Luonto ja koettu elvyttävyys

Samankaltaiset tiedostot
University of Tampere University of Jyväskylä

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

Urbaanien viherympäristöjen terveyshyödyt - miksi lähelle on hyvä päästä virkistymään

Luonnon virkistyskäytön merkitys ihmisten hyvinvoinnille

Luonto hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä

Metsän hyvinvointivaikutukset tutkimusten mukaan

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

Ann Ojala Luonto ja hyvinvointi Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan Syysseminaari , Luontokeskus Haltia, Nuuksio, Espoo

Tutkimustietoa luonnon terveysvaikutuksista

Kaupunkien metsät elvyttävät

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa

Metsän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tutkimusten mukaan. Eira-Maija Savonen Metsäntutkimuslaitos/ Parkano

Ulkoilututkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi, LVVI2 -tutkimus

VIRKISTÄÄKÖ VAPAA-AIKA? Vapaa-ajan toimintojen koettu virkistävyys ja niihin käytetty aika suomalaisilla

Kaupunkiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnille

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Työkuormituksesta palautuminen

Viheralueet hyvinvoinnin edistäjinä

Psykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa

Luonnon terveysvaikutukset kaupunkiympäristössä

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen

Mitä tiedetään luontoympäristön hyvintointivaikutuksista, mitä pitäisi vielä selvittää?

Luonnon virkistyskäyttö ja ulkoilu tutkimus vapaa-ajan tutkimuksen kentässä

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

5.2. LUONNOSTA NAUTTIMINEN TYÖSTÄ PALAUTUMISEN KEINONA

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja

Luonnollisesti töissä -hankkeen toimenpiteitä

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Luonnosta hyvinvointia

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

OLIKO ILTASI MUKAVA? Illan mielialaan yhteydessä olevat tekijät työkuormituksesta palautumisen näkökulmasta

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoalueiden vaikutus ihmisen terveyteen

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

Kuinka suomalaiset ulkoilevat?

Luonnon hyvinvointivaikutukset

Edistävätkö viheralueet ihmisen terveyttä?

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin

Työpsykologia ja hyvinvointi: Pro gradu tutkielmien aiheita

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Hyvinvointia työstä. Annina Ropponen, TtT, dosentti, erikoistutkija Associated researcher, Karolinska Institutet, Division of Insurance Medicine

Teksti: TYTTI PASANEN, KALEVI KORPELA Luonto liikuttaa ja elvyttää

Lataa Metsän parantava voima - Florence Williams. Lataa

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Metsän aineettomat arvot. Leena Sikkilä Tietometsä-hanke

LIIKKUMISYMPÄRISTÖJEN JA ULKOILULAJIEN ELVYTTÄVYYS

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK

OMAN TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN

hyvinvointivaikutukset näkyviksi?

Kaupunkiviheralueilta terveyttä: onko ympäristön laadulla väliä?

Luonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Transformationaalinen johtajuus ja työntekijän depressio-oireet: yhteyttä välittävät psykologiset tekijät

Adaptation to climate change among crosscountry. downhill skiing centres in Finland

SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA

Luontoliikunnasta terveys-ja hyvinvointipalveluja

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Luontoympäristö liikuntaaktiivisuuden

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

KYSELY TYÖSKENTELYSTÄ LUONNONLÄHEISISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ. PORI / ULVILA 2014 (Porin kuntakokeilu / Mikko Kataja). 16 vastaajaa.

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Luonnosta hyvinvointia

IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin.

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

SYTY SYke ja TYö projekti

Viherrakenteella asukkaat liikkumaan ja terveiksi

Kansalaiskyselyn tulokset

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Jokamiehen oikeuksien toteutuminen rannikolla ja saaristossa. Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen

Luonto terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä

Talviulkoilun sopeutuminen lumettomiin talviin

Työtilan ja kodin luontoelementtien sekä vapaa-ajan luontoliikunnan yhteydet elämäntyytyväisyyteen, elinvoimaisuuteen, uniongelmiin ja koettuihin

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

LUONTOYMPÄRISTÖJEN KÄYTTÖ EDISTÄÄ PSYYKKISTÄ HYVINVOINTIA ELPYMISKOKEMUSTEN KAUTTA

LUONTO JA HYVINVOINTI -MITEN NIIN? Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus. Helsinki

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma

Ikäinnovaatio hanke

Transkriptio:

Luonto ja koettu elvyttävyys Prof., PsT, Kalevi Korpela Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö / psykologia Tampereen yliopisto kalevi.korpela@uta.fi http://www.favoriteplace.info

Millaisten psykologisten prosessien kautta luonto voi vaikuttaa hyvinvointiin eli millaisten mekanismien kautta yhteys syntyy?

Välittäviä prosesseja voivat olla mm. 1. Luontoympäristössä on stressistä elvyttäviä ominaisuuksia 2. Luonto houkuttaa liikuntaan 3. Luonto houkuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen 4. Luonnossa on vähemmän melua ja ilmansaasteita

Luonnon virkistyskäyttö 2010 (LVVI2) tutkimus (Metla, Tilastokeskus) Aineisto muodostuu kahdesta osaaineistosta, joista ensimmäinen kerättiin tammi-helmikuussa 2009 ja toinen toukokesäkuussa 2009. Tutkimuksen otos (N = 8000) oli satunnaisotos 15 74 -vuotiaista suomalaisista, joka on väestöä edustava sukupuolen, iän, ja asuinpaikan suhteen. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi 3060 suomalaista (vastausosuus 38 %), joista internetin kautta vastasi 1905 (vastausosuus 24% koko otoksesta) ja postikyselyn palautti 1155 (vastausosuus 14%) vastaajaa. Sievänen, T. & Neuvonen, M. (2011). (toim.). Luonnon virkistyskäyttö 2010. Metlan työraportteja 212.

Elpymiskokemukset B =. 48; 95% luott. väli B =.20-.91 a 1 b 1 Luonnossa ulkoiluun käytetty aika a 2 Ulkoilu yksin tai seurassa b 2 Emotionaalinen hyvinvointi a 3 b 3 Ulkoilu- kerran kesto Korpela, K., Borodulin, K., Neuvonen, M., Paronen, O., & Tyrväinen, L. (2013). Analyzing the mediators between nature-based outdoor recreation and emotional well-being. Journal of Environmental Psychology. doi: 10.1016/j.jenvp.2013.11.003.

Mediaatiomallissa vakioitiin kovariaatteina ikä, sukupuoli, kotitalouden tulot itsearvioitu liikunnan määrä. N = 485; 5,000 bootstrap samples; Adj R 2 =.10

Vapaa-ajan toimien palauttavuus työkuormituksesta Projekti Työstä irrottautumisen ja palautumisen rooli hyvinvoinnin ylläpidossa prof. Ulla Kinnunen, TaY: Kyselyaineisto, johon vastasi 527 (50,6%) tyntekij: 1) matkapalveluyritys (n = 47), 2) rautakappa (n = 54), 3) it-alan yritys (n = 59), 4) hotelli- ja ravintolapalveluiden konserni (n = 87) ja 5) koulutusorganisaatio (n = 277). Vastanneissa on siis myyji, tarjoilijoita, hotellityntekijit, suunnittelijoita, projektipllikit, lehtoreita, professoreita jne. Kyselyyn vastanneissa oli naisia 53 %, keskiik oli 42,4 vuotta ja yli puolella (60 %) oli korkeakoulu- tutkinto. Siltaloppi, M. & Kinnunen, U. (2009). Vapaa-ajan merkitys työkuormituksesta palautumisessa. Teoksessa U. Kinnunen & S. Mauno (toim.) Irtiottoja työstä: työkuormituksesta palautumisen psykologia, 115-125. Tampere: Yliopistopaino.

Kuinka työkuormituksesta palauttavaksi koet seuraavat vapaa-ajan toiminnot? 1 = ei lainkaan / ei sovi 2 = heikosti 3 = jonkin verran 4 = hyvin

Taulukko 2. Vapaa-ajantoimintojen koettu palauttavuus. Mukana analyyseissa vastaajat, jotka käyttävät vapaa-aikaansa (= työajan jälkeistä aikaa) kyseisiin toimintoihin. Siltaloppi, M. & Kinnunen, U. (2009). Vapaa-ajan toiminto 1 Palauttavuusarvio ka (kh) Liikunta ja ulkoilu 3,8 (0,44) 80 Luonnosta nauttiminen 3,7 (0,64) 72 Lepäily ja oleilu 3,6 (0,60) 65 Kulttuuriharrastukset 3,6 (0,59) 65 Luova toiminta 3,6 (0,61) 64 Sosiaaliset suhteet 3,6 (0,64) 62 Lastenhoito 3,4 (0,67) 52 Ravintolat ja baarit 3,2 (0,75) 37 Kotityöt 3,1 (0,77) 32 Opiskelu 2,8 (0,81) 20 Palkkatyön tehtävät 2,2 (0,97) 11 Toiminnon hyvin palauttavaksi arvioineiden osuus (%)

Liikunta 95% luott.väli B = -.05--.01 a 1 Rentoutuminen vapaa-ajalla b 1 95% luott.väli B = -.08--.02 a 2 b 2 Luonnossa oleskelun useus a 3 Taidon-hallinta vapaa-ajalla b 3 Työstä palautumisen tarve a 4 b 4 Elämäntyytyväisyys 95% luott.väli B = -.07--.01 Korpela, K. M. & Kinnunen, U. (2011). How is leisure time interacting with nature related to the need for recovery from work demands? Testing multiple mediators. Leisure Sciences, 33, 1-14. http://dx.doi.org/10.1080/01490400.2011.533103

Elpyminen Elpymisellä tarkoitetaan päivittäisessä elämässä ehtyneiden voimavarojen uusiutumisen tai palautumisen fysiologisia ja psykologisia prosesseja (Hartig, T.)

Elpymiskokemukset, päiväkirja Rauhoituin. Keskittymiskykyni ja valppauteni lisääntyivät. Sain uutta intoa ja pirteyttä arkiaskareisiini. Elvyin ja rentouduin. Unohdin kaikki arkipäivän huolet ja murheet. Ajatukseni selkiytyivät ja kirkastuivat. Asteikko: 0 ei yhtään - 6 erittäin paljon, vain ääripäät nimetty tekstillä Korpela, K. & Paronen, O. (2011). Ulkoilun hyvinvointivaikutukset. Teoksessa Sievänen, T. & Neuvonen, M. (toim.) Luonnon virkistyskäyttö 2010. Metlan työraportteja 212/ Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 212, 80-89. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp212.htm.

Viimeisimmästä liikuntakerrasta saadun elpymiskokemuksen voimakkuuden keskiarvot (1 = ei lainkaan 5 = melko paljon 7 = täysin) eri liikkumisympäristöissä. Korpela, K. & Paronen, O. (2011). Ulkoilun hyvinvointivaikutukset. LVVI2

Korpela, K. & Paronen, O. (2011). Ulkoilun hyvinvointivaikutukset. Viimeisimmästä luonnossa toteutuneesta ulkoilukerrasta saadun elpymiskokemuksen voimakkuuden keskiarvot (1 = ei lainkaan 5 = melko paljon 7 = täysin) ympäristön ominaisuuksien mukaan.