Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä
Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Päihdetiedotusseminaari 9.-12.9.2010, Praha Mira Roine, YTM, tutkija Tampereen yliopisto/jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskus etunimi.sukunimi@uta.fi
Vanhempien liiallista päihteidenkäyttöä kokeneet suomalaiset: ilmiön yleisyys - A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -kyselyt aikuisväestölle v. 1994, 2004 ja 2009: viimeisimmän kyselyn mukaan 23% suomalaisista kokee, että heidän lapsuudenkodissaan käytettiin liiallisesti päihteitä (v. 2004 vastaavasti 19% ja v.1994 16%). - THL:n Kouluterveyskysely: vuonna 2010 13% peruskoulun 8.-9.-luokkalaisista raportoi läheisen päihteidenkäytön aiheuttaneen ongelmia.
Vanhempien liiallista päihteidenkäyttöä kokeneet suomalaiset: ilmiön yleisyys Suomi juo (THL 2010): Juomatapatutkimuksen (v.2008) mukaan koti on vahvistanut paikkaansa suosituimpana juomisympäristönä. Kotona tapahtuneiden alkoholinkäyttökertojen osuus nousi 78 prosenttiin viikon kaikista käyttökerroista. Kotona juomisen yleistyminen tarkoittaa sitä, että lapset näkevät yhä enemmän alkoholinkäyttöä.
Lasinen lapsuus -ammattilaisselvitys - Internet-kysely lapsia työssään kohtaaville ammattilaisille (sosiaali-, varhaiskasvatus- ja opetusalat sekä nuoriso- ja terveystoimi). - Linkki kyselyyn lähetettiin emt. aloilla työskentelevien ammattiryhmien ammattiliittojen tai -järjestöjen jäsenistölle. - Kysely toteutettiin aikavälillä 13.1.-20.2.2010.
Kyselyyn vastanneet - Yhteensä 1550 vastaajaa - Vastaajista 95 % naisia, keski-ikä 43 vuotta - Kysely tavoitti parhaiten varhaiskasvatuksen parissa työskentelevät ammattilaiset (51 % vastaajista). Myös terveydenhuollossa (22 %) ja sosiaalialalla (15 %) työskenteleviltä saatiin hyvin vastauksia. - Vastaajien yleisimpiä ammattinimikkeitä olivat lastentarhanopettaja, lastenhoitaja, terveydenhoitaja ja kätilö. Tulokset kuvaavat luotettavimmin näitä ammattiryhmiä.
Vastaajien työurien pituudet
Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten kohtaaminen - 61% vastaajista kertoi kohdanneensa työssään viimeksi kuluneen vuoden aikana lapsia, joiden kotona arveli käytettävän liikaa päihteitä. Valtaosa näin vastanneista oli tavannut viime vuoden aikana useamman kuin yhden tällaisen lapsen. - 10% vastaajista ei osannut sanoa, oliko kohdannut työssään lapsia, joiden kotona käytetään liikaa päihteitä. - 29% vastaajista sanoi, ettei ollut törmännyt asiaan viimeksi kuluneen vuoden aikana lainkaan. - Useimmin ilmiöön olivat törmänneet terveydenhuollon ja nuorisotyön ammattilaiset.
Kuvio 1. Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten kohtaaminen
Kuvio 2. Kohdattujen lasten lukumäärä ammattialoittain
Lapsen tunnistaminen - Vastaajia pyydettiin valitsemaan valmiista vaihtoehdoista tai kertomaan omin sanoin, millä perusteella he olivat tunnistaneet vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivän lapsen. - Yleisimmin lapsen kotona kokema vanhempien liiallinen päihteidenkäyttö havaittiin lapsen oireista (48 % tapauksista). Useimmin mainittuja oireita olivat lapsen levottomuus (56 %), hermostuneisuus, ylivilkkaus ja itkuisuus (49 %) sekä turvattomuuden tunne (43 %). - Lapsi itse kertoi tilanteesta 28 prosentille vastaajista ja 17 prosentissa tapauksista vastaaja oli havainnut ongelman vanhemman olemuksen tai käytöksen perusteella.
Lapsen tunnistaminen Esimerkkejä avovastauksista Vanhempi yrittänyt tulla hakemaan päihtyneenä. (Erityislastentarhanopettaja) Kertoi että kotona ei ole koskaan muuta kuin kaljaa jääkaapissa. (Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja) Äidille ei meinattu saada tippaa ja heräsi epäilys huumeiden käytöstä, kun ei ollut kunnon suonia. (Kätilö)
Lapsen auttaminen - Ammattilaisilta kysyttiin, olivatko he auttaneet jotenkin lasta, jonka kotona arvelivat käytettävän liikaa päihteitä. 78 % ongelman havainneista kertoi tehneensä jotain tilanteen helpottamiseksi. - Useimmin mainittuja tilanteeseen puuttumistapoja olivat asiasta keskusteleminen omien työtovereiden (72%), lapsen vanhempien (60%) tai lapsen itsensä (47%) kanssa. - Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan tilanteeseen puuttumisen seurauksia. 48 % asiaan jotenkin puuttuneista arveli perheen saaneen apua ongelmiinsa ja 24 % uskoi lapsen tilanteen muuttuneen paremmaksi. Kuitenkin 31 % uskoi tilanteen pysyneen puuttumisesta huolimatta ennallaan.
Miksi tilanteeseen ei puututtu? - 22 % vanhempien liiallista päihteidenkäyttöä epäilleistä ammattilaisista ei puuttunut mitenkään tilanteeseen lasta auttaakseen. - Avovastauksissa tätä perusteltiin monin tavoin: Asia oli jo hoidossa (32 %) Tilannetta seurataan (20 %) Lapsi kuului eri ryhmään (päiväkodissa/koulussa) (13 %) Päihdeongelmasta vain epäily (11 %)
Miksi tilanteeseen ei puututtu? Esimerkkejä avovastauksista Ko. tapaus on tiedostetaan ja tarkkaillaan asteella. Puutumme tilanteeseen keskusteluin vanhempien kanssa mahdollisesti yhteistyössä lastensuojelun kanssa jos tilanne jatkuu tai pahenee. (Lastentarhanopettaja) Ei kuulu sellainen suora toiminta ja keskustelu tapoihini. (Kirkon nuorisotyönohjaaja) Tunnen voimattomuutta asian kanssa, mitkä olisivat oikea menettelytavat asian suhteen. (Kätilö)
Tietoa ongelman kanssa työskentelyyn tarvitaan - Kyselyssä selvitettiin edelleen, onko ammattilaisilla omasta mielestään tarpeeksi tietoa vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten auttamisesta. - Peräti 64 % kysymykseen vastanneista koki, ettei heillä ole aiheesta riittävästi tietoa. 19 prosenttia ei osannut ottaa kantaa ja vain 17 prosenttia oli sitä mieltä, että tietoa on tarpeeksi. - Erityisesti päihteidenkäytön puheeksiotto vanhempien kanssa koettiin vaikeaksi asiaksi. Tähän toivottiin yleisesti tukea esim. koulutuksista ja materiaaleista.
Kuvio 3. Kuinka helppona tai vaikeana pitää päihteidenkäytön puheeksiottoa vanhempien kanssa.
Tietoa ongelman kanssa työskentelyyn tarvitaan Työn tueksi ammattilaiset toivoivat koulutuksen ohella mm. erilaisia esitteitä ja muita materiaaleja seuraavista asioista: -tietoa päihteidenkäytön vaikutuksista lapseen -yhteystietoja ja käytännön ohjeita, selkeitä toimintaohjeita -lapsille sopivaa materiaalia -vanhemmille jaettavaa materiaalia Jonkinlainen tiivistelmä tai opas, jossa asiaa valotettaisiin lapsen kannalta. Avuksi keskusteluihin vanhempien kanssa. Lapsille tehtyjä materiaaleja, häpeän, pelon ym. tunteiden ym. käsittelyyn. Jotainhan jo olen nähnytkin, mutta lisääkin voisi olla. (Erityislastentarhanopettaja)
Miten Lasinen lapsuus vastaa ammattilaisten tiedontarpeisiin? - Syksyn aikana Lasinen lapsuus -koulutukset Hämeenlinnassa ja Mikkelissä (marraskuussa) sekä työryhmä syyskuussa Päihdepäivillä Espoossa - Ammattilaisille suunnattu verkkopalvelu www.lasinenlapsuus.fi - Osana Alkon Lastenseurassa ohjelmaa (www.lastenseurassa.fi) tuotettava työkirjanen varhaiskasvatuksen ammattilaisille julkistetaan valtakunnallisella ehkäisevän päihdetyön teemaviikolla (vko 45). Kirjasesta jaetaan näytekappale kaikkiin Suomen kuntiin. - Lisäksi työkirjanen tulee vapaasti ladattavaksi sekä lastenseurassa.fi- että lasinenlapsuus.fi -sivuille.
Miten Lasinen lapsuus vastaa ammattilaisten tiedontarpeisiin? Ammattilaiskyselyn tuloksista lisää tulossa mm. www.lasinenlapsuus.fi www.lastenseurassa.fi Tukea vanhempien päihteidenkäytöstä kärsiville nuorille: www.varjomaailma.fi Lisäksi aiheesta: Lapsuus päihteiden varjossa raportti (2010), toim. Mira Roine, Minna Ilva & Janne Takala (A-klinikkasäätiön Raportteja-sarja) Roine, Mira (2010): Verkkoympäristö vanhempien juomisesta kärsivien tyttöjen tuen tilana. Teoksessa Kirsi Pauliina Kallio, Aino Ritala-Koskinen & Niina Rutanen (toim.): Missä lapsuutta tehdään? Nuorisotutkimusverkosto, Helsinki.
Kiitos! mira.roine@uta.fi p. 040 5274 444