Liikumiseen innostava ympäristö Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1
Ihminen voi neroudellaan kehittää mielikuvituksellisia apukeinoja elämänsä helpottamiseksi ja mukavuutensa lisäämiseksi. Hän pystyy vaikuttamaan häntä ympäröivän maailman ympäristötekijöihin, mutta hän ei pysty muuttamaan oman elimistönsä peruslakeja. Eräs niistä on: voimme vahvistaa lihaksiamme ja lisätä sydämemme työkykyä, jos niitä vaivataan, koulutetaan ja järkevästi kiusataan. Keskushermostomme ylin osa, aivokudoksemmekin, pystyy yhä korkeampiin suorituksiin, jos se siihen harjaannutetaan ja pakotetaan. Toiselta puolen elimet, joita ei käytetä, rappeutuvat ja veltostuvat. Urho Kaleva Kekkonen 1.1.1963 2
Liikkuva koulu Tavoitteena, että lapset oppisivat mahdollisimman paljon. Jotta oppimista tapahtuisi hyvin, tulee lasten keho ja aivot olla hyvässä fyysisessä kunnossa. 3
Mitkä asiat liikuttavat lapsia? Ohjattu liikunta? Englannissa kellotettu keskimäärin 5 minuuttia reipasta liikuntaa. Yhdysvalloissa 9% liikuntatunnista aktiivista liikuntaa Omatoiminen liikunta? Tytöt ja vähän liikkuvat hyötyvät ohjatusta toiminnasta Rakennettu ympäristö? Tyhjä asfaltti synnytti eniten liikettä 4
Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja perusopetuksen opetussuunnitelma tukevat liikuntaa Mahdollisuus liikkumiseen on lapsen oikeus. Liikunta on yksi varhaiskasvatuksen tavoitteista ja mainittu myös yhteistyövelvoitteissa (Sivistysvaliokunnan mietintö 29/2014) Mahdollista lapsen liikkuminen: 1. Aikaa 2. Tilaa/olosuhteet 3. Sisältöjä/inspiraatiota 5
Liikuttava ympäristö Hyvät liikuntaolosuhteet houkuttelevat ja haastavat omaehtoiseen liikuntaan Turvallisia 6
Hyviä käytäntöjä! Tanssikallion päiväkoti, Hyvinkää, sport.fi/video 7
Vantaan peruskoulujen sisätilaprojekti 2012-2014 Mikko Perttinä esitteli rehtorikokouksessa Ahmon koulun ratkaisuja (pingispöydät, kuntosali, kiipeilyseinä, ES-tila) 19 peruskoulua lähettivät omat suunnitelmansa Liikuntapalvelut lähtivät mukaan toteuttamaan näitä Budjetti n. 1000 / koulu 8
Ahmon koulu 9
Ylästön koulun projekti 10
Ylästön koulu 11
Käyttämätön varastotila uuteen käyttöön 12
Ylästön koulu 13
Kiipeilyseinän turvallisuusvaatimukset Koulujen sisäkiipeilyseinien on noudatettava julkisten liikuntapaikkojen liikuntavälineiden turvallisuusvaatimuksia (SFS-EN 15312) ja leikkivälineiden turvallisuutta koskevaa standardia (SFS-EN 1176). Jalkaotteet eivät saa olla yli 60cm korkeudella Lattian tulisi vaimentaa iskuja hieman, esim. puulattia 14
Alusta ja turva-alue (SFS-EN 15312) Turvanormin mukaan putoamiskorkeuden ollessa alle 60 cm alustalle ei ole vaatimuksia. Jos putoamiskorkeus on yli 60 cm, mutta alle 100 cm, alustan tulee olla yhtä joustavaa kuin nurmikko, turvasora tai turvalaatat. Putoamiskorkeuden ollessa yli 100 cm alustan tulee olla joustaava turvasoraa, turvalaattoja tai kaarnaa. Kun putoamiskorkeus on alle 60 cm, ei turva-aluetta vaadita. Jos putoamiskorkeus on välillä 60 150 cm, on turva-alue 150 cm. Putoamiskorkeuden ollessa yli 150 cm on turva-alue 2/3 putoamiskorkeudesta, johon lisätään vielä 50 cm. Yli 300 cm:n putoamiskorkeudessa tulee käyttäjän olla varmistettuna köydellä. 15
Vantaan kiipeilyseinät 1. Rakennustarkastaja hyväksyy seinän ja kiinnitysmenetelmät 2. Kaupungin kirvesmiehet kiinnittävät otteet valmistajan ohjeiden mukaan 3. Ympäristötarkastaja tarkastaa kohteen turvallisuuden Käytöstä vastaa koulu Seinän ja otteiden kestävyydestä kaupunki 16
Rekolanmäen koulun seinä nr 1. 17
Rekolanmäen koulun seinä nr 2. 18
Länsimäen koulun seinä 19
Koivukylän koulun seinä 20
Mikkolan koulun seinä 21
Itä-Hakkilan koulun seinä 22
Veromäen koulun seinä 23
Pähkinärinteen koulun seinä 24
Koivukylän koulun pommisuojaprojekti 25
Pihamaalausprojekti 10 koululla, kevät 2015 26
Lattiateippaukset Pysyviä Väliaikaisia - rajateipit - maalarinteipit - lattiatarrat (laminoidut, kovaliima) - kontaktimuovi 27
28
29
30
Voimisteluvälineet aulatiloihin 31
Jumppamatto luokassa mahdollistaa kuperkeikat 32
Aktiivista istumista 33
Koko koulupäivä aktiiviseksi 34
Espoon Martinkallion pulpetiton luokka https://youtu.be/ihfhnt_ozog 35
Oppitunteja ulkona 36
Aktiiviset siirtymiset 37
Liikunnan lisääminen koulupäivään Kiina, osassa kouluja 30 min ohjattu yhteinen voimisteluhetki päivittäin koko koululle Jokainen lapsi osallistuu liikuntakerhoon tai harrastukseen koulu päätteeksi Liikuntakerhossa harjoitellaan miniolympialaisiin 38
Ruotsi, Bunkefloprojektet 1999 -> 250 lasta, 45 min ohjattua liikuntaa joka päivä liikuntatunnit, kävelyä, ulkopedagogiikkaa, leikkejä, jne. Tuloksia 4 vuoden jälkeen Etenkin tyttöjen luumassa lisääntyi ja tiheni Ylipaino oli yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen 9-10 vuotiailla Parempi keskittymiskyky, iloisempia oppilaita ja rauhallisempi koulu 39
Yhdysvallat, paljon erilaisia projekteja 40
Yhdysvallat, SPACED LEARNING Oppitunti 45min: 1. 10min nopeatempoinen diaesitys aiheesta 2. 10min taukotehtävä - jotain ihan muuta, cirkusta, askartelua piirtämistä jne. 3. Alle 10 min diaesityksen toisto, oppilaat täydentävät 4. 10min taukotehtävä - jotain ihan muuta, cirkusta, askartelua piirtämistä jne. 5. Alle 10 min kirjallinen koe, jossa opettaja seuraa kuka on oppinut ja mitä 41
Tanska (Hillerödin kunta) 1. Sosiaalisten taitojen kehittäminen liikunnan avulla 2. Hyvinvointi 3. Urheileminen 4. Tiedollinen ja taidollinen kehitys 5. Liikunta oppimisen välineenä Oppitunnin aikainen liikunta: - Taukojumpat - Ergonomia - Uuteen aiheeseen innostaminen - Kehollinen oppiminen - Aivojumpat - Terveysosaaminen / hyvinvointisuhde 42
TIEDONHAKU TEHTÄVÄ Tehtävä Välimatka Tieto 43
Ole mukana kehittämässä tulevaisuutta! Lähettäkää minulle 1 kuva siitä miten olette muokanneet luokkaasi tai käytäviä liikuntaan aktivoivaksi kristian.abacka@avi.fi Kuvat julkaistaan mm. liikkuvakoulu.fi sivuilla Kuva: Haukkamäen koulu, Karkkila, Kuvaaja: Salla 44