Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 9 Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa jäsenet Veikko Tiihonen ja Tiina Kaartinen. Päätös Valittiin Veikko Tiihonen ja Tiina Kaartinen
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 2 (2) 80 Asianro 6459/05.03.01/2014 Itä-Suomen aluehallintoviraston lausunto- ja selvityspyyntö puheterapiahoidon tilanteesta Itä-Suomen aluehallintovirasto (ISAVI/1620/05.07.03/2011) on pyytänyt 6.9.2014 Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnalta lausuntoa ja selvitystä Kuopion puheterapiapalvelujen tämän hetken tilanteesta. Kuntoutuspäällikkö Maija Roine on laatinut selvityksen Kuopion puheterapiapalveluista ja palvelujen saatavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä tulevaisuudesta. Selvityksestä käy ilmi puheterapiapalvelujen monimuotoisuus sekä yhteistoiminta eri toimijoiden kanssa. Yli kuusi kuukautta ensimmäiselle puheterapiakäynnille odottavia oli syyskuussa 2014 vain yksi henkilö. Yli kolme kuukautta ensikäyntiä odottaneita oli yhteensä 15. Kuukausittain uusia asiakkaita ohjautuu palveluihin 30-60 henkilöä. Tänä syksynä onnistuneiden rekrytointien johdosta palvelujen saatavuus on parantunut. Kuntoutuspäällikkö Maija Roine: Kuopion kaupungissa on 2014 yhdeksän puheterapeutin vakanssia. Vuonna 2013 Nilsiän liittyessä Kuopioon, saatiin yhdeksäs puheterapeutti. Kaikilla vakansseilla on nyt tehtävän hoitajat, myös pidempi sijaisuus on saatu täytettyä elokuussa 2014. Lisäksi osa-aikasijaisuutta hoitaa määräaikaisesti loppuvaiheen puheterapeuttiopiskelija puheterapeuttiharjoittelijana. Puheterapeutteja kouluttavien yliopistojen logopedian opiskelijoille on tarjottu neljän kuukauden opintoihin liittyvää käytännön harjoittelujaksoa puheterapiayksikössä ajatuksella, että opiskelijat valmistuttuaan hakeutuisivat alueelle töihin. Näistä opiskelijoista on heidän valmistuttuaan puheterapeuteiksi saatu vuosittain rekrytoitua pidempiin kokoaikasijaisuuksiin joitakin henkilöitä. Kuopion kaupungin kuntoutuspalveluiden puheterapiassa on ollut vuosia vaikeutta saada puheterapeutteja osa-aikasijaisuuksiin tai lyhyempiin sijaisuuksiin vähäisten hakijoiden vuoksi. Lisäksi viime vuosina on puheterapeutteja jäänyt eläkkeelle tai irtisanoutunut, jolloin on syntynyt viivettä vakituisen tehtävän täyttämisessä. Hakijoita vakituisiin tehtäviin on ollut yleensä vain 1-2 puheterapeuttia. Kuopion kaupunki hankkii isäntäkuntamallin mukaisille yhteistyökunnille, Maaningalle ja Tuusniemelle, ostopalveluna puheterapiapalvelut. Kuopiolaisten puheterapiapalvelut on tuotettu pääosin omana toimintana. Vuosittain kuopiolaisille on ostettu yksityisiltä puheterapeuteilta palveluja 16-30 henkilölle vuosittain. Palvelujen hankkimisessa ostopalveluna on ollut myös ajoittaista vaikeutta palvelujen vähäisen saatavuuden vuoksi. Myös yksityissektorilla toimiville puheterapeuteille pääsyä on joutunut ajoittain odottamaan. Puheterapiapalvelujen kilpailutuksessa 2013 määräaikaan mennessä tarjouksen jätti vain yksi palvelun tuottaja. Tämä kertoo osaltaan, että yksityiset puheterapeutit työllistyvät mm. KELAn kuntoutusasiakkaista sekä muiden palveluista kilpailevien kuntien puheterapia-asiakkaista. Puheterapiapalveluja on ostettu niiltä palvelun tuottajilta, joilta puheterapiapalveluja on ollut mahdol-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 3 (3) lista hankkia vaikka vain yksi palveluntuottaja on ostosopimuksen piirissä. Yksityisissä yrityksissä toimivilla puheterapeuteilla ei ole kattavaa välineistöä toteuttaa puheterapeuttisia tutkimuksia, joten tutkimukset on toteutettu pääosin omana toimintana. joitakin tutkimuksia on pystytty hankkimaan ostopalveluna. Ostopalveluina on hankittu pääosin terapioita ja ohjaamista. Puheterapiapalveluun hakeudutaan lasten neuvoloiden lähettämänä tai lääkärin lähetteellä tai erikoissairaanhoidosta. Palvelujen piiriin on otettu ilman lähetettä lapsia, joilla esim. huoltajat ovat olleet huolissaan puheen ja/tai kommunikaatioin kehityksestä. Vuosittain Kuopion kaupungin puheterapiassa on ollut keskimäärin 1000 asiakasta vuosittain. Palveluihin kuuluu puheterapeuttinen tutkiminen, ohjaaminen ja terapia. Puheterapiatutkimuksiin, ohjaukseen ja terapiaan pääsyyn on kiinnitetty erityistä huomiota, jotta palvelu toteutuisi mahdollisimman oikea-aikaisesti. Resursseja on kohdennettu puheterapiatutkimuksiin, puheterapeuttiseen ohjaukseen ja terapioihin, jotta palvelu toteutuisi kohtuullisessa ajassa. Toiminnassa on myös jaksotettu pidempiä, vuosia kestäviä terapioita kuntoutumistulosten vaarantumatta, jolloin vuosittain terapiassa on voinut käydä enemmän asiakkaita. Odotusaikoja on seurattu erillisellä raportoinnilla tulleiden palvelupyyntöjen saapumispäivämäärän mukaan. Puheterapian ensimmäiselle käynnille 6-7 kuukautta odottaneita on vuonna 2014 ollut 1-4 henkilöä kuukausittain, keskimääräisesti 1,5 henkilöä kuukausittain. Syyskuussa 2014 yli kuusi kuukautta ensimmäiselle puheterapiakäynnille odottavia oli vain yksi henkilö. Yli kolme kuukautta ensikäyntiä odottaneita oli yhteensä 15. Odotusajat ovat syksyllä 2014 lyhentyneet keväästä 2014, kun sijaisuudet on saatu täytettyä. Palvelun kysynnässä on kuukausittaisia vaihteluja niin, että kesäaikaan palvelukysyntä on vähäisempää kuin muina kuukausina. Tämä on auttanut osaltaan tasoittamaan odotusaikoja. Puheterapeuttiseen tutkimukseen liittyy aina kuntoutujan, perheen ja lähiyhteisöön kuuluvien henkilöiden ohjaaminen, mitä ennen terapian alkua voidaan kotona ja päivähoidossa toteuttaa. Toiminnassa on jatkettu muiden toimijoiden, kuten neuvoloiden ja päivähoidon henkilöstön valmiuksien tukemista lapsen puheen ja kommunikaatioin kehittymisessä tuottamalla materiaalia em. ammattilaisille työn tueksi sekä järjestämällä heille mm. puheen ja kommunikaatioin kehittymisen tukemiseksi koulutusta. Perheiden ohjaamiseen kotona toteutettavien harjoitusten toteuttamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota. Puheterapeuttien valmiuksien vahvistamista tähän on tuettu täydennyskoulutuksessa. Puheterapeuttista harjoittelua on toteutettu jossakin määrin pariterapiana silloin, kun kuntoutumisen tavoitteet ovat olleet yhteneväiset. Pienryhmässä toteutettava puheterapeuttinen ohjaus ja terapia on vähäistä puheen- ja kielenkehityksen tai kommunikaatioin sekä nielun alueen ongelmien monimuotoisuuden vuoksi. Puheterapeuttinen tutkimus on aina yksilöllistä ja edellyttää useamman käynnin paitsi tavanomaisissa lasten äännevirheissä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että puheterapeuttien vaihtuvuus ja pätevien puheterapeuttienheikko saatavuus sekä yksityissektorin puheterapeuttien palveluluista Kelan ja muiden kuntien kanssa kilpaileminen on vuosia vaikeuttanut palvelutarpeeseen vastaamista Kuopiossa. Vaihtuvuuteen on vaikuttanut mm. halu siirtyä yksityissektorin palvelukseen, muutto toiselle paikkakunnalle tai eläkkeelle siirtyminen. Ostopalveluilla on pyritty osin tasaamaan palveluvajetta. Puheterapeuttiharjoittelijoiden aktiivisella ohjaamisella ja näiden myönteisillä kokemuksilla Kuopion kaupungin puheterapiayksikössä on pystytty saamaan sijaisuuksiin puheterapeutteja. Vakituisiin puheterapeuttien tehtäviin on ollut ainakin 1-2 pätevää hakijaa. Kuopion kaupungin kuntoutus-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 4 (4) palveluissa kiinnitetään edelleen huomioita puheterapeuttien saatavuuden varmistamiseen ja hyvään imagoon puheterapeuttiyhteisönä. Lisäksi puheterapian palvelumuotoja ja yhteistoimintaa lapsen kasvua ja kehitystä tukevien tahojen sekä sairaalan henkilöstön kanssa kehitetään edelleen niin, että puheen ja kommunikaation harjoittelu arjessa olisi riittävää ja lasten kehittymistä ja kuntoutumista tukevaa. Valmistelija Jari Saarinen puh. 044 718 6301 Maija Roine puh. 044 718 6374 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta hyväksyy edellä olevan selvityksen ja antaa sen lausuntonaan Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Päätös Kuntoutuspäällikkö Maija Roine esitteli asiaa kokouksessa hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Maija Roine poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen klo 15.30.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 5 (5)