CHAROLAIS 2011 Charolais -siementuonnit 2011 Tähtäimessä omat valtakunnaliset jalostustavoitteet Nuoren sonnin käyttöopas 1
KOKOUSKUTSU Suomen Charolaisyhdistys r.y.:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Ikaalisissa, Ikaalisten kylpylässä, maanantaina 7. helmikuuta 2011, alkaen klo. 16.30. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8:ssä vuosikokoukselle määrätyt asiat.tervetuloa! Johtokunta KOKOUKSEN ASIALISTA 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus 4. Esitetään yhdistyksen vuosikertomus 5. Esitetään vuoden 2010 tilit ja tilintarkastajien niistä antama lausunto 6. Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä edellisen vuoden johtokunnalle 7. Vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio 8. Määrätään johtokunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot 9. Vahvistetaan jäsenmaksu vuodelle 2012 10. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden hallintoa ja tilejä 11. Valitaan tarvittavat jäsenet johtokuntaan, erovuorossa Kaarlo Schildt ja Eija Rinta-Piirto 12. Valitaan edustajat niihin kotieläinjärjestöjen elimiin, joihin yhdistyksellä on mahdollisuus saada edustus (jalostusvaliokunta, mahdollisesti myös SKJO:n edustajisto) 13. Muut mahdolliset asiat 14. Kokouksen päättäminen MÖTESKALLELSE Finlands Charolaisförening r.f.:s stadgeenliga årsmöte hålles i Ikaalinen på Hotell Ikaalisten kylpylä, måndagen den 7 februari 2011, kl. 16.30. Under mötet behandlas i 8 för årsmötet nämnda ärenden. Välkomna! Styrelsen FÖREDRAGNINGSLISTA 1. Mötet öppnas 2. Val av ordförande, sekreterare samt två protokolljusterare 3. Mötets laglighet och beslutsförhet konstateras 4. Årsberättelsen presenteras 5. Revisionsberättelsen samt revisorernas utlåtande för år 2010 presenteras 6. Bokslutet bekräftas och förra årets styrelse beviljas ansvarsfrihet 7. Årets verksamhetsplan samt budget fastställs 8. Premier för revisorer, styrelsens ordförande samt övriga styrelsemedlemmar bekräftas 9. Medlemsavgiften för år 2012 fastställs 10. Val av två revisorer samt deras suppleanter att granska nästa års förvaltning och räkenskaper 11. Val av styrelsemedlemmar. Kaarlo Schildt och Eija Rinta-Piirto i tur att avgå 12. Val av personer till husdjursorganisationer där föreningen har möjlighet att påverka (bla avelsutskottet) 13. Övriga ärenden 14. Mötets avslutande 2
CHAROLAIS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajan palsta - Kaarlo Schildt 5 Charolais siementuonnit 2011 - Kaisa Sirkko 6 Käytössä olevat Charolais-sonnit keinosiemennykseen - Heta Östergård 8 Charolaisyhdistyksen syystapaaminen - Tuula Hyystinmäki 11 Tähtäimessä omat valtakunnalliset jalostustavoitteet - Eija Rinta-Piirto 12 Nuoren sonnin käyttöopas - Juhani Numminen 13 Rehuyksiköt megajouleiksi - Mirja Riipinen 14 Farmari-näyttely Mikkelissä 29.7-1.8.2010 - Mirja Riipinen 16 Tuttu näky kesäisellä laitumella - Mirja Riipinen 19 Makoisia hetkiä laadukkaan kotimaisen pihvilihan parissa! - Marika Sippola 20 Gunnarp - Ruotsin uusi testiasema - Matti Hannola 22 Emolehmätarkkailun tuloksia 2009 - Eija Rinta-Piirto 24 Suomen Charolaisyhdistys ry jäsenluettelo 2010 30 Ranskalaisella laitumella - Mirja Riipinen 33 Mikä vasikalle nimeksi - Marika Sippola 34 Johtokunta 2011 35 Julkaisija: Suomen Charolaisyhdistys ry www.charolais.fi Toimitus: Suomen Charolaisyhdistys ry johtokunta Mirja Riipinen Painopaikka: Satakunnan painotuote Oy Ulkoasu: Sakari Äijö / Sakuweb www.sakuweb.net sakari.aijo@sakuweb.net 040-837 5132 Kannen kuva: Mirja Riipinen Lehden vastuu virheellisistä ilmoituksista rajoittuu ainoastaan ilmoituksen hintaan 3
Vapon kuiviketurpeen hyödyt: Mahtava imuvoima; vähemmän työtä, vähemmän lantaa Mieluinen makuualusta Sitoo ammoniakkia ja ravinteita poistaa hajua Ehkäisee haitallisten sienitautien leviämistä Vähentää kärpäsiä Kompostoituu nopeasti Myynti: Vapo tilauskeskus puh. 020 341 400 / tel. 020 341 300 tilauspalvelu@vapo.fi www.vapo.fi/tilaa Puheluiden hinnat: lankaliittymästä 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min 4
Puheenjohtajan palsta KUVA:Juha Räisänen Tavoite, että lehti ilmestyy kerran vuodessa toteutui myös tänä vuonna. Suurkiitos siitä kaikille lehden tekoon osallistuneille. Nauttikaa lukuhetkistä, ja tietenkin kritiikki sekä parannusehdotukset ovat paikallaan. Lehteä on painettu melko paljon niin että voitte jakaa sitä levittääksenne tietoa hienosta charolais rodusta. Käytännön jalostustyössä on tavoitteena saada hyväluonteisia mahdollisimman pienenä syntyviä suuriksi kasvavia lihaksikkaita vasikoita, jotka vielä perimässään kantaisivat helpon syntymän. Tavoitteiden lista on loputon. Näin aloitin viimevuotisen palstani toisen kappaleen. Tässä lehdessä on nyt runko jalostustavoitteista. Lukekaa ne tarkkaan ja miettikää omalta kannaltanne niiden käyttökelpoisuutta käytännön jalustustyössä ja että ne ovat muutenkin toteutettavissa. Kiitos vielä meidän kaikkien puolesta Ann-Marielle, Eijalle ja Matille perustyöstä näiden jalostustavoitteiden laatimiseksi. Charolais rotu on tänä päivänä määrällisesti suurin rotu Suomessa. Tänne on tuotu paljon uutta verta jalostukseen ulkomailta. Tämä perussatsauksen jälkeen on syytä lopettaa perussuomalainen nöyristely, ja olla ylpeitä omista eläimistään. En tarkoita, että asialla leveillään, mutta oma itseluottamus ja ylpeyttä omasta ammattitaidosta ei tarvitse pitää vakan alla. Ranskalaiset kasvattajakollegamme eivät ikinä kyseenalaista ammattiylpeyttään. Siis rinta rottingille koko porukka! Lopuksi haluan toivottaa kaikille helppoa ja menestyksekästä kevätpoijintakautta. Kaarlo Schildt puheenjohtaja Keskustelu lähiruoasta on noussut keskustelunaiheeksi viimeisen vuoden aikana. On hyvä, että asiasta keskustellaan. Se, että vaikuttaako se meidän tulotason nousuun, on mielestäni monen mutkan takana. Ajatus lähiruoasta on tuonut mukanaan internet yrityksiä, jotka myyvät tuotekoreja kuluttajalle. He haluavat tietenkin oman osuutensa tuotteiden välittämisestä. Samoin lähiruoka ja luomutuotehyllyt ovat harvinaisia vähittäiskaupoissa. 5
Charolais -siementuonnit 2011 Faba tuo vuonna 2011 kolmea uutta charolais-rotuista sonnia jalostajien käyttöön. Ohessa lyhyet esittelyt sonneista. ELGIN COLUMBO Isä: Harestone Uruguy Isänisä: Maerdy Padirac Emä: Elgin Victoria Emänisä: Rumsden Samurai Iso-Britannian jalostusarvostelut 2.12.10 (suluissa rodun keskiarvo) Poikimahelppous isänä +6,5 (-0,6) Poikimahelppous emänisänä +0,4(-0,3) Syntymäpaino +0,7 (+2,5) 200 päivän paino +13 (+23) 400 päivän paino +30 (+38) 600 päivän paino +35 (+43) Syntymäpaino 40kg 200 päivän paino 314 kg 300 päivän paino 529 kg 400 päivän paino 644 kg VB EASTWOOD Isä: Viril av Nynäs Isänisä: Turminator ET av Nynäs Emänisä: Saturnus av Simontorp Emänisänisä: Hta Frosty 328C Ruotsin jalostusarvostelut 4.11.2010 Syntymäpainoindeksi 98 200 päivän painoindeksi 117 365 päivän painoindeksi 129 Emoindeksi 95 Poikimiset isänä 106 Poikimiset emänisänä 100 Luokittuminen 109 Rasva 100 Nettokasvu 109 Syntymäpaino 47 kg 200 päivän paino 317 kg 365 päivän paino 641 kg Elgin Columbo on vuonna 2007 syntynyt nuori, englantilainen sonni, jonka maitoisuudesta ei ole vielä arvosteluja valmiina. Sonni on sarvellinen ja se edustaa meille täysin uusia sukulinjoja. Sonnin kasvut ovat hieman keskimääräistä heikommalla tasolla, Rakennearvostelu Runko 87 Jalat 84 mutta sen syntymäpaino on selvästi keskimääräistä matalampi. Sonni periyttää helppoja poikimisia, sillä jalostusarvostelut sekä isänä että emänisänä ovat poikimahelppouden osalta keskimääräistä huomattavasti parempia. Sonni sopii erinomaisesti hiehoille. Lihakkuus 84 Kokonaispisteet 87 6
VB Eastwood on ruotsalainen, nupo nuorsonni, joka on syntynyt 2009. Sonnin syntymäpainoindeksi on lähellä rodun keskiarvoa Ruotsissa, mutta se periyttää selvästi keskimääräistä parempaa vieroitus- ja vuodenpainoa. Emoindeksi on hieman keskimääräistä heikompi. Sonnin teuraslaatua kuvaavat indeksit ovat keskimääräisiä tai sitä parempia ja se on saanut rakennearvostelusta hyvät pisteet. Sonnia suositellaan käytettäväksi hiehoille vain harkiten. Sonnin isä Viril av Nynäs kuten myös sonnin isänisänisä Neto av Sjunnetorp ovat olleet ks-käytössä Suomessa. Samoin ovat olleet emänisä Saturnus av Simontorp sekä emänisänisä Hta Frosty 328C. Sonnin käytössä tulee huomioida sukulaisuudet näihin ks-sonneihin. URFE Isä: Oural Isänisä: Eddy Emä: Olive Emänisä: Hasting Ranskan jalostusarvostelut 2010 Poikimahelppous isänä 106 Poikimahelppous emänisänä 98 Ruhon paino 114 Lihakkuus 115 Maitoisuus 113 Emoindeksi 107 Urfe on ranskalainen, sarvellinen sonni. Se on syntynyt vuonna 2003. Sonnin poikimahelppous on Ranskan arvosteluissa lähellä keskimääräistä. Urfea suositellaan kuitenkin Suomessa käytettäväksi ensisijaisesti lehmille ja vain harkiten hiehoille. Sonnin kasvu on lähellä keskiarvoa, mutta sen teurasominaisuudet ovat erittäin hyvällä tasolla. Emoindeksi on keskimääräistä parempi ja sonni jättää erittäin hyvämaitoisia tyttäriä. Sonnin emäisä Hasting on myös Suomessa käytetyn Novotelin isä, joten Urfea ei pidä käyttää Novotelin tyttärille. Muilta osin sonnin suku tuo meille kuitenkin uusia sukuja. Kaisa Sirkko 7
KÄYTÖSSÄ OLEVAT CHAROLAIS- SONNIT KEINOSIEMENNYKSEEN Tänä vuonna johtokunta päätti kartoittaa tuontisperma-annosten tarjontaa jo mahdollisimman aikaisin, jotta annokset saataisiin ajoissa myös käyttöön ja tieto niistä jalostajille. Jatkuva ongelma pienessä populaatiossamme on sukulaisuus. Myös keinosiemennyssonnien tarjonnassa näkyvät samat menestyneet sukulinjat hyvin usein. Jotta saataisiin uusia sukuja, päätettiin tuoda vaihteeksi Iso-Britanniasta yhtä uutta sonni käyttöön. Siemennysten määrä rodussamme on edellisestä vuodesta vähän pudonnut ja keväällä 2010 tuoduista annoksista on jäänyt vielä hyvin varastoa. Kaisa Sirkko esitteli edellä uudet tuontisonnit. Tässä kertauksena vielä varastossa olevien sonnien tiedot. Toivottavasti siemennys rodussamme taas vilkastuu aikaisemmalle tasolle vaikka jo tällä määrällä charolaisrodussa käytetään keinosiemennystä eniten liharoduistamme. Viime vuoden annoksista seuraavia sonneja on jäljellä vielä runsaasti. Näistä löytyy vaihtoehtoja sekä lehmille että hiehoille ja niille eläimille, joille uudet tuonnit eivät sukulaisuuden vuoksi sovi. TOMMY VF ChV 81948 Synt. 27.11.2002 Ranska Isä: Itol Isänisä: Capitan Emä: Roxanne Emänisä: Ecu Jalostusarvot Ranska 2009 Poikimahelppous isänä 123 Vieroituspaino 119 Lihakkuus vieroitusiässä 111 Tommy VF on ranskalainen, sarvellinen sonni, jonka vahvuutena ovat helpot poikimiset. Sonni periyttää myös hyvää lihakkuutta, sen jälkeläiset kasvavat hyvin. Sen suku on meillä aiemmin täysin tuntematon, joten suvun osalta se sopii käytettäväksi kaikissa karjoissamme, etenkin hiehoille. Annoksia on jäljellä noin 30 kpl RARE ChV 81938 synt. 15.12.2000 isä: Ibob emä: Larissa emänisä: Erudit aikuispaino: 1410 kg korkeus: 151 cm rinnanympärys: 269 cm rungon pituus: 211 cm kivesten ympärys: 47 cm 8
Jalostusarvot Ranska 2010: Poikimahelppous isänä: 102 Teurasominaisuudet: 102 Poikimahelppous emänisänä: 117 Maito: 99 Kasvu:102 Emo-ominaisuudet: 11 Lihakkuus:104 Hedelmällisyys: 108 Vieroituspaino:110 Rare on täysin erisukuinen sarvellinen sonni ja sopii siksi käytettäväksi kaikille lehmille, mutta ei sovellu keskimääräisen poikimisindeksin takia hieholle. Raren jälkeläisissä on kokoa ja rungon syvyyttä sekä hienorakenteinen luusto. Tyttäret ovat hedelmällisiä ja poikivat hyvin. Sonnia suositellaan Jourdanin, Necessairen, Indianan, Malicieuxin sekä Primeurin tyttärille. Annoksia n. 30 CEDERDALE TYRANT (CH 81947) Syntynyt: 22.1.2007 Isä: DBAR Survivor 220 M Emänisä: Baldridge Fasttrack 82 F Jalostusarvot, Kanada joulukuu 2010 Keskiarvo Poikimahelppous isänä 90 56,2 Syntymäpaino -0,7 2,0 Vieroituspaino 49 40,7 Vuodenpaino 80 77,6 Maitoisuus 20,4 20,4 Cederdale Tyrant on homotsygoottinupo kanadalaissonni, joka on samasta emästä Cederdale Memorable kuin aiemmin Suomeen tuotu Cederdale Rebel 3 R. Sonnin vahvuutena on, että sen perimässä yhdistyy poikimahelppous hyvään kasvuun. Sen vasikat myös kehittyvät hieman ikäistään varhaisemmin ja ne ovat lihaksikkaita. Huom. sonni on pienikokoinen (frame 5,8). Tyttäret ovat maitoisuudeltaan keskimääräisiä. Annokset tulivat keväällä 2010 niin myöhään, että käyttämättä vielä noin 60 kpl. PCC SUDDEN IMPACT 848U Syntynyt: 13.1.2008 Isä: MC200052 MVX Cougahill Hank 720G Emä: PFC290732 Sparrows Tempest 174K Emänisä: PMC215580 Sparrows Advantage 230H Jalostusarvot, Kanada joulukuu2010 Keskiarvo Poikimahelppous isänä 31 56,2 Syntymäpaino 4,7 2,0 Vieroituspaino 45 40,7 Vuodenpaino 86 77,6 Maitoisuus 18,3 20,4 Sudden Impact on nuori, kanadainen sonni. Se on heterotsygootti nupo. Sonni on saavuttanut näyttelymenestystä Kanadassa, ja se on luonteeltaan erinomainen. Sillä on hyvä jalkarakenne ja se liikkuu hyvin. Sonnin suku on meille uutta verta, joten se sopii käytettäväksi kaikissa charolais-karjoissa. Sonnin poikimahelppous isänä on keskimääräistä heikommalla tasolla, joten sitä ei voi suositella käytettäväksi hiehoille. Annoksia jäljellä noin 30 kpl Yksittäisiä annoksia on jäljellä myös sarvellisista sonneista Olympe (81925) ja Rouky (81940) sekä nupoista sonneista Revolver (81943) ja Vizir (81946). Kysy saatavuutta sekä varaa annokset siemenvarastosta: jakelupieksamaki@fabapalvelu.fi puh. 040-3115308 tai jakelutuomikyla@fabapalvelu.fi puh. 040-3115809 9
www.bosgard.com YLIKAHRIN CHAROLAIS MYYNNISSÄ JALOSTUSELÄIMIÄ Heta ja Reijo Östergård Järvikulmantie 37, 29880 LEVÄSJOKI 040-7084009 (Heta) heta.ostergard@pp.inet.fi Bosgård 67, 06200 Porvoo kaarlo.schildt@bosgard.com 10
Charolaisyhdistyksen syystapaaminen 2010 Charolaisyhdistyksen toimintaan on vakiintunut jäsentapaaminen syksyisin, kun vieroitukset ja peltotyöt on saatu pulkkaan. Syksyllä 2010 tavattiin Kangasalla Karppilan tilalla. Jäsenpäivän keskustelunaiheina olivat rakennearvostelu ja jalostustavoitteet. Rakennearvostelu-teemaan johdatteli faban neuvoja, itsekin charolaiskasvattaja Eija Rinta-Piirto, joka malliksi arvosteli 8-vuotiaan sonnin Kialan Tarzanin. Jokainen rakenteen kohta käytiin läpi rauhallisesti. Eija kuvasi tarkasti, missä mittauspisteiden ääripäät ovat ja mihin kutakin ruumiinosaa tai lihasta verrataan ja peilataan eläimen kokonaisuus huomioon ottaen. Yhä edelleen rakennearvostelu on usein astutussonnia valittaessa liian painoarvoton näkökulma, koska kantakirjaus kerran onnistuu ilman rakennearvostelua. Käytännössä jalkojen rakenne on tärkein sonnin kestävyyttä enteilevä ominaisuus, joten niihin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota astutussonnia valittaessa. Nekin rakennearvostelut, joita tehdään, tulee suurimmaksi osaksi tehdyksi liian nuorina, sillä vuoden vanha sonni muotoutuu paljon vielä seuraavan puolen vuoden aikana. Ihannetilanne olisi tehdä uusi arvostelu noin 2-vuotiaalle sonnille. Jalostuskeskustelun pohjaksi Matti Hannola esitteli ruotsalaiset charoleen jalostustavoitteet. Ne herättivät kohtuullisen vähän keskustelua, koska ne kuvasivat hyvää eläinaineksen tilannetta, mitkä tavoitteina olivat kaikkien hyväksyttävissä. Matti korosti hyvää kasvukykyä. Luonneongelmia ei hänen arvionsa mukaan suomalaisessa charolaiskannassa juurikaan ole. Tärkeintä on kuitenkin ruoankäytön ja kasvun hyvä hyötysuhde. Eläinaineksesta johtuville kasvuongelmille Matti suositteli kirvesjalostusta. Allekirjoittanutta on viime aikoina askarruttanut varsin yleinen käytäntö, että vieroitusvasikat siirretään loppukasvatukseen eri tilalle. Kasvattajilta katkeaa kiinnostus loppukasvulukuja kohtaan eikä aina ole mahdollisuuksiakaan saada tietoa vasikoidensa lopullisista teurastuloksista. Väistämättä silloin vähenee myös innostus jalostuksen kautta saavutettavaan eläinaineksen parantamiseen. Asiapuolen lisäksi tapaamisessa vaihdettiin kuulumisia ja nautittiin hyvästä ruoasta Ravintola Mobiliassa. Kahvipöytäkeskusteluissa olivat esillä ainakin ruokintatavat ja jotkut vieraat tutustuivat myös Karppilan tallentavaan valvontakamerajärjestelmään. Tuula Hyystinmäki KUVA: Minna Eronen 11
TÄHTÄIMESSÄ OMAT VALTAKUNNALLISET JALOSTUSTAVOITTEET Charolaisyhdistys nimesi erillisen työryhmän pohtimaan Suomeen rodulle omia jalostustavoitteita. Selkeät jalostustavoitteet tulevat helpottamaan uusien tuontisonnien valintaa sekä antamaan myös tilakohtaisesti suuntaviivoja miten charolais rotua halutaan kehittää. Työryhmään kuuluivat Matti Hannola, Anne-Marie Rosenlew sekä Eija Rinta-Piirto. Työryhmä on tutustunut eri maiden jalostustavoitteisiin ja niiden perusteella on tehty luonnos, johon jäsenistön toivotaan tutustuvan. Myös kommentit ja parannusehdotukset ovat tervetulleita. Luonnos jalostustavoitteista on pyritty tekemään mahdollisimman pelkistetyksi, eikä tiukkoja paino- ja indeksirajoja ole tämän vuoksi tavoitteisiin laitettu. Jokainen voi itse karjakohtaisesti asettaa omat tarkemmat tavoitteensa. Uudet jalostustavoitteet on tarkoitus virallisesti hyväksyä Ikaalisten Emolehmäpäivien yhteydessä pidettävässä yhdistyksen vuosikokouksessa. Toivomme vilkasta keskustelua aiheesta. LUONNOS UUSISTA JALOSTUSTAVOITTEISTA ROTUMÄÄRITELMÄ: Charolais on alkuperältään ranskalainen liharotu. Rotu on helposti tunnistettavissa: yksivärinen valkoinen tai kellertävän valkoinen. Eläimet ovat vahvoja ja isokokoisia. Perinnöllisesti rotu on sarvellinen, Kanadassa aikaansaatu nupo tyyppi, joka levinnyt laajalti myös Eurooppaan. Rodulla kaksostaipumus keskimääräistä suurempi. Aikuiset sonnit painavat 1100-1400 kg ja aikuiset lehmät 700-950 kg. Teurasluokitus oikein kasvatettuna harvoin alhaisempi kuin R+, useimmiten U ja E. JALOSTUSTAVOITTEET: Charolaisrodulla tulee olla edelleen johtava rooli suomalaisessa lihakarjan jalostuksessa. Charolaiseläinten pitää toimia puhdasjalostuksessa sekä kaikissa risteytysohjelmissa ja antaa kasvattajille optimaalinen taloudellinen tulos. Parhaiden jalostuseläinten käyttö riippumatta eläimen alkuperästä ja sarvellisuudesta. Charolaisrodun parhaat ominaisuudet nyt ja tulevaisuudessa: korkea lisäkasvukyky erinomainen teurasruho alhainen rehunkäyttö /lisäkasvu kg Ominaisuudet joita seurattava: poikimaominaisuudet poikimiset ilman avustusta rodun maidontuotantokyky ylläpidettävä eläinten rakenne, virallinen rakennearvostelu Faban optimien mukaan sukulaisuusasteiden seuranta Eija Rinta-Piirto 12
Nuoren sonnin käyttöopas Vastaanota sonni hyvissä ajoin ennen astutuskautta. Vastaanottokarsinan aitojen tulee olla riittävän korkeita, jottei niistä pääse yli missään tapauksessa, 160 170 cm. Laita sonni aluksi karsinaan parin hiehon tai lehmän kanssa, jotka ovat tulossa kiimaan. Tarkkaile sonnin käyttäytymistä ja terveydentilaa. Totuta sonni vähitellen pelkästään korsirehuun, älä unohda kivennäisiä. Jos haluat ottaa sonnin suoraan laitumelle, purkupaikan pitää olla kaukana portista ja lehmien olla auton ympärillä niin, että sonni tulee autosta suoraan lehmälaumaan. Nuori sonni todennäköisesti pelkää aluksi vanhempia lehmiä, jotka ottavat siitä yliotteen.kesän mittaan tilanne rauhoittuu. Laidunaidassa ei saisi olla jyrkkiä kulmia. Seurustele sonnin kanssa päivittäin ja tutustukaa toisiinne. Tee selväksi, että olet isäntä talossa äläkä anna sonnille henkistä yliotetta. Toimi määrätietoisesti ja hanki sonnin luottamus. Se ei synny väkivallalla. Älä lyö sonnia missään tilanteessa. Juttele sille, rapsuta ja harjaa sitä päivittäin. Pidä laitumella kuitenkin aina mukanasi jotain keppiä tai vastaavaa. Jos tilanne välttämättä vaatii, muista, että sonnin turpa on sen herkkä kohta. Älä kuitenkaan liiku laitumella yksin, varsinkaan kiima-aikana, ellet ole aivan varma sonnin käytöksestä. Nuorelle sonnille sopiva astutusryhmä ensimmäisenä kesänä on 15 20 hiehoa tai lehmää. Nuori sonni laihtuu aina ensimmäisenä kesänä. Tämä johtuu siitä, että sonni on vielä voimakkaassa kasvuvaiheessa, mutta ei laitumella ehdi syömään kasvutarvettaan vastaavaa rehumäärää, koska sen aika menee kiimojen seurantaan. Jos mahdollista, anna sonnille lisärehua varsinkin loppukesällä. Tarkkaile astutuskaudella kiimoja ja sonnin käyttäytymistä, tee koko ajan muistiinpanoja. Naaraan kiimakierto on keskimäärin 21 vrk. Tee syksyllä tiineystarkastus, varsinkin, jos epäilet sonnin siitoskykyä. Ota sonni ajoissa pois laumasta ja laitumelta kuntoutumaan. Ruoki sonnia voimakkaasti toisella sisäruokintakaudella, jotta se kuroisi kiinni kesällä menettämänsä kasvun. Muista kivennäiset ja vitamiinit. Sonnin pitäisi painaa 2-vuotiaana 800 900 kiloa. Näin menetellen saat sonnista parhaan kaverisi. Lisätietoja Juhani Numminen LSO Foods Oy Puh. 0400 854 911 juhani.numminen@lso.fi KUVA: Minna Eronen 13
Rehuyksiköt megajouleiksi Nautojen ruokintaan on tullut muutoksia 1.9.2010 alkaen. Suurin näkyvä muutos on nautojen energiantarpeen ja rehujen energian ilmoittamisessa. Rehuyksiköt (ry) poistuivat ja megajoulet (MJ) tulivat tilalle. Yksi rehuyksikkö on 11,7 megajoulea, joten muuntaminen käy helposti kertomalla rehuyksiköt 11,7:llä tai toisinpäin jakamalla megajoulet 11,7:llä saadaan rehuyksiköt. (1 ry = 11,7 MJ). Samalla ohutsuolessa imeytyvän valkuaisen (OIV) rehuissa olevia arvoja madallettiin muutamalla prosentilla. Rehuannoksia laskettaessa jatkossa pyritään siihen, että pötsin valkuaistase olisi melko lähellä nollaa. MTT:n ylläpitämä sivusto Rehutaulukot ja ruokintasuositukset sisältävät runsaasti tietoa ja eri asiantuntijoiden luentomateriaalia aiheesta. Sivustolla mainitaan myös korjausyhtälö uutena asiana todellista rehusta saatavaa energiaa laskettaessa. Korjausyhtälön käyttö on lypsylehmien ruokintaan paremmin soveltuva, eikä tässä vaiheessa ole riittävästi tietoa sen tarpeellisuudesta ja merkityksestä emolehmien ruokinnassa. Rehuanalyysissä energian kohdalla on ME eli muuntokelpoinen energia ja sen yksikkö on megajoule (MJ). Jos haluaa muuntaa rehuarvon energian rehuyksiköiksi, niin analyysissä oleva arvo pitää jakaa 11,7:llä. Muutenkin rehuanalyysissä merkintätavat ovat muuttuneet. Aikaisemmin esim. D-arvo ilmoitettiin prosentteina kilossa kuiva-ainetta, mutta nyt se ilmoitetaan grammoina kilossa kuiva-ainetta (Darvo ennen 68 on nyt D-arvo 680). Raakavalkuainen ja kuitu ovat myös grammoina kilossa kuivaainetta. Kuiva-aine ilmoitetaan myös grammoina, mutta sen todellisesta rehusta laskettuna. Mirja Riipinen Tie sydämeen alkaa kotitilalta. HK Agri p. 010 570 150 14 www.hkagri.fi
Goosehill Beef Service GBS ELÄINTEN KÄSITTELYLAITTEET JA TARVIKKEET! Karjatalouden koneita, laitteita, tarvikkeita Juha Hanhimäki gbs@gbs.fi / 040 539 0746 www.gbs.fi Frostfree Nosepumps Saarioinen tekee laadukasta ja hyvää valmista ruokaa suomalaiseen makuun. Käsittelemme lähes 20 miljoonaa kiloa kotimaista sian- ja naudanlihaa vuosittain. Tärkeimmät tuotteemme ovat lihalajitelmat, palalihat, kuluttajapakatut tuotteet, jauheliha sekä määräpainopihvit ja -leikkeet. Saarioinen on suosittu sopimuskumppani Tuottajat ovat TNS-gallupin tekemässä tuottajatyytyväisyystutkimuksessa arvioineet Saarioisten toiminnan paremmaksi kuin toimialalla keskimäärin. Kiitosta saivat erityisesti palvelun joustavuus toiminnan sujuvuus kilpailukykyiset tilityshinnat hyvät asiamiehet ja teurastamon keskeinen sijainti. Tule sinäkin tyytyväisten tuottajiemme joukkoon! Asiamiestemme yhteystiedot löydät internet-sivuiltamme www.saarioinen.fi 15 SAARIOINEN OY Suluntie 1, PL 2 40351 Jyväskylä Puh. (014) 333 7211 Faksi (014) 333 7155
Team Paajanen eläimineen Naattiniemen tilalta Punkaharjulta edusti Charolais-rotua Farmari-näyttelyssä Mikkelissä. Farmari-näyttely Mikkelissä 29.7.-1.8.2010 Viime kesän Farmari- näyttely oli helteisessä Mikkelissä heinä-elokuun vaihteessa. Kaikkiaan 71 000 kävijää tutustui näyttelyn monipuolisiin osastoihin. Näytteilleasettajia oli lähes 500. Kotieläinosasto oli yksi näyttelyn suosituimmista ja siellä olikin paljon nähtävää. Lihakarja oli esillä omassa osastossaan, missä kuuden eri rodun edustajat olivat yleisön ihasteltavina. Karsinoissa oli emoja vasikoineen ja yleisö sai veikata vasikoiden ikäjärjestystä. Charolais-rotua edusti Naattiniemen tilalta Punkaharjulta näyttelyyn matkannut V.Dauphine av Sandby vasikkansa Naattiniemen Dafin kanssa. Rauhallinen emo ei hermoillut aidan takana jatkuvasti kulkevaa yleisövirtaa ja kolmen viikon ikäinen Dafi oli esimerkillinen rotunsa edustaja. Naattiniemen tilan iloinen tiimi oli koko näyttelyn ajan eläintensä luona ja he saivat vastata satoihin kysymyksiin pihvikarjasta, suomalaisesta lihantuotannosta ja yleensä elämästä karjan kanssa. Myönteinen mielikuva rauhallisista eläimistä jäi varmasti yleisön mieleen. Ensi kesänä Farmari-näyttely onkin Porissa heinäkuun alussa. Osallistumalla näyttelyyn voivat Charolais-kasvattajat olla mukana edistämässä upean rodun ja pihvikarjan kasvatuksen tunnettavuutta. Nähdään Porissa 1.-3.7.2011. Mirja Riipinen 16
V. Dauphine av Sandby ja Naattiniemen Dafi olivat kuin kotonaan näyttelyvieraiden ihastellessa aidan takaa. Myymme Charolais-siitossonneja ja hiehoja www.karho-oja.com Juha Räisänen p. 040 54 54 155 juha.raisanen@karho-oja.com Suokyläntie 511, 91500 Muhos 17
Kumppanuus- LISÄ 18
Tuttu näky kesäisellä laitumella... Nuuhkaisu ja irvistys. Kyseessä on vomeronasaalielin eli Jacobsonin elin, myös kuudenneksi aistiksi sanottu. Ylähuulta rutistamalla sonni sulkee sieraimensa ja vomeronasaalielin tutkailee lehmältä nuuhkaisemansa feromonin nenäontelossa. Tutkimuksen tulos vaikuttaa mm. testosteronin erittymiseen. KUVAT JA TEKSTI: Mirja Riipinen JALOSTUSTAVOITTEENAMME HYVÄLUONTEISET, HELPPOHOITOISET, NOPEAKASVUISET JA HYVIN LUOKITTUVAT ELÄIMET. TERVETULOA TUTUSTUMAAN!! Anne-Marie Rosenlew Kartanonkuja 100, 37200 SIURO Puh.nro. 19 03 340 6890 / 040 590 5718 email: anne-marie.rosenlew@finnbeef.fi
Makoisia hetkiä laadukkaan kotimaisen pihvilihan parissa! Lihapata Ainekset: Ohjeet: 2 kg naudanliha (esim; lapa, palapaisti) leikataan parin sentin kuutioiksi 8-10 kpl pekoni viipaletta, hienonnettuna 0,25 dl vehnäjauhoja 0,5 dl kasviöljyä 1 tl suolaa 1/4 tl pippuria 0,5 l lihalientä 4 dl Burgundya tai kuivaa punaviiniä 2 rkl tomaattipyrettä 1 rkl murskattua valkosipulia 2 tl kuivattua meiramia 200g baby porkkanoita 200g 200g hillosipuleita sieniä hienonnettua tuoretta persiljaa Ruskista ensin pekoni uuninpadassa rapeaksi ja siirrä toiseen astiaan odottamaan. Ruskista naudanlihakuutiot vähintään kahdessa osassa, mausta liha suolalla ja pippurilla. Jätä myös liha odottamaan, liemen valmistumista. Kuumenna öljy padassa, lisää vehjäjauhot öljyyn, ruskista hieman. Lisää lihaliemi, viini, tomaattipyre, valkosipuli ja meirami sekä pekoni ja lihakuutiot. 20 KUVA: Tuula Hyystinmäki
Hauduta tunti joko hellalla tai uunissa, käy välillä sekoittamassa pataa. Lisää pataan porkanat ja sipulit. Hauduta 1/2 tuntia. Lisää sienet, jatka kypsentämistä noin 15 min tai kunnes porkkanat on sopivan kypsiä. Koristele persiljalla, jos haluat. Tarjoa lisukkeena perunamuusia. Ohrainen patapaisti Ainekset: Ohjeet: n 3 kg luutonta naudanlihaa (paisti) 1 rkl kasviöljyä 1 tl suolaa 1/2 tl pippuria 1 keskikokoinen sipuli, hienonnettuna 3 isoa valkosipulin kynttä, murskattuna 0,5 l lihalientä 1 laakerinlehti 1 dl keskisuuria ohraryynejä 500 g pakasteherneitä, sulatettuna 1 prk smetanaa Kuumenna öljy padassa. Ruskista naudanliha nopeasti joka puolelta. Mausta liha suolalla ja pippurilla. Ota padasta liha hetkeksi odottamaan. Laita pataan sipuli ja valkosipuli ja sekoita kunnes sipuli on kevyesti ruskistunut. Lisää liemi. liha ja laakerinlehti. Kiehauta. Vähennä lämpöä, peitä tiiviisti ja hauduta 1-1 1/2 h. Sekoita pataan ohra, jatka keittämistä, peitettynä, 45-60 minuuttia tai kunnes liemi on imeytynyt. Poista paisti, pidä lämpimänä. Hävitä laakerinlehti. Lisää herneet ja smetana ohran sekaan. Kuumenna ja sekoita miedolla lämmöllä vain kunnes kokonaan lämmitetty. Leikkaa patapaisti viipaleiksi ja tarjoa ohran ja vihreän salaatin kanssa. Yrttinen paahtopaisti Ainekset: Ohjeet: 2-3 kg luuton pyöreä naudanliha paisti tai ulkofile 2 tl valkosipuli-paprika maustetta 2 tl kuivattua basilikaa, murskattua 2 tl kuivattua timjamia, murskattua 2 tl kuivattua persiljan lehtiä, murskattu 1 tl suolaa 1/2 tl mustapippuria Yhdistä mausteet pieneen kulhoon ja hiero tasaisesti kaikille paistin pinnoille. Laita paisti ritilälle matalaan uunivuokaan. Lisää uuninkestävä paistolämpömittari niin, että kärki on keskellä ja lihan paksuimmalla kohdalla. Älä lisää vettä tai kantta. Laita huoneenlämpöinen paisti kuumaan uuniin. Paista 150 asteisessa uunissa 1 1/2-2 tuntia, tai kunnes liha lämpömittari näyttää 57 c. Siirrä paisti suoraan uunista leikkuulaudalle ja paketoi tiiviisti alumiinifoliolla, tällöin sisälämpötila jatkaa nousua. Anna paistin seistä 15-30 minuuttia paketoituna, kunnes lämpötila saavuttaa n. 62 c. Leikkaa paisti ohuiksi viipaleiksi, mausta suolalla ja mustapippurilla, toivotulla tavalla. Tarjoa kausivihannesten ja perunoiden kera. Marika Sippola 21
Gunnarp Ruotsin uusi testiasema Gunnarp sijaitsee Keski-Skånessa, Höörin kaupungin itäpuolella, Risbergin perheen maatilayhtymän tilalla. Tilalla on myös suuri Charolais-karja, konevuokraamo, hotelli ja tilamyymälä Charolais-tuotteille. Testiasema on kooltaan 22*102 m. Ulkoseinät ovat metallilevyä, joka sisältä näyttää valolevyltä. Asemalle mahtuu sonneja 175-200 kpl. Tila on jaettu 25 sonnin karsinoihin ja siellä on myös kaksi pienempää karsinaa. Karsinarivien päässä on punnitus- ja käsittelytila sekä alue huutokaupan toteuttamiseksi. Tällä hetkellä asema on täynnä, kaikkiaan 173 sonnia on kasvamassa. Suurin ryhmä on Charolais, 75 kpl, ja seuraavana Simmental 20 kpl. Ruokinta- ja lantakäytävällä on betonialusta, sonnikarsinoissa maapohja turvekuivikkeella. Lantakäytävällä on hienoa hiekkaa noin 5-10 mm ja vähän turvetta estämässä liikaa sorkkien kulumista. Ruokinnasta huolehtii Möllerupin automaattinen rehusekoitin, joka myös jakaa rehut. Koneella pystyy tekemään kahdeksan eri rehuseosta, näin on mahdollista ruokkia rodut eri seoksilla. Matti Hannola 22
Kuvassa Charolaiskerhon sihteeri Tauno Turtinen vasemmalla ja rakennuttaja Peter Risberg. HANNOLAN CHAROLAIS Myytävänä laadukkaita sonneja ja hiehoja. uusia lihakkaita nupoja kanadalaisia sukuja. Hyväjalkaisia ja -rakenteisia, Erinomainen luonne ja kasvukyky. Sonnien vuoden painot 630-750 kg. Karjamme emolehmät ovat hedelmällisiä ja hyvin poikivia. Vuonna 2009 syntyneistä vasikoista vieroitettiin 108%. Poikimiset tapahtuvat 95% salassa. E.Echell, jal.arvo 26 kaksoslehmävasikat. Isä Neto. MTY Hannola Lasse ja Matti Elimäentie 2192 47200 Elimäki puh. 0405163805, 0400777999 Sähköposti: lasse.hannola@pp.inet.fi Kotisivut: www.hannolancharolais.com 23
EMOLEHMÄTARKKAILUN TULOKSIA 2009 Emolehmätarkkailuun kuului vuoden 2009 lopussa yhteensä 311 tilaa. Charolais päärotuna on 71 tilalla eli 23 % kaikista tarkkailutiloista. Saman verran löytyy hereford päärotuna olevia tiloja. Lehmälukumäärissä eroa syntyy charolaisen eduksi, charolaislehmiä tarkkailussa on ollut 2720 kpl, 26 % emoista, kun herefordeja oli 2500. Kaikkiaan Suomessa tarkkailuun kuului vajaat 10 500 lehmää. Vertailuna pohjoismaiden tuloksia, Ruotsissa lehmiä tarkkailussa on reilusti enemmän 28 800 ja Tanskassakin 17 700. Karjakoko kasvaa tasaisesti. Charolaiskarjat ovat edelleenkin keskimääräistä suurempia, tarkkailuun kuuluvilla charolaistiloilla lehmiä on keskimäärin 38 kun koko maassa keskilehmäluku tarkkailutiloilla oli v. 2009 34 kpl. Vuoden 2010 tarkkailutulokset julkaistaan Nauta 2/2011 lehdessä. Punnitustuloksia Charolais vasikoiden syntymäpainot ovat pysyneet viime vuodet hyvin samalla tasolla. Keskimäärin sonnivasikat painoivat 48 kiloa ja lehmävasikat 44 kiloa. Vaihtelua syntymäpainoissa löytyy, alhaisimman painon ollessa 20 kg ja korkeimman 73 kg. Poikimistyypeissä 1, ilman apua sekä 2, poikimista avustettiin, oli 97,6 % kaikista poikimista. Vasikkakuolleisuus on laskenut yli prosentin edellisestä vuodesta ollen nyt 4,8 %. Vasikkakuolleisuuteen vaikuttaa oleellisesti poikimisten seuranta ja vastasyntyneiden vasikoiden tarkkailu. Vieroituspainot ovat hieman nousseet edellisestä vuodesta. Keskimäärin korjatut painot sonneilla olivat 324 kiloa ja hiehoilla 291 kiloa. Vuodenpainoissa on taas hivenen laskua edelliseen vuoteen. Sonnit painoivat keskimäärin 574 kiloa ja hiehot 438 kiloa. Punnitustuloksia tulisi saada huomattavasti enemmän, vieroituspainot ja vuodenpainot saadaan vain reilulta puolelta tiloista, jotka kuuluvat tarkkailuun. Parhaan vuodenpainon saavutti sonneissa Maatalousyhtymä Hannolan Hannolan 332, jonka korjattu vuodenpaino oli 770 kiloa. Hyvin samalla tasolla olivat myös Pauli Paajasen Aapeli 765 kiloa sekä Eeva ja Pentti Meriläisen Meriläisen Dusa painollaan 764 kiloa. Yli 600 kilon painon hiehoissa saavutti yhteensä neljä hiehoa. Hiehoissa parhaaseen tulokseen pääsi Ilkka Sarjan OK Doris, jolla painoa huimat 669 kiloa. Seuraavina tuloksissa ovat Wilhelm Dahlmanin Diana 661 kiloa, Diddi 615 kiloa sekä Dagny 613 kiloa. Siemennystuloksia Siemennystilastot ovat viimeisen 12 kuukauden ajalta. Valtaosa charolais siemennyksistä tehdään edelleenkin lypsykarjaroduille, risteytyssiemennyksinä. Charolais sonnia käytettiin 5038 siemennyksessä. Varastoista vielä löytyneitä suomalaisia sonneja käytettiin eniten. Ruotsalan Aatu, Iso-Räihän Tenori sekä Flens Ufo olivat suosituimpia sonneja, näistä annoksia käytettiin reilut 2000. Ranskalaista Lunaparcia käytettiin vajaat 700 annosta. Charolaisrotuisia lehmiä ja hiehoja siemennettiin hieman viime vuotta vähemmän, yhteensä 807 siemennystä. Tuontisonneja on käytetty melko tasaisesti ja suurin käyttömäärä oli ranskalaisella Tommy Vf sonnilla 36 annosta. Seuraavina olivat myös ranskalaiset Vizir ja Unico Sc 28 annoksella sekä ruotsalaissonni Chivas av Strömsnäs 27 annoksella. Eija Rinta-Piirto / Faba JALOSTUSELÄIMIÄ POHJANMAAN LAKEUKSILTA EIJA RINTA-PIIRTO KAUHAJOKI 040-5673515 24
Emolehmätarkkailu ohjaa oikeisiin eläinvalintoihin - vain perinnöllisesti parhaat yksilöt vievät karjaasi eteenpäin! Emolehmätarkkailun avulla kehität emolehmäkarjaasi suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti. Se parantaa naudanlihantuotannon kannattavuutta ja lisää eläinkaupan mahdollisuuksia; hyvistä jalostuseläimistä on aina kysyntää! Lisää tietoa ja jalostusneuvojiemme yhteystiedot löydät kotisivuiltamme www.faba.fi Meiltä löytyy BEEF POWERia! VB Dennis ja muut VikingGeneticsin huippusonnit karjaasi Faban kautta! KARPPILAN CHAROLAIS Faban jalostusarvokilpailu 2009: Karppilan Derek, JA 45, I-palkinto LSO Sonni 2010: Karppilan Efekti, rakennepisteet 84, rodun paras 25 www.saunalahti.fi/karppila 045-6766509
Tuotannon turvaamiseksi maa-analyysit viljelyyn lanta-analyysit lannoitukseen rehuanalyysit ruokinnan suunnitteluun talousvesitutkimukset juomaveden tarkkailuun salmonellatutkimukset eläimistä ja rehuista LÄHETÄ NÄYTTEET MEILLE! PL 500, 50101 Mikkeli (Graanintie 7) Puhelin (015) 320 400 www.viljavuuspalvelu.fi Kankareen Charolais Puhtaita ch-jalostuseläimiä Juhani Koivunen Kuusniituntie 94 25360 Pertteli puh:02-7344872 Juhani 0400808528 Sinikka 0503583328 26