Pop in: Verkkopalvelut tunnuslukujen ja nuorten arvioiden näkökulmasta Tule kuulemaan lyhyt tietoisku, miltä verkkopalvelujen laatu näyttää nuorten antamien arvioiden kuin myös erilaisten nykyisin käytössä olevien tunnuslukujen valossa. Lyhyessä ryhmätyössä pohditaan, miten esille tulleet haasteet selätetään verkkopalveluja tuottavien tahojen yhteistyöllä. Anu Gretschel/Nuorisotutkimusverkosto Nuorisotyön tunnuslukujen verkostomainen kehittäminen -hanke Tampere 3.10.2014
Keskeisiä nuorisopalveluja kuvaavia tunnuslukuja (Peruspalvelujen tila -raportti 2014) Tavoite Nuorten aktiivinen kansalaisuus: Nuorten aloitekanava tms. järjestelmien kattavuus kunnista Nuorisovaltuustojen kattavuus kunnista ELY-keskusten kautta rahoitettu paikallinen harrastustoiminta, kerhojen määrä Nuorisokeskusten toimintapäivät Tavoite Nuorten sosiaalinen vahvistaminen: Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, osuus kunnista Työpajojen kattavuus kunnista Nuoria (alle 29v) työpajoissa Nuorten määrä, joihin etsivän nuorisotyö oli yhteydessä/joista pidempää etsivän nuorisotyön tukea tarvitsi Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista Tavoite Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista SAATAVUUS, LAATU, VAIKUTTAVUUS VERKKO- PALVELUISSA POTENTIAALISI A KÄYTTÄJIÄ OVAT KAIKKI NUORET
Pätevää tunnuslukua etsimässä: Hankehakemuksissa näkyy eroja reflektoivan ja tutkivan työotteen määrässä Laadukkaan verkkotyön taustalla suuri merkitys näyttää olevan reflektoivan ja tutkivan työotteen määrässä ainakin arviointiin osallistuneiden kuuden palvelun osalta (palataan näihin) niiltä osin kun heidän materiaaliinsa on tutkija ehtinyt tutustua
Reflektoivan ja tutkivan työotteen toteutumisen edellytykset rakenne: palvelua tuottavan organisaation oma tietotaito on hyvää tasoa, ja sitä lisätään verkostoitumalla ulospäin; toisaalta reflektoinnille ja päivittämiselle on varattu resursseja osana arkea prosessi: toiminta-ajatuksena jatkuva päivitys, jatkuva tarpeiden selvittäminen, jatkuva reagointi pysytään ajan tasalla nuorten, heidän vanhempien, ammattilaisten ja sidosryhmien, tutkimuskirjallisuuden sekä asiantuntijaraatien ja päätöksentekijöiden osoittamista tarpeista ja reagoidaan niihin ammatillisesti pätevästi lopputuloksen kokonaishallinta: palvelun kaikille osa-alueille on määritelty minimiperiaatteet, jotka palvelu saavuttaa tilanteessa kuin tilanteessa (minimiperiaatteita päivitetään aika ajoin), näin mikään osio ei romahda kun toisia kehitetään
Nuoret arvioivat kuutta verkkopalvelua/verkkomediaa Nuoret arvioivat keväällä kuutta verkossa nuorille suunnattua palvelua deliberatiivisen keskustelupäivämenetelmän avulla. Arvioinnin kohteena olivat Pelastakaa Lapset ry:n Netari, Rikosuhripäivystyksen nuorille suunnatut palvelut, Oulun kaupungin Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Napin ylläpitämä Nettinappi -palvelu, Väestöliiton nuorille suunnatut palvelut, MLL:n Nuorten Netti, Nuorten verkkolehti Kantti, jota julkaisee Seudullinen nuorten tieto- ja neuvontapalvelu JIBBO/Seinäjoen seudun kunnat (Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki). Arviointi huipentui keskustelutilaisuuteen 23.5 Oulussa, jossa paikalla oli kunkin palvelun tuottajia ja rahoittajia (Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Raha-automaattiyhdistys).
Kehittämistarpeiden top 10 nuorten mukaan Nuorten tekemän arvioinnin tulokset kiteytyivät seuraavaksi verkkopalvelujen kehittämisen top 10 kärjeksi: selkeä tarkoitus tiedetään kelle luotu eikä turhaa tavaraa; uudistuva; tarpeeksi tiheä päivittäminen; ulkoasu kutsuva nimi, hyvät kuvat, ulkoasu oleellinen sen kannalta, että haluaako sinne mennä uudestaan; foorumi + yhteisöllisyys pitää nähdä että muutkin käyvät; ammattilaiset keskustelemassa/vastaamassa; rentoa tekstiä, ei wikipedia-tyyliä; somea hyödynnetään monipuolisesti; kevyt mobiiliversio tieto pitää löytyä nopeasti ja vain asiaan liittyviä mainoksia.
Nuorten arvioiden hyödyntäminen - Väestöliiton esimerkki Väestöliitossa nuorten arvioita hyödynnettiin juuri valmistuneiden uusien nettisivujen testaamisessa: Nuorten arvioinnin mukaan asiat oli kirjoitettu sivuilla selkeästi. Vaikka tietoa on paljon, niin tekstiä jaksoi lukea. Lisäksi koettiin, että tieto löytyy helposti, sivut ovat yksinkertaiset ja selkeät. Tietoa oli nuorten mielestä tarpeeksi: kaikki oleellinen tieto oli esillä ja tietoa löytyi myös syvemminkin asioita. Saimme myös hyviä kehittämiskohteita (esimerkiksi liittyen sanakirjan esilläoloon ja linkityksiin nuorten mielestä tiedon pitäisi olla sillä sivulla, jolle on mennyt, eikä koko aikaa ohjata eteenpäin linkkien avulla) (Ote Väestöliiton hankeraportista 2014.)
Kehittäminen yksin. Kehittäminen yhteistyössä Monet (kenties kaikki) arviointiin osallistuneista palveluista ovat jo omaan palveluunsa tehneet muutoksia nuorten osoittamaan suuntaan. Esille tuli kuitenkin myös asioita, jotka vaativat palvelujen parantamista yhteistyössä: kuten nuorten esittämä kysymys, onko kaikkien palvelujen tarjottava samaa, kun toisaalta palveluita myös puuttuu kuten palvelu jo tavalla tai toisella töpänneille. Lisäksi keskustelussa nousi esimerkiksi tarve luotettavan palvelun tarjoajan tunnuksen luomiselle, jonka avulla luotettava palvelu erottuisi huijausmielessä tai vähemmällä ammattitaidolla tehdyistä.
Hankkeen etenemistä voi seurata ja siihen vaikuttaa esimerkiksi. Facebookin avoin ryhmä: Nuorisotyön tunnusluvut / Nuorisotutkimusseura Twitter: NT_tunnusluvut #NTtunnusluvut Nettisivut: www.nuorisotutkimusseura.fi/nuorisotyontunnusluvut
Hanketiimi Hankkeen vastuututkija, FT Anu Gretschel anu.gretschel@nuorisotutkimus.fi 040 516 9189 tutkija dos. Anne Puuronen anne.puuronen@nuorisotutkimus.fi tutkija, KM Pirjo Junttila-Vitikka pirjo.junttila-vitikka@nuorisotutkimus.fi Tutkimusapulainen, yhteisöpedagogi Eija Kauniskangas Tutkimusapulainen, yhteisöpedagogi Essi Helin tunnusluvut@nuorisotutkimus.fi Keskustelujen vetäjinä ja dokumentoijina toimivat myös FM, yhteisöpedagogi Tanja Hakoluoto, kulttuurituottaja Meiju Hiitola, YTM Ninni Taavitsainen, FM, HTM Emilia Valkonen ja YTM Kirsi Uusitalo.