INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI Turvaa maaseudulle-hanke Turvallisuutta älykkäästi - seminaari
Kylien pelastusryhmä-pilotista Turvaa maaseudulle-hankkeeksi ja edelleen pysyväksi toimintamalliksi
Väkiluku n. 164 919 Kokonaispinta-ala n. 21 585 km 2, josta 70 % metsiä Väestötiheys n. 9,29 as/km² Järviä 2200 kpl Yhteistä valtakunnan rajaa Venäjän kanssa n. 300 km Kuntia 13, joista kaupunkeja viisi Maakuntakeskus Joensuu Kyliä n. 250 Pohjois-Karjala lukuina Pohjois-Karjalassa on rohkeasti kehitetty harvaan asutun alueen turvallisuutta perinteisiä raja-aitoja ylittäen: Harva-hanke ja sen pohjalta luodut pysyvät toimintamallit Yhteistyö viranomaisten ja vapaaehtoisten kesken
Hankkeen organisaatio Hankkeen hallinnoija on Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Maaseudun sivistysliitto tuottaa hankkeelle koordinaattorin palvelut. Turvallisuuskoordinaattorin tehtävä on vastata hankkeen käytännön koordinoinnista ja toteuttamisesta sekä yhteistoiminnasta. Pohjois-Karjalan pelastusalanliiton tehtävänä on vastata kyläyhteisöille ja pelastusryhmien jäsenille kohdennetusta turvallisuusvalistuksesta sekä turvallisuusasioihin perehdyttämisestä (koulutuspalvelut).
Hankkeen rahoitus Hanke toteutetaan maaseudun yleishyödyllisenä kehittämishankkeena ja siihen on saatu rahoitus Manner-Suomen maaseuturahaston kehittämisohjelmasta (Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen kautta). Hankkeen kustannusarvio (tarkennettu 1/2016) on noin 510 000 euroa, johon haetaan ulkopuolista rahoitustukea 95 prosenttia (n. 485 000 euroa).
Tavoitteena on entistä turvallisempi maakunta, johon asukkaat voivat itse vaikuttaa Hankkeen tavoitteena on; 1. Muodostaa koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle kylän pelastusryhmät, jotka kykenevät tarvittaessa toimimaan pelastustoimen tukena poikkeavissa tilanteissa; Normaaliolojen häiriö- ja erityistilanteet esimerkiksi laajat myrskytuhot Poikkeusolot Pelastusryhmä muodostaa täydentävän hajautetun resurssin, ei korvaa mitään toimintoja. 2. Lisätä asukkaiden osallistumista kyläturvallisuuden ylläpitämiseen sekä kehittämiseen (esimerkiksi kylän turvallisuussuunnitelman laatiminen ja toimeenpano). 3. Kannustaa naapuriavun antamiseen eli kyläyhteisön sisällä lähimmäisestä huolehtimiseen (naapuriapurinki).
Hanke näkyy ja kuuluu kylillä Suunnitteilla järjestää n. 280 eri turvallisuuteen liittyvää tilaisuutta maakunnan alueella. Tavoitteena muodostaa n. 50 kylän pelastusryhmää, joissa mukana 300-500 henkilöä: Peruskoulutus annetaan kaikille (9h) Erityiskoulutus toteutetaan paikalliset tarpeet huomioiden (myrskytuhot, metsäpalot, etsintä jne.) Muodostetut pelastusryhmät osallistuvat kiinteästi oman asuinalueensa turvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen. Ryhmät jäävät elämään kylillä myös hankkeen jälkeen. Yhteensä hankkeen tuloksena odotetaan tavoitettavan vähintään noin 30 000 maaseudun asukasta.
Tilastot 2015 1/2016 2015 Pelastusryhmätilaisuudet 4 / 72 Muut ryhmätilaisuudet: 11 / 431 Koulutustilaisuudet: 9 / 251 Yleisötilaisuudet / Turvallisuustalkoot / Infot: 26 / 3680 Tammikuu 2016: Peruskoulutus 1 (Liperi / Kontiolahti) / 25 Pelastusryhmätilaisuudet 2 / Kesälahden ja Pyytivaaran pelastusryhmäilta Ilomantsin Jory: hankkeen esittely ja pelastusryhmäsuunnitelma Lieksan ja Nurmeksen kyläpäällikköillat Pyytivaaraan kyläturvallisuussuunnitelma
Info- ja valistustilaisuus ryhmien kokoaminen koulutus jatkuva yhteydenpito ja yhteistyö viranomaisapu, naapuriapu täydentävä avun lenkki kylien turvallisuusverkostossa
Pelastusryhmätoiminnan periaatteita 1. Pelastusryhmä hälytetään pelastuslaitoksen avuksi: Ryhmät hälytetään ja ne toimivat pelastustoiminnan johtajan tai hänen määräämänsä henkilön alaisuudessa / vastuulla Ryhmän toimintaa johtaa ryhmänjohtaja Toiminnasta maksetaan korvaus Vakuutusturva voimassa koulutuksessa ja hälytystilanteissa Ryhmä voi käyttää tarvittaessa omaa kalustoaan (korvaus) Ensisijaisena tehtävänä avun tarpeen tiedustelu ja tilannetietojen välitys <--------> Tarvittaessa pienet avustavat toimenpiteet kuten ensiavun antaminen, alkusammutustoimenpiteet tai myrskytuhopuun raivaus 2. Pelastusryhmä voi toimia alueella myös itsenäisesti: Avun tarpeen selvittäminen ja havaitseminen ei viranomaisapua vaativissa arjen ongelmatilanteissa (pakkaset, sähkökatkot, sairastumiset yms.) Naapuriapurinki joku jolta voi kysyä / saa apua 3. Pelastusryhmä voi toimia myös kunnan tai muun viranomaisen apuna (esim. etsintätilanteet)
Pelastusryhmiä 26: Kesälahti 3 / 29 Tohmajärvi 4 /41 Rääkkylä 3 / 30 Kontiolahti 6 / 53 Valtimo 3/ 33 Kitee 5 /48 Liperi 2 / 12 Pelastusryhmätilanne 1/2016
Monimutkaistuva ja yhä nopeammalla syklillä muuttuva maailma vaatii yhteiskunnalta uudenlaista yhteistyötä, uusia välineitä ja ajattelua, toteaa Sitran kokoama Uusi turvallisuus -foorumi. Foorumin mukaan ajatus pelkästään erillisistä turvallisuusviranomaisista on vanhentunut, ja se sälyttääkin vastuuta turvallisuudesta jokaiselle viranomaiselle ja jokaiselle suomalaiselle.
Hankkeen jälkeen pelastusryhmät ovat kiinteä osa kyläelämää Kyläyhteisön sisällä lähimmäisestä huolehtiminen tehostuu Asukkaiden vastuunottaminen omasta ja asuinympäristön turvallisuudesta lisääntyy kunkin voimavarojen mukaan. Kylien turvallisuuden taso nousee Yhteistyöllä elävä ja turvallinen maaseutu Turvallisuus on vetovoima- ja viihtymistekijä Kuva: https://fi.wikipedia.org/wiki/maaseutu