Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Seija Varis 22.9.2015 Seija Varis, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Maahanmuuttajayrittäjien määrä kasvussa Maahanmuuttajayrittäjien määrä on kolminkertaistunut 2000-luvun kuluessa Vuonna 2012 Suomen työmarkkinoilla oli noin 100 000 ulkomaan kansalaista, joista yrittäjänä toimi noin 7 700 henkilöä eli 8 prosenttia. Vastaava osuus suomalaisten keskuudessa oli 10 prosenttia. Vieraskielisiä yrittäjiä oli hieman enemmän: vuonna 2012 työmarkkinoilla oli noin 11 200 vieraskielistä yrittäjää 2000-luvun kuluessa ulkomaalaistaustaisten (ulkomaan kansalaisten sekä vieraskielisten) yrittäjien määrä on yli kolminkertaistunut ja osuus kaikista yrittäjistä on lähes kolminkertaistunut määritelmästä riippuen (Tilastokeskus 2014) Elinkeinorakenteen ja työmarkkinoiden muutosten johdosta yrittäjyys on jatkossa yhä tärkeämpi työllistymisväylä myös maahanmuuttajille 2
Kansalliset erot yrittäjyysaktiivisuudessa Yrittäjyysaktiivisuus vaihtelee eri etnisten ryhmien välillä ja lähtömaittain Suurinta yrittäjyysaktiivisuus vuonna 2012 oli Suomessa asuvien turkkilaisten (27 %), kiinalaisten (14 %), brittien (14 %) ja thaimaalaisten (13 %) keskuudessa, ja vähäisintä somalialaisten (1 %) joukossa (vrt. suomalaiset 10 %) Syyt yrittäjyysaktiivisuuden eroihin löytyvät sekä kulttuurisista että rakenteellisista tekijöistä, esimerkiksi pitkät kaupankäynnin perinteet, vahvat roolimallit, työttömyys tai toimintaympäristön tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet Mitä matalampi koulutustaso sitä suurempi yrittäjyysaktiivisuus Starttirahan saaminen vaikuttaa merkittävästi maahanmuuttajien halukkuuteen ryhtyä yrittäjäksi, jopa enemmän kuin kantaväestön keskuudessa 3
Toimialat Ravintola-ala on yleisin toimiala, yrityksistä hieman useampi kuin joka viides on tällä alalla Toiseksi yleisin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa Muita yleisiä toimialoja ovat kauneudenhoitopalvelut, parturi- ja kampaamopalvelut, siivous, rakentaminen, kääntäminen ja tulkkaus, liikkeenjohdon konsultointi, moottoriajoneuvojen korjaus ja huolto sekä elintarvikekioskitoiminta (Yrittäjyyskatsaus v. 2012) Toimialajakauma on etnisesti eriytymässä. Esimerkiksi rakennusalalla on keskimääräistä enemmän virolaisia yrityksiä; Pohjois-Afrikasta, Turkista, Lähi- Idästä ja Aasiasta kotoisin olevat perustavat useimmin ravintola-alan yrityksiä; venäläiset yritykset ovat keskimääräistä useammin kuljetusalalla; ja kaupan ja liike-elämän palveluja tarjoavat Pohjoismaista, Länsi-Euroopasta, Venäjältä ja Baltian maista tulleet yrittäjät. Koulutustaso määrittää osittain, mille toimialalle maahanmuuttaja perustaa yrityksensä Maahanmuuttajien yritysten eloonjäämisasteissa ei ole merkittävää eroa suomalaisten yrityksiin verrattuna 4
Maahanmuuttajayrittäjien haasteet Maahanmuuttajayrittäjät ovat heterogeeninen ryhmä. Yhdistäviä tekijöitä ovat kantasuomalaisista poikkeavat kieli- ja kulttuuritaidot sekä verkostot. Puutteet kieli-, kulttuuri- ja markkinaosaamisessa sekä verkostoihin pääsemisessä nousevat selkeimmiksi maahanmuuttajayrittäjien haasteiksi Maahanmuuttajayrittäjät eivät yrittäjinä juuri eroa muista yrittäjistä. Yrityksen toimiala vaikuttaa toimintatapoihin enemmän kuin yrittäjän etninen tausta. Toimialasta riippumatta maahanmuuttajat kokevat olevansa ennemminkin yrittäjiä kuin maahanmuuttajia tai maahanmuuttajayrittäjiä Eriytyneiden yrityspalvelujen riskinä on, että ne luovat toiseuden tunnetta ja vieraannuttavat maahanmuuttajayrittäjiä entisestään Kotoutumisvaiheen jälkeen maahanmuuttajayrittäjät eivät juuri eroa muista yrittäjistä eivätkä yritystoimintaa aloittavien maahanmuuttajien yrityspalvelutarpeet oleellisesti eroa kantaväestön yrityspalvelutarpeista 5
Yritysrahoitus ei raportoitua syrjintää yrittäjillä ei ole riittävää tietoa yrityksen rahoitusmahdollisuuksista; rahoitukseen liittyvät ongelmat yhteneviä kantasuomalaisten yrittäjien kanssa 6
Tutkimuksen kehittämisehdotuksia Tunnistetaan osuuskuntayrittäjyyden mahdollisuudet maahanmuuttajille Luodaan verkottumis- ja kohtaamisfoorumeita Mietitään keinoja, joilla innostetaan ulkomaisia tutkintoopiskelijoita yrittäjyyteen Maahanmuuttajayrittäjät osaksi muita verkostoja, kuten yritysrekisteri, yrityskummit Kannustetaan yrittäjäjärjestöjä aktiivisemmin ottamaan mukaan ulkomaalaisia yrityksiä 7
Kysymyksiä Millaisia palveluja Itä-Suomessa on tarjolla alkaville maahanmuuttajayrittäjille? Entä kasvuvaiheen yrittäjille? Onko alkuvaiheen infoa tarjolla myös muilla kielillä kuin suomeksi? Olisiko tarpeen olla? Missä ja miten palveluja markkinoidaan? Miten palveluja tulisi kehittää? Mitä esteitä/haasteita palvelujen kehittämiselle on? Muuta? 8
Mitä ovat julkisesti tuotetut yrityspalvelut PK:ssa? Aloitusneuvonta; uusyrityskeskus (T2:t arvioihin tehdään jo nyt) TE-toimistot ; starttirahapäätöksiä, ohjausta, hoivaavustajakoulutus (ELYn kanssa), kielikoulutusta Kehittämisyhtiöt: aloitusneuvonta ja kehittäminen Ely: kehittämis-palvelut kuten Analyysi, konsultointi, koulutukset kuten yrittäjäkoulutus (engl.kielinen koulutus Joensuussa; loppuuko?) 9
Minkä takia yrityspalveluja? Ulkomaalaisten yritysten ja yrittäjien osaamispotentiaali saadaan elinkeinoelämän käyttöön mamu - yritykset kehittyvät samalla tavalla, kuin suomalaisten yritykset ja ovat selkeä osa muuta paikkakunnan elinkeinoelämää mamu -yritykset verkostoituvat koulutuksissa tms. tilanteissa ja kotoutuvat paikalliseen toimintaympäristöön ja rikastavat omalla osaamisellaan suomalaista yritystoimintaa 10
Miten? Elyt ja TE-toimistot vahvistavat rooliaan EHOLasiakkuudessa Finpron strategiaan kuuluu ulkomaalaisten yritysten palvelu Y-suomi palvelua markkinoimalla ja tuomalla ulkomaalaisia esiin paremmin Seudullisen yrityspalveluverkoston, Seutuypin kautta yrittäjät löytävät myös koulutuksen ja voivat saada harjoittelijoita Mamut mukaan järjestötoimintaan; Joensuussa mamuyrittäjä valittiin yrittäjäjärjestön hallituksen jäseneksi; hän on myös konsulttina ja tulkkikeskuksen johtajana 11
Miksi mamu -yritykset integroidaan osaksi alueen elinkeinoelämää? Saadaan uusia työpaikkoja Saadaan uusia yrityksiä Uusia tuotteita ja tuotantomenetelmiä Kansainvälistymistä Myönteisiä ympäristövaikutuksia Koko Suomi- talouden kehittymistä ja hyvinvointia 12