termi on elänyt ja muuttunut huomattavasti alkuperäisestä määritelmästään. Suomeen Living Lab -ajattelu rantautui 2000-luvun alkupuolella, ja sen määritelmää muokattiin hyvinkin paljon tarkoittamaan kaikkea käyttäjälähtöistä T&K&I-toimintaa aidoissa käyttötilanteissa muuallakin kuin vain asumisessa. Suomalaiset Living Labit kattavat useita toimialoja ja elämänaloja (ks. luku 4.2) ja niitä operoivat hyvin erilaiset toimijat (ks. luku 4.1) toteuttaen caseja niin kaupallisille kuin julkisillekin toimijoille. Monessa Euroopan maassa Living Lab -termi, käyttäjälähtöisyys ja/tai avoin innovaatio 4 on liitetty osaksi kansallista innovaatiostrategiaa. Esimerkiksi Suomen kansallisessa innovaatiostrategiassa Living Labeihin viitataan yhtenä uutena innovaatiotoiminnan muotona ja vuorovaikutusympäristönä, jonka hyödyntämiseen ja kehittämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota (Kansallinen innovaatiostrategia, 2008). 28. lokakuuta 2009 julkaistussa Suomen innovaatiojärjestelmän arvioinnissa mainitaan Living Labit puolestaan tapana promovoida käyttäjäkeskeisempiä julkisen sektorin innovatiivisia palveluita ja paremmin tunnistaa käyttäjätarpeet palveluhankinnassa (Evaluation of the Finnish National Innovation System, 2009). Living Labilla ja Living Lab -toiminnalla on tällä hetkellä melkein yhtä monta määritelmää kuin on toimijaakin. Vuosien saatossa toiminta on saanut lukui- 3 Käyttäjän toimien seuraaminen muiden ekosysteemin toimijoiden toimesta, jolloin käyttäjä on objekti ja hänen osallistumisensa T&K&I-toimintaan on pääosin reaktiivista. 4 Toimintamalli, jossa annetaan itseltä hyödyntämättä jääviä ideoita ja ajatuksia tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi muiden ekosysteemin jäsenten käyttöön 10 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen
sia ilmenemismuotoja ja tulkintoja, joista osa on hyvinkin erilaisia ja poikkeavia yleisesti määritellyn Living Lab -toiminnan näkökulmasta. Living Lab -termille ei siis ole muodostunut vain yhtä oikeaa virallista määritelmää, jonka suurin osa toimijoista tunnustaisi ja toteuttaisi omassa toiminnassaan. Tämä johtuu suurelta osin siitä, ettei kukaan yksittäinen toimija tai verkosto, joka voisi pitää huolen siitä, miten termiä käytetään, varsinaisesti omista ko. termiä tai tavaramerkkiä. Sen sijaan sitä voi käyttää kuka tahansa, missä yhteydessä tahansa ja luoda sille tarvittaessa myös uusia merkityksiä ja käyttötarkoituksia. Tämä puolestaan on johtanut tilanteeseen, jossa Living Lab -termin nimissä toimii hyvin erilaisia toimijoita ja toteutetaan hyvin erilaisia toimintamalleja. Ymmärrettävästi tällainen toiminta ei edesauta yhtenäisen Living Lab -toiminnan ja ymmärryksen muodostumista millään tasolla. 2.2. Living Labin määritelmä Living Labin määritelmä voidaan tiivistää sisältämään neljä ydinelementtiä, joiden pohjalta kukin Living Lab -toimija voi luoda oman tulkintansa ja käytännön Living Lab -toimintamallinsa. LIVING LAB ON KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN AVOIMEN INNOVAATION EKOSYSTEEMI TOSIELÄMÄN YMPÄRISTÖSSÄ Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa käyttäjän osallistamista ja osallistumista (empowerment) aktiivisesti T&K&I-toimintaan. Tällöin käyttäjä ei ole enää passiivinen seurannan ja tarkkailun kohde eli objekti, vaan aktiivinen ja mahdollisuuksien mukaan myös tasa-arvoinen toimija eli subjekti muiden Living Lab -toimijoiden kanssa. Avoin innovaatio lähtee siitä, että nykypäivän moniulotteisessa ja globaalissa maailmassa organisaatiot eivät voi tukeutua ainoastaan omaan T&K&I-toimintaan. Avoimen innovaation teorian mukaisesti omat ylimääräiset ideat annetaan muiden ekosysteemin toimijoiden käyttöön. Living Lab -toiminnassa caseissa ke- Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 11
rättävä liikesalaisuuden alainen data ei luonnollisestikaan ole kaikkien vapaasti hyödynnettävissä vaan avoin innovaatio koskee varsinaista Living Lab -toimintaa ja siihen liittyviä oppeja sekä parhaita käytäntöjä. Ekosysteemi on mukana olevien toimijoiden muodostama yhteistyöverkosto. Eri Living Lab -ekosysteemit voivat olla organisoituneet hyvin eri tavoin. Jotkut ekosysteemit ovat hyvin formaaleja, kun taas toiset ovat hyvinkin löyhiä verkostoja, joihin voi liittyä ja poistua helposti. Living Lab -casea toteutettaessa ekosysteemistä tunnistetaan ne toimijat, joilla on juuri oikeat menetelmät, työkalut ja sopivat henkilö- sekä aikaresurssit käytettävissä casen onnistuneeksi toteuttamiseksi. Näiden välille muodostuu casen ajaksi ns. ad hoc -ekosysteemi, joka lakkaa toimimasta casen päätyttyä. Living Lab -ekosysteemi on monia erilaisiakin osapuolia osallistava työskentelytapa, jossa on mukana niin käyttäjiä (loppukäyttäjä, asukas, kansalainen, työntekijä, opiskelija, vierailija, turisti jne.), tutkijoita, asiantuntijoita, yrityksiä kuin julkisia toimijoitakin. Tämä puolestaan luo omat erityishaasteensa Living Lab -ekosysteemin toiminnalle ja hallinnoinnille, sillä kullakin osapuolella on omat tapansa toimia, jolloin niiden sovittaminen yhteistoimintaan voi olla haastavaa. Tosielämän ympäristö on se ympäristö, jossa Living Lab -case varsinaisesti toteutetaan eli ympäristö, jossa käyttäjä käyttää tuotetta tai palvelua osana omaa normaalia arkeaan. Living Lab -määritelmän mukaisesti se on käyttäjän oma arkiympäristö eikä steriili laboratorioympäristö, joka olisi rakennettu vain testausta varten. Testausympäristö voi kuitenkin olla käyttäjän arkeen rakennettu kehitys- ja testausympäristö, kuten mobiili-tv:n toinen testivaihe, jossa Helsingin keskustaan (aito arkiympäristö) tuotiin muutamia mobiili-tv-lähettimiä (rakennettu testausympäristö). Tämä tuo puolestaan omat haasteensa hyödynnettävien menetelmien ja työkalujen käyttämiseen ja datan keräämiseen. Muiden toimijoiden Living Lab -määritelmiä, joista yllä olevaankin määritelmään on otettu vaikutteita, löytyy tämän raportin liitteestä 6. 2.3. Living Lab -toiminta Living Lab -toiminta on yllä olevan Living Lab -määritelmän mukaisen toiminnan toteuttamista. Käytännössä se tarkoittaa toimintaa, jossa tuotteiden ja palveluiden käyttäjä osallistuu niiden tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin (= uusien tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien kehittämistä) omassa arjessaan osana monitoimijaverkostoa eli ekosysteemiä ja toiminnan Living Lab -osaami- 12 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen
seen liittyvät opit ovat kaikkien ekosysteemin toimijoiden käytettävissä. Living Lab -toiminnassa mukana olevat toimijat ovat joko käyttäjiä, hyödyntäjiä, kehittäjiä, mahdollistajia tai varsinaisia Living Labeja (ks. kuvio 1). Mahdollistajat - Luovat yleisen infrastruktuurin ja käytännöt - Kaupungit ja muut julkiset toimijat - Eivät osallistu aktiivisesti Living Lab -toimintaan Infrastruktuuri Tarpeet & halut Menetelmät Käyttäjät - Arkipäivän käyttäjiä - Käyttävät testattavia tuotteita omassa arjessaan, normaalissa käyttöympäristössä ja normaaleissa käyttötilanteissa - Avoimia ja valmiita antamaan rehtellistä palautetta. Hyödyntäjät - Haluavat kehittää omia tuotteitaan tai palveluitaan käyttäjälähtöisesti - Yritys tai julkinen toimija Käytännöt Työkalut Caset & Projektit Kehittäjät - Tarjoavat toteuttamiseen menetelmiään, työkalujaan ja resurssejaan - Käyttäjiltä palautetta, kommentteja, parannusehdotuksia ja muuta raakadataa Kuvio 1. Living Lab -toimijat (Helsinki Living Lab, 2008) Yllä olevan kuvion sininen katkoviiva kuvaa varsinaista Living Labia, joka kokoaa muut toimijat Living Lab -ekosysteemiin toimien samalla ekosysteemin orkestroijana luoden suhteet eri toimijoihin. Living Lab on se toimija, jolla on tarvittaessa yhteys eri toimijoihin ja erityisesti käyttäjiin. Useissa tapauksissa Living Labin suurin lisäarvo ekosysteemissä on nimenomaan käyttäjäkannan hallinnoinnissa ja olemassa olevissa yhteyksissä heihin. Living Labeja voidaan hyödyntää tuotteen tai palvelun elinkaaren eri vaiheissa, sillä kussakin vaiheessa voidaan käyttäjältä saada arvokasta tietoa. 1. 2. 3. Markkinoilla olevan tuotteen tai palvelun kehittäminen. Olemassa olevat käyttäjät tai vaihtoehtoisesti täysin uudet käyttäjät antavat käyttäjäpalautetta tuotteen tai palvelun kehittämiseksi. Lanseerausvaiheessa olevan tuotteen tai palvelun kehittäminen. Tulevat käyttäjät antavat palautetta, jonka perusteella voidaan tuotetta tai palvelua hienosäätää ennen varsinaista lanseerausta. Idea- tai kehitysvaiheessa olevan tuotteen tai palvelun kehittäminen. Kartoitetaan potentiaalisten käyttäjien arkea ja olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden käyttöä, jonka perusteella käynnistetään varsinainen tuote- tai palvelukehitys. Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 13
Tässä yhteydessä on hyvä huomata, että Living Lab -tyyppisiä käyttäjälähtöisiä ja etenkin käyttäjäkeskeisiä (user-centric) T&K&I-hankkeita on tehty paljon pidempään kuin varsinaisia Living Lab -hankkeita. Living Labin uutuusarvo on tehdä tätä toimintaa systemaattisesti avoimen innovaation hengen mukaisesti ottaen vahvasti mukaan myös ekosysteemiajattelun ja erityisesti käyttäjien arjessa toimimisen. Suomalaisille Living Lab -toimijoille on tarjolla useita sekä kansallisia että kansainvälisiä Living Lab -verkostoja, joihin ne voivat liittyä. Liittymällä Living Lab -verkostoon ne voivat sekä jakaa omaa osaamistaan että oppia muilta verkoston jäseniltä. Osallistuminen verkostojen toimintaan on etenkin aloittavalle Living Labille oiva tapa käynnistää toiminta nopeasti muiden verkoston jäsenten oppeja ja parhaita käytäntöjä hyödyntämällä. Alueiden omien Living Lab -verkostojen tavoitteena on koota alueen Living Lab -toimijat yhteen ja kehittää erityisesti niiden toimintaedellytyksiä ja alueellisia Living Lab -palveluita luoden omasta alueesta mahdollisimman houkutteleva niin Living Lab -palveluiden hyödyntäjille kuin investointipäätöksiä tekeville toimijoillekin. Verkoston nimi Ammattikorkeakoulujen Living Lab -verkosto Living Labs and Test Beds Open Forum (LiTe Open) Lisätietoja Suomalaisten ammattikorkeakoulujen oma verkosto, jonka tarkoitus on kehittää ja jalkauttaa Living Lab -toimintaa osaksi ammattikorkeakoulujen toimintaa. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 18 ammattikorkeakoulua. Dimes Ry:n hallinnoima Living Lab ja Test Bed -verkosto. (www.dimes.fi/fi/ ohjelmat/lite_open) Alueiden omat Living Lab -verkostot European Network of Living Labs (ENoLL) Verkostoja, joiden tavoitteena koota alueen Living Lab -toimijat yhteen ja kehittää alueellisia Living Lab -palveluita, löytyy mm. pk-seudulta (www. helsinkilivinglab.fi), Tampereelta (Suuntaamo) ja Pohjois-Suomesta (www. northrull.fi). European Network of Living Labs on eurooppalaisten Living Labien oma laajeneva aloite, jota eurooppalainen yhteisö sponsoroi lukuisten projektien ja koordinointihankkeiden kautta. (www.openlivinglabs.eu/) Living Labs Global Living Labs Global on yhdistys, jonka tavoitteena on edistää innovatiivisuutta kaupunkien palveluissa ja liikkuvuudessa. (www.livinglabs-europe.com/) Taulukko 1. Kansalliset ja kansainväliset Living Lab -verkostot 14 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen
2.4. Miten Living Lab -toiminta eroaa muusta testaustoiminnasta? Living Lab -toimintaa verrataan usein muihin T&K&I-toimintoihin ja -menetelmiin (kuvio 2). Näitä ovat esimerkiksi prototypiointi, test bed, kenttäkokeet, markkinapilotointi ja sosiaalinen pilotointi (Ballon, 2005). Prototypiointi; design- ja kehitysympäristö, jota hyödynnetään ennen teknologian, tuotteen tai palvelun massatuotantoa, jotta saataisiin ensimmäisiä tuloksia konseptin toimivuudesta. Test bed; uusien teknologioiden, tuotteiden ja palveluiden standardisoitu laboratorioympäristö, jossa on minimoitu arjen ja tuotantoympäristön haitalliset vaikutukset testaukselle. Kenttäkoe; teknologian, tuotteen tai palvelun ominaisuuden testausta rajatussa, mutta aidossa, ympäristössä. Markkinapilotti; verraten valmiin tuotteen tai palvelun käyttöä rajatulla loppukäyttäjäryhmällä, jotta saataisiin markkinointidataa tai viimeistelyvinkkejä ennen varsinaista kaupallista lanseerausta. Sosiaalinen pilotti; tavoitteena on tuottaa sosiaalinen innovaatio julkistamalla uusi tuote tai palvelu aidossa käyttöympäristössä. Living Lab -toiminta on enemmän holistista innovaatiotoimintaa kuin perinteistä tuotteiden tai palveluiden testaustoimintaa sisältäen useita elementtejä edellä mainituista T&K&I-menetelmistä. Living Lab -toiminnassa voidaan hyödyntää kehitysympäristöä ennen massatuotantoa (prototypiointi) aidossa ympäristössä (kenttäkoe) rajatulla loppukäyttäjäryhmällä (markkinapilotti) tai tuottaa sosiaalisia innovaatioita (sosiaalinen pilotti). Ballonin määritelmän mukaan Living Lab on kokeiluympäristö, jossa teknologiaa kokeillaan aidossa käyttötilanteessa ja jossa käyttäjän rooli on olla yhteistuottaja (co-producer). Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 15
Kuvio 2. Testi- ja kokeiluympäristöjen konseptuaalinen viitekehys (Ballon et al., 2005) Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa puolestaan verrataan Living Labia Test Bediin. Merkittävin ero on kehitysympäristöissä eli ympäristöissä, joissa varsinainen toiminta tapahtuu. Test Bedissä kehitysympäristö on varta vasten tuote- ja palveluinnovointia varten rakennettu ympäristö, kuten tuotekehityslaboratorio. Living Labissa sen sijaan tuote- ja palveluinnovointi tapahtuu olemassa olevassa ympäristössä eli käyttäjän normaalissa arjessa. Näiden kahden väliin jää ns. harmaa vyöhyke eli innovaatioympäristö, joka rakennetaan tuote- ja palveluinnovointia varten, mutta osaksi käyttäjän arkea, ja joka puretaan testauksen jälkeen. Tällainen ympäristö on lähempänä Living Labia, sillä pääpaino on aidossa arkiympäristössä eikä standardisoidussa ja kontrolloidussa laboratorioympäristössä. Toinen erottava tekijä on innovoinnin luonne. Test Bed -ympäristössä innovointi painottuu usein perinteiseen tutkimukseen (proof of concept), kun taas Living Labeissa ollaan lähempänä liiketoimintaa (proof of business concept). Tässäkin yhteydessä näiden kahden väliin jää ns. harmaa vyöhyke, joka tällä kertaa on perinteistä tuotekehitystä. 16 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen
Kuvio 3. Test Bedien ja Living Labien ero (Rönkä et al., 2007) Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 17
3 Living Labien nykytilanne Suomessa Suomalaisten Living Labien nykytilanteen kartoittamiseksi toteutettiin 2-vaiheinen kysely (ks. Liite 1). Ensimmäinen vaihe toteutettiin pääosin puhelinhaastatteluna kesä-elokuussa ja toinen vaihe sähköpostikyselynä kesä-syyskuussa ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneille. Kyselyyn osallistui toukokuussa 2009 tunnistetut 30 toimijaa, jotka käyttivät omassa nimessään sanoja Living Lab tai muuten mainitsivat omasta toiminnastaan kertoessaan termin Living Lab. Kriteerinä ei siis ole käytetty luvussa 2.2 esitettyä Living Labin määritelmää. Tällä hetkellä kenelläkään yksittäisellä toimijalla ei ole 100-prosenttista kokonaiskuvaa suomalaisista Living Labeista ja Living Lab -toiminnasta. Toimintaa harjoitetaan useassa verkostossa ja eri tasoilla, jolloin aidon kokonaiskuvan saaminen on hyvin vaikeaa. Käytössä ei myöskään ole vain yhtä tai edes muutamaa termin ja toiminnan määrittelyä vaan käytännössä kullakin Living Labilla on omanlainen kuva toiminnasta ja tapa toteuttaa sitä. Tästä huolimatta vastaajien antama määritelmä Living Labille tai Living Lab -toiminnalle ei useinkaan vastaa käytännön todellisuutta, joka useimpien kohdalla on vasta toden teolla käynnistymässä. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että todelliset aidot käyttäjälähtöiset Living Lab -caset ovat vielä harvassa ja niistä saadut käytännön kokemukset ja opit saamatta. Toistaiseksi lähes kaikki Living Labit ovat suurimmalta osin julkisrahoitteisia ja vieläpä hankemuotoisia, jolloin toimintamallia ja prosesseja pysyvästä toiminnasta ei ole vielä ehtinyt muodostua. Harvan kohdalla voidaan myöskään puhua aidosta käyttäjälähtöisyydestä tai edes hyödyntäjälähtöisyydestä, sillä toiminta on turhan usein tutkimuslähtöistä eli idea toiminnan käynnistämisestä ja caseista on tullut kehittäjiltä itseltään eikä hyödyntäjiltä tai käyttäjiltä. Kaikesta tästä huolimatta toimijoilla on selkeä tahtotila olemassa olevan toiminnan vakiinnuttamisesta ja myös yhteistyöstä ensin kansallisella ja myöhemmin kansainvälisellä tasolla. Suomessa on tällä hetkellä useita kymmeniä itseään Living Labiksi kutsuvia toimijoita (ks. taulukko 2 alla ja liite 3), joista osa on alueellisia, osa temaattisia ja osa taas ajallisesti rajattuja hankkeita tai projekteja. Myös Living Labien ns. kypsyysaste vaihtelee huomattavasti jo useita vuosi toimineista vasta valmisteluasteella oleviin suunnitelmiin. Varsinaisten Living Labien lisäksi toiminnan piirissä on muutamia satoja organisaatioita, jotka ovat jo mukana Living Labien toiminnassa tai kiinnostuneita osallistumaan Living Lab -toimintaan tavalla tai toisella. Näitä 18 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen
organisaatioita ovat mm. oppilaitokset, tutkimuslaitokset, työkaluja ja menetelmiä tarjoavat yritykset, konsulttitoimistot sekä tietysti hyödyntäjät. Edellä mainitut Living Labit ja organisaatiot ovat järjestäytyneet tällä hetkellä useaan eri ja osittain myös päällekkäiseen verkostoon. Tunnetuimmat ja laajimmat Living Lab -verkostot ovat European Network of Living Labs (ENoLL), Living Labs Global, pääkaupunkiseudulla toimiva Helsinki Living Lab (HLL), Pohjois-Suomen kattava Northern Rural-Urban Living Laboratorio (NorthRULL) sekä Ammattikorkeakoulujen Living Lab -verkosto (ks. liite 3 ja 7). Alla olevaan taulukkoon on koottu tässä hankkeessa tunnistetut suomalaiset Living Labit. Taulukossa ne on jaoteltu neljään kategoriaan kypsyysasteen mukaan siten, että 4% 8% 1 = Toiminnan käynnistämistä suunnitellaan 2 = Toiminta käynnistymässä (vuonna 2009) 3 = Toiminta käynnistynyt, mutta prosessit vielä hiomatta 4 = Toiminut vuosia ja prosessit kunnossa 75% 13% Tämän kategorisoinnin lisäksi taulukossa 2 on esitelty kunkin Living Labin historia eli se vuosi, jolloin suunnittelu on aloitettu (punainen väri), päätös Living Labin perustamisesta on tehty (oranssi väri) sekä Living Lab on varsinaisesti käynnistänyt toimintansa (vihreä väri). Taulukko 2. Living Labien kypsyysaste ja historia Living Lab 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Toiminnan käynnistämistä suunnitellaan Arctic Living Lab Skaftkärr Energia Living Lab Toiminta käynnistymässä (vuonna 2009) Karjaranta Living Lab Suuntaamo Virvelinranta (Living Lab) Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 19
Living Lab 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Toiminta käynnistynyt, mutta prosessit vielä hiomatta Active Life Village Agro Living Lab Arabia Living Lab Helsinki Living Lab Huomisen Hotelli InnoHub Espoo Lahti Living Lab Laurea Lbd Living Lab Living Lab for Design and Services Lutakko Living Lab Maunula Living Lab Northern Rural-Urban Living Laboratorio Owela Pasila Living Lab Porvoo Campus (Living Lab) SizzleLab Edelläkävijäkunta Living Lab Suupohja Living Lab Toiminut vuosia ja prosessit kunnossa Archipelabo 20 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen
4 Suomalaisten Living Labien toimintamallit ja erityispiirteet 4.1. Johtaminen ja hallinnointi Tällä hetkellä suomalaisten Living Labien osaaminen on pääasiassa henkilöissä eikä varsinaisesti organisaatioissa. Näiden Living Lab -osaajien määrä kussakin Living Labissa vaihtelee muutamasta henkilöstä muutamaan kymmeneen. Useimpien tavoitteena on kuitenkin siirtää osaamista yksittäisiltä henkilöiltä organisaatiolle mahdollisuuksien mukaan, jolloin toiminnan skaalaaminen olisi helpompaa ja riippuvuus yksittäisistä avainhenkilöistä vähenisi. Nämä henkilöt ovat avainasemassa, sillä erityisesti heille kertyy Living Lab -toimintaan ja kehittämisprosesseihin liittyvää prosessiosaamista, joka tulisi saada valumaan Living Labin muiden henkilöiden osaamiseksi. Living Lab -toiminnan osalta se on haastavaa jo siitäkin syystä, että useimmissa tapauksissa toiminta ei ole vielä vakiintunut, prosessit ovat vasta muotoutumassa ja toiminnan dokumentointi on joko puutteellista tai sitä ei ole käytännössä ollenkaan. On syytä kuitenkin huomata, että osaaminen on käytännössä aina henkilöissä, sillä organisaatiot itsessään eivät osaa. Asia korostuu etenkin asiantuntijaorganisaatioissa, joissa asiantuntijoilla on varsinainen osaaminen ja jotka puolestaan muodostavat organisaation. Henkilöt ymmärtävät toimintatavan ja käyttäjälähtöisen testauksen, joilta se sitten valuu organisaatiolle, joka vaatii hallinnolliset päätökset. Osaaminen on aina henkilöissä, organisaatio itsessään ei osaa mitään. Toistaiseksi vain harvoissa tapauksissa voidaan tunnistaa varsinaista Living Labin johtajaa. Enemmistöä Living Labeista johtaa joko projektipäällikkö, koordinaattori tai fasilitaattori. Tällaista toimintaa ohjaa ohjausryhmä. Tavoitteena toiminnan vakiinnuttamisen ohella on luoda Living Labeille johtamismalli, jossa olisi tunnistettavissa Living Labin varsinainen johtaja ja vastuuhenkilö. Koska useissa tapauksissa Living Lab ei ole vielä vakiintunutta toimintaa vaan enemmän pro- Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 21
jektiluontoista, niin Living Labia johtaa useimmiten hankkeeseen nimetty projektipäällikkö. Projektipäällikön apuna on luonnollisesti muut projektiin osallistuvat henkilöt ja mahdollinen ohjausryhmä tai vastaava taho. Joissain tapauksissa Living Labille ei edes voida tunnistaa yhtä johtajaa, vaan toimintaa ohjaa koordinaattori tai fasilitaattori. Living Labeissa, jotka ovat projektityyppisiä, projektiryhmä huolehtii valmistelutyöstä ja rahoittajan (usein julkinen toimija, kuten kaupunki) johto tekee loppupeleissä varsinaiset päätökset. Sellaisissa tapauksissa, joissa Living Lab on enemmän löyhä verkosto kuin varsinainen tiukasti johdettu organisaatio, voidaan puhua myös yhteyshenkilöstä, joka tarvittaessa ohjaa kyselijöitä oikeiden tahojen puheille. Yhteyshenkilö (johtaa Living Labia), sillä johtaja kuulostaa tässä yhteydessä epäsopivalta termiltä, koska kyse ei ole mistään organisaatiosta Vaikka harvalla Living Labilla on varsinainen johtaja, kaikilla on jokin nimetty vastuuorganisaatio. Vastuuorganisaatio on useimmissa tapauksissa ammattikorkeakoulu tai kehitysyhtiö. Seuraavaksi yleisimmät vastuuorganisaatiot ovat yliopisto tai julkinen toimija. Living Labin vastuuorganisaatio voi olla myös kaupunginosayhdistys (esim. Maunula Living Lab), teknologiakeskus (esim. Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Agro Living Labissa) tai tutkimuslaitos (VTT Owelassa). Kehitysyhtiö (7 kpl) Ammattikorkeakoulu (6 kpl) Yliopisto (4 kpl) Julkinen toimija (3 kpl) Joku muu (6 kpl) 12% 23% 15% 27% 23% Kuvio 4. Living Labin vastuuorganisaatio Vain kaksi Living Labia ilmoittaa hallinnointitavakseen yksityisen, ja kuudessa Living Labissa hallinnointitapa on yksityis-julkinen. Tämä on loogista verrattaessa vastauksia Living Labien rahoittajiin (käytännössä kaikki julkisia) ja vastuuorganisaatioihin (suurin osa julkisia toimijoita). Tulevaisuudessa hallinnointitapa tul- 22 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen