Eteen- ja taaksepäin nuolinäppäimillä ( ) ( ), (esc) siirry Adobe Acrobat normaalitilaan Lapsen huoltajuusdiskurssi yhteiskunnallisessa toiminnassa ja keskustelussa Suomen lain ja lapsitutkimuksen näkökulmasta Miika Lehtonen 2003
Isä Lapsen huoltajuuskäsitys ydinperheessä eri diskursitasoilla Äiti Rakkaus- ja kiintymyssuhde (attachment / bonding) Lapsi-aikuinen Aikuinen-aikuinen
Lapsen huoltajuuskäsitys yleisesti eri diskursitasoilla Isä Äiti Rakkaus- ja kiintymyssuhde (attachment / bonding) Lapsi-aikuinen
Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Lapsen huoltajuuskäsitys diskursitasoilla
Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Lapsen huoltajuuskäsitys diskursitasoilla Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi
Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Lapsen huoltajuuskäsitys diskursitasoilla Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta
Lapsen huoltajuuskäsitys diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Nämä ovat diskursseja jotka eivät edusta lapsen etua ja ovat rakenteellista väkivaltaa lapsia ja miehiä kohtaan
Lapsen huoltajuuskäsitys diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Nämä ovat diskursseja jotka eivät edusta lapsen etua ja ovat rakenteellista väkivaltaa lapsia ja miehiä kohtaan Nykyinen keskustelu, diskurssi lasten huoltajuudesta liikkuu vain näillä tasoilla
Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Lapsen huoltajuuskäsitys ydinperheessä eri diskursitasoilla Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Nämä ovat diskursseja jotka eivät edusta lapsen etua ja ovat rakenteellista väkivaltaa lapsia ja miehiä kohtaan Nykyinen keskustelu, diskurssi lasten huoltajuudesta liikkuu vain näillä tasoilla
Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Lapsen huoltajuuskäsitys ydinperheessä eri diskursitasoilla Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti portinvartijana lapsen ja isän suhteessa Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Äiti portinvartijana lapsen ja isän suhteessa Nämä ovat diskursseja jotka eivät edusta lapsen etua ja ovat rakenteellista väkivaltaa lapsia ja miehiä kohtaan Nykyinen keskustelu, diskurssi lasten huoltajuudesta liikkuu vain näillä tasoilla
Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi
Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus
Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Isä lapsen lähivanhempana
Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Äiti lapsen lähivanhempana
Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus
Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa
Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi
Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti lapsen lähivanhempana
Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti lapsen lähivanhempana Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta
Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti lapsen lähivanhempana Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Äiti lapsen lähivanhempana, isä kokonaan poissa
Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti lapsen lähivanhempana Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Äiti lapsen lähivanhempana, isä kokonaan poissa Nykyinen keskustelu, diskurssi lasten huoltajuudesta liikkuu vain näillä tasoilla
Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti lapsen lähivanhempana Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Äiti lapsen lähivanhempana, isä kokonaan poissa Nämä ovat diskursseja jotka eivät edusta lapsen etua ja ovat rakenteellista väkivaltaa lapsia ja miehiä kohtaan Nykyinen keskustelu, diskurssi lasten huoltajuudesta liikkuu vain näillä tasoilla
Meidän tulee päästä tilanteeseen missä mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla keskustelu alkaa oikeasti lain kirjaimen ja hengen mukaisesti lapsen edusta ja vanhempien tasa-arvosta lapsen huoltajina Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Äiti lapsen lähivanhempana, isä kokonaan poissa
Erovanhemmuus lapsen toiseen vanhempaan olevaa, kehittyvää tai muodostuvaa kiintymyssuhdetta rakentavana tai tuhoavana psyykkisenä ja toiminnallisena vuorovaikutuksena Lapsen kiintymyssuhdetta toiseen vanhempaan ja sukuun tukeva tai vieraannuttava psyykkinen ja toiminnallinen vuorovaikutus
Lapsen kiintymyssuhdesysteemi ydinperheessä osana ekologista teoriaa Kiintymyssuhdesysteeminen taso
Sisarukset Media
Sisarukset Media
Sisarukset Media
Isovanhemmat Muut sukulaiset Kaverit Päivähoito Lähiystävät Naapurit Koulu Harrastusviiteryhmät Muut viiteryhmät Äiti Muu(t) lähihoitaja(t) Sisarukset Isä Koulu Muut viiteryhmät Isovanhemmat Muut sukulaiset Päivähoito Lähiystävät Naapurit Kaverit Harrastusviiteryhmät
Isovanhemmat Muut sukulaiset Kaverit Päivähoito Lähiystävät Naapurit Koulu Harrastusviiteryhmät Muut viiteryhmät Äiti Muu(t) lähihoitaja(t) Sisarukset Isä Koulu Muut viiteryhmät Isovanhemmat Muut sukulaiset Päivähoito Lähiystävät Naapurit Kaverit Harrastusviiteryhmät
Talous Talous Sosiaalipalvelut Isovanhemmat Muut sukulaiset Kaverit Päivähoito Lähiystävät Naapurit Työelämä Koulu Harrastusviiteryhmät Muut viiteryhmät Äiti Muu(t) lähihoitaja(t) Sisarukset Isä Koulu Muut viiteryhmät Isovanhemmat Muut sukulaiset Päivähoito Lähiystävät Naapurit Kaverit Harrastusviiteryhmät Sosiaalipalvelut Työelämä
Talous Talous Sosiaalipalvelut Isovanhemmat Muut sukulaiset Kaverit Päivähoito Lähiystävät Naapurit Työelämä Koulu Harrastusviiteryhmät Muut viiteryhmät Äiti Muu(t) lähihoitaja(t) Sisarukset Isä Koulu Muut viiteryhmät Isovanhemmat Muut sukulaiset Päivähoito Lähiystävät Naapurit Kaverit Harrastusviiteryhmät Sosiaalipalvelut Työelämä
Talous Talous Sosiaalipalvelut Isovanhemmat Muut sukulaiset Kaverit Päivähoito Lähiystävät Naapurit Työelämä Koulu Harrastusviiteryhmät Muut viiteryhmät Äiti Muu(t) lähihoitaja(t) Sisarukset Isä Koulu Muut viiteryhmät Isovanhemmat Muut sukulaiset Päivähoito Lähiystävät Naapurit Kaverit Harrastusviiteryhmät Sosiaalipalvelut
Mistä ei puhuta?
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Ihmisen kiintymyskäyttäytyminen on perusmuodossaan biologista vaistotoimintaa. Vaaratilanteissa tai halutessaan hoivaa lapsi hakeutuu aikuisen läheisyyteen saadakseen turvaa, hoivaa ja lohdutusta. Aikuisen sensitiiviset ja johdonmukaiset reaktiot lapsen hätään suojaavat kehittyvää keskushermostoa liialliselta stressiltä ja siihen liittyen keskushermoston kehitykselle haitallisilta korkeilta kortisolipitoisuuksilta ja ovat turvallisen kiintymyssuhteen perusta. Lapsella on erillinen kiintymyssuhde äitiin ja isään. Nämä suhteet eivät aina ole samantyyppisiä, mutta ne ovat molemmat tärkeitä ja eri muodoissaan voivat tasapainottaa toisiaan. Näissä suhteissa lapselle rakentuu ns. sisäisiä työskentelymalleja, jotka ovat merkittävällä tavalla sekä lapsuusajan psyyken että hänen myöhemmän minuutensa perusta.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Useimmiten molemmat vanhemmat ovat ns. turvallisen kiintymyksen kohteita, lapsesta riippuen hieman eri tavoilla. Van Ijzendoorn ja de Wolff (1997) analysoivat 14 tutkimusta, joiden aineistoissa oli yhteensä 950 perhettä. Hiukan alle puolessa perheistä (45 %) lapsen suhde kumpaankin vanhempaan oli turvallinen. Muut kolme vaihtoehtoa olivat melko tasaisesti edustettuina: turvaton suhde molempiin 17 %, turvallinen suhde äitiin ja turvaton isään 18 % ja turvaton suhde äitiin ja turvallinen isään 20 %.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Jo vauvaiässä lapsi kykenee solmimaan merkittävän valikoivan kiintymyssuhteen kolmen-neljän aikuisen kanssa. Lapselle on tärkeää saada kiintyä syntymästään lähtien useaan häntä hoitavaan aikuiseen. Tällaisessa ympäristöissä elänyt turvallisesti kiintynyt lapsi on asunut ympäristöissä, jossa asiat ovat tapahtuneet johdonmukaisesti ja jossa tunteiden ilmaiseminen on johtanut hoivaajien myötätuntoiseen lähestymiseen ja sitä seuraavaan huojennukseen eikä hän ole joutunut väkivalloin luopumaan hänelle tärkeistä kiintymyksen kohteista. Voidaan todeta, että usein emotionaalinen kiintymyssuhdeympäristö on fyysistä tärkeämpi. Tällaisista ympäristöistä tulevat turvallisesti kiintyneet lapset osaavat käyttää ihmissuhteissaan sekä järkeä että tunnetta; he ovat empaattisia ja usein toveripiirissäkin suosittuja.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Jopa alle vuoden ikäinen lapsi hahmottaa kolmenkeskisiä suhteita. Myös toinen vanhempi on myös psyykkisesti edustuneena jokaisen vanhemman mielessä ja myöhemmin myös kielessä vaikuttamassa suhtautumisessa lapseensa. Kiintymyssuhteitakin tulisi tarkastella systeemisesti ja yhteydessä muihin elämäntilanteeseen vaikuttaviin tekijöihin. Myös muu lapselle läheinen, kuten rakastava isovanhempi voi olla lapsen tärkein turvallisuuden lähde. Turvattomat kiintymyssuhteet kaventavat psyykkistä liikkuma-alaa, lisäävät riskiä nuoruudessa suuntautua eri tyyppisiin ei rakentaviin sosiaalisiin verkkoihin kodin ulkopuolella ja niiden vaikeat muodot ovat yhteydessä myöhemmän kehityksen ongelmiin ja psykopatologiaan sekä altistavat myös aikuisiässä muille riskitekijöille, kuten runsaalle alkoholinkäytölle, stressille ja heikommille aikuisiän sosiaalisille suhteille ja vähäisemälle sosiaaliselle tuelle, jopa väkivallalle.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta On myös tärkeää, että lapselle muodostuu kuva häntä hyvin hoitavien ihmisten erisukupuolisuudesta, kuva siitä että sekä naiset että miehet ovat erityisesti riittävän hyvän äitiyden ja isyyden kautta edustuneena psyykkisen kehityksen ja kasvun rakennusainena. Tätä kautta lapsi samaistuu sekä samaa, että erisukupuolta olevaan vanhempaan niin hoivan, kiintymyksen ja turvan kuin ohjaavan, rajoittavan kasvatuksen sekä leikin ja yhdessäolosta saatavan tyydytyksen ym. lähteinä. Nämä kokemukset paitsi auttavat rakentamaan psykososiaaliselta ja psykoseksuaaiselta kehitykseltään tervettä minuutta ja auttavat rakentamaan sukupuolisuuteen rakentavasti liittyviä sisäisiä työskentelymalleja.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Pahimmillaan nykyinen sosiaalitoimen huoltajuuden määrittämisen traditio tuottaa eräissä tapauksissa lapsia, joilla syntyy hyvin välttelevä kiintymyssuhde erilaisten hylkäämiskokemusten takia tai pahimmillaan ei ole syntynyt spesifistä kiintymyssuhdetta kehenkään äärimmäisen deprivaation ja lukuisien hylkäämiskokemusten johdosta. Kiintymyssuhde voi olla myös hyvin riippuvainen erilaisten hylkäämiskokemusten ja avo- tai avioerojen jälkeen, joissa lapsi käytännössä menettää usein tärkeän kiintymyksen kohteen. Äärimuodoissaan kiintymyssuhteiden vauriot voivat johtaa reaktiiviseen kiintymyssuhdehäiriöön (RAD). Häiriöstä on kaksi muotoa, estoton ja estynyt. Estottomassa muodossa lapsi suhtautuu valikoimattoman sosiaalisesti aivan tuntemattomiinkin ihmisiin; estyneessä muodossa hän on vetäytynyt kontaktien ulottumattomiin vältellen läheistä suhdetta kaikkiin ihmisiin.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Erityisesti omat vanhemmat ovat turvallisen kiintymyksen kannalta avainasemassa koska geneettinen samankaltaisuus ja lapsen odotus luo molemmille vanhemmille otollisen maaperän synkronisen vuorovaikutuksen ja sitä kautta turvallisen ja syvän kiintymyssuhteen ja rakkauden syntymiselle. Lapsen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on hyvin tärkeää ja hyväksi, että tärkeitä toisia [significant others], vanhempia ja hoitajia, on enemmän kuin yksi. Vallalla oleva äitimyytti lasten huoltajuudessa on vailla perusteita, jopa vahingollinen. Sekä isä, että äiti voivat imetystä lukuun ottamatta olla tasavertaisia vanhempia lapselleen. Pulloruokintakaan ei ole vaarallista. Mieluiten tietysti yhdessä, mutta myös erikseen. Isä voi luoda aivan samantyyppisen, joskus syvemmänkin kiintymyssuhteen lapseensa kuin äiti. Eräillä alueilla muun muassa Geigerin tutkimuksissa isien kyky vastata lapsensa tarpeisiin ylitti verrokkiryhmien äitien toiminnan vastaavassa tilanteessa.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Kiintymyssuhteesta ei tarvitse, eikä tulisi kilpailla. Erityisen tärkeää lapsen kannalta on se, että hänellä on useita turvallisia kiintymyssuhteita, se on hyväksi hänelle erityisesti ristiriitatilanteissa ja itsenäistyessä, jolloin hän voi säädellä paremmin kiintymystään ja psyykkistä etäisyyttä eri ihmisiin osana itsenäistymiskehitystä. Tämä korostuu erityisesti avo- tai avioerotilanteissa, joissa lasten pitkien kiintymyssuhteiden säilymisen tulisi olla edellä esitetysti etusijalla. Uusien kiintymyssuhdetutkimusten tulisi myös pikaisesti muuttaa myös kasvatusta ja erityisesti, vahvasti traditioihin ja asenteisiin tutkitun tiedon sijaan, perustuvia lastensuojelun sekä huoltajuuden määrittelyn työ-orientaatioita. Suomalaisen kasvatuksen ja myös yhteiskuntapolitiikan ihanteena on liian pitkään ollut lapsi, joka ei valita pienestä, ja jonka kiintymyssuhteita toisiin tärkeisiin ihmisiin, edes vanhempiin, äitiä lukuun ottamatta, ei juuri ole kunnioitettu.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta On haluttu karaista lapset joka merkitsee sitä että ihan pienestä asti on pyritty tietoisesti ja voimakkaasti opettamaan ettei pidä valittaa tai turvautua toisiin ihmisiin koska apua ei ole saatavilla tai sen kuitenkin menettää. Lapsen ihmissuhteita tärkeisiin toisiin ei ole myöskään kunnioitettu. Tällainen karaiseva asenne tuottaa ja on osa kulttuurisesti siirtyvää vältteleväksi kiinnittymiseksi tai vältteleväksi kiinnittymysmalliksi psykologiassa kutsuttua ilmiötä, joka tarkoittaa sitä, että viimeiseen asti sukupolvesta periytyvä tapa pärjätä yksin, ettei ole tai saa olla riippuvainen toisesta, ja jos on, niin tuota suhdetta ei ainakaan kunnioiteta.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Kiintymyssuhteiden katkeamiset ja muut vaikeat lapsuudentapahtumat, joista vanhempien avo- tai avioero on keskeisin, lisää useiden tuoreiden tutkimusten mukaan myös aikuisiän pessimismiä ja masentuneisuutta. Aikuisiässä sattuneiden vaikeiden elämäntapahtumien jälkeen masentuneisuutta esiintyi todennäköisemmin niillä, jotka olivat kokeneet vaikeita tapahtumia ja kiintymyssuhteiden katkeamisia lapsuudessa. Nämä lapsuuden tapahtumat altistivat myös muille aikuisiän riskitekijöille kuten runsaalle alkoholinkäytölle, vähäiselle sosiaaliselle tuelle ja koetulle stressille. Kun lapsiperhe joutuu vaikeaan elämäntilanteeseen, kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta molempia vanhempia pitäisi tukea erityisesti ylläpitämään läheisiä suhteita lapsiin. Tästä näkökulmasta katsoen esimerkiksi nykyinen sosiaalitoimen toiminta on liian useissa tapauksissa kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta hyvin taitamatonta, jopa osin täysin vahingollista.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Myös muut lapsen kiintymyksen kohteet ovat silloin erityisen tärkeitä, esimerkiksi raskaassa avo- tai avioerotilanteessa kun moni kokee, ettei jaksa olla hyvä vanhempi voivat isovanhemmat, tädit, sedät tai kummisedät ja -tädit tai kuka tahansa lapselle läheinen voi silloin olla turvana ja täydentävänä kiintymyssuhdeobjektina lapsille ja auttaa vanhempia myös taakan kantamisessa. Kiintymyssuhdekokemuksilla ja muilla siihen liittyvillä suojaavilla tekijöillä on erityisen suuri merkitys lapsen ja nuoren myöhemmän mielenterveyden kannalta: Hyvä suhde ja kiintymyssuhde vanhempiin lapsuudessa suojaa pessimismiltä vaikeita tapahtumia lapsuudessa kokeneilla, jopa siten että vanhempien avioeron kokeneilla aikuisiän optimismi oli muita todennäköisempää silloin kun suhde ja kiintymyssuhde vanhempiin myös avioeron jälkeen oli ollut läheinen ja lämmin. Nämä kiintymyssuhteet säilyvät kuitenkin vain riittävässä lapsen ja vanhemman arjen yhdessäolossa.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Kiintymyssuhteiden vauriot näkynevät myös surullisella tavalla avioerotilastoissamme, mottona ei ole liian usein yhteistyö ja yhdessä pärjääminen vaan kiintymyssuhdevauriot sävyttävät myös aikuisten elämää estäen aitoa sitoutumista sekä puolisoihin että myös surullista kyllä aina edes lapsiin. Ei olla positiivisella tavalla riippuvaisia toisesta edes parisuhteissa. Tämä kotivammaisuus tai äiti- ja isävammaisuus joita käsitteitä ensimmäinen TV-psykiatrimme Eero Paloheimo jo aikanaan käytti, periytyy surullisilla tavoilla sukupolvista toisiin ellei joku sukupolvi ryhdy sitä katkaisemaan. Avo- ja avioerot ovat siis lasten kiintymyssuhteiden kannalta äärimmäisiä riskitekijöitä. Niillä on myös surullisella tavalla kierteenomainen tapa lisätä avioeron kokeneen lapsen omien parisuhteiden ongelmia aikuisena.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Erokierrettä selittäänee tutkimusten mukaan myös vanhempien suhteen seuraaminen ja siitä oppiminen. Lapset oppivat parisuhteeseen liittyviä vuorovaikutusmalleja, arvoja ja asenteita vanhemmiltaan, muun muassa sen mitä tarkoittaa toiseen sitoutuminen. Nämä mallit saattavat heijastua myöhemmin omissa suhteissa. Tutkimusten mukaan esimerkiksi eronneissa perheissä kasvaneet lapset eroavat aikuisena muita herkemmin. Monet vanhempiensa eron kokeet lapset vannovat, etteivät heidän lapsensa joudu kokemaan samaa, mutta ilmiö siirtyy valitettavan usein sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi amerikkalaistutkimuksissa havaittiin, että jos toinen puoliso tulee eroperheestä, voi se nostaa perheen hajoamisen riskin kaksinkertaiseksi. Jos vanhempien ero on molempien taustalla, nostaa se riskin kolminkertaiseksi verrattuna ehjien perheiden lapsiin.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Avo- tai avioeron yleisyys on Suomessa kasvanut ja on nykyisin Euroopan suurimpia, minkä takia entistä harvemmat suomalaislapset saavat kokea äidin ja isän pysyvän suhteen. Avioero aiheuttaa monia muutoksia lapsen elämään, ja sen erityinen riski lapsen kannalta on, että äidin ja isän suhteen kariutuminen vaarantaa lapsen suhdetta poissa olevaan vanhempaansa, yleisimmin isään. Myös uusperheiden solmimis- ja hajoamisvaiheet ovat lapselle kiintymyssuhdeteoreettisesti tarkastellen riskitekijä. Jokainen ero uudesta vanhemman kumppanista häiritsee useimmiten myös lapsen kehitystä. Toisaalta ero voi olla lasten kannalta myös hyvä ratkaisu, jos liittoa kuormittaa vakavat ristiriidat. Mutta aivan yhtä vakavat seuraukset lapselle voi olla eroon päätymisestä silloin, kun vanhempien väliset ristiriidat ovat varsin pieniä. Olisi pikaisesti pyrittävä myös ilmiön ennaltaehkäisyyn näiden ristiriitojen ratkaisun tukemisen kautta.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Yksinhuoltajuus myös helposti altistaa erityisesti äitejä, mutta varmasti myös isiä joko paineiden alla huolehtimaan puutteellisesti tai vastaavasti sitomaan lapsiaan ja hakemaan heistä myös korvaajaa hajonneelle parisuhteen tunnetyhjiölle mikä voi vahingoittaa lasta. Pahimmillaan äiti kasvattaa poikalapsestaan tai isä tyttölapsestaan itselleen puolison korvikkeen, joka muodostaa psyykkistä insestisuhdetta lähellä olevan rakennelman ja vahingoittaa lasta syvästi. Jo Winnicott 1964 puhui siitä, kuinka kaksi vanhempaa tasoittaa ja turvaa lapsen tervettä kasvua ja kehitystä.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Suuri riski on myös siinä, että toinen huoltaja, tyypillisesti äiti pyrki solmimaan lapsensa kanssa lapsen sukupuolesta riippumatta liittolaisuussuhteen jonka tehtävänä on sulkea toinen vanhempi, tyypillisesti isä, tämän suhteen ulkopuolelle ja pyrkiä kaikin tavoin haavoittamaan ja loukkaamaan häntä. Tällainen äiti hautoo itse kostoa entistä puolisoaan vastaan ja vetää lapsensa tuhoisalla, lasta vahingoittavalla tavalla tähän toimintaan. Pahimmillaan lapsi toistaa aikuisiässä lapsuudessa kokemiaan traumoja useaan otteeseen eri ihmisten kanssa joko naisena tai miehenä, siinä voi olla yksi syy ja mekanismi myös avioerojen jatkuvaan kasvuun, jota ei sen arkaluontoisuudesta johtuen haluta tunnustaa.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Myös toisen vanhemman, tyypillisemmin isän puute näkyy eri tavoin, kuten esimerkiksi väestöliiton psykologi Raisa Cacciatore toteaa, kunhan sitä vain viitsitään tai halutaan tutkia. Isän puute näkyy sekä tytöillä, että pojilla. Enemmän kuitenkin pojilla. Se näkyy poika- ja tyttölapsilla eri tavoilla. Poikalapsen erityinen riski on siinä, että joko hän menettää miehisen identiteettinsä rakentamiseen tarvittavan mies- ja isyyskokemuksen tai hän pyrkii suojautumaan naisten maailmaa vastaan, joka yrittää tukahduttaa hänen sukupuolisuuttaan, menemällä erilaisten kaikkivoipaisuuskuvitelmien ja karrikatyyrimäisen mieheyden taakse, jonka malleja esim. mediasta tai tietokonepeleistä ei tarvitse kauan etsiä. Sieltä voi poimia karrikatyyrimieheyden huonoimmat piirteet: Kovuuden, tunteettomuuden ja aggressivisuuden jopa väkivallan.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Silloin ei ole mikään ihme, että esim. Joidenkin tutkimusten mukaan yksinhuoltaja(äidin) pojalla voi olla kahdeksankertainen riski syyllistyä karrikatyyrimiehen persoonaan kuuluviin rikoksiin kuten väkivaltaan. Useissa tutkimuksissa on toistettu sama tutkimustulos, että aikuisiällä hyvin elämässä selvinneillä lapsilla on ollut oman kokemansa ja kertomansa mukaan hyvä suhde sekä isäänsä että äitiinsä. Heikoimmin elämässään selviytyneillä on taas useimmin huono tai puuttuva lapsi-vanhempisuhde erityisesti samaa sukupuolta olevaan vanhempaansa tai se puuttuu kokonaan, ja toiseksi huonoimmin selviytyneillä huono tai puuttuva suhde vastakkaista sukupuolta edustavaan vanhempaansa.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Avioerojen ja tilastoimattomien avoerojen määrä on Suomessa kasvanut ja on nykyisin Euroopan suurimpia, minkä takia entistä harvemmat saavat kokea isän ja äidin pysyvän suhteen. Avioero aiheuttaa monia muutoksia lapsen elämään ja sen erityinen riski on, että äidin ja isän suhteen kariutuinen vaarantaa lapsen suhteen poissa olevaan vanhempaansa, yleisemmin isään. Eron puolisosta ei kuitenkaan tule koskaan tarkoittaa lapsen eroa vanhemmastaan. Tutkija Jouko Huttunen on puhunut samasta asiasta ohenevana isyytenä. Elatusrästien suuri määrä - vuosi sitten puoli miljoonaa euroa - kielii pois muuttaneiden vanhempien vähäisestä huolenpidosta. Sen tilalla on lapsen suru ja kaipaus yleisimmin isää kohtaan.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Kun vanhemmat päätyvät eroon niin uusin tieteellinen näyttö tukee avioerotilanteiden jälkeen erityisesti kahden kodin mallia. Lapset, jotka kokevat jaetun vanhemmuuden, voivat paremmin kuin ne avioerolapset, jotka - syystä tai toisesta - ovat pääasiassa toisen vanhemman hoidossa. Todennäköisin syy tähän tilanteeseen on se, että jaetun vanhemmuuden ratkaisut säilyttävät lasten pitkät ja tärkeät emotionaalisesti syvät kiintymyssuhteet molempiin vanhempiin. Itse asiassa kummankin luona asuvat lapset kehittyvät yhtä tasapainoisiksi kuin ehjien perheiden lapset. Kiistaton tosiasia on, että lapsi kehittyy tasapainoisimmin perheissä, joissa lapsilla on läheinen ja turvallinen suhde vanhempiin ja joissa vanhemmat valvovat lasta riittävästi ja pitävät hänestä huolta. Sama pätee myös avioeron jälkeen.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Lapset, jotka jakavat arjen tasapuolisesti äidin ja isän kanssa, kokevat muita avioerolapsia useammin kummankin itselleen läheiseksi. Läheinen suhde, joka syntyy psyykkisellä tasolla kiintymyssuhteesta ja tuottaa sitä. Se syntyy kuitenkin vain riittävästä arjen yhdessäolosta ja yhdessä tekemisestä. Se edellyttää taas riittävää lapsen ja vanhemman mahdollisuutta arjen yhdessäoloon. Juuri arjessa lapsi voi kokea aidon huolenpidon, kun vanhempi voi ohjata lasta niin älyn ja tunne-elämän alueilla kuin ihmissuhdetaidoissakin.
Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Sama on havaittu myös maassamme tehdyissä laajoissa ihmisen elämänkaaren pitkittäistutkimuksissa sekä epidemiologisissa lapsuuden riski- ja suojaavia tekijöitä kartoittavissa tutkimuksissa. Keskeisiksi myönteistä kehitystä tukeviksi kasvuolojen piirteiksi todettiin hyvä suhde molempiin vanhempiin, vanhempien hyvä keskinäinen suhde, erityisesti lapsen hyvä suhde isäänsä ja äidin huolehtivuus ja kannustavuus sekä kielteinen suhde väkivaltaan ja ruumiilliseen kuritukseen. Ne luovat lapsilähtöistä kasvatusilmapiiriä. Läheinen suhde molempiin vanhempiin ennustaa lapsen suotuisaa sosioemotionaalista kehitystä, menestystä elämässä ja koulussa sekä psyykkistä hyvinvointia. Kiintymyssuhteet säilyttävän jaetun vanhemmuuden myönteiset vaikutukset ilmenevät eron jälkeen niin lapsuus- kuin nuoruusiässä ja myös aikuisuudessa. Myös vanhempien keskinäinen vuorovaikutus toimii paremmin kuin muissa avioeroperheissä.