Synnytysvalmennus. Hyvinkään sairaala
|
|
- Pirjo Lehtilä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Synnytysvalmennus Hyvinkään sairaala
2 Synnytysvalmennuksessa saat tietoa Hyvinkään sairaalasta Synnytyksen vaiheista ja kivunlievityksestä Ensihetkistä vauvan kanssa
3 Hyvinkään sairaala 1850 synnytystä vuodessa 4 synnytyssalia Tarkkailupaikkoja, joissa tukihenkilölle mahdollisuus yöpyä. Lapsivuodeosastolla 2- ja 4 hengen huoneita. Mahdollisuus perhehuoneeseen. Lääkäripäivystys 24 h Gynekologi, anestesialääkäri, lastenlääkäri. Synnytysraja 35 viikkoa - ennen tätä synnytyspaikkana on Naistenklinikka tai Jorvi. Soita ennen kuin tulet synnyttämään! Ruuhkatilanteessa ohjaamme synnyttäjiä esimerkiksi Naistenklinikalle, Jorviin tai Lohjalle.
4 Synnytys käynnistyy yleensä supistuksilla tai lapsivedenmenolla Supistukset Voivat alkuun tuntua kuukautistyyppisenä jomotteluna. Muuttuvat hiljalleen säännöllisemmiksi ja voimakkaammiksi. Toisinaan supistukset voivat loppua hetkeksi alkaakseen myöhemmin uudelleen. Supistukset ovat säännöllisiä kun ne tulevat 5-10 min välein ja tuntuvat voimakkailta. Tällöin on hyvä ottaa yhteyttä sairaalaan. Ensisynnyttäjät voivat yleensä seurata supistuksia kotona useamman tunnin. Lapsivedenmeno Lapsivesi voi mennä tihkumalla tai sitä voi tulla runsaampi määrä kerralla. Supistukset eivät välttämättä ala heti - kuitenkin yleensä muutaman tunnin sisällä. Lapsivesi on tavallisesti kirkasta tai vaaleanpunertavaa ja sitä muodostuu lisää vauvan syntymään saakka. Ota yhteys sairaalaan jos epäilet lapsivetesi menneen. Synnytyssalin puhelinnumero on
5 Muita syitä tulla sairaalaan Kirkas, runsas verinen vuoto - rusehtava tai limainen vuoto kuuluu synnytykseen. Jatkuva, kova kipu - supistuskipu on aaltomaista. Liikkeet eivät tunnu - tutustu liikelaskentaohjeeseen. Muutokset voinnissa lapsivedenmenon jälkeen. Mikäli olet epävarma, soita synnytysosastolle. Hätätilanteessa 112.
6 Mitä mukaan? Neuvolakortti, säännöllisesti käyttämäsi lääkkeet, hygieniavälineet, tukihenkilölle eväitä, kamera, ajanvietettä, Ajatuksia synnytyksestä -lomake. Osastolta löytyy kahvi- ja välipala-automaatti. Saapuminen Pääovista 2. kerrokseen. Yöaikaan ensiavun kautta. Pitkäaikaisparkki hallissa tai sairaalan takana kentällä. Hissiaulassa soita ovikelloa - kätilö tulee sinua vastaan.
7 SYNNYTYSVASTAANOTOLLA Kätilö haastattelee sinua tilanteestasi. Otetaan GBS-näyte ja tarvittaessa lapsivesitesti. Ulkotutkimuksella selvitetään vauvan asento ja arvioidaan kokoa. Sisätutkimuksella arvioidaan kohdunsuun aukioloa. Kätilö kysyy synnytystoiveitasi ja tekee kanssasi päätöksen siitä, siirrytkö synnytyssaliin, tarkkailuun vai lähdetkö vielä kotiin odottamaan. Tarkastetaan vauvan vointi sydänäänikäyrällä.
8
9 Synnytyksen vaiheet (Latenssivaihe) Avautumisvaihe Siirtymävaihe Ponnistusvaihe Jälkeisvaihe
10 Synnytyksen käynnistyminen Ei tiedetä tarkkaan mikä käynnistää synnytyksen, mutta nykytiedon valossa vauva viestittää äidille olevansa valmis syntymään. Tämä saa aikaan monimutkaisen prosessin, joka päättyy syntymään. Loppuraskaudessa oksitosiinimäärä äidin verenkierrossa kasvaa. Synnytyksen aikana oksitosiini kiinnittyy kohtulihaksen reseptoreihin ja saa sen supistelemaan. Myös reseptorien määrä lisääntyy synnytyksen lähestyessä.
11 Oksitosiini - adrenaliini - beta-endorfiini Oksitosiini on rakkaushormoni: sitä erittyy ihmisen ollessa onnellinen, rakastettu ja hellitty. Adrenaliini estää oksitosiinin erittymistä. Adrenaliinia erittyy ihmisen ollessa peloissaan, vihainen tai hätääntynyt. Luottavainen ja rakkaudellinen ilmapiiri synnytyksen aikana vahvistaa supistuksia. Synnytyksen alkuvaiheessa kotona oleminen tuntuu tutulta ja turvalliselta. Sairaalassa oma puoliso tai tukihenkilö voi ylläpitää synnyttäjän turvallisuudentunnetta. Beta-endorfiini on kehon oma, tehokas kipulääke. Jos kipu synnytyksessä käy liian suureksi, laskee beta-endorfiini oksitosiinin määrää ja äiti saa hengähdystauon. Voit miettiä etukäteen mikä voisi saada sinun olosi tuntumaan hyvältä synnytyksen alkaessa.
12 12
13 AVAUTUMISVAIHE Kohtu on suuri päärynänmuotoinen lihas, jonka alaosassa on kohdunkaulakanava ja kohdunsuu. Avautumisvaiheen alussa supistukset pehmittävät ja lyhentävät kohdunkaulakanavaa, jotta se pääsisi avautumaan paremmin. Avautumisvaiheen aktiivisessa vaiheessa kohdunsuu aukeaa. Kyse ei ole pelkästä kohdunsuun avautumisesta, vaan myös siitä, että vauva laskeutuu synnytyskanavassa. Ihmisen lantion muoto ohjaa vauvaa tekemään käännöksiä, jotta pää mahtuu syntymään. Synnyttäjä hakeutuu itselleen mieluisiin asentoihin, jotta vauva pääsee laskeutumaan lantiossa.
14 Avautumisvaihe Avautumisvaiheen kesto on hyvin yksilöllinen. Avautumisvaihe voi usein olla odottelua. Yleensä supistukset voimistuvat ja tihentyvät loppua kohden. Toisinaan supistuksia tulee useamman vuorokauden ajan kipeinä, mutta ne eivät vielä avaa kohdunsuuta. Tällöin puhutaan pitkittyneestä latenssivaiheesta. Kannustus tukihenkilöltä, sekä lepo ja riittävästä ravinnosta huolehtiminen on tärkeää.
15 Tukihenkilön Rooli Tukihenkilöllä on synnytyksessä monia tärkeitä tehtäviä: <3 kivunlievittäjä <3 huolehtija <3 äidin puolestapuhuja <3 kannustaja, rohkaisija ja positiivisen ilmapiirin ylläpitäjä <3 hengitysrytmistä muistuttaja <3 vauvan toinen vanhempi Voitte keskustella etukäteen siitä, mitä synnyttäjä toivoo tukihenkilöltä.
16 SYNNYTYSKIPU Useimmat äidit aistivat synnytyssupistukset kipuna. Synnytyskipu on uutta luovaa. Sillä on selkeä päämäärä ja tavoite: se tuo vauvaa lähemmäs. Synnytyskipu ei ole jatkuvaa. Supistusten välissä on taukoja. Kipu ohjaa synnyttäjää hakeutumaan turvalliseen paikkaan synnyttämään. Tällä on ollut oma merkityksensä historiallisena aikana. Kipu pitää synnyttäjän liikkeellä ja ohjaa asentoihin, joissa vauva parhaiten laskeutuu lantioon. Kipu aktivoi elimistön omia kivunlievitysmenetelmiä (beta-endorfiini).
17 Synnytyskipuun vaikuttavat tekijät Fysiologiset ja anatomiset: ruumiinrakenne, lantion koko, kipukynnys, vauvan koko, vauvan asento ja supistusten voimakkuus. Psykologiset: aiemmat kokemukset, asenne, pelko, turvattomuuden tunne, suhde puolisoon, suhde omaan raskauteen ja äitiyteen. Tiedollinen: tiedon saaminen raskauden ja synnytyksen aikana, valmistautuminen. Synnytyksen aikana saatu tuki: tukihenkilöltä, hoitohenkilökunnalta. Kulttuuriset tekijät: miten yhteiskunta ja kulttuuri suhtautuvat synnytykseen ja kipuun?
18 Rentoutuminen Hengittäminen läpi supistusten helpottaa kipua. Hengityksen pidättäminen tai liian nopea hengitys kerryttävät maitohappoa kohtulihakseen, mikä lisää kiputuntemusta. Hengitykseen keskittyminen vie huomiota pois kivulta. Hyvästä hengityksestä on apua myös vauvan hapensaannille. Supistuksen aikana pidä kehosi rentona, älä jännitä lihaksia. Rentoutuneena kohtu työskentelee tehokkaammin ja kohdunsuu avautuu paremmin. Kivunsieto kasvaa ja synnyttäjä toimii yhdessä kehonsa kanssa, ei sitä vastaan. Hengitystä ja rentoutumista voit harjoitella jo ennen synnytystä.
19 Mitä voit tehdä kotona supistusten alettua? Pystyasento edistää tutkimusten mukaan synnytyksen edistymistä: *Istu jumppapallolla *Roiku tukihenkilön kaulassa * Nojaa etukumarassa asennossa sohvaan Äänenkäyttö: matala ääni resonoi kehon alaosissa rentouttaen niitä. Vesi on monelle tuttu elementti: oleile lämpimässä suihkussa. Kosketus helpottaa oloa ja lisää oksitosiinin tuotantoa: *Tukihenkilö voi hieroa alaselkää tai hartioita. *Tukihenkilö tai synnyttäjä itse voi painaa akupunktiopisteitä. *Hellästä sivelystä ja halauksista on apua ja lohtua. *Toisinaan synnyttäjä ei halua itseensä koskettavan.
20 SYNNYTYSKIPU Kivun tunteminen synnytyksessä on hyvin yksilöllistä. Etukäteen ei voi tietää millaisia tuntemuksia supistukset omassa kehossa aiheuttavat. Synnytyskivun Vestibulum congue positiivisten vaikutusten vuoksi Vestibulum tavoitteena congue on kivun Vestibulum lieventäminen, congue ei kivun täydellinen poistaminen. Voimakas ja hallitsematon kipu voi olla haitallista synnytyksen, äiti-lapsisuhteen ja tulevien raskauksien ja synnytysten sekä sukupuolielämän kannalta. Synnytyskivun lieventämiseen on olemassa monia keinoja.
21 LEMPEÄÄ KIVUNLIEVITYSTÄ SAIRAALASSA Lämpö Kaurapussit, suihku, amme. GUA SHA Kiinalainen kampahieronta. Asentohoidot Pystyasento, jumppapallo, spinning babies -harjoitukset. Akvarakkulat Aktivoivat kehon omaa endorfiinintuotantoa. Akupunktio Akupainanta, -neulat. Vyöhyketerapia Heijastepisteitä stimuloimalla voidaan hallita kipuja tai stimuloida supistuksia. TENS Sähköstimulaatio estää kipuimpulssin kulkeutumista. Ilmajooga Joogaliinassa kevennät kehosi painoa. Lempeät kivunlievitysmenetelmät ovat haittavaikutuksettomia. Kotoa tuttujen kivunlievitysmenetelmien käyttöä voit jatkaa myös sairaalassa.
22 Kerro kätilölle toiveistasi. Jos et tiedä mitä haluat, kätilö ehdottaa sinulle mielellään erilaisten menetelmien käyttöä.
23 AMME Lempeä kivunlievitys avautumisvaiheessa. Vähentää lääkkeellisen kivunlievityksen tarvetta. Voi lyhentää avautumisvaiheen kestoa. Veteen voit myös synnyttää. Vesi pehmittää äidin kudoksia ja lievittää kipua. Vauvalle lempeä siirtymä kohdusta maailmaan. Ammesynnytys vaatii valmistautumista ja etukäteistutustumista aiheeseen. Kerro kätilölle toiveestasi päästä ammeeseen. (Poikkeamat äidin tai vauvan voinnissa saattavat estää ammeeseen pääsyn.)
24 Lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät Morfiinijohdannaiset Ilokaasu Paikallispuudutukset Lihakseen pistettävät kipulääkkeet. Supistuksen aikana hengitettävä kaasu. Kohdunkaulan puudutus (PCB) avautumisvaiheessa. Mahdollistavat levon synnytyksen alkuvaiheessa. Saattavat aiheuttaa pahoinvointia ja tokkuraisuutta. Lievittää kipua ja haihtuu kehosta nopeasti. Aiheuttaa joillekin pahoinvointia. Häpyhermon puudutus (pudendaalipuudutus) ponnistusvaiheessa. Haittavaikutukset vähäisiä.
25 Selkäpuudutukset Epiduraalipuudutus Ennen puudutusta aloitetaan suonensisäinen nesteytys. Anestesialääkäri laittaa puudutuksen. Selkään jää katetri, jonka kautta voidaan antaa lisäannoksia. Tehokkain kivunlievitys! Yleisimpiä haittavaikutuksia: ponnistamisen tarve vähenee, tarjontavirheet, synnytyksen keston pidentyminen, verenpaineen lasku, durapunktio ja post-spinaali-päänsärky. Lääkkeet läpäisevät istukan, runsailla lisäannoksilla voi olla vaikutusta vastasyntyneen imemisen käynnistymiseen. Spinaalipuudutus Esivalmistelut ja haittavaikutukset kuten epiduraalipuudutuksessa. Kertapisto pääasiassa uudelleensynnyttäjille. Kombi-puudutus Valmistelut ja haitat kuten edellä, mutta spinaalipuudutuksen jälkeen epiduraalitilaan laitetaan vielä katetri, jonka kautta voidaan antaa lisäannoksia. Nopea kivunlievitys + mahdollisuus lisäannokseen.
26 Äidin ja vauvan seuranta synnytyksen aikana Kätilö seuraa supistusten voimakkuutta sekä äidin vointia. Kätilö huolehtii synnyttäjän perustarpeista ja antaa tukea. Sisätutkimuksella voidaan arvioida synnytyksen edistymistä. Avautumisvaiheen aikana rekisteröidään jaksoittain vauvan sydänääniä ulkoisella tai sisäisellä anturilla. Mikäli vauvan tai äidin voinnissa on jotain poikkeavaa, voi sydänäänten seuranta olla jatkuvaa. Ponnistusvaiheessa sydänäänten seuranta on jatkuvaa. Vauvan päästä otettavalla mikroverinäytteellä voidaan varmistaa vauvan hyvinvointi synnytyksen aikana.
27 SIIRTYMÄVAIHE Avautumisvaiheen jälkeen kohdunsuu on täysin auennut. Toisinaan aktiivista ponnistamista ei päästä aloittamaan heti, vaan on syytä odottaa vauvan laskeutumista ja asettumista oikeaan asentoon. Ponnistusvaiheeseen ei ole syytä kiirehtiä mikäli äidillä ja vauvalla on kaikki hyvin. Siirtymävaiheessa erittyy adrenaliinia, jotta äiti jaksaa ponnistusvaiheessa työntää vauvan ulos. Adrenaliinin eritys saattaa aiheuttaa kiukkua, tärinää, ahdistusta ja halua luovuttaa. Lantionpohjan rentous edesauttaa vauvan laskeutumista vaikka luontaisesti tekisikin mieli pidätellä.
28
29 PONNISTUSVAIHE Vauvan pään laskeutuessa synnytyskanavassa paineen tunne voimistuu ja äiti tuntee ponnistamisen tarvetta. Puudutteet saattavat häiritä tätä. Äiti ponnistaa supistuksen aikana. Samaan aikaan kohtulihas työntää vauvaa ulos. Supistusten välillä äiti lepää. Ponnistusvaiheessa kivun luonne muuttuu. Kipu ohjaa ponnistamista. Ponnistusvaiheen kestossa eroja. Voit kokeilla erilaisia asentoja. Kätilö auttaa ja kannustaa sinua ponnistusvaiheen aikana. Hän myös suojelee välilihaa repeytymiseltä.
30 Vauva syntyy Hyvävointinen vauva pääsee heti synnyttyään ihokontaktiin. Kätilö arvioi vauvan vointia, ottaa napanuorasta verinäytteitä ja antaa vauvalle k- vitamiini-pistoksen. Vauvan ja äidin voinnin mukaan napanuoran annetaan sykkiä loppuun, jotta vauva saa kaiken hänelle kuuluvan veren. Tukihenkilö saa leikata napanuoran. Ensi-imetys tapahtuu yleensä noin tunnin sisällä syntymästä. Vauva saa ensi-imetyksessä arvokkaat ensimaitopisarat, jotka sisältävät paljon vasta-aineita ja ravinteita. Ensi-imetys laskee vauvan ja äidin stressitasoa ja auttaa kohtua supistumaan.
31 JÄLKEISVAIHE Istukka ja kalvot syntyvät yleensä tunnin sisällä vauvan syntymästä. Repeämät tarkastetaan ja ommellaan hyvässä puudutuksessa. Vanhemmat saavat rauhassa tutustua vauvaan. Ensi-imetyksen jälkeen vauva mitataan ja hän pääsee tukihenkilön ihokontaktiin, äiti autetaan suihkuun. Äidin ja vauvan vointia seurataan synnytyshuoneessa yleensä 2 h ajan ennen siirtymistä lapsivuodeosastolle.
32 Tukihekilö: Ota mukaasi huppari tai muu helposti edestä avattava paita ihokontaktia varten. Vauva nauttii kaikkien läheistensä ihokontaktista.
33 ERIKOISTILANTEET JA HÄIRIÖT Toisinaan synnytyksessä saatetaan tarvita lääkärin apua. Synnytyslääkäri, anestesialääkäri ja lastenlääkäri ovat paikalla 24 tuntia vuorokaudessa. Erikoistilanteita * synnytyksen käynnistys * perätilasynnytys, geminit, ennenaikainen synnytys * pre-eklampsia, raskaushepatoosi Häiriöitä * synnytys ei etene * ponnistusvaihe pitkittyy * vauvan tai äidin vointi heikkenee * verenvuodot * suuret repeämät * istukka jää kohtuun
34 IMUKUPPISYNNYTYS Synnytyslääkäri kiinnittää pienen imukupin vauvan päähän ja vetää samalla kun äiti supistuksen aikana työntää. Syitä päättää ponnistusvaihe nopeasti * huoli vauvan voinnista * tarjontavirhe * äidin uupumus
35 KEISARINLEIKKAUS Suunniteltu-, kiireellinen- tai hätäleikkaus. Sektio eli keisarinleikkaus voidaan tehdä monesta syystä: * vauvan tai äidin voinnin heikkeneminen * synnytyksen edistymättömyys * tarjontavirhe, vauvan suuri koko * alatiesynnytyspelko. Tehdään leikkaussalissa, yleensä puudutuksessa. Pyrimme mahdollistamaan tukihenkilön läsnäolon ja varhaisen ihokontaktin leikkaussalissa 35
36 LAPSIVUODEOSASTOLLA Tavoitteenamme on perhelähtöinen ja vauvamyönteinen, yksilöllinen hoito. Hoitajat ovat tukenasi koko sairaalassaoloajan. Pyrimme rohkaisemaan vanhempia omatoimisuuteen jatkuvalla vierihoidolla ja antamalla riittävästi ohjausta ja tukea vauvanhoidossa sekä vastasyntyneen viestien tulkitsemisessa. Haluamme tarjota perheille parhaat mahdolliset valmiudet uuden vauvan kanssa kotiutumiseen. Baby friendly hospital sertifikaatti v Pyrimme tukemaan imetystä yksilölliset toiveet huomioiden.
37 LAPSIVUODEOSASTO Ensisynnyttäjät kotiutuvat n. 2vrk, uudelleensynnyttäjät 1-2 vrk ja keisarinleikatut 2-3 vrk kuluttua. Vierailuajat ovat puolisolle ja vauvan sisaruksille klo ja muille vieraille klo Perhehuoneessa puolison tai tukihenkilön on mahdollista osallistua vauvanhoitoon. Ehtona on läsnäolo äidin ja vauvan kanssa koko hoitojakson ajan. Tiettyjen kriteerien täyttyessä uudelleensynnyttäjät voivat kotiutua 6-36 tunnin kuluttua synnytyksestä ja ensisynnyttäjät tunnin kuluttua synnytyksestä. Tällöin perhe saapuu uusintakäynnille 2-5 vrk kuluessa vauvan syntymästä. Käynniltä peritään poliklinikkamaksu 32,70 e.
38 Varhainen vuorovaikutus Vanhemmille mielikuva vauvasta syntyy raskausaikana esim. ultraäänitutkimusten, liikkeiden, vuorokausirytmin havainnoinnin ja odotusten kautta. Vauva tuntuu syntyessään tutulta. Syntymän jälkeen vanhempien äänet, tuoksut ja kosketus ovat tuttuja vauvalle. Jatkuva vierihoito auttaa herkistymään vauvan viesteille. Tavoitteenamme on, ettei vauvaa eroteta äidistä missään vaiheessa sairaalahoitoa. Varhainen vuorovaikutus on yksinkertaisia asioita: läsnäoloa, vauvan tarpeiden kuuntelua ja niihin vastaamista, kommunikaatiota, yhdessä olemista, vauvaan tutustumista ja tunteiden jakamista.
39 Ihokontakti Tavoitteenamme on 6 tunnin mittainen ihokontakti syntymän jälkeen. Suosittelemme ihokontaktin jatkamista sairaalassaoloaikana aina, kun se on mahdollista. Ihokontakti * lisää rakkauden tunnetta ja tukee lapsen ja vanhempien välistä yhteyttä * auttaa tutustumaan vauvaan * auttaa äitiä palautumaan synnytyksestä ja edistää imetystä * pitää vauvan lämpötilan sopivana ja tukee elintoimintoja * ylläpitää verensokeria ja vahvistaa vastustuskykyä. Vauva voi olla ihokontaktissa äidin lisäksi myös toisella vanhemmalla tai tukihenkilöllä. Pue vauvalle vaatteet päälle mikäli et pidä häntä ihokontaktissa.
40 IMETYS Pyrimme tukemaan imetyksen onnistumista mahdollistamalla ensiimetyksen synnytyssalissa, rohkaisemalla vauvantahtiseen ruokintaan, välttämällä tarpeetonta lisämaitoa ja tutin käyttöä, antamalla lisämaito ruiskulla tai hörpyttämällä ja tarjoamalla perheille yksilöllistä imetysohjausta. Kunnioitamme myös päätöstä olla imettämättä. Hyvinkään sairaalan ilmainen imetyspoliklinikka auttaa ongelmatilanteissa kotiutumisen jälkeen. 40
41 LASTENOSASTO Joskus vauva tarvitsee seurantaa lastenosastolla heti syntymän jälkeen tai myöhemmin. Syitä tähän ovat mm. lisähapen tarve, matala verensokeri, tulehdus. Lastenosastolla kaikkia vastasyntyneitä hoidetaan perhehuoneissa, joten vanhemmilla on mahdollisuus jatkuvaan läsnäoloon. Toisinaan äiti saattaa tarvita seurantaa lapsivuodeosastolla. Äidin joutuessa eroon vauvasta pyrimme tukemaan imetyksen jatkumista ohjaamalla maidon lypsämistä. Sairas vastasyntynyt hyötyy äidinmaidosta.
42 Synnytyksen jälkeen saat kopiot synnytyspapereista. SYNNYTYSKESKUSTELU Synnytyksen hoitanut kätilö käy mahdollisuuksien mukaan katsomassa osastolla sinua. Synnytyskeskustelun voit käydä myös lapsivuodeosaston hoitajan kanssa. Mikäli sinulle jää jotain kysyttävää synnytyksestä, voit käydä läpi asioita synnytyskeskustelun aikana tai olla myöhemmin yhteydessä synnytyksen hoitaneeseen kätilöön.
43 Lastenlääkärin tarkastus Lastenlääkäri tarkastaa vauvan ennen kotiutumista, aikaisintaan kun vauvalla on ikää 36 tuntia (poikkeuksena lyhytjälkihoitoisesti tai varhaisesti kotiutuvat). Tarkastuksessa lääkäri arvioi vauvan yleisvointia, kokoa ja käyttäytymistä raskauden kestoon nähden. Lisäksi lääkäri tarkastelee vauvan ulkoisia piirteitä ja huomioi painonkehitystä. Sydämen sivuääni, sisäelinten poikkeavuudet tai lonkkaluksaatiot voivat tulla esiin vasta lastenlääkärin tarkastuksessa. Ota yhteyttä neuvolaan sairaalassaoloaikanasi ja sovi mahdollisuuksien mukaan ensimmäinen käynti.
44 HINNASTO Sairaalamaksut v ,90 e vrk 97,80 e vrk perhehuone 37,20 e lääkärin poliklinikkamaksu 32,70 e hoitajan poliklinikkamaksu Mikäli vauva on syntymän jälkeen hoidossa lastenosastolla, menee vauvasta erillinen hoitopäivämaksu.
45 Hyödyllistä tietoa /vauvamatkalla Synnytys on yksi elämäsi suurimmista tapahtumista. Kaikesta valmentautumisesta on hyötyä!
46 Tärkeät puhelinnumerot Synnytyssali, akuutit raskauteen liittyvät ongelmat p Lapsivuodeosasto, akuutit ongelmat kotiutuksen jälkeen p Äitiyspoliklinikan kätilö ma-pe klo p Imetyspoliklinikan ajanvaraus ja soittopyynnöt p
47 Ajatuksia synnytyksestä -lomake Mitä ajatuksia synnytys herättää sinussa? Millaisina olet kokenut aikaisemmat synnytyksesi? Mitä ajattelet synnytyskivusta? Kuinka toivot synnytyskipuasi lievitettävän? Millaista tukea toivot kätilöltä? Onko sinulla toiveita liittyen synnytykseesi? Ajatuksia vauvan ensipäivistä...
MASUSTA MAAILMAAN. synnytysvalmennus
MASUSTA MAAILMAAN synnytysvalmennus Yleisiä asioita Synnytys-, anestesia- ja lastenlääkäri päivystävät aina sairaalassa Synnytyssaleja kuusi, tarkkailuhuoneita kaksi Synnytyksiä noin 1400 Opetussairaala;
LisätiedotKymsote Perhevalmennus 2019
Kymsote Perhevalmennus 2019 Sairaalassa liikkuminen Arkipäivinä klo 7-15 synnytyssaliin saapuminen äitiyspoliklinikan kautta. Äitiyspoliklinikalle 1.kerroksen kautta röntgenin ja laboratorion välistä,
LisätiedotTERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN
Asiakasohje 1 (5) TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN Nyt täyttyy koti nutuista ja somista pikku jutuista. Sormet pienet, varpaatkin, peittyy hellin suukkosin. Asiakasohje 2 (5) Onko aika lähteä sairaalaan? Tuntemukset
LisätiedotTERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE
TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE SYNNYTYSSAIRAALAN VALINTA HUS:ssa synnytyksiä hoidetaan Hyvinkään sairaalan lisäksi Jorvissa, Kätilöopistolla, Naistenklinikalla, Lohjalla ja Porvoossa. HUS:n synnyttäjä
LisätiedotSynnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala
Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala Synnyttäjän hoitopolkuun liittyvät yksiköt Oulun yliopistollisessa sairaalassa Äitiyspoliklinikka Osasto 11A, raskaana olevien vuodeosasto Synnytysosasto
LisätiedotSynnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala
Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala Synnyttäjän hoitopolkuun liittyviä yksiköitä Oulun yliopistollisessa sairaalassa Äitiyspoliklinikka Osasto 11A Raskaana olevien ja naistentautipotilaiden
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotTervetuloa synnyttämään!
1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä
LisätiedotLastesi syntymä lähestyy
Lastesi syntymä lähestyy Tämän esitteen tarkoituksena on valmistaa ja antaa tietoa teille tulevaan synnytykseen. Tuleva synnytys herättää varmasti monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Synnytys valmistaa
LisätiedotO PA S L E H T I N E N
O PA S L E H T I N E N SYNNYTYKSEEN VALMISTAUTUVILLE SISÄLTÖ LUKIJALLE...3 SYNNYTYKSEN KÄYNNISTYMINEN...4 SYNNYTYKSEN VAIHEET...5 SYNNYTYSKIPU JA KIVUN LIEVITTÄMINEN... 10 Hoidolliset kivunlievitysmenetelmät...
LisätiedotSynnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja
LisätiedotLÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT
LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että
LisätiedotSynnytyksen suunnittelu Isä mukana synnytyksessä Normaali synnytys Synnytyksen käynnistyminen... 3
FISC K5 SYNNYTYS Sisällysluettelo Synnytyksen suunnittelu... 3 Isä mukana synnytyksessä... 3 Normaali synnytys... 3 Synnytyksen käynnistyminen... 3 Sairaalassa tarvittavat varusteet... 4 Milloin sairaalaan?...
LisätiedotTERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE
TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE SYNNYTYSSAIRAALAN VALINTA HUS:ssa synnytyksiä hidetaan Hyvinkään sairaalan lisäksi Jrvissa, Kätilöpistlla, Naistenklinikalla, Lhjalla ja Prvssa. Myös HUS:in ulkpulelta
LisätiedotMatalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala
Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta
LisätiedotPERHEPESÄ Jorvin sairaala
PERHEPESÄ Jorvin sairaala Tervetuloa Perhepesään ONNEA UUDESTA VAUVASTA JA TERVETULOA PERHEPESÄÄN! Perhepesässä koko perhe saa olla yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. Perhepesässä
LisätiedotUSKALLANKO SYNNYTTÄÄ
Kainuun sosiaali- ja 28.11.2016 terveydenhuollon kuntayhtymä Naistentaudit ja synnytys USKALLANKO SYNNYTTÄÄ Kainuun keskussairaalan synnytysosasto Pelkopoliklinikka Raskaus ja synnytys on yksi elämää perinpohjaisesti
LisätiedotSynnytysosasto G1.
Synnytysosasto G1 www.eksote.fi Synnytysosasto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa G-siivessä. Synnyttäjät tulevat kaikkina vuorokaudenaikoina Etelä- Karjalan keskussairaalan pääsisäänkäynnin tai G-siiven
LisätiedotSynnytysosasto G1. www.eksote.fi
Synnytysosasto G1 www.eksote.fi Synnytysosasto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa G-siivessä. Synnyttäjät tulevat kaikkina vuorokaudenaikoina synnytysosastolle sairaalan pääovesta. Ovi on lukittuna klo
LisätiedotKÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ
KÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ Synnytyksestä ja synnyttäjistä v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Seurantatutkimus ViVa-hankkeen aikana
LisätiedotETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta SYNNYTYSOSASTO G1 OSASTO-OPAS
ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta SYNNYTYSOSASTO G1 OSASTO-OPAS Synnytysosasto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa uudessa G-siivessä. Synnyttäjät tulevat kaikkina vuorokaudenaikoina
LisätiedotSynnytysvalmennus. Th.op SR
Synnytysvalmennus Mitä sitten kun et enää ole kumpuna kehossani? Et ole enää nimetön, n, kasvoton ja vaiti. Sitten täytyy opetella rakastamaan sinua uudelleen, uudella tavalla: nimeäsi, kasvojasi, ääntäsi
LisätiedotKohti onnistunutta imetystä
Kohti onnistunutta imetystä Imetyksen alkupäivistä vauvaa odottavalle perheelle Syntyessään vauva siirtyy kohdun lämpimästä suojasta ulkomaailmaan teidän vanhempien hoivattavaksi. Imetys on ravinnon lisäksi
LisätiedotSYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
LisätiedotLääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä synnytyksen aikana. - Opas odottaville perheille
Lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä synnytyksen aikana - Opas odottaville perheille Hei, Sinä odottava äiti ja perhe! Synnytyksen hetki alkaa lähestyä ja siihen liittyy monenlaisia ajatuksia. Monet äidit
LisätiedotSUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ
TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää
LisätiedotSynnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito
Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen
LisätiedotOsasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi
Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja
LisätiedotÄiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC
Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde
LisätiedotTARVITAANKO LISÄMAITOA SYNNYTYSSAIRAALASSA
TARVITAANKO LISÄMAITOA SYNNYTYSSAIRAALASSA MAITOMÄÄRÄT HETI SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Maitomäärä vaihtelee suuresti eri äideille Terve, täysiaikainen lapsi pärjää hienosti, kunhan saa imeä tiheästi, ja äidin
LisätiedotKeski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt
Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön
LisätiedotPerheheräämö. Maija Jalasvuori, Natalie Öhman
Perheheräämö Maija Jalasvuori, Natalie Öhman 19.1.2017 Perheheräämö Maaliskuussa 2017 aloitettu toiminta yhteistyössä leikkaussalihenkilökunnan kanssa Vauvan jatkuva ihokontakti sektion jälkeen Perheen
LisätiedotKEISARILEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN
Naistentaudit ja synnytykset Tarkastettu 20.12.2017 äiti poliklinikka KEISARILEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2 SISÄLTÖ KEISARILEIKKAUS ON YKSI TAPA SYNNYTTÄÄ 4 TULOHAASTATTELU PUHELIMITSE 4 LEIKKAUSVALMISTELUT
LisätiedotSYNNYTYSKIVUN LÄÄKKEELLINEN LIEVITYS
SYNNYTYSKIVUN LÄÄKKEELLINEN LIEVITYS Anestesialääkärin opas synnyttäjä"e Tämän oppaan tarkoituksena on kertoa synnytyskivun lääkkeellisistä hoitokeinoista. Lisätietoja omassa synnytyssairaalassasi käytössä
LisätiedotJoskus synnytetään keisarileikkauksella
Joskus synnytetään keisarileikkauksella 1 Joskus synnytetään keisarileikkauksella On tilanteita, jolloin päädytään keisarileikkaukseen eli sectioon. Syyt leikkaukseen voivat johtua joko äidistä, sikiöstä
LisätiedotMitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija
Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/
LisätiedotVAUVA TULEE PERHEESEEN
VAUVA TULEE PERHEESEEN 1 LUKIJALLE Tämä opas kertoo raskaudesta ja synnytyksestä. Teksti on helposti ymmärrettävää suomen kieltä. Oppaan lopussa on hyödyllisiä yhteystietoja. Sieltä saat halutessasi lisätietoa.
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
LisätiedotMEIDÄN VAUVAN SYNTYMÄPÄIVÄ
Oulun yliopistollinen sairaala SYNNYTYKSET, NAISTENTAUDIT JA GENETIIKKA Tämä opas antaa tietoa suunnitellusta keisarileikkauksesta, siihen valmistautumisesta ja sen jälkeisestä ajasta. Suomessa keisarileikkauksia
LisätiedotIMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi
IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYKSEN EDUT Vahvistaa itseluottamusta, herkistää vauvan viesteille, tärkeä merkitys äidin ja vauvan väliselle vuorovaikutukselle Nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä,
LisätiedotLL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016
LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt
LisätiedotHyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK
Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:
LisätiedotNormaalin tukeminen rakenteiden avulla Lapsivuodeosastohoitoa potilashotellissa Marika Mettälä
Normaalin tukeminen rakenteiden avulla Lapsivuodeosastohoitoa potilashotellissa Marika Mettälä v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja
Lisätiedot10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN
10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN HYKS Naistentaudit ja synnytykset HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön henkilökunta sitoutuu suojelemaan, edistämään ja tukemaan imetystä ja kehittämään
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä
LisätiedotSäännöllisen synnytyksen hoitaminen
Säännöllisen synnytyksen hoitaminen Synnyttäjän vastaanottaminen Synnytyspäivystyksen kätilö tuo synnyttäjän synnytyssaliin synnytystä varten valmisteltuna tai synnytysvalmistelut tehdään synnytyssalissa.
LisätiedotPotilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon
Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon Tyks Naistenklinikka raskauden ja synnytysten toimialue Turun kaupunki äitiysneuvolatoiminta Kehittämisprojektin toteutus Projekti
LisätiedotNiina Kemola SYNNYTYSVALMENNUSMATERIAALI ÄITIYSNEUVOLAAN
Niina Kemola SYNNYTYSVALMENNUSMATERIAALI ÄITIYSNEUVOLAAN SYNNYTYSVALMENNUSMATERIAALI ÄITIYSNEUVOLAAN Niina Kemola Opinnäytetyö Kevät 2016 Hoitotyön koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ
LisätiedotSYNNYTYS ENSIVASTETOIMINNASSA
SYNNYTYS ENSIVASTETOIMINNASSA Opinnäytetyö 2014 Markus Katajala & Arto Kähkönen Taustaa Palokunnan ensiapu- ja ensivastekurssit eivät sisällä synnytysoppia Synnytystehtävälle voidaan kuitenkin hälyttää
LisätiedotAnni sydäntutkimuksissa
Anni sydäntutkimuksissa Tietopaketti vanhemmalle Lapsenne on saanut kutsun lasten sydäntautien poliklinikalle. Käynnille tullessanne lapsella olisi hyvä olla yllään helposti riisuttavat vaatteet niin,
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA
SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotLukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.
HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotMinä synnytän! Opasvihko luonnonmukaisista synnytyksen apukeinoista. Ota aktiivinen rooli synnytyksessäsi
Minä synnytän! Opasvihko luonnonmukaisista synnytyksen apukeinoista Ota aktiivinen rooli synnytyksessäsi SISÄLLYS 3 Rentoutumisesta 4 Tukihenkilön rooli 6 Positiivinen asenne 8 Viihtyisä ja rauhallinen
LisätiedotSYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS
SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotRENTOUTUMINEN MUITA RENTOUTUMISEN KEINOJA
RENTOUTUMINEN Tavoitteena on rentouttaa mieli ja keho. Vaatii säännöllistä harjoittelua ja valmistautumista ennen synnytystä Se ei ole nukkumista tai television katsomista, eikä se tapahdu automaattisesti!
LisätiedotONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA
Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet
Lisätiedotterveitä, normaalipainoisina syntyneitä
IMETYS Imetyssuositukset - Imeväisikäisen suosituksissa on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön imetystä koskevat suositukset - Nämä suositukset koskevat terveitä, normaalipainoisina syntyneitä lapsia
LisätiedotMiksi osallistuisin perhevalmennukseen?
Miksi osallistuisin perhevalmennukseen? Opas esikoista odottaville vanhemmille Emma Baqiri, Jenna Jarhio & Niina Laaksonen Kuva 1 Mitä perhevalmennus on? Neuvolan tarjoamaa moniammatillista toimintaa lähinnä
LisätiedotSYNNYTYKSEN HOITO SÄÄNNÖLLISESSÄ PONNISTUSVAIHEESSA
SYNNYTYKSEN HOITO SÄÄNNÖLLISESSÄ PONNISTUSVAIHEESSA Henna Kuisma Katriina Mäkinen Opinnäytetyö Huhtikuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotUUTTA ELÄMÄÄ ODOTELLESSA. Teuvan äitiysneuvolan perhevalmennuskansion päivittäminen ja uudistaminen PowerPoint -muotoon.
UUTTA ELÄMÄÄ ODOTELLESSA Teuvan äitiysneuvolan perhevalmennuskansion päivittäminen ja uudistaminen PowerPoint -muotoon Noora Riskula Opinnäytetyö Toukokuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotLaadittu Päivitetty. Leikkausta varten tulet suoraan synnytyssaliin (kerros 1). Käy laboratoriokokeissa klo
Asiakasohje 1 (5) Tervetuloa synnyttämään! Sinulle on varattu aika keisarileikkaukseen klo Leikkausta varten tulet suoraan synnytyssaliin (kerros 1). Käy laboratoriokokeissa klo Voit varata ajan osoitteesta:
LisätiedotPoimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille
Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotPonnistusvaiheen hoito Naistenklinikalla
Ponnistusvaiheen hoito Naistenklinikalla Emilia Hovinmaa, LK Naistentautien ja synnytysten osasto Kliininen laitos Helsinki 23.5.2019 Tutkielma emilia.hovinmaa@gmail.com Ohjaaja: Dos, erikoislääkäri Leena
LisätiedotSYNNYTTÄJÄN TYYTYVÄISYYS SYNNYTYKSEN AIKAISEEN HOITOON
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto 2012 Marleena Huttunen & Tuula Mattila SYNNYTTÄJÄN TYYTYVÄISYYS SYNNYTYKSEN AIKAISEEN HOITOON OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ
LisätiedotMELKO HYVÄ. Synnytysvalmennukseen osallistuvien kokemuksia OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA
1 OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA MELKO HYVÄ Synnytysvalmennukseen osallistuvien kokemuksia Sirpa Hakanpää TT14K Tanja Lindholm TH13S 2 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotTERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!
TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotSYNNYTYSKIVUN LIEVITTÄMINEN
Opinnäytetyö (AMK) Kätilökoulutus 2017 Kati Aalto, Tuula Tapani, Anni Tuominen SYNNYTYSKIVUN LIEVITTÄMINEN opas kivunlievitykseen aktiivisessa synnytyksessä OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotAsiakastyytyväisyys 2013
Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit
LisätiedotMATALAN RISKIN SYNNYTYKSEN HOITO POTILASTURVALLISUUTTA EDISTÄVÄ TARKISTUSLISTA KÄTILÖILLE
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA MATALAN RISKIN SYNNYTYKSEN HOITO POTILASTURVALLISUUTTA EDISTÄVÄ TARKISTUSLISTA KÄTILÖILLE Opinnäytetyö T E K I J Ä : Jonna
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN
HELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN OSA KANSALAISJÄRJESTÖÄ Lähes kaikki Ensi- ja turvakotienliiton jäsenyhdistykset ovat aloittaneet toimintansa vapaaehtoisten, aktiivisten ihmisten
LisätiedotSatakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista
LisätiedotSYNNYTYSKIVUN HOITO -kirjallisuuskatsaus
SYNNYTYSKIVUN HOITO -kirjallisuuskatsaus Opinnäytetyö Noora Auvinen Jenni Räsänen Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Hyväksytty.. SAVONIA- AMMATTIKORKEAKOULU Terveysala, Kuopio
LisätiedotTIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja
TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola
LisätiedotEsite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan
HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotPerheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola
Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu
LisätiedotImetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo
Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo Kohti imetystä Keho valmistautuu imetykseen Jo raskauden alusta alkaen rinnat alkavat valmistautua imetykseen. Rinnat kasvavat, maitoa erittävä
LisätiedotIHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ
IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ Anu Suomalainen, kätilö, imetyskouluttaja 2008 Ihokontaktin fysiologiaa iho on ihmisen suurin tuntoelin ( ihoreseptorit ). ihoreseptorit lähettävät kosketusviestejä
LisätiedotHuima Kristina & Vuori Tanja SYNNYTTÄJIEN SAAMA OHJAUS LÄÄKKEELLISISTÄ KIVUNLIEVITYSMENETELMISTÄ
Huima Kristina & Vuori Tanja SYNNYTTÄJIEN SAAMA OHJAUS LÄÄKKEELLISISTÄ KIVUNLIEVITYSMENETELMISTÄ Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Marraskuu 2012 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ
LisätiedotSEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS
SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS MITEN SEKTIO VAIKUTTAA IMETYKSEEN? Vaikutukset vauvaan, äitiin ja maidontuotantoon. 17.10.2016 2 IMETYKSEN HORMONAALINEN
LisätiedotLantionpohjan lihasten harjoittelu. Potilasohje.
Lantionpohjan lihasten harjoittelu Potilasohje www.eksote.fi Fysioterapeutin ohjaus C1 aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 10.15. Tervetuloa! Yleistä Lantionpohjan lihaksia tarvitaan normaalissa arkipäivän
LisätiedotLapselle anestesiassa suoritettava magneettitutkimus
YHTEYSTIETOJA Lastenlinna, osasto L11 Puh: Hoitajat: 09-471808381 Osaston sihteeri: 09-47180301 Osastohoitaja Tuula Kovalainen: 09-47180361 Osoite: Stenbäckinkatu 28 F, Helsinki PL 280, 00029 HUS Lapselle
LisätiedotSähköinen synnytyspalaute
Sähköinen synnytyspalaute Päivi Heiskanen, kätilk tilö Kuopion yliopistollinen sairaala Miten tieto ennen neuvoloihin? Äitien mukana äitiyskortti täydennettynä v. 2002 alk. Haikarasta kooste, synnytyskertomus
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotPerhevalmennus. Fysioterapian osuus
Perhevalmennus Fysioterapian osuus Liikunta on tärkeää raskauden aikana Liikunta on osa synnytykseen valmentautumista Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin raskauden aikana, synnytyksessä sekä synnytyksestä
LisätiedotKeski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Synnyttänyt
Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön
LisätiedotAnestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito
Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan
LisätiedotKainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päivitetty Vauvamyönteinen Kainuun sote Imetyksen edistämisen toimintasuunnitelma
Päivitetty 22.2.2019 Vauvamyönteinen Kainuun sote Imetyksen edistämisen toimintasuunnitelma Päivitetty 22.2.2019 n Lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelujen vastuualueen henkilökunta sitoutuu suojelemaan,
LisätiedotVuotava obstetrinen potilas
Vuotava obstetrinen potilas Mari Saarikoski 4.10.2012 Anestesiasairaanhoitaja, kätilö Maailmassa KUOLEE vuosittain 287.000 naista raskauden ja synnytyksen aikana WHO UNICEF UNFPA Verenvuodon toteaminen
LisätiedotIsä Synnytyksessä. Näin valmistaudut ennalta
Isä Synnytyksessä Näin valmistaudut ennalta Synnytyksen pohtiminen ja jännittäminen ennakkoon on sallittua myös miehelle synnytyspelko ei ole vain äidin asia. Tulevassa synnytyksessä voivat askarruttaa
LisätiedotLaulaen synnyttämään!
Laulaen synnyttämään! Synnytyslaulukurssin suunnittelu ja toteutus Emilia Alho Opinnäytetyö Joulukuu 2016 Kulttuuriala Musiikin koulutusohjelma Musiikkipedagogi (JAMK) Kuvailulehti Tekijä(t) Alho, Emilia
LisätiedotVanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla
POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on
LisätiedotONNEKSI OLKOON! Olet matkalla kohti elämäsi ehkä suurinta muutosta, matkalla äidiksi tulevalle lapsellesi.
NUOREN ODOTTAJAN OPAS Tuisku Koskela & Suvi Rasku 2010 SISÄLTÖ: ONNEKSI OLKOON!... 1 NEUVOLAKÄYNNEISTÄ... 2 MATKAAN MUKAAN RAKKAUS JA ÄITIYSPAKKAUS!... 3 ONKO KAIKKI HYVIN?... 4 RASKAUSAJAN MIELENMYLLERRYKSESTÄ...
Lisätiedot