Vantaan asuinaluiden laatu tutkimushanke
Julkaisija Sähköposti: Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi(at)vantaa.fi Ulkoasu, taitto Ritva-Leena Kujala Valokuvat Ritva-Leena Kujala Paino Vantaan kaupugin paino 2/2012 2
Sisällys Esipuhe 5 Rajatorpan asuinlähiö ja väestön ikärakenne 6 Kyselyyn vastanneet ja tutkimusaineiston edustavuus 8 Kyselyyn vastanneiden taustatiedot kyselylomakkeessa ilmoitettujen tietojen mukaan 10 Rajatorppaan muuttosyyt ja asumisaika Rajatorpassa 11 Kyselyn tulokset 12 Rajatorpassa viihdytään 12 Metsää ja lenkkipolkuja lähellä 12 Lähellä stadia, pieni ja rauhallinen 13 Viihtyisä asuinalue 14 Hyvät kulkuyhteydet ja sijainti 14 Viihtyisyyttä vähentävät asiat 15 Koirien jätökset, roskaaminen ja liikennekäyttäytyminen 15 Autojen pysäköinti 15 Päihtyneet 16 Kunnostusta kaipaavat paikat 17 Huonokuntoinen ja pelottava ostoskeskus 18 Huonokuntoiset väestösuojan sisäänkäynnit 20 Rajatorpanpuisto - mikä ihmeen puisto? 20 Moni talo julkisivuremonttia vailla 20 Sahapuiston leikkipaikka ja koira-aitaus 21 Täydennysrakentaminen ja kaavoitus 22 Lastutien minitontille suunniteltu erityisasumishanke 22 Ostoskeskuksen kohtalo, tilalle rakennettava kerrostalohanke 23 Talojen rakentaminen Friherssintien varteen 23 Yhteenveto 24 Lähteet 25 Liite 26 3
4
Esipuhe Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan arkkitehtuuristrategian vuoden 2006 alussa. Siinä korostetaan tietoa ympäristöstä ja muutosten vaikutuksista perustana kaupungin hyvän ympäristön suunnittelulle ja rakentamiselle. Yhtenä käytännön toimenpiteenä on asukaspalautteen kerääminen ja analysointi. Strategian toteuttamiseksi kaupunkisuunnittelussa päätettiin vuosittain tehdä selvitys jostakin asuinalueesta. Ensimmäiseksi kohteeksi valittiin Varistoon 30 vuotta sitten kerralla rakennettu pientalovaltainen asuinalue, jossa tuolloin pidettiin asuntomessut. Variston valinta perustui siihen, että se on kaupunkikuvaltaan suhteellisen valmis asuinalue, koska sen asunnoista yli 90 prosenttia on valmistunut ennen 1990-lukua. Seuraavaksi kohteeksi valittiin Päiväkummun kaupunginosa. Toisaalta siellä on selkeästi vanha, alkuaan 1930 40-luvulta lähtien rakentunut jatkuvasti täydentyvä ja uusiutuva osa ja toisaalta eteläosaan on 1980-luvun loppuvuosista lähtien kaavoitettu ja rakennettu kokonaan uusi pientalovaltainen alue. Vuonna 2010 kysely toteutettiin kahdella vanhalla kerrostaloalueella, Rajatorpassa ja Louhelassa. Tässä julkaisussa käsitellään Rajatorpan asukaskyselyn tuloksia, Louhelasta on oma raporttinsa. Lisäksi molempien asuinalueiden tuloksia käsitellään asiantuntijaseminaarissa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään mm. alueiden viihtyisyyden parantamisessa sekä kehittämisessä. Arkkitehtuuristrategia korostaa myös monipuolista yhteistyötä kaupungin kehittämisessä. Asukkaille lähetettyä kyselyä oli ideoimassa laaja joukko työntekijöitä kaupungin eri toimialoilta. Lopullinen asukaskyselylomake muotoiltiin tietopalveluyksikön johdolla työryhmässä, johon kuuluivat kaupunkisuunnittelusta Ville Purma, Ritva Valo-Wossilus ja Jukka Kullberg, rakennusvalvonnasta Kaisa Ikävalko sekä tietopalveluyksiköstä Hanna Ahlgren-Leinvuo, Elina Parviainen ja Hannu Kyttälä. Asukaskyselyn otannasta ja aineiston edustavuudesta vastasi Juhani Riihelä. Kyselyn tulokset analysoi ja kokosi raportiksi Hanna Ahlgren-Leinvuo ja tietojen tallennuksesta vastasi Jaana Calenius. Tietojen tallennuksessa avusti myös tietopalvelun työharjoittelija Najma Qasim. Vantaalla 31. 10.2011 Jukka Kullberg kaupunkisuunnittelujohtaja 5
Rajatorpan asuinlähiö ja väestön ikärakenne Rajatorpan kerrostalolähiö sijaitsee Länsi-Vantaalla Vapaalan kaupunginosassa. Se rakennettiin Sato:n toimesta Råtorpin entisille laidunmaille vuosina 1969-1974. Alueelle ei ole tämän jälkeen rakennettu uusia asuinrakennuksia. Rajatorppa rajautuu länsi- ja eteläpuolella Rajatorpantiehen, jonka toisella puolelta löytyvät Rajatorpanaukee viljelypalstoineen sekä Helsingin puolella sijaitseva Honkasuon viheralue. Alueen itäpuolella ovat Rajatorpan koulu, Vapaalan ja Nikkarin päiväkodit sekä Sahapuisto. Pohjoispuolella alue rajautuu Vapaalan pientaloalueeseen. (Vantaan kaupunki 2009, 44.) Kuva 1: Kartta Rajatorpan alueesta Tänä päivänä Rajatorpassa on noin 1 600 asukasta 1. Rajatorpan väestö on ikärakenteeltaan hieman vanhempaa kuin Vapaalan kaupunginosan tai koko Vantaan väestö. Alle 16-vuotiaiden osuus on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana laskenut kuudella prosenttiyksiköllä (vrt. koko Vantaa kaksi prosenttiyksikköä) ja yli 64-vuotiaiden osuus on kasvanut peräti 12 prosenttiyksiköllä (vrt. koko Vantaa kuusi prosenttiyksikköä). Rajatorpan väestö ikääntyy ja eläkeikäisten osuus väestöstä on kasvanut nopeammin kuin Vantaalla keskimäärin. Yhtenä selittävänä tekijänä on se, että Rajatorpan alueelta puuttuu uudistuotanto - uusimmatkin asuinrakennukset ovat 1970-luvulta. 6
Rakennusten lkm 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1969 1970 1971 1972 1973 1974 Valmistumisvuosi Kuvio 1. Rajatorpan asuinrakennusten lukumäärä valmistumisvuoden mukaan. Taulukko 1. Rajatorpan, Vapaalan ja koko Vantaan väestön ikärakenne vuoden vaihteessa 2009/2010 Rajatorppa Vapaala Koko Vantaa Lkm % Lkm % Lkm % 0-6 -vuotiaat 117 7 256 7 17940 9 7-15 -vuotiaat 87 5 383 10 20795 11 16-24 -vuotiaat 183 11 463 12 22808 12 25-64 -vuotiaat 899 56 2143 56 113346 57 65 vuotta t ytt neet 310 19 583 15 22747 12 Yht. 1596 100 3828 100 197636 100 20 15 10 Kuvio 2. Alle 16-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden osuuden (%) kehitys Rajatorpassa 1989-2010. 5 0 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0-15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat 1 Rajatorppa kuuluu virallisissa tilastoissa Vapaalan kaupunginosaan. Tässä esitetyn vain Rajatorppaa koskevien väestötietojen pohjana on rakennustasoinen väestö -tiedosto. Rakennustasoisen väestötiedoston avulla on mahdollista tarkastella kaupunginosan sisällä olevien alueiden väestömäärää erikseen. Rakennustasoinen väestötiedosto on saatavilla vuodesta 1989 alkaen. 7
Kyselyyn vastanneet ja tutkimusaineiston edustavuus Asukaskysely lähetettiin toukokuussa 2010 467:lle 18 vuotta täyttäneelle rajatorppalaiselle 2. Kesäkuun alkuun mennessä kyselyyn oli vastannut 151 rajatorppalaista ja vastausprosentti oli 32. Vastausprosentin nostamiseksi kysely päätettiin lähettää uudelleen niille, jotka eivät siihen vielä olleet vastanneet. Toisella kierroksella vastauksia saatiin 94 kappaletta lisää. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 245 rajatorppalaista ja lopullinen vastausprosentti oli 52. Vastaajat poikkesivat alkuperäisestä tavoiteperusjoukosta (ts. Rajatorpassa asuvista henkilöistä) hieman iän, kielen ja asunnon hallintamuodon mukaan. Aktiivisimpia vastaajia olivat vanhemmat ikäluokat (ks. taulukon 2 vertailu). Joka neljäs vastaaja oli 65 vuotta täyttänyt vaikka kaikista 18 vuotta täyttäneistä rajatorppalaisista tämän ikäisiä oli vain joka viides. Vastaajien joukossa oli mm. kymmenen 80 vuotta täyttänyttä. Noin kolmannes rajatorppalaisista on alle 35-vuotias, mutta heitä vastaajien joukossa oli vain reilu 20 prosenttia. 8
Tutkimusaineiston vinoumaa on tulosten raportoinnissa korjattu iän suhteen painokertoimen avulla, sillä iällä oli vaikutusta vastaajan mielipiteisiin. Kielen ja asunnon hallintamuodon aiheuttamaan vinoumaa ei sen sijaan ole korjattu. Sekä kielen että asuntomuodon aiheuttaman vinouman korjaaminen olisi pirstonut näin pienen tutkimusaineiston liian pieniin ryhmiin. Vieraskielisiä (8,9 prosenttia rajatorppalaisista) ja vuokralla asuvia (14,1 prosenttia) on Rajatorpassa melko vähän. Taulukko 2. Tavoiteperusjoukon ja vastaajien vertailu sukupuolen, iän, kielen, asuntokunnan koon ja asunnon omistusmuodon mukaan. Tavoiteperusjoukko Vastaajat Lkm % Lkm % P-arvo Sukupuoli Mies 693 49,5 110 44,5 0,15 Nainen 707 50,5 137 55,5 Yht. 1400 100,0 247 100,0 Ikä -34 469 33,5 60 24,5 0,0359 35-49 300 21,4 54 22,0 50-64 315 22,5 67 27,3 65+ 316 22,6 64 26,1 Yht. 1400 100,0 245 100,0 Kieli Suomi 1248 89,1 240 78,4 0,0004 Ruotsi 28 2,0 2 0,7 Muu 124 8,9 5 1,6 Yht. 1400 100,0 306 80,7 Asuntokunnan koko 1 492 35,1 82 26,8 0,8041 2 550 39,3 105 34,3 3 186 13,3 30 9,8 4+ 172 12,3 30 9,8 Yht. 1400 100,0 306 80,7 Asunnon hallintamuoto Omistus 1202 85,9 227 91,9 0,0097 Vuokra 198 14,1 20 8,1 Yht. 1400 100,0 247 100,0 2 Otosmenetelmänä oli tasavälinen otanta, jossa otoskehikko oli järjestetty ensin huoneistojärjestykseen ja tämän jälkeen jokaisessa huoneistossa asuvat henkilöt edelleen satunnaiseen järjestykseen. Otoskehikosta poimittiin joka toinen henkilö. Menetelmästä johtuen 4 asuntoon lähti kaksi kyselylomaketta. Vastaajien joukossa oli 1 huoneisto, josta tuli kaksi vastausta. Vertailussa käytetyt taustatiedot ovat peräisin Vantaan kaupungin FACTA-kuntarekisteristä (eivät siis vastaajan lomakkeessa ilmoittamia tietoja). Rekisterin mukaan Rajatorpan asukkaista noin 14 prosenttia asuu vuokralla. Luku sisältää vain rakennukset, jotka ovat kaupungin asuntotoimen tietojen mukaan kokonaan vuokrataloja (esim. kaupungin vuokratalot). Yksityisten tai säätiöiden omistuksessa olevat yksittäiset vuokra-asunnot eivät sisälly lukuun. Tästä johtuen vuokralla asuvia on kyselylomakkeen tietojen perusteella enemmän kuin rekisteritietojen perusteella. 9
Kyselyyn vastanneiden taustatiedot kyselylomakkeessa ilmoitettujen tietojen mukaan Enemmistö vastaajista oli suorittanut enintään keskikoulututkinnon. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita oli seitsemän prosenttia vastaajista. Puolet ilmoitti olevansa palkkatyössä ja joka kolmas vastaaja oli eläkeläinen. Työttömiä ja opiskelijoita oli vain vähän, kuten myös kotona lasten kanssa olevia. Yksin asuvia ja pariskuntia, joilla ei ollut kotona asuvia lapsia, oli yli 70 prosenttia vastaajista. Vain joka neljäs vastaus tuli lapsiperheestä. Valtaosa asui omistusasunnossa, vuokralla asuvia vastaajien joukossa oli 16 prosenttia. Taulukko 3. Vastaajat kyselylomakkeessa ilmoitettujen taustatietojen mukaan. Vastaajat Vastaajat Lkm % Lkm % Koulutus Perhetyyppi Kansa- tai peruskoulu 65 27,0 Yksin asuva 86 35,5 Keskiaste 66 27,4 Pariskunta 92 38,0 Alin korkea-aste 39 16,2 Yhden huoltajan lapsiperhe 12 5,0 Alempi korkeakouluaste 40 16,6 Kahden huoltajan lapsiperhe 49 20,2 Ylempi korkeakouluaste 16 6,6 Muu 3 1,2 Muu 15 6,2 242 100,0 241 100,0 Työmarkkina-asema Lapsiperheet* Palkansaaja 121 49,6 Perheitä, joissa 0-6-vuotiaita 32 13,1 Yrittäjä 12 4,9 Perheitä, joissa 7-15-vuotiaita 31 12,7 Työtön 11 4,5 Opiskelija 12 4,9 Asumismuoto Kotona lasten kanssa 7 2,9 Eläkeläinen 80 32,8 Omistusasunto 203 83,5 Muu 1 0,4 Vuokra-asunto 39 16,0 244 100,0 Muu 1 0,4 243 100,0 * Lapsiperheiden prosenttiosuus laskettu vastaajien lukumäärästä (n=245) 10
Rajatorppaan muuttosyyt ja asumisaika Rajatorpassa Vastaajat olivat asuneet Rajatorpassa keskimäärin reilut 17 vuotta. Joukossa oli kuitenkin paljon (n. 33 %) Rajatorpassa korkeintaan viisi vuotta asuneita. Heitä, jotka olivat asuneet Rajatorpassa yli 40 vuotta eli aivan alueen rakentamisesta lähtien, oli kyselyyn vastanneista kolmetoista. Yli puolet vastanneista ilmoitti muuttaneensa Rajatorppaan sopivan asunnon vuoksi. Myös alueen sijainti (16 %) ja asunnon edullinen hinta/vuokra (10 %) nousivat esiin muuttosyinä. Yli 50 prosenttia vastaajista arveli asuvansa Rajatorpassa vielä viiden vuoden kuluttua. Joka viides vastaaja taas piti todennäköisenä, että muuttaa alueelta pois. Perustelut alueelta pois muuttamiseen liittyivät useimmiten elämäntilanteeseen, kuten muuttoon pois vanhempien luota, ikääntymiseen tai isomman asunnon tarpeeseen. Joukossa oli myös kymmenkunta vastaajaa, jotka halusivat pois Rajatorpasta asuinalueeseen liittyvien syiden vuoksi: koettiin, että alue oli muuttunut rauhattomaksi ja turvattomaksi. 11
Kyselyn tulokset Rajatorppalaisia pyydettiin kyselylomakkeessa arvioimaan erilaisia asuinalueen viihtyisyyttä ja alueella viihtymistä koskevia väitteitä ja asioita, kertomaan asuinalueensa parhaimmat ja huonoimmat puolet sekä merkitsemään kartalle mielipaikkansa, kunnostusta vaativat paikat sekä paikat, jotka he kokevat pelottaviksi tai vaarallisiksi. Lomakkeessa pyydettiin myös arvioimaan tiettyjen paikkojen kuntoa. Kyselyn tuloksia tarkastellaan neljässä osassa. Enemmistö vastaajista piti Rajatorppaa viihtyisänä asuinalueena ja aluksi käydään läpi asioita, mitkä tekivät Rajatorpasta vastausten perusteella viihtyisän asuinalueen. Tämän jälkeen tarkastellaan asioita, mitkä vähensivät Rajatorpan viihtyisyyttä. Kolmantena kohtana ovat paikat, jotka olivat vastaajien mielestä huonokuntoisia ja vaativat kunnostamista. Lopuksi käsitellään vastaajien mielipiteitä ja käsityksiä Rajatorpan kaavoituksesta ja täydennysrakentamisesta. Rajatorpan asukaskyselyn kyselylomake löytyy liitteestä 1. Rajatorpassa viihdytään Metsää ja lenkkipolkuja lähellä Asuinalueiden viihtyisyyttä tarkastelevissa tutkimuksissa huomataan usein, että ihmiset paitsi arvostavat alueen rauhallisuutta ja luonnonläheisyyttä, myös kokevat oman asuinalueensa rauhalliseksi ja luonnonläheiseksi. Muun muassa Vantaan eräillä muilla asuinalueilla toteutetuissa asukaskyselyissä (ks. esim. Ahlgren-Leinvuo & Parviainen 2006; Ahlgren-Leinvuo & Henriksson 2007; Henriksson 2009) enemmistö vastaajista piti asuinaluettaan luonnonläheisenä ja rauhallisena. Asukkaat arvostavat myös sitä, että lähistöllä on ulkoiluun ja virkistäytymiseen sopivia viheralueita. Näin myös Rajatorpassa. 84 prosenttia vastanneista oli ainakin osittain sitä mieltä, että Rajatorpan viheralueet ovat heille tärkeitä - lähes puolet oli täysin sitä mieltä, että viheralueet ovat tärkeitä. Valtaosa vastaajista, eläkkeellä 12
olevat hieman muita enemmän, piti aluetta myös luonnonläheisenä ja vehreänä alueena, jonka hyvänä puolena olivat muun muassa väljä rakennuskanta ja isot pihat. Myös ulkoilumahdollisuuksia pidettiin enimmäkseen hyvinä: vain joka kymmenes vastaaja piti Rajatorpan ulkoilumahdollisuuksia huonoina. Viheralueet nousivat esiin myös rajatorppalaisten mielipaikkoina useammin kuin oma koti ja oma pihapiiri. Ylivoimaisesti suosituin oli Sahapuiston alue, jota myös eniten käytettiin. Kesäisin puistossa vietti aikaansa vähintään kerran viikossa joka viides rajatorppalainen. Sahapuiston alueelta löytyvät lasten leikki-alue, koira-aitaus sekä urheilukenttä ja Rajatorpan koulu pihoineen. Sahapuistoa kiiteltiin hyvänä liikunta-, harrastus- ja leikkipaikkana niin alueen parhaimpien puolien kuin kyselylomakkeen loppukommenttien yhteydessä: Suuri plussa urheilukentän hoitajille, kesät talvet kenttä on loistokunnossa. Näitä miehiä lisää,...urheilukentän työntekijöille kiitos upeasti hoidetusta urheilukentästä. Sahapuisto oli erityisesti lasten kanssa liikkuvien mieleen: Aidattu leikkipaikka lapsille, jossa vietämme lähes joka päivä useamman tunnin, Hyvä paikka lasten kanssa ulkoiluun, Lapset pelaavat futista, kiva kenttä, Leikkialue. Lastenlapset viihtyvät, Käymme lapsenlapsen kanssa leikkipuistossa. Ja koiranomistajat arvostivat Sahapuiston koira-aitausta: Koirapuisto (erinomaisesti hoidettu) ja leikkialue: niissä tulee vietettyä paljon aikaa, Koira tykkää, siisti puisto, voisi olla isompi, pienet/isot koirat eri aitauksissa. Myös Rajatorpan kaakkoislaidalta avautuva Rajatorpanaukee sekä Helsingin puolella levittäytyvä Honkasuo olivat osalle tärkeitä paikkoja. Nämä alueet saivat kiitosta luonnonläheisyydestä: Luonto lähellä, Marjastus, sienestys, liikunta, Metsäinen ulkoilumaasto, Metsän rauhaa, hienoja polkuja, voi vaikka sienestää tai marjastaa. Lähellä stadia, pieni ja rauhallinen Rajatorppa koettiin myös rauhalliseksi asuinalueeksi. Lähes joka kolmas vastaaja piti Rajatorpan parhaana puolena alueen rauhallisuutta. Osa tosin kommentoi rauhallisuutta hieman varovaisesti:..suhteellisen rauhallista, melko rauhallinen asuinalue, aika rauhallista.... Rajatorppalaiset arvostivat alueen pientä kokoa ja kylämäisyyttä : kylämäisyys ja rauhallisuus, mukava sopivan pieni lähiö, yhteisöllisyys, pieni, viihtyisä alue, mukava pieni lähiö, useimmiten rauhallinen, kotoisa..., kotoinen vanha lähiö.... Myös tyytyväisyys rakentamisen väljyyteen nousi vastauksissa esiin. Enemmistö rajatorppalaisista Kuvio 3. Mielipiteet asuinaluetta koskevista väittämistä: viheralueiden tärkeys, luonnonläheisyys, viihtyisyys, ulkoilumahdollisuudet ja yleisilme. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Viheralueet ovat minulle tärkeitä Luonnonläheinen Rajatorppa on viihtyisä Ulkoilumahdollisuudet ovat huonot Yleisilme ei ole miellyttävä Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa osin eri mieltä eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä 13
kokee asuvansa väljästi rakennetulla alueella; vain viisitoista prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Rajatorppa on liian tiiviisti rakennettu. Tästä huolimatta vain alle joka kymmenes vastaaja näki Rajatorpassa tilaa täydennysrakentamiselle. Lähes 64 prosenttia vastaajista oli täysin eri mieltä siitä, että Rajatorpassa olisi tilaa täydennysrakentamiselle. Rajatorppa haluttiin tulevaisuudessakin nähdä väljänä kerrostalolähiönä isoine piha-alueineen ja hyvine ulkoilu- ja viheralueineen. Täydennysrakentaminen nähtiin uhkana luonnonläheisyydelle ja hyville ulkoilumaastoille. Viihtyisä asuinalue Yli 60 prosenttia vastaajista piti Rajatorppaa viihtyisänä. Ikä vaikutti mielipiteeseen. Yli 64-vuotiaista yli 70 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että Rajatorppa on viihtyisä, kun taas alle 35-vuotiaista vain 59 prosenttia. Myös alueen yleisilmeeseen oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Noin puolet vastaajista oli eri mieltä Rajatorpan yleisilmettä koskevan kielteisen väittämän ( Rajatorpan yleisilme ei ole miellyttävä ) kanssa - yli 65-vuotiaista eri mieltä oli 52 prosenttia ja alle 35-vuotiaista 40 prosenttia. Hyvät kulkuyhteydet ja sijainti Rajatorpan sijainti mainittiin yhtenä syynä, miksi vastaaja oli alunperin muuttanut alueelle. Lähellä olevat Myyrmannin palvelut, hyviksi koetut liikenneyhteydet sekä kohtuullinen etäisyys Helsingin keskustasta oli monelle tärkeä asia. Kolmannes vastaajista piti juuri sijaintia Rajatorpan parhaana puolena: tosi hyvät liikenneyhteydet joka puolelle,...toimiva joukkoliikenne. Rajatorpan sijainti Myyrmäen palveluiden lähellä koettiin myös alueen vahvuudeksi. Kartta 1. Rajatorppalaisten mielipaikat lähiympäristössä: ulkoilu- ja viheralueet sekä oma koti ja pihapiiri. 0 150 300 metriä 14
Viihtyisyyttä vähentävät asiat Koirien jätökset, roskaaminen ja liikennekäyttäytyminen Asukkaiden viihtyvyyteen omalla asuinalueella vaikuttavat monet asiat. Kyselylomakkeessa listattiin joitakin asioita, joiden voidaan olettaa vähentävän asukkaiden viihtyvyyttä. Näistä esitetyistä asioista (ks. kuvio 4) rajatorppalaisia häiritsivät eniten koirien keräämättä jätetyt jätökset, roskaaminen ja liikennekäyttäytyminen. Lentoliikenteen melua Rajatorpassa vastaajien mielestä kyllä esiintyi, mutta yli puolet vastaajista ilmoitti ettei asia vähennä heidän asumisviihtyvyyttään. Myös tieliikenteestä aiheutuvaa melua esiintyi enemmistön mielestä, mutta valtaosaa asia ei häirinnyt. Ikä vaikutti mielipiteisiin. Roskaaminen, koirien jätökset ja liikennekäyttäytyminen häiritsivät erityisesti iäkkäämpiä vastaajia. Esimerkiksi roskaaminen häiritsi yli 64-vuotiaista 76 prosenttia, alle 35-vuotiaista 55 prosenttia. Ikä vaikutti myös siihen, koettiinko kerrostalojen tai pihojen huonon kunnon vaikuttavan viihtyisyyteen. Tämä asia häiritsi nimenomaan nuorempia vastaajia. Alle 35-vuotiaista 55 prosenttia koki huonokuntoisten kerrostalojen ja 42 prosenttia huonokuntoisten piha-alueiden häiritsevän heitä. Yli 64-vuotiasta näin koki vain noin joka kolmas vastaaja. Lapsiperheitä liikennekäyttäytymiseen liittyvät asiat häiritsivät hieman muita. Myös koirien keräämättä jätetyt jätökset häiritsivät lapsiperheitä hieman muita enemmän. Autojen pysäköinti Autojen pysäköintijärjestelyt aiheuttivat jonkin verran tyytymättömyyttä. Vaikka autonomistajista 64 prosenttia olikin tyytyväisiä Rajatorpan alueen pysäköintijärjestelyihin, nousivat pysäköintiongelmatkin vastauksissa esiin. Vastaajista lähes 80 prosentilla on käytössään auto ja 96 prosenttia ilmoitti pysäköivänsä autonsa sille varatulle pysäköintipaikalle. Ongelmat eivät koskeneetkaan oman auton pysäköintiä vaan vieraspysäköintiä. 58 prosenttia oli sitä mieltä, että Rajatorpassa on vaikea löytää vieraspysäköintipaikkaa. Tämä saattaa selittää autojen väärinpysäköintiä: 43 prosenttia koki, että väärinpysäköidyt Kuvio 4. Asumisviihtyvyyttä vähentävät asiat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Koirien keräämättä jätetyt jätökset Roskaaminen Ylinopeutta ajavat autot Huonokuntoiset kerrostalot Kerrostalojen huonokuntoiset piha-alueet Väärin pysäköidyt autot Lentoliikenteen melu Autoilu kevyen liikenteen väylillä/pihoilla Asuinalueen liikenteestä aiheutuva melu Rajatorpantien liikenteestä aiheutuva melu Vihdintien liikenteestä aiheutuva melu Häirtsee Ei häiritse Ei esiinny 15
autot vähentävät alueen asumisviihtyvyyttä. Vain 15 prosenttia oli sitä mieltä, että Rajatorpassa ei pysäköidä autoja väärin. Pysäköinnin ongelma-alueita olivat vastaajien mielestä väestösuojan sisäänkäynnit sekä ostoskeskuksen seutu. Päihtyneet Rajatorpan huonoimpina puolina mainittiin usein ostoskeskuksen baarit ja humalaiset. Yli 80 vastauksessa valiteltiin sitä, että alueella on paljon baareja ja päihdeongelmaisia. Osa olikin valmis sulkemaan Nuijatien varrella olevat baarit. Osa taas piti ongelmien aiheuttajana Sininauhasäätiön alueella omistamia vuokra-asuntoja asunnottomille, ja kohdisti alueen häiriöt näiden asukkaiden aiheuttamiksi: --- sen jälkeen kun Sininauhayhdistyksen asukkaat muuttivat, on ollut levotonta, en päästä lapsiani alapihalle leikkimään. Alueella on paljon lapsia, humalaiset pyörii pihoilla. [sininauhasäätiön vuokraasuntojen] asukkaat paljolti nistejä ja dokuja, erottaa kaukaa. Taloyhtiömme pihasta on jo 10 huumeruiskua löytynyt. Alkoholistien ym talo. Miksi sijoitettu näin lähelle omistusasuntoja?. Sininauhasäätiön vuokra-asunnot ovat saaneet huomiota muun muassa Vantaan Sanomissa. Marraskuussa 2009 lehdessä kerrottiin Sininauhasäätiön hankkeesta: Rajatorpassa remontoidaan asuntoja asunnottomille. Artikkelissa nostettiin esiin lähiasukkaiden huoli naapuriin tulevasta erityisasumisen kohteesta: He [lähialueen asukkaat] pelkäävät häiriöiden lisääntymistä, kun päihteiden käyttö on sallittu.... Rajatorppalaisten reaktio ei ole poikkeuksellinen. Erityisasumiseen suunnattuihin palveluihin suhtaudutaan usein varauksella - harva haluaa naapuriinsa pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettua vuokrataloa varsinkaan, kun asunnottomuuteen liitetään lähes automaattisesti päihteiden käyttö ja häiriökäyttäytyminen. Tämän kyselyn tulokset kuvaavat Rajatorpan tilannetta touko- ja kesäkuussa 2010. Kyselyn tulokset saattaisivat olla erilaiset, jos se tehtäisiin nyt uudelleen. Rajatorppalaisten kokema huoli päihteiden Kartta 2. Vaaralliset ja pelottava paikat 0 150 30 metriä 16
käytöstä alueella johti syksyllä 2010 Vantaan kaupungin virkamiesten ja kunnanvaltuutettujen, Sininauhasäätiön, Rajatorpan ostoskeskuksen yrittäjien sekä lähialueen asukkaiden edustajien yhteiseen neuvottelutilaisuuteen. Tilaisuudessa sovittiin, että muille aiheutetut olennaiset häiriöt ovat aina poliisin asia ja poliisin kanssa sovittiin partioinnin lisäämisestä alueella. Sen lisäksi Sininauhasäätiön henkilökunta aloitti säännölliset tarkistuskierrokset alueella ja lupasi välittömästi puuttua häiriötilanteisiin, jotka mahdollisesti aiheutuvat heidän vuokralaisistaan. Alueen asukkaita pyydettiin myös ilmoittamaan Sininauhasäätiön alueella olevalle henkilökunnalle, mikäli he havaitsevat häiriöitä ja arvelevat niiden aiheuttajien asuvan säätiön vuokra-asunnoissa. Alkoholitarkastajia pyydettiin tekemään tarkistuskäynnit alueen anniskeluravintoloissa ja ostoskeskuksen liikkeenharjoittajia kehotettiin noudattamaan nollatoleranssia ostoskeskuksen häiriöiden suhteen. Myös lähipoliisi partioi ostoskeskuksen ympäristössä. Nämä useaan toimijaan yhtäaikaa kohdistuneet väliintulot tuottivatkin tulosta. Marraskuussa 2010 Vantaan Sanomissa uutisoitiin, että Järjestyshäiriöt ja päihtyneiden tökerö käyttäytyminen ovat vähentyneet. Vantaan Sanomien mukaan myönteisestä kehityksestä ovat yhtä mieltä niin alueen asukkaat, Sininauhasäätiön ja kaupungin edustajat, taajaman elämää seuranneet kunnallispoliitikot kuin yrittäjätkin. Yhteistyö alueen turvallisuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi jatkuu edelleen. Kunnostusta kaipaavat paikat Vastaajia pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttään asuinrakennukseensa ja asuinympäristöönsä liittyvien asioiden nykytilaan. Kuten alla olevasta kuviosta voi havaita, Rajatorpan ostoskeskuksen ja väestösuojan sisäänkäyntien nykytila herättivät eniten tyytymättömyyttä. Samat paikat nousevat esiin myös kartassa 3 (ks. sivu 17), johon on koottu kaikkien vastaajien karttaan merkitsemät huonokuntoiset ja/ tai kunnostusta kaipaavat paikat. Kuvio 5. Tyytymättömyys asuinrakennusta tai asuinaluetta koskeviin asioihin. Tyytymättömiä (%) 0 20 40 60 80 100 Ostoskeskus Väestösuojan sisäänkäynnit Rajatorpanpuisto Metsiköt ja puistikot Alueen kerrostalojen julkisivujen kunto Piha-alueen kunto Sahapuiston leikkialue Oman talon julkisivu Sahapuiston koira-aitaus Rajatorpanaukeen viljelypalsta-alue Katuvalaistus Sahapuiston urheilukenttä 17
Taulukko 4. Yleisimmät tyytymättömyyden aiheet. Paikka Yleisimmät tyytymättömyyden syyt Ostoskeskus Väestösuojan sisäänkäynnit Rajatorpanpuisto Metsiköt ja puistikot Alueen kerrostalojen julkisivujen kunto Piha-alueen kunto Sahapuiston leikkialue Oman talon julkisivu Sahapuiston koira-aitaus Viljelypalsta-alue Katuvalaistus Sahapuiston urheilukenttä Epäsiisteys (39 kpl), päihtyneet (35 kpl), palveluiden puute (23 kpl), kunnostukset tarve (20 kpl) Epäsiisteys (36 kpl), kunnostukset tarve (17 kpl) Alue ei ole puisto (32 kpl), epäsiisti ja hoitamaton (16 kpl) Epäsiisteys: roskat, lasinsirut, koirien jätökset (29 kpl), hoitamattomuus (28 kpl) Kunnostuksen tarve (36 kpl), ulkonäkö (15 kpl) Huono kunto (11 kpl), huonot leikkipaikat (9 kpl), pihan päällysteiden kunto (6 kpl) Epäsiisti: ilkivalta, sotkeminen (12 kpl), kunnostuksen tarve (5 kpl) Kunnostuksen tarpeessa (24 kpl), ulkonäkö: ruma, värit (17 kpl) Liikaa puita, kantoja (5 kpl), liian vähän valoa (5 kpl), koirapuisto ja koirat häiritsevät (4 kpl) Sotkuinen (4 kpl), ruma (2 kpl) Liian pimeää (8 kpl), valot eivät toimi/ole päällä (4 kpl), vanhaa (2 kpl) Vajaassa käytössä (2 kpl), hiekan tilalle tekonurmi (2 kpl) Huonokuntoinen ja pelottava ostoskeskus Yli 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ostoskeskus on tärkeä osa Rajatorppaa. Erityisesti ruokakauppa on asukkaille tärkeä: yli 90 prosenttia vastaajista asioi ainakin kerran viikossa ostoskeskuksen Kuvio 6: Rajatorpan ja Myyrmäen alueen palveluiden käyttö. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ruokakauppa Ruokaravintola Anniskeluravintola Erikoisliike Myyrmäen palvelut Lähialueen bussit M-juna Lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa Pari kertaa kuukaudessa Harvemmin En koskaan 18
ruokakaupassa, 60 prosenttia vastaajista asioi siellä päivittäin. Tästä huolimatta puolet vastaajista oli tyytymättömiä Rajatorpan ostoskeskuksen nykytilaan. Rajatorpan ostoskeskus nousee selkeästi niin huoltoa ja kunnostusta kaipaavana paikkana kuin vaarallisena ja pelottavana paikkana. Yleisin tyytymättömyyden aihe oli ilman muuta ostoskeskuksen kunto: ostoskeskus ja ostoskeskuksen aukio olivat vastaajien mielestä kunnostuksen tarpeessa. Ostoskeskusta ympäristöineen oli vastaajien mielestä myös epäsiisti, sotkuinen ja ruma. Erittäin roskainen ympäristö, Likainen, roskainen, pullosiruja, kaljatölkkejä, Suttuinen, kuka siivoaa?. Ostoskeskuksen viihtyisyyden parantamiseksi ehdotettiin muun muassa ostoskeskuksen aukiolle istutuksia ja penkkejä. Ostoskeskukselle ehdotettiin myös omaa talonmiestä: Ostarin alue tarvitsisi oman talonmiehen. aukio olisi ihan mukava pikku paikka istuskella kesällä, jos roskaaminen saataisiin kuriin. Ostoskeskukseen kaivattiin myös lisää palveluita. Ja nimenomaan muita kuin ravintolapalveluita: Ostari - kaljatarjoilun tilalle kunnon palvelut,... palveluiden palauttaminen (ei pelkkiä pubeja), Ostoskeskukseen tarvittaisiin lisää kauppoja. Räkälä- baareja on jo tarpeeksi.... Anniskeluravintoloiden asiakaskunta myös häiritsi monia vastaajia: Baarimelu ja juopot,...raittiusrajoitteiset pubin asiakkaat, ei ole viihtyisä, liikaa pubeja, ravintola pois, niin poistuu kännisetkin, Kaljaa, kaljaa, kaljaa. Osa koki ostoskeskuksen myös pelottavaksi paikaksi tästä syystä: kapakan lähellä on illalla pelottavaa, Ostari kerää iltaisin porukkaa, joka käyttäytyy uhkaavasti, harva se päivä joku juoppo huutelee tai kerjää rahaa, pimeällä ei paljon kannata liikkua. Vastaajista vain harvat kävivät itse ostoskeskuksen baarissa - lähes 60 prosenttia ilmoitti ettei koskaan asioinut ostoskeskuksen baarissa ja vain 7 prosenttia kertoi käyvänsä baarissa vähintään kerran viikossa. Ostoskeskuksen aukiolla vastaajia häiritsivät kaljabaarien asiakkaiden lisäksi myös muutkin maleksijat ja outo poppoo : Ostarilla räkivät teinilaumat arveluttavat lasten kanssa liikuttaessa, aggressiivisia virolaisia kaupustelijoita kadulla, ostoskeskuksen liepeillä notkuu iltaisin ja viikonloppuisin epämääräistä porukkaa. Kartta 3: Huonokuntoiset ja kunnostusta kaipaavat paikat lähiympäristössä. 0 150 300 metriä 19
Huonokuntoiset väestösuojan sisäänkäynnit Väestösuojan sisäänkäynnit olivat vastaajien mielestä siivottomassa kunnossa ja rumia. Erityisen tyytymättömiä oltiin Nuijatien puoleiseen sisäänkäyntiin. Moni piti ongelmana pysäköintipaikkojen puutetta ja siitä aiheutuvaa holtitonta pysäköintiä väestösuojan sisäänkäyntien läheisyyteen. Muutama koki sisäänkäyntien valaistuksen huonoksi ja piti paikkaa turvattomana. Rajatorpanpuisto - mikä ihmeen puisto? Karttaan merkitty Rajatorpanpuisto aiheutti vastaajien keskuudessa hämmennystä. En tiennytkään, että siellä on puisto, Mikä puisto?, Ei näytä puistolta, Onko siinä puisto?, Eihän tuossa ole puistoa... Vastaajien hämmennys onkin ymmärrettävää, sillä kyseessä on pieni metsikkö Myyrmäen urheilupuiston luoteisnurkassa, lähellä Petanque-kenttää. Alue on yleiskaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi eli alueeksi, joka on tarkoitettu esimerkiksi päivittäiseen ulkoiluun. Alue sijaitsee Myyrmäen kaupunginosassa, ja Myyrmäen urheilupuistoa koskevassa kaavamuutoksen selostuksessa todetaankin, että alue nimetään jatkossa Myyrmäenmetsäksi ja vanha nimi Rajatorpanpuisto poistuu virallisesta käytöstä. Rajatorpanpuistoon tyytymättömät arvioivat aluetta epämääräiseksi, ei-puistomaiseksi ja hoitamattomaksi. Muutama kritisoi sitä, ettei alueella ole selkeitä polkuja tai kävelyreittejä. Moni talo julkisivuremonttia vailla Rajatorpan ikäisellä asuinalueella moni rakennus on julkisivuremontin tarpeessa. Tämä aihe nousi esiin myös kyselyn tuloksissa. Alueen kerrostalojen ulkonäköön ei oltu aivan yhtä tyytyväisiä kuin alueen viihtyisyyteen ja yleisilmeeseen. Vain 16 prosenttia vastaajista piti Rajatorpan kerrostaloja kauniina ja peräti 47 prosenttia oli asiasta eri mieltä. Mitä nuorempi vastaaja oli kyseessä, sen kriittisempi oli mielipide. Alle 35-vuotiaista vain viisi prosenttia piti Rajatorpan kerrostaloja kauniina. Yli 64-vuotiasta sen sijaan jo joka kolmas vastaaja. Julkisivu- ja putkiremontit ovatkin jo arkea Rajatorpassa ja vastaajat pitivät niitä tervetulleina, tärkeinä ja pakollisina. Välttämättömiä investointeja tämän ikäiselle asuinalueelle, kuten eräs vastaaja asian muotoili. Taloyhtiöissä suunnitteilla tai meneillään olevat remontit nousivat esiin myös kysymyksessä, jossa vastaajaan pyydettiin kertomaan, tietääkö hän asuinalueella vireillä olevia rakentamiseen tai kunnostamiseen liittyviä hankkeita. Oman tai naapuritaloyhtiön remontin lisäksi osa mainitsi erikseen alueella sijaitsevan VAV:n vuokra-asuntotalon laajamittaisen remontin. Kohteen kunnostaminen sai enemmistöltä kannatusta. Hyvä että uudistuu, on niin rähjäinen,... Kohentaa alueen ilmettä. Talo huonossa kunnossa, kaipasi kunnostusta julkisivun kannalta. Kaikki ikäryhmät yhteensä Alle 35-vuotiaat 35-49-vuotiaat 50-64-vuotiaat Yli 64-vuotiaat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Eri mieltä 20 Kuvio 7. Mielipide väitteestä Rajatorpan kerrostalot ovat kauniita ikäryhmittäin.
Sahapuiston leikkipaikka ja koira-aitaus Kunnostuksen tarvetta nähtiin myös Sahapuistossa vaikkakin Sahapuiston alue urheilukenttineen sai myös paljon kiitosta asukkailta. Esimerkiksi urheilukentän huolenpito keräsi kehuja. Sahapuistossa kunnostuksen tarvetta nähtiin lähinnä koira-aitaukselle ja leikkipaikalle. Koirapuistoon kaivattiin lisää valaistusta, hiekkaa ja siistimistä. Myös koirapuistossa olevien kantojen poistamista toivottiin. Leikkipaikka kaipasi siistimistä ja valvontaa ilkivallan vuoksi. Lisäksi Sahapuiston vieressä olevat pensaikot ja metsiköt kaipasivat joidenkin vastaajien mielestä siistimistä. 21
Täydennysrakentaminen ja kaavoitus Kyselylomakkeessa kysyttiin vastaajilta myös kaavoitukseen ja täydennysrakentamiseen liittyvistä asioista. Vastaajaa pyydettiin muun muassa kertomaan, kuinka hyvin hän tuntee kaavoitusprosessia. Enemmistö, 64 prosenttia vastaajista, ilmoitti ettei tunne kaavoitusprosessia lainkaan. Jonkin verran kaavoitusprosessia tunsi 36 prosenttia vastaajista. Yli puolet vastaajista kuitenkin ilmoitti seuraavansa oman asuinalueen kaavoitukseen liittyviä asioita ainakin jonkin verran. Eniten Rajatorpan kaavoitukseen liittyvää tietoa vastaajat olivat saaneet sanomalehdistä (38 prosenttia vastaajista) ja kaupungin julkaisuista ja tiedotteista (30 prosenttia). Kaupungin internet-sivuilta tietoa oli saanut vain 7 prosenttia vastaajista. Peräti 33 prosenttia ilmoitti ettei ollut saanut kaavoitukseen liittyvää tietoa mistään. Vastaajilta kysyttiin lisäksi, tietävätkö he, onko omalla asuinalueella tällä hetkellä vireillä rakentamiseen tai kunnostamiseen liittyviä hankkeita. Enemmistä, 61 prosenttia vastaajista, ei tiennyt mitään vireillä olevaa rakentamiseen tai kunnostamiseen liittyvää hanketta Rajatorpassa. Alle 40 prosenttia ilmoitti tietävänsä jonkin hankkeen. Suuri osa näistä liittyi vastaajan oman tai naapuritalon kunnostamiseen, mutta nousi vastauksista esiin muitakin hankkeita. Lastutien minitontille suunniteltu erityisasumishanke Parikymmentä vastaajaa tiesi, että Lastutien varteen on kaavailtu erityisasumista. Vantaan yrityspalvelut on hakenut Lastutien viereisen puistoalueen muuttamista kahdeksi erityisasumiseen varatuksi tontiksi. Kummallekin tontille on tarkoitus rakentaa kaksikerroksinen kerrostalo. Yli puolet vastaajista vastusti hanketta. Hanketta verrattiin lähellä sijaitsevaan Sininauhasäätiön omistuksessa olevaan asuintaloon, jossa sijaitsee jo aiemminkin mainittuja pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettuja asuntoja. Yhteinen pelko oli häiriökäyttäytymisen lisääntyminen monen mielestä jo ennestään levottomassa korttelissa sekä erityisasumisen vaikutus omistusasuntojen hintoihin. Vanhusten palveluasunnot ok, mutta kukapa haluaa naapurikseen epä.sos. ainesta (työttömät, vankilasta vapautuneet, totesi yksi vastaaja. Kuvio 8. Kaavoitusprosessin tunteminen ja kaavoitukseen liittyvien asioiden seuraaminen. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuinka hyvin tuntee kaavoitusprosessia Kuinka aktiivisesti seuraa kaavoitusprosessia Ei lainkaan Jonkin verran Erittäin hyvin/aktiivisesti 22
Ostoskeskuksen kohtalo, tilalle rakennettava kerrostalohanke Parikymmentä vastaajaa oli kuullut suunnitelmista rakentaa asuntoja Rajatorpan ostoskeskuksen alueelle. Suurin osa vastusti asiaa, koska alueen palvelujen ei haluta huonontuvan. Ostoskeskusta ja erityisesti lähikauppaa käytettiin ahkerasti ja ostoskeskusta pidettiin muutenkin tärkeänä osana Rajatorppaa. Asukkaat toivoivatkin, että ostoskeskus ympäristöineen kunnostettaisiin ja palveluita parannettaisiin. Toinen syy, miksi ostoskeskuksen varalle olevia suunnitelmia vastustettiin oli pelko Rajatorpan väljän ja yhtenäisen yleisilmeen menettäminen. Monet arvostivat Rajatorpassa asumisen väljyyttä ja isoja pihoja sekä alueen rakennusten yhtenäistä ilmettä. Pelättiin, että uudet rakennukset pilaavat Rajatorpan. Ostoskeskuksen suunnitelmat ovat vielä kesken. Vireillä on kaavamuutos, jossa ostoskeskuksen paikalle on haettu asuntorakentamista. Rajatorpan ostoskeskus on Vantaan ostoskeskusinventoinnissa arvioitu säilyttämisen arvoiseksi. Se, miten ostoskeskuksen aluetta tulevaisuudessa kehitetään, selvinnee vuoden sisällä. Talojen rakentaminen Friherssintien varteen Erikseen mainittiin myös Vapaalantien varrelle kaavoitetut omakotitontit. Omakotirakentaminen Rajatorpan kerrostaloalueen viereen ei herätä asukkaissa vastustusta vaan asiaa pidettiin hyvänä ja uudet asukkaat toivotettiin tervetulleiksi. Ihan ok, tuovat uutta eloa, Hyvä asia. Lapsiperheet pysyy/uusia perheitä muuttaa asumaan niin koulun toiminta jatkuu, Tosi hienoa, että saadaan lisää asukkaita Rajatorppaan. 23
Yhteenveto Enemmistö vastaajista piti Rajatorppaa viihtyisänä, väljästi rakennettuna ja sopivan pienenä asuinalueena. Alueen vahvuutena pidettiin luonnonläheisyyttä ja viheralueita. Kiitosta sai muun muassa Sahapuiston alue. Myös Rajatorpan sijainti ja liikenneyhteydet koettiin hyviksi. Vastaajien mielestä Rajatorpan viihtyisyyttä vähensivät koirien jätökset, roskaaminen ja liikennekäyttäytyminen. Myös kerrostalojen ja niiden pihaalueiden kunnostamista kaivattiin. Rajatorpan ostoskeskus herätti paljon tyytymättömyyttä. Ostoskeskuksessa sijaitseva lähikauppa oli enemmistölle tärkeä, mutta ostoskeskusta lähiympäristöineen pidettiin huonokuntoisena ja jopa pelottavana. Pelkoa herättivät päihtyneet pubien asiakkaat ja toisinaan myös ostoskeskuksen tienoilla maleksivat nuoret. Rajatorpan asukaskyselyssä nousi monessa kohtaa esiin asukkaiden ärtymys päihtyneistä. Kyselyn vastaajat pitivät ongelman syynä joko lähipubeja tai alueella sijaitsevia Sininauhasäätiön omistamia vuokra-asuntoja. Asukkaiden kokemat ongelmat johtivat syksyllä 2010 laajaan yhteistyöhön asuinalueen rauhoittamiseksi. Yhteistyössä olivat mukana Vantaan kaupunki, Sininauhasäätiö, ostoskeskuksen yrittäjät, lähipoliisi ja alueen asukkaat. Tilanne on sittemmin rauhoittunut ja yhteistyötä jatketaan edelleen. Rajatorpan asukaskyselyn tuloksissa toistuvat pitkälti samat asiat kuin muillakin asuinalueilla tehtyjen kyselyiden tuloksissa (Ahlgren-Leinvuo & Parviainen 2006, Ahlgren-Leinvuo & Henriksson 2007, Henriksson 2009, Ahlgren-Leinvuo 2011). Oli kyseessä sitten pientaloalue, uusi kerrostalovaltainen asuinalue tai vanhempi kerrostaloalue, asukkaat pitävät omaa asuinaluettaan pääsääntöisesti viihtyisänä, rauhallisena ja luonnonläheisenä, ja erityistä kiitosta saavat lähiseudun puistot ja ulkoilualueet. Viihtyisyyttä vähentävinä asioina taasen nousevat esiin koirien keräämättä jätetyt jätökset ja roskaaminen. Myös päihtyneet mainitaan usein asuinalueen huonojen puolien kohdalla. Asukkaat vaativat ennen kaikkea konkreettisia toimenpiteitä asuinalueen siisteyden parantamiseksi ja sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi. Lisäksi palautetta annetaan asioista, jotka vaikuttavat arjen sujuvuuteen: lähikauppa on tärkeä, samoin hyvät kulkuyhteydet ja sujuvat pysäköinti- ja liikennejärjestelyt. Rajatorpan kohdalla nousi esiin myös alueen rakennusten - erityisesti ostoskeskuksen - kunnostamisen tarve. 24
Lähteet Ahlgren-Leinvuo, Hanna ja Elina Parviainen (2006). Miljöö miellyttää, palveluissa parannettavaa. Uusissa asunnoissa asuvien mielipiteitä asuinalueestaan ja asunnostaan Kartanonkoskella ja muilla alueilla. Vantaan kaupunki, tilasto ja tutkimus, C40:2006. Ahlgren-Leinvuo, Hanna ja Riikka Henriksson (2007). Miltä tuntuu asua Varistossa 30 vuotta asuntomessujen jälkeen? Variston asukaskysely 2007. Vantaan asuinalueiden laatu -tutkimushanke. Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, C24:2007. Henriksson, Riikka (2009). Kaunista luontoa, hyviä polkuja. Päiväkummun asukaskysely 2008. Vantaan asuinalueiden laatu -tutkimushanke. Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, C11: 2009. Ojala, Anna (2005). Vantaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet. Vantaan kaupunkisuunnittelu. C20:2005, Kaupsu 11/2005. Vantaan kaupunki. Vantaan kaupunki (2009). Länsi-Vantaan kaupunkipolut. Myyrmäki - Kaivoksela - Vapaala. Vantaan kaupunki, Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala ja Myyrmäen aluetoimikunta. Rajatorppa kuuluu virallisissa tilastoissa Vapaalan kaupunginosaan. Tässä esitetyn vain Rajatorppaa koskevien väestötietojen pohjana on rakennustasoinen väestö -tiedosto. Rakennustasoisen väestötiedoston avulla on mahdollista tarkastella kaupunginosan sisällä olevien alueiden väestömäärää erikseen. Rakennustasoinen väestötiedosto on saatavilla vuodesta 1989 alkaen. Otosmenetelmänä oli tasavälinen otanta, jossa otoskehikko oli järjestetty ensin huoneistojärjestykseen ja tämän jälkeen jokaisessa huoneistossa asuvat henkilöt edelleen satunnaiseen järjestykseen. Otoskehikosta poimittiin joka toinen henkilö. Menetelmästä johtuen 4 asuntoon lähti kaksi kyselylomaketta. Vastaajien joukossa oli 1 huoneisto, josta tuli kaksi vastausta. Vertailussa käytetyt taustatiedot ovat peräisin Vantaan kaupungin FACTA-kuntarekisteristä (eivät siis vastaajan lomakkeessa ilmoittamia tietoja). Rekisterin mukaan Rajatorpan asukkaista noin 14 prosenttia asuu vuokralla. Luku sisältää vain rakennukset, jotka ovat kaupungin asuntotoimen tietojen mukaan kokonaan vuokrataloja (esim. kaupungin vuokratalot). Yksityisten tai säätiöiden omistuksessa olevat yksittäiset vuokra-asunnot eivät sisälly lukuun. Tästä johtuen vuokralla asuvia on kyselylomakkeen tietojen perusteella enemmän kuin rekisteritietojen perusteella. 25
Liite 26
27
28
29
30
31
32
33
Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu Kielotie 28, 01300 Vantaa