Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016
Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta synnyttäjän riskiluokitus -seurantalomake neuvolan roolista alustavia tuloksia
Taustaa maailmalla ja meillä keskustelua nousevista toimenpideluvuista toisaalta kotisynnytyksissä nousua synnytystupia maailmalla
Birthplace national study UK 4/08-4/10 64 000 matalan riskin synnyttäjää 17 000 kotisynnyttäjää 28 000 FMU/AMU 20 000 OU Kaikkiaan menee hyvin 4.3 komplikaatiota vastasyntyneelle/1000 synnytystä Tarkoituksena saada tietoa synnytyspaikan valinnan pohjaksi odottajille
Ensisynnyttäjät tulokset % Koti FMU AMU OU Alatie 79.4 81.3 76.5 68.8 Siirto 45.0 36.3 40.2 10 Puudutus 21.8 20.0 24.0 34.9 Episiotomia 16.5 16.5 21.6 24.2 Sektio 8.0 6.9 7.6 12.1 Imukuppi 12.6 11.8 15.9 19.1 Verensiirto 1.2 0.8 1.1 1.6 Lapsella 0.9 0.5 0.5 0.5* ongelmia
Uudelleensynnyttäjät tulokset % Koti FMU AMU OU Alatie 98.4 98 96.7 92.7 Siirto 11.5 9.4 12.5 1.0 Puudutus 2.8 4.0 6.0 12.1 Episiotomia 1.5 2.3 3.5 5.6 Sektio 0.7 0.8 1.0 3.5 Imukuppi 0.9 1.2 2.3 3.8 Verensiirto 0.4 0.4 0.5 0.8 Lapsella 0.3 0.3 0.2 0.3 ongelmia
Synnytykset 7-12.2014 Jorvi KOS Synnytyksiä 1 954 4 108 Spont käynnistyneitä 1 636 (83.7 %) 3 202 (77.9 %) Matalan riskin synnyttäjät 1 276 (65 % kaikista) 2 515 (61.2 %) Ensisynnyttäjät 594 (46.6 %) 1 295 (51.5 %) Imukuppi 92 (15.5 %) 247 (19.1 %) Sektio 52+6 (9.8 %) 94+13 (8.3 %) Uudelleensynnyttäjät 682 (53.4 %) 1 220 (48.5 %) Imukuppi 16 (2.3 %) 31 (2.5 %) Sektio 8+3 (1.6 %) 16+6 (1.8 %)
Oh Tarja Mietola-Koivisto, Ol Leena Rahkonen Oh Tiina Pulli, Ayl Aulikki Saari-Kemppainen pj Oh Anja Jaatinen, Oyl Erja Halmesmäki Yh Marjaana Hanhirova, Oyl Mika Nuutila Klö Jenni Haapanen ja lisäksi useita kätilöitä eri kiinteistöistä
Tavoite Taata turvallinen synnytys äidille ja vastasyntyneelle Tukea normaalia synnytystä Korostaa jatkuvan tuen merkitystä Luoda rauhallinen ja turvallinen synnytysympäristö Tarjota mahdollisuutta lääkkeettömään kivunlievitykseen Mahdollisesti vähentää lääkkeellisen kivunlievityksen käyttöä Vähentää tarpeettomia interventioita Taata hyvä synnytyskokemus perheelle Tukea matalan riskin synnyttäjän varhaista kotiutumista Parantaa kätilöiden työtyytyväisyyttä
Tavoite Yliopistosairaalassa on mahdollista antaa parasta mahdollista hoitoa Tehtäville toimenpiteille pitää olla perusteet Koulutamme myös tulevaisuuden kätilöitä ja synnytyslääkäreitä Kätilöillä mahdollisuus käyttää ammattitaitoaan Kätilöt ja lääkärit tekevät yhteistyötä, oppivat toisiltaan
Toiminta perustuu näyttöön Matalan riskin synnytyksen kriteerit ja hoito-ohjeet pohjautuvat Maailman terveysjärjestö WHO:n normaalisynnytyksen hoito-ohjeisiin NICE (National Institute for health and Care Excellence) hoito-ohjeisiin Asiantuntijaryhmän konsensukseen Kirjallisuuskatsaukseen
Matalan riskin synnyttäjän kriteerit: Terve synnyttäjä, jonka perussairaus ei vaikuta synnytyksen kulkuun Matalan riskin synnyttäjällä voi olla esimerkiksi allergia-astma, astma (hyvässä hoitotasapainossa oleva), auraton migreeni, hypotyreoosi, oireeton colitis ulcerosa, crohnin tauti, ihosairaudet, esimerkkinä psoriasis tai verenpainetauti, mikäli diastolinen paine < 95 ja äidillä ei ole käytössä verenpainelääkitystä. Tarvittaessa konsultoi lääkäriä. Ikä 18 40 v Raskausviikot 37+0 41+6 Yksisikiö raskaus Päätarjonta Normaali obstetrinen anamneesi (ei sektioita, ei >1000ml vuotoa, ei hartiadystokiaa) GDM, rasituksessa 1 poikkeava arvo ja sikiön painoarvio kliinisesti < 4,0 kg
Matalan riskin synnyttäjän kriteerit: Synnytyksen spontaani käynnistyminen KTG tullessa normaali Lapsivedenmenosta on alle 48 tuntia eikä synnyttäjällä ole infektion merkkejä Lapsivesi on väriltään kirkasta tai hailakan vihreää BMI < 32 kg/m² ennen raskautta Hoidettu GBS
Riskiarvio Riskiarvio Tehdään jokaisesta synnyttäjästä synnyttämään tullessa Arviointia jatketaan synnytyksen ajan Kätilö hoitaa synnyttäjää matalan riskin periaatteiden mukaan, mikäli synnytys ei muutu poikkeavaksi Kun tehdään riskiarvio jokaiselle synnyttäjälle, annettu hoito kohdentuu oikein eikä kaikkia hoideta varman päälle
Synnytyksen eteneminen
Synnytyksen eteneminen Zhang, Landy et al: Contemporary Patterns of Spontaneous Labor With Normal Neonatal Outcomes. Obstet Gynecol 2010
Synnyttäjän hoito Hoito on synnyttäjälähtöistä eli toiveet ja tarpeet huomioidaan sekä niitä pyritään toteuttamaan potilasturvallisuus huomioiden Rohkaistaan olemaan kotona niin pitkään kuin se tuntuu synnyttäjästä hyvältä Synnyttäjää tuetaan ja kannustetaan liikkumaan sekä käyttämään omia voimavarojaan Synnytyksen normaalia etenemistä kunnioitetaan Latenssivaihe katsotaan päättyneeksi kun kohdunsuu on 5-6 cm auki, jolloin synnyttäjä siirtyy synnytyshuoneeseen
KTG-seuranta synnytyksen aikana Jaksottainen KTG-rekisteröinti synnytyksen aktiivisessa vaiheessa tunnin välein vähintään 20 min yhtäjaksoinen aika KTG-rekisteröintiä tulee jatkaa 1-2 min supistuksen jälkeen Ponnistusvaiheessa KTG-rekisteröinti toteutetaan jatkuvana Scalp-anturin käyttö tarvittaessa
Synnyttäjän kivunlievitys Kätilön läsnäolo on TÄRKEÄÄ (mahdollisuuksien mukaan jatkuvaa) Kivun hoidossa suositaan ei lääkkeellisiä vaihtoehtoja amme akupunktio vyöhyketerapia hieronta tens-laite jne. Ilokaasu, parakervikaali- ja pudendaalipuudutus ovat sallittuja lääkkeellisistä kivunlievitysmenetelmistä
Oksitosiinin käyttö Matalan riskin synnyttäjän kohdalla oksitosiinin käyttö ei ole sallittua avautumisvaiheessa Kohdunsuun ollessa täysin auki, sikiön tarjoutuvan osan laskeutumista voidaan odottaa rauhassa ensisynnyttäjien kohdalla kaksi tuntia uudelleensynnyttäjien kohdalla tunnin ajan Oksitosiini voidaan aloittaa ponnistusvaiheen pitkittyessä
Tehdään tiimityötä Epiduraalipuudutuksesta neuvotellaan lääkärin kanssa, jos avautumisvaihe on aluillaan, synnytys ei ole vielä hyvin käynnissä tai kohdunsuu on lähes täysin auki Jos synnytys on hyvin käynnissä, supistaa säännöllisesti ja kohdunsuu on jo 5-6 cm auki, voi kätilö tilata puudutuksen tarvittaessa Avautumisvaiheen oksitosiinin käytöstä neuvotellaan lääkärin kanssa, perustellaan, miksi oksitosiini on tarpeen Ponnistusvaiheen pitkittyessä voi kätilö tarvittaessa aloittaa oksitosiinin
Neuvolan rooli odottajan valmentaminen tukea odottajaa luottamaan omiin kykyihin myös lääkkeettömien kivunlievitysmenetelmien esittely synnyttäjän hyvä tietää synnytyksen vaiheista latenssivaiheen kestosta sairaalassakin voi synnyttää pehmeästi yhteistyö synnytyssairaalan kanssa
Yhteistyötä neuvolan ja erikoissairaanhoidon kanssa Avain terveydenhoitajat ja kummikätilöt Matalan riskin workshop NaiS taloon tiedotuskanava suunniteltu kysy kätilöltä Tutustumiskäyntejä synnytyssairaaloissa
Alustavia tuloksia NKL KOS 14 KOS 15 Jorvi Tallennettu 465 824 1018 1038 Täyttää kriteerit 164 (35%) 442 (54%) 523 (52%) 588 (57%) Synnytti vihreänä 45 (27%) 118 (27%) 153 (29%) 222 (38%) Tallennettu 3345 Täyttää kriteerit 1717 (51%) Synnytti vihreänä 538 (31%)
Alustavia tuloksia Ensisynnyttäjät NKL KOS 14 Jorvi Kaikki 12 34 47 Alatie 12 34 47 Imuveto 0 1 5 Sektio 0 0 0 Vesisynnytys 0 1 3
Alustavia tuloksia Uudelleensynnyttjät NKL KOS 14 Jorvi Kaikki 33 85 175 Alatie 33 85 175 Imuveto 0 1 0 Sektio 0 0 0 Vesisynnytys 0 0 13
KIITOS
Kysymyksiä
Alustavia tuloksia Tallennettu tietoja yht 857 matalan riskin kriteerit täytti 403 47.2% NKL 36,9% (76) synnytti matalan riskin synnytyksenä 24/206 11.7% KOS15 47.8% (181) 56/379 14,8% Jorvi 53.3% (144) 50/207 24,2 % yhteensä 15.2% pysyi matalan riskin synnyttäjänä suurin syy muutokseen oli epiduraalipuudutus 82-92%