Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 9/2006 ESPOON KAUPUNGIN MELUNTORJUNTA- SELVITYS Ramboll Finland Oy

ESPOON KAUPUNGIN MELUNTORJUNTA- SELVITYS 2006 Ramboll Finland Oy Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 9/2006

Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 9/2006 ESPOON KAUPUNGIN MELUNTORJUNTA- SELVITYS 2006 Ramboll Finland Oy Espoon ympäristökeskus Espoo 2006

Julkaisija Tekijä Julkaisun nimi Tiivistelmä KUVAILULEHTI Espoon ympäristökeskus Matti Keränen (Ramboll Finland Oy) Espoon kaupungin meluntorjuntaselvitys 2006 Työssä on selvitetty ja arvioitu Espoon melutilannetta aikajaksolla 2005-2030. Selvityksessä arvioitiin katuverkon melutilanne ja valittiin sellaiset ongelmallisimmat meluntorjuntaan kaipaavat kohteet, jotka ovat kaupungin omin keinoin paranneltavissa. Melutorjuntaselvitys perustuu maastomallipohjaisiin melulaskentoihin. Katuliikenteen osalta Espoon kaupungin alueelta laadittiin maastomallin ja melutasot laskettiin nyky- ja vuoden 2030 tilanteissa autoliikenteen osalta. Laskennat kattoivat sekä pääväylät että katuverkon. Rautatie- ja lentoliikenteen osalta käytettiin aiempia voimassaolevia laskentoja. Espoon alueella altistuu yli 55 suuruiselle tie- ja katuverkon melulle noin 19 400 asukasta nykytilanteessa. Määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä lähes 50 % noin 29 000 asukkaaseen. Kasvu on suurempaa pääväylien varrella, mutta katuverkonkin piirissä haitalliselle melulle altistujien määrä lisääntyy. Vain katuverkon melualueiden haitallisen suuruisen melun alueella asuun nykyisin noin 7 000 asukasta ja vuoden 2030 tilanteessa noin 10 000 asukasta. Tässä raportissa esitetyt meluntorjuntakohteet ovat alustavasti valittuja ja suosituksia jatkotarkasteluihin. Kohdejoukko ei ole sitova ja voi muuttua jatkossa. Alustavia kohteita on 31 noin 27,5 katukilometrin varrella. Avainsanat Sarja Espoo, melu, meluntorjunta, melueste, melutaso, liikennemelu Espoon ympäristökeskuksen monistesarja ISSN 1457-7100 9/2006 Sivuja 31+2 Painopaikka Espoon kaupunki

PRESENTATIONSBLAD Utgivare Esbo miljöcentral Författare Matti Keränen (Ramboll Finland Oy) Titel Espoon kaupungin meluntorjuntaselvitys 2006 (Utredning över bullerbekämpningen, Esbo stad 2006) Sammandrag gjordes en bedömning av bullersituationen i gatunätet; därefter valdes problematiska I utredningen bedömdes bullersituation under tiden 2005-2030 i Esbo. Bland annat objekt som kräver bullerbekämpning och som kan åtgärdas genom stadens egna åtgärder. Utredning över bullerbekämpningen är gjord utifrån terrängmodellbaserade bullerkalkyler. En terrängmodell gjordes för gatutrafiken på hela Esbo stads område, och bullernivåerna för biltrafiken beräknades utifrån dagens läge och en extrapolering för år 2030. Kalkylerna omfattade både huvudtrafiklederna och gatunätet. I fråga om järnvägs- och flygtrafiken användes tidigare gjorda gällande beräkningar. I Esbo utsätts för närvarande ca 19 400 invånare för en bullernivå på mer än 55 från väg- och gatunätet. Antalet ökar fram till år 2030 med nära 50 procent till ca 29 000 invånare. Ökningen av antalet bullerutsatta invånare är större längs huvudtrafiklederna, men också inom gatunätet ökar antalet invånare utsatta för skadliga bullernivåer. På områden med hög bullernivå enbart från gatunätet bor för närvarande ca 7 000 invånare och år 2030 enligt beräkningarna ca 10 000 invånare. De bullerskyddsobjekt som föreslås i rapporten är preliminärt utvalda och en fortsatt uppföljning rekommenderas. Urvalet är inte bindande och kan i framtiden förändras. Antalet preliminära objekt är 31 och längden i gatukilometer ca 27,5 km. Nyckelord Esbo, buller, bullerbekämpning, bullerskydd, bullernivå, trafikbuller Serie Esbo miljöcentrals duplikat 9/2006 ISSN 1457-7100 Sidor 31+2 Tryckeri Esbo stad

ESIPUHE Tämä työ tehtiin Espoo-strategian mukaisesti Espoon kaupungin ympäristökeskuksen tilauksesta vuonna 2006. Työn projektipäällikkönä oli Kari Kavasto. Työtä valvoi ohjausryhmä, jonka jäsenet olivat Ritva Veijonen ja myöhemmin Tuula Hämäläinen-Tyynilä, Hanna-Leena Koskinen, Jenni Saarelainen, Lea Salonpää, Eila Suojala ja Petri Suominen. Konsultin (Ramboll Finland Oy) työstä vastasi DI Matti Keränen. Työhön osallistuivat lisäksi DI Kaisa Kauhanen (melumallit ja laskennat, projektisihteeri), tekn. yo. Olli-Matti Luhtinen (melumittaukset) ja DI Saija Miettinen (paikkatietoaineistot). 3

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 5 2 TYÖN KUVAUS... 6 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 7 3.1 Yleistä... 7 3.2 Melulaskentojen lähtöaineisto... 7 4 AUTOLIIKENTEEN MELU... 9 4.1 Nykytilanne... 9 4.2 Tulevaisuus...12 5 LENTO- JA RAUTATIELIIKENTEEN AIHEUTTAMA MELU...14 6 MUUT MELULÄHTEET...18 6.1 Teollisuus- ja laitosmelu, muut laitokset...18 6.2 Tilapäiset melulähteet...19 7 TOIMENPITEET...20 7.1 Maankäytön suunnittelu...20 7.2 Katuverkolliset toimenpiteet...20 7.3 Meluesteet...21 7.4 Tonttikohtainen meluntorjunta...21 7.5 Kaavamääräysten vaikuttavuus... 22 8 MELUNTORJUNTAKOHTEIDEN KARTOITUS... 24 8.1 Meluntorjuntakohteet...24 8.2 Kohteiden meluntorjunta...28 8.3 Toimenpiteiden kustannukset, ajoitus ja toteutettavuus...29 8.4 Seuranta...31 8.5 Vertailu aikaisempaan meluntorjuntaohjelmaan...31 4

1 JOHDANTO Meluselvitys on tehty meluntorjuntatyön tarpeisiin. Vuonna 1999 tehty edellinen meluntorjuntaohjelma (Espoon meluntorjuntaohjelma 2000, Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 2/2000) on saatettu ajan tasalle. Selvityksen tietoaineistona olevat melulaskennat on nyt aiemmasta poiketen tehty maastomalliin perustuen koko kaupungin alueelta. Työn painopisteenä oli selvittää melualueilla asuvien määrä koko Espoon alueella sekä melun kannalta ongelmallisimmat kohteet. Kohteiden osalta on määritetty meluntorjunnan tarve ja kohteiden alustava kiireellisyys. Meluntorjunnan toimenpiteiden tehokkuutta ei ole tarkemmin selvitetty. Tehokkuus selvitetään jatkosuunnittelun ja meluntorjuntarakenteiden tarkemman mitoituksen yhteydessä. Vuoteen 2012 mennessä on Espoon alueella tehtävä EU:n meludirektiivin mukaisen ympäristösuojelulain edellyttämät melukartoitukset. 5

2 TYÖN KUVAUS Tämän meluntorjuntaselvityksen tarkoituksena on kuvata nykyinen melutilanne ja sen kehitys sekä edistää toimenpiteitä meluhäiriöiden lieventämiseksi nykyisten asukkaiden kannalta. Työssä laadittiin kaupungin hallinnassa olevan katuverkon meluntorjunnan toimenpideehdotukset tulevien vuosien tarpeisiin. Espoon kaupungin alueen liikenneverkko käytiin läpi vilkkaimpien katujen osalta. Lisäksi tähän raporttiin sisällytettiin valtion hallinnassa olevien yleisten teiden sekä rautateiden meluntorjunnan toimenpiteitä pääkaupunkiseudun selvityksistä. Työssä kartoitettiin kuvan 1 mukainen liikenneverkko. Kaupungin alueelta muodostettiin digitaalinen maastomalli. Liikenteen aiheuttamat melutasot laskettiin. Lasketut melutasot siirrettiin käyräaineistona paikkatieto-ohjelmaan, jonka avulla laskettiin häiritsevälle melulle altistuvan väestön määrä. Melut laskettiin vuoden 2005 ja vuoden 2030 tilanteisiin. Työssä tarkasteltiin päiväajan melutasoja. Laskettujen melualueiden ja asuttujen rakennusten perusteella rajattiin katuverkon vaikutusalueella kohteet, joihin meluntorjuntaa kiireellisimmin tarvitaan. Kohteiden rajaus tehtiin karttatyöskentelynä siten, että ne muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jota pienempiä yksiköitä ei ole järkevää suojata meluestein. Määritettyjen kohteiden osalta laskettiin melulle altistuvien asukkaiden määrä. Kohteittaiset meluntorjuntatoimenpiteet määritettiin karkealla tasolla. Tässä työssä meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutuksia arvioitiin asiantuntijatyönä ja meluntorjunnan kustannukset ohjelman kohteissa määritettiin alustavalla tasolla. Suojaustoimenpiteiden tehokkuuden arviointi ja rakennuskustannukset tarkentuvat kohteittain mahdollisten toteutushankkeiden yhteydessä. Kuva 1. Espoon meluntorjuntaselvityksen 2006 liikenneverkko (vihreällä nykyiset ja punaisella suunnitellut uudet kadut) 6

3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Yleistä Työ perustuu aiempaan meluntorjuntaohjelmaan. Alkuperäisenä ajatuksena oli tehdä meluntorjuntaohjelma päivittämällä aiemman ohjelman lähtötiedot lähtömelutasojen ja asukkaiden osalta. Työn aikana päätettiin perustaa selvitys maastomallipohjaisiin melulaskentoihin, koska eri työnä oli tehty meluselvitys yleiskaavatyön tarpeisiin. Tässä työssä laajennettiin yleiskaavaselvityksen liikenneverkkoa ja laskettiin myös valitun katuverkon aiheuttamat melutasot. Laskentojen ansiosta saatiin selville koko Espoon alueen yleisten teiden ja pääkatuverkon aiheuttamat melutasot. Tehty laskentamalli mahdollistaa tarkempien melulle altistuvien määrän laskemisen. Saadut tulokset ovat yhteismitallisia pääkaupunkiseudun muiden selvitysten kanssa. Laskettu melukäyrästö hyödyntää päivittäistä maankäytön ja liikenteen suunnittelua. Työssä on hyödynnetty myös pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelman 2005-2025 tuloksia (Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:1). 3.2 Melulaskentojen lähtöaineisto Tieliikenteen lähtötiedot on saatu Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Lähtötietoina on käytetty nykytilanteen laskennoissa vuoden 2004 liikennetietoja, jotka perustuvat Espoossa vuonna 2004 tehtyihin liikennelaskentoihin. Ennustevuoden 2030 melulaskennat on tehty vuodelle 2030 ennustettujen keskimääräisten arkivuorokausiliikennemäärien (KAVL) perusteella. Päiväliikenteen osuuden on katsottu olevan 90 % vuorokausiliikenteestä. Nopeusrajoituksina on käytetty nykyisiä voimassaolevia nopeusrajoituksia ja uusilla teillä sekä kaduilla suunniteltuja mitoitusnopeuksia. Laskennoissa käytetyt tieliikenteen liikennemäärät, ajonopeudet sekä raskaan liikenteen osuudet on esitetty liitteessä 1. Lentoliikenteen lähtötiedot on saatu Ilmailulaitoksen raportista Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003 2020 (Ilmailulaitos A19/2001), jota on päivitetty vuonna 2002. Tässä työssä käytetty ennustevuoden 2020 lentomelun verhokäyrä on vuonna 2002 tehdyn uudelleen arvioinnin mukainen (Ilmailulaitos A14/2002). Rautatieliikenteen liikennetiedot on saatu selvityksestä Pääkaupunkiseudun rautateiden meluntorjuntaohjelma vuosille 2001 2020 (YTV B 2001:13), jota täydennettiin nykytilanteen junamäärien osalta seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukko 1. Nykytilanteen (v. 2006) junamäärät Leppävaaran kohdalla arkipäivänä. Junatyyppi Päivä (klo 7-22) Yö (klo 22-7) Pendolino 8 0 IC/IC² 18 2 Pikajuna 4 2 Lähijunat (Sm-sarja) 251 47 Ennustetilanteen junamäärät on esitetty pääkaupunkiseudun rautateiden meluntorjuntaohjelmassa. 7

Maastomalliaineisto Laskennoissa käytetty maastomalli on muodostettu Maanmittauslaitoksen korkeuskäyristä. Maastomalliin on mallinnettu lisäksi vesialueet heijastavina vesipintoina. Rakennuksista on mallinnettu yli 300 m 2 rakennukset. Teiden ja katujen korkeusasemat määritettiin maapinnan mukaan. Meluesteet Nykyiset meluesteet on mallinnettu. Meluesteiden tiedot on saatu täydentämällä Pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelman 2005-2025 aineistoa. Laskentamääritykset Melulaskentojen laskentatiheyden ruutukokona on käytetty 20 X 20 metrin ruutujakoa. Laskennoissa melun vastaanottopisteen korkeudeksi on määritelty 2 metriä maanpinnan tasosta. Laskennoissa on käytetty ohjelmakohtaisia (SoundPlan 6.3) laskenta-asetuksia ja suosituksia. Laskennat on tehty pohjoismaisen melulaskentamallin (v.1996) mukaisina. Asukasmäärät Asukasmäärälaskennoissa on käytetty YTV:n SeutuCD:n asukasmääriä Espoossa vuonna 2003. Laskettaessa ennustetilanteen (v. 2030) asukasmääriä melualueilla ei ole voitu huomioida maankäytössä tapahtuvien muutoksien aiheuttamia muutoksia asukasmäärissä. Laskentaohjelmisto Melutasot on selvitetty laskennallisesti 3D-maastomalliin pohjautuvalla SoundPlan 6.3 - melunlaskentaohjelmalla (www.soundplan.com). Ohjelma perustuu pohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin (1996). Laskentaohjelmien yleisesti arvioitu menetelmätarkkuus on +/- 2 db. 8

4 AUTOLIIKENTEEN MELU Espoon kaupungin suurimmat meluongelmat aiheuttaa ajoneuvoliikenne. Yleiset tiet (maantiet) ovat valtion hoitamia (tiehallinto) ja Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunta on tehnyt yleisten teiden ja suurimpien pääväylien meluntorjunnasta oman torjuntaohjelman. Ohjelmaa toteuttavat seudun kunnat sekä tiehallinto Uudenmaan tiepiirin kautta. Tässä työssä on käytetty pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelman tietoja ja mm. laskentamalleihin on sisällytetty pääväylien aineisto. Näin tehty meluselvitys limittyy saumattomasti koko seudun meluntorjuntaohjelmaan. 4.1 Nykytilanne Nykytilanteen (vuosi 2005) mukainen melutilanne esitetään kuvassa 1. Vilkkaimpien ja nopeimpien väylien liikenne aiheuttaa suurimman melun. Kuvassa näkyy yli 55 ja 60 meluvyöhykkeet ja vastaavilla melualueilla sijaitsevat asuinrakennukset. Autoliikenteen melu on selvästi suurin meluhaittojen aiheuttaja. Suurimpien pääväylien (Turunväylä, Kehä III, Länsiväylä, Kehätiet) yli 55 melualueet leviävät pahimmillaan satojen metrien levyisinä väylien ympäristöön. Yleisten maanteiden aiheuttaman melun alueella asuu yli kaksi kolmasosaa haitallisen melun alueella asuvien määrästä. Yli 60 suuruisen melun alueilla asuu nykyisin noin 24 % melulle altistujista. Taulukko 2. Melualueilla asuvien määrä vuoden 2005 tilanteessa Espoossa Melulle altistuvien nykyisten asukkaiden määrä Tie- ja katuverkon alueella yhteensä 55 60 60 65 yli 65 Vain katuverkon alueella 55 60 60 65 yli 65 14 638 4 030 686 5 276 1 600 131 19 354 7 007 Pahimmat alueet Espoossa ovat: Turunväylän varressa Länsiväylän varressa Histan Nupurin alue (yhdessä Turuntien kanssa) Sepänkylän ja Tuomarilan alue Etelä -Leppävaara Gumböle Hirvisuo Karhusuo Nöykkiö Matinkylä Piispankylä Tapiolan Haukilahden alue 9

Kehä I:n varressa Kehä II:n varressa Kehä III:n varressa Mäkkylä Laajalahti Olarin kohta Mankkaan asutuksen reuna (Taavinkylä) Nikunmäki Muut ongelmalliset pääväylät Turuntie välillä Rastaalantie Bemböle Merituulentie Kuitinmäentie (joka on yhteydessä Länsiväylän melualueisiin) Vihdintie Kalajärven kasvualueilla Katualueilla Finnoontie - Espoonväylä Mankkaantie - Vanhan-Mankkaan tie Pitkäjärventie Riihiniityntie Lähderannantie Lansantie-Lansanpurontie Lintuvaarantien pohjoisosa 10

Kuva 2. Ajoneuvo-, lento- ja rautatieliikenteen yli 55 melualueet ja melulle altistuvat asuinkiinteistöt päiväaikana vuoden 2005 tasossa. 11

4.2 Tulevaisuus Tulevan tilanteen melualueet vuoden 2030 mukaisina ovat kuvassa 2. Liikennemäärät kasvavat seudun maankäytön kasvun seurauksena huomattavasti, minkä seurauksena liikenteen melu leviää laajemmalle alueelle kuin nykyisin. Tässä työssä asukkaiden altistuslaskelmissa on käytetty nykyisiä asukasmääriä. Laskennoissa ei ole huomioitu tulevien väylien meluntorjuntaa. Liikenteen meluhaittojen torjunta huomioidaan uusien asuinalueiden ja asuntojen osalta suunnittelun yhteydessä. Espoon eteläosien yleiskaavatyön laatimisen yhteydessä on laadittu vuonna 2006 meluselvitys, jossa on määritelty melun kannalta ongelmalliset yleiskaavaluonnoksen uudet rakentamisalueet. Taulukko 3. Melualueilla asuvien nykyisten asukkaiden määrä vuoden 2030 tilanteessa Espoossa Melulle altistuvien nykyisten asukkaiden määrä vuoden 2030 tilanteen mukaisilla melualueilla Tie- ja katuverkon alueella yhteensä 55-60 60-65 yli 65 Vain katuverkon alueella 55-60 60-65 yli 65 20 007 7 430 1 257 7 088 2 479 175 28 694 9 742 Melulle altistuvien määrä kasvaa; vuoteen 2030 mennessä haitallisen melun alueella asuu lähes 50 % enemmän ihmisiä, jotka altistuvat keskimäärin nykyistä kovemmalle melulle. Melulle altistuvien määrä kasvaa enemmän yleisten teiden varsilla kuin katuverkon alueella. Tulevaisuudessa yli 60 suuruisen melun alueilla asuu noin 30 % melulle altistujista. Melun kannalta nykyisin ongelmalliset alueet ovat entistä huonompia vuoden 2030 tilanteessa. Vertaamalla melualueilla olevia rakennuksia kuvissa 1 ja 2 vuoden 2030 ja nykytilanteen välillä, nähdään melulle altistuvien kiinteistöjen määrän lisääntyneen ja melutasojen kasvaneen. Melutilanne heikkenee kaikkialla suurten väylien varrella sekä myös Espoon pääkatuverkoston varrella. Espoon asukas- ja työpaikkamäärien kasvu heijastuu liikenteen kasvuna ja meluongelmien pahenemisena. 12

Kuva 3. Ajoneuvo-, lento- ja rautatieliikenteen yli 55 melualueet ja melulle altistuvat asuinkiinteistöt päiväaikana. (ajoneuvot vuoden 2030, rautatie- ja lentoliikenne vuoden 2020 mukaisena) 13

5 LENTO- JA RAUTATIELIIKENTEEN AIHEUTTAMA MELU Juna- ja etenkin lentoliikenteen aiheuttama melu on enemmän hetkellistä kovaa melua, jota seuraa hiljainen jakso. Autoliikenteen melu on jatkuvaa, josta yksittäisiä äänipiikkejä ei juuri erotu. Junaja etenkin lentoliikenne koetaan haitallisempana kuin laskennalliset arvot osoittavat. Päärataan verrattuna rantaradan melutilanne on selvästi parempi. Rantaradalla liikennöi etupäässä lähijunaliikennettä, jonka kalusto on melko hiljaista. Melua paljon aiheuttavia tavarajunia ei rantaradalla juuri liikennöi ja henkilöjunien määrä on alhainen. Rantaradan rautatieliikenteen meluvyöhykkeet ovat kapeita verrattuna tieliikenteen meluvyöhykkeiden leveyksiin. Kuvassa 3 ovat nykytilanteen melualueet ja kuvassa 4 vuoden 2025 ennustettua tilannetta vastaavat melualueet. Kuvissa näkyy myös melualueilla olevien asutut rakennukset (nykytilanteen, noin vuoden 2004 mukaiset rakennukset). Rautatieliikenteen aiheuttamat yli 55 :n suuruisen melun vyöhykkeet leviävät kauemmas vuoden 2020 tilanteessa kuin nykyisin. Melulle altistujien määrässä tämä näkyy altistujien määrän suurena kasvuna. Määrän kasvu aiheutuu melualueiden sinänsä melko pienestä leviämisestä, jonka aiheuttaa useiden suurehkojen kerrostalojen tuleminen yli 55 melun alueelle. Rantaradan varrella ongelmallisin kohde on Kilon aseman ympäristö, jossa kerrostaloja on hyvin lähellä rataa. Myös Espoon keskuksen ja Kauklahden alueilla on muutamia rakennuksia yli 55 melualueella. Taulukko 4. Rautatieliikenteen aiheuttaman yli 55 suuruisen melun alueilla asuvien nykyisten asukkaiden määrä Espoossa Melulle altistuvien määrä rautateiden melualueilla Nykytilanne (v.2005) 55 60 60 65 Ennustetilanne (v.2020) 55 60 60 65 160 13 1 495 24 173 1 519 Helsinki-Vantaan lentoaseman lentokoneiden reittejä on muutettu Espoon kannalta hyvään suuntaan. Nykyisin lentoliikenteen meluhaitat kohdistuvat erityisesti Vantaan kaupungin ja Keravan/Tuusulan alueille. Lentoliikenne lisääntyy ja sen myötä melualueet leviävät, mutta lentoliikenteen reitit suuntautuvat poispäin Espoosta. Lentoliikenteen melu ei laskelmien mukaan ole ongelma Espoossa; yli 55 meluvyöhykkeet eivät ulotu Espooseen nykyisin ja vuoden 2020 tilanteessa käyrä yltää hieman Espoon puolelle (kuvat 5 ja 6). Nykytilanteessa lentomelusta tulee kuitenkin säännöllisesti asukkaiden valituksia. Lentomelun jaksottaisuus ilmeisesti häiritsee enemmän kuin laskennalliset arviot osoittavat. 14

Kuva 4. Rautatieliikenteen yli 55 melualueet ja melulle altistuvat asuinkiinteistöt päiväaikana vuoden 2005 tasossa. 15

Kuva 5. Rautatieliikenteen yli 55 melualueet ja melulle altistuvat asuinkiinteistöt päiväaikana vuoden 2020 tasossa. 16

Kuva 6. Lentoliikenteen yli 55 melualue vuoden 2005 tasossa. Kuva 7. Lentoliikenteen yli 55 melualueet vuoden 2020 tasossa. 17

6 MUUT MELULÄHTEET 6.1 Teollisuus- ja laitosmelu, muut laitokset Espoossa teollisuuden ja muiden laitosten aiheuttama melu ei aiheuta merkittäviä ongelmia. Raskasta perusteollisuutta on vähän, ja melulle herkkien toimintojen altistumista on pyritty vähentämään kaavoituksen avulla. Melua mahdollisesti aiheuttavat laitokset, joiden toimintaa säädellään ympäristöluvan ehdoilla, voidaan jaotella seuraavasti: kivenmurskaamot (3 kpl) ja lyhyen aikaa toimivia 5 kpl vuosittain, asfalttiasemat (3 kpl), betoniasemat (6 kpl) voimalaitokset (1 kpl), lämpökeskukset (10 kpl) ja 3 kpl höyryn tuotantoon käytettäviä laitoksia ampumaradat (1 kpl) moottoriradat (3 kpl). Asuinalueiden lähellä sijaitsevien teollisuus- ja toimistorakennusten ilmastointilaitteiden melusta tehdään valituksia lähinnä kesäaikaan, jolloin ikkunoita pidetään auki. Ilmastointilaitteita on mahdollisuuksien mukaan korjattu, uusittu ja koteloitu. YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamasta melusta valitetaan jonkin verran. Lisäksi Suomenojan voimalasta on tullut satunnaisia valituksia. Voimalassa on tehty meluntorjuntatoimenpiteitä, ja melutasot eivät ylitä ohjearvoja läheisillä asuinalueilla. Espoossa on yksi ampumarata, jolla ammutaan ulkona. Rata sijaitsee Lahnuksessa, ja sitä käytetään seuraavasti: hirviammuntarata, maksimikaliiperi 9,3 mm, 15000 laukausta/a (v. 2003) haulikkorata, maksimikaliiperi 12, 72000 laukausta/a (v. 2003) pistoolirata, 12 kal., 500 laukausta/a (v. 2003) Moottoriratoja on Espoossa kolme, joista yksi on karting - rata, yksi motocross-rata ja yksi ralliharjoittelurata. Moottoriratojen käyttötavat ja ajat on esitetty seuraavassa taulukossa. Kellonummi, karting, huhti-lokakuu (loppumassa) Kulmakorpi, karting, huhti-lokakuu (ei vielä rakennettu) Ämmässuo, motocross, lumeton aika Röyläntie, ajoharjoittelurata, roudan aikana (muulloin viljelykäytössä) Edellä mainituista Lahnuksen ampumarata aiheuttaa eniten valituksia, mutta myös Röyläntien ajoharjoitteluradasta on tullut valituksia. Yli 55 :n melualueilla ei ole todettu olevan asutusta. Helikopterien laskeutumispaikkoja on kaksi, joista toinen on Jorvin sairaalan yhteydessä ja toinen Nokia Oyj:n pääkonttorin vieressä Keilaniemessä. Laskeutumispaikkoja käytetään satunnaisesti, eikä niiden aiheuttamasta melusta ole tullut valituksia. 18

6.2 Tilapäiset melulähteet Ympäristönsuojelulain mukaan erityisen häiritsevää melua aiheuttavia tilapäisiä toimintoja koskee ilmoitusvelvollisuus. Ilmoitusvelvollisuus koskee rakennus-, korjaus- ja kunnossapitotöitä sekä tapahtumia ja tilaisuuksia, joista voi aiheutua ympäristöön erityisen häiritsevää melua. Häiritsevyyteen vaikuttaa melutason ja melun ominaisuuksien lisäksi toiminnan kesto ja ajankohta sekä asutus ja muut meluherkät kohteet. Tavoitteena on välttää ympäristön altistumista yli 55 desibelin melutasolle. Espoossa on tehty päätöksiä meluilmoituksista vuosina 2000 2005 seuraavasti: 2000 50 kpl; 2001 48 kpl; 2002 64 kpl; 2003 61 kpl; 2004 53 kpl; 2005 43 kpl. Luvut ovat tehtyjä päätöksiä, ilmoituksia tehdään vuosittain enemmän. Espoossa rakennetaan aika paljon ja rakennustyömaiden aiheuttamasta melusta tulee valituksia. Valitukset ovat osaksi klo 21-07 väliseltä ajalta, jolloin ympäristönsuojelumääräysten mukaan ei saa käyttää erityisen meluavia koneita ja laitteita. 19

7 TOIMENPITEET 7.1 Maankäytön suunnittelu Yhdyskunnan suunnittelulla pyritään hyvään kaupunkirakenteeseen. Tavoitteena on luoda elämän kannalta hyvää ympäristöä. Siksi maankäytön suunnittelussa aina varaudutaan tulevaisuuteen ja pyritään ennakoimaan tuleva kehitys ja varaamaan maa-alueet tarpeellisten toimintojen käyttöön. Maankäytön sijoittelulla vaikutetaan liikennemääriin. Liikennemääriin vaikuttaa toisaalta maankäytön kokonaismäärä ja liikenteen suuntautumiseen ja kulkutapaan vaikuttaa maankäytön sijoittuminen. Maankäytön suunnittelua tehdään eri tasoilla: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kaupungeissa merkityksellisimmät ovat yleiskaava ja asemakaava. Maakuntakaavassa eri alueiden käyttötarkoitus määritetään yleispiirteisesti aika karkealla tarkkuudella (taajama-alueet). Suurimmat ennakoidut liikenneväylät merkitään maakuntakaavaan. Maakuntakaava pohjautuu maakuntasuunnitelmaan ja sitä tukee maakuntaselostus. Yleiskaava on kaupungin kehityksen runko, jonka mukaan uudet toiminnot sijoittuvat. Esimerkiksi Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu alueiden pääasiallinen käyttötarkoitus ja asuinalueiden osalta alueen luonne. Yleiskaavassa ei ole esitetty meluntorjuntatarpeita, mutta yleiskaavaselostuksessa on esitetty ne pääasiallisesti asuinkäyttöön tarkoitetut alueet, joiden rakentamisen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota meluntorjuntaan. Asemakaavalla osoitetaan rakennettavat tontit, määrätään lopullinen rakennustehokkuus ja määrätään rakennusten käyttöön jäävä maa-ala. Asemakaavassa voidaan merkitä muut kuin asumiseen liittyvät toiminnot (autotallit, varastot) meluesteiksi melulähteen ja asuinrakennusten väliin. Asemakaavassa voidaan antaa tarkkoja meluntorjuntamääräyksiä meluesteistä sekä rakennusten ääneneristävyydestä. Olemassa olevien asuinalueiden meluongelmiin ei voida kaavoituksen keinoin käytännössä paljoa puuttua. Pitkällä aikavälillä rakentunutta kaupunkiympäristöä, jonka maankäyttö on vakiintunut, ei voida muuttaa. Asemakaavatasolla ja myös rakennuslupamenettelyllä voidaan parantaa melutilannetta vanhoilla alueilla täydennysrakentamista palvelevien kaavamuutosten ja uusien rakennusten osalta. Toisaalta Espoon väestömäärän koko ajan kasvaessa on yhä suurempia paineita kaavoittaa asuinkäyttöön alueita, joilla on korkeat melutasot. 7.2 Katuverkolliset toimenpiteet Liikenteen melun vähentämisessä tehokkain keino on pienentää melupäästöä. Tämä tarkoittaa ajoneuvomäärien vähentämistä, ajoneuvojen nopeuksien laskemista tai erikseen raskaiden ajoneuvojen ajorajoituksia. Paikallisesti voidaan ajokielloin rajoittaa ajoneuvojen määrää. Nopeuksien hidastimilla (töyssyillä) varustetuilla kaduilla läpiajoliikenteen määrä vähenee huomattavasti. Töyssyt tosin lisäävät kiihdytysten määrää, joka lisää melua. Pääkatuverkostolla ei liikenteen määrää voida juurikaan vähentää. Espoon läpi kulkeva liikenne on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Espoon asukasmäärä kasvaa koko ajan, mikä lisää myös liikkumisen tarvetta ja melua aiheuttavaa liikenteen määrää. Myös hiljaisen päällysteen käyttö on hyvä keino vähentää melupäästöä, jos sen käyttö on mahdollista. Hiljaisen päällysteen haittapuolena on ollut huonompi kulutuskestävyys sekä kalliimpi hinta. 20

Hiljaisesta päällysteestä on käytännössä hyötyä vasta 60 km/h tai suuremmilla nopeusrajoitusalueilla. Alhaisemmilla nopeuksilla ajoneuvojen tekniikka aiheuttaa valtaosan melusta. Hiljainen päällyste vähentää 2-5 db ajoneuvojen aiheuttamaa ääntä, joka kaventaisi selvästi melualueita. Hiljaisen päällysteen kuluminen vähentää sen tehoa. Päällystettä joudutaan uusimaan useammin kuin normaalipäällystettä (2-3 vuoden välein). Hiljaiset päällysteet kehittyvät koko ajan ja viimeaikaiset tutkimukset ovat antaneet hiljaisten päällysteiden kulutuskestävyydestä hyviä tuloksia. Hiljainen päällyste on talviaikana liukkaampi. 7.3 Meluesteet Liikenteen aiheuttaman melun torjunnan pääasiallisin toimenpide on rakentaa meluesteitä. Esteillä saadaan toteutettua hyvä meluntorjunta suppealla alueella etupäässä maanpinnan tasossa. Meluesteiden haittana on avoimien näkemäosuuksien katkeaminen ja esteiden kaupunkikuvallinen, esteettinen haitta. Esteet ovat myös kalliita toteuttaa. Meluesteillä pyritään suojaamaan olemassa olevaa asutusta. Uusien asuinalueiden meluntorjunta huomioidaan kaavoituksen yhteydessä. Periaatteena pitäisi olla se, että uusia asuinalueita ei kaavoitettaisi eikä uusia rakennuksia saisi rakentaa melualueille tai ainakin suunnittelu tehdään niin, että oleskelualueiden melutasot ovat alle hyväksyttyjen ohjearvojen. Uusien liikenneväylien suunnittelun yhteydessä suunnitellaan myös meluntorjuntatoimenpiteet. Tällöin noudatetaan aiheuttaja maksaa periaatetta, jolloin meluhaitan aiheuttaja huolehtii meluntorjunnan kustannuksista. On huomattava, että suunnittelussa huomioidaan vain olemassa oleva maankäyttö, mahdollisesti tulevia asuinalueita ei pyritä suojaamaan. Katualueilla useimmiten lähes ainoa meluntorjuntakeino on meluesteen rakentaminen. Espoon tarkastellulla katualueella liikenteen osittaisilla rajoituksilla ei ole vaikutusta melun määrään ja toisaalta melua aiheuttavat kadut ovat niin tärkeitä yhteyksiä, että niille ei voida asettaa voimakkaasti ajoneuvomääriä vähentäviä rajoituksia. 7.4 Tonttikohtainen meluntorjunta Yleisten teiden osalta meluntorjunnan toteuttaminen on asukkaiden kannalta selkeää, meluntorjunta kuuluu valtion vastuulle, joskus kunnat voivat osallistua kustannuksiin. Katujen osalta vastuu meluntorjunnasta on kunnalla. Meluntorjunnan toteuttamisen ongelmana on rahan puute. Joskus tilankäyttö voi myös rajoittaa meluntorjunnan toteuttamista. Katualueet ovat usein ahtaita, eikä meluaitaa pysty rakentamaan meluisan tien ja asuinrakennusten väliin. Tällöin voisi tulla kyseeseen rakentaa tontin raja-aita hieman tukevampana, joka toimisi myös meluntorjuntarakenteena. Kiinteistön omistaja voi rakentaa tontin rajalle aidan asemakaavamääräysten mukaisena. Kaavoittaja voisi mahdollistaa meluntorjuntaan soveltuvan tonttiaidan tekemisen asukkaan niin halutessa. Tontin rajalle tehtynä tiivis aitaratkaisu voi vähentää melua piha-alueella. Katujen melutasot ovat yleensä sen verran alhaisia, että meluntorjuntaan soveltuvan aidan ei tarvitse olla niin järeää tekoa kuin valtaväylien varrella olevat meluaidat, muutaman desibelin vaimennuskyky on usein riittävä. Tällaisena rakenteena voi olla riittävä esimerkiksi kaksinkertainen lauta-aita, joka muodostaa tiiviin ja yhtenäisen seinän ilman rakoja. Aidan rakenteessa melun kannalta heikoin kohta on perustus. Usein tiiviidenkin aitojen sokkelissa on silmin nähtäviä rakoja, joista melu hyvin pääsee leviämään pihalle. Meluntorjuntarakenteessa ei saa olla mitään rakoja. 21

7.5 Kaavamääräysten vaikuttavuus Työn alkuvaiheessa yksilöidyissä viidessä erityyppisessä kohteessa (kuva 7) tehtiin kartoitusluontoiset melumittaukset kaavamääräysten toimivuuden arvioimiseksi. Mittausten tuloksia verrattiin asemakaavojen merkintöihin ja arvioitiin, ovatko kaavamääräykset vaikuttaneet halutun suuruisesti meluhaittaan ko. kohteessa. Kuva 8. Mittauskohteet Melumittaukset tehtiin tarkkuusluokan 1 mittauslaitteilla soveltaen ympäristöministeriön mittausohjetta 1/1995. Julkisivun ääneneristystä arvioinneissa mittauksissa 2C ja 2E mitattiin äänitasoero ulko- ja sisämelun välillä samanaikaisesti kahdella eri melumittarilla. Muissa mittauksissa kartoitettiin liikenteen melua kiinteistöjen ulko-oleskelualueilla. Seuraavassa on esitetty yhteenvedot mittaustuloksista. Tarkemmat kuvaukset mittauksista löytyvät liitteenä olevista mittauspöytäkirjoista. 2A: Pientalokorttelit Niipperin Nikunmäessä Kiinteistöt sijaitsevat Kehä III:n pohjoispuolella 150 250 m etäisyydellä tästä. Mittaus suoritettiin alueen keskellä 220 m etäisyydellä Kehä III:sta. Ohjearvoihin verrattavissa oleva päiväajan keskiäänitasoksi normalisoitu (suhteutettu) mittaustulos 58,7 db ylittää kaavamääräysten mukaisen 55 db rajan. Kohteen suojana ei ole meluesteitä, eikä kaavan mukaisia liikerakennuksia sen ja Kehä III:n väliin ole toteutettu. 2B: Pientalokorttelit Odilammen Alaniemessä Kohteessa mitattiin lentomelua lentoliikenteen aamuruuhkan aikaan klo 7-9, jolloin koneiden noususuunta Helsinki-Vantaalta oli tähän suuntaan eli lounas. Läheisen Vihdintien melu oli maastonmuotojen ja suuren teollisuusrakennuksen antaman suojan ansiosta hyvin alhainen. Lähinnä lentoliikenteen aiheuttama keskiäänitaso 55,4 db ylitti ohjearvon 55 db niukasti ko. koneiden vilkkaimpaan nousuaikaan klo 7-9. Tämän perusteella voidaan olettaa, ettei koko päiväajan lentomelu ylitä mainittua ohjearvoa. 22

2C: Kerrostalohuoneisto, Matinkylä, Markkinakatu 10 B 60 (3.as.krs) Kohde sijaitsee 80 m Länsiväylän eteläpuolella, eikä näiden välillä ole melulta suojaavia rakenteita. Kohteessa mitattiin äänitasoero ulko- ja sisämelun välillä. Asemakaavamääräyksissä edellytetty Länsiväylän puoleisten ulkoseinärakenteiden, ikkunoiden ja tuuletusaukkojen ääneneristävyysvaatimus 38 db toteutui tässä mittauksessa ollen 39,3 db. 2D: Olari, Piispankallio, asuinkerrostalot korttelissa 22306 Kohteessa, mitattiin äänitaso leikkipaikoilla (2). Itäisemmän leikkipaikan suojaksi melulta oli kaavamääräyksissä edellytetty aitaa talojen väliin. Toinen mittauksista tehtiin keskellä päivää ja toinen iltapäiväruuhkan aikaan. Mittaustulos jäi kummassakin pisteessä n. 10 db alle vaaditun 55 db ohjearvon. Vaikka tuloksia tässä tapauksessa ei normalisoitukaan ohjearvoihin verrattavissa oleviksi päiväajan keskiäänitasoiksi, voidaan kaavamääräysten silti olettaa toteutuvan selkeästi. 2E: Omakotitalo, Ylämyllyntie 2, Miilukorpi Kohde sijaitsee Nupurintien pohjoispuolella. Etäisyys Kehä III:lle on 85 m. Kehä III:n varrella on meluesteitä ja tontilla myös pieni, itse rakennettu meluvalli. Kohteessa mitattiin äänitasoero ulko- ja sisämelun välillä. Asemakaavamääräyksissä edellytetty ulkoseinärakenteiden, ikkunoiden ja tuuletusaukkojen ääneneristävyysvaatimus 32 db toteutui tässä mittauksessa niukasti ollen 32,2 db. Yhteenvetona voidaan todeta, että rakenteelliset äänieristävyysvaatimukset täytettiin mitatuissa kohteissa. Ongelmia on kohteissa, joissa melulähteen ja vastaanottopisteen väliin on kaavoitettu teollisuus- tai liikerakentamista, jotka eivät ole toteutuneet, vaikka asuinrakennukset on rakennettu. 23

8 MELUNTORJUNTAKOHTEIDEN KAR- TOITUS 8.1 Meluntorjuntakohteet Laskettujen melualueiden perusteella määritettiin paikat, joissa meluongelmien katsottiin olevan pahimpia. Kyseessä on vain katuverkon varsilla olevia kohteita. Valtion hallinnoimien teiden osalta meluntorjunnasta vastaa tiehallinto. Tässä raportissa esitetyt meluntorjuntaa tarvitsevat kohteet ovat alustavia ja jatkotarkasteluissa kohdejoukko voi poiketa nyt esitetyistä. Pääväylien osalta on tehty meluntorjuntaohjelma (Pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelma vuosille 2005 2025, YTV 2005), jossa on myös Espoon alueen kohteita. Tässä Espoon katuverkon meluntorjuntaselvityksessä ehdotetaan alustavasti 32 kohdetta (kuva 8). jatkoselvityksiin. Kohteiden vaikutuspiirissä on vuoden 2005 melutilanteessa 5250 asukasta ja 7280 asukasta vuoden 2030 mukaisilla melualueilla (kuva 9). Kohteista eniten haitallisen suuruiselle melulle altistuneita on seuraavien katujen varsilla: Finnoontie - Espoonväylä Mankkaantie - Vanhan-Mankkaan tie Pitkäjärventie Riihiniityntie Lähderannantie Lansantie-Lansanpurontie Lintuvaarantien pohjoisosa 24

Kuva 9. Espoon kaupungin meluntorjuntaselvityksessä kartoitetut alustavat kohteet 25

Kuva 10. Alustavien kohteiden yli 55 suuruisen melun alueella olevien nykyisten asukkaiden määrä vuoden 2005 (sininen) ja 2030 (punainen) mukaisissa tilanteissa 26

Kohteiden melualueilla asuvien määrä on koottu taulukkoon 5. Taulukko 5. Yli 55 :n suuruiselle tie- ja katuliikenteen melulle altistuvien nykyisten asukkaiden määrät Espoon meluntorjuntaselvityksen 2006 alustavasti valituissa kohteissa. Numero Kohde Nimi Asukasmäärät tie- ja katuliikenteen melualueilla Nykytilanne v.2005 Ennustetilanne v.2030 55-60 yli 60 yli 65 55-60 yli 60 Asukasmäärät yhteensä Nykytilanne v.2005 Tilanne v.2030 yli 65 yli 55 yli 55 2 Lapinkyläntie etel 16 0 0 20 16 9 16 45 4 Kauklahdentie 33 6 3 103 23 3 42 129 7 Soukanväylä 105 3 0 137 52 0 108 189 8 Kaitaantie 59 5 0 94 61 0 64 155 9 Finnoontie, Finnoonniitty 151 52 0 123 45 0 203 168 10 Finnoontie, Puolarmetsä 96 48 7 89 45 7 151 141 11 Finnoontie, Malminmäki 44 3 0 35 5 0 47 40 12 Finnoontie, Latokaski 77 32 0 123 46 13 109 182 13 Espoonväylä, Kiltakallio 217 12 0 205 22 0 229 227 14 Espoonväylä, Mikkelä 137 0 0 132 0 0 137 132 15 Friisinkalliontie 86 16 0 360 109 0 102 469 16 Olarinkatu 257 24 0 300 108 3 281 411 17 Kuitinmäentie 194 51 0 303 91 1 245 395 18 Westendinkatu-Westendintie 33 0 0 31 4 0 33 35 21 Koivuviidantie 90 20 0 110 66 0 110 176 22 Vanhan Mankkaan tie 124 9 0 109 87 0 133 196 23 Mankkaantie 244 95 11 324 146 7 350 477 24 Kokinkyläntie 33 0 0 38 1 0 33 39 26 Turvesuontie 22 0 0 65 10 0 22 75 27 Lintuvaarantie 342 95 0 368 103 0 437 471 28 Lansantie-Lansanpurontie 535 234 0 901 239 0 769 1 140 29 Riihiniityntie 82 27 0 150 56 0 109 206 30 Viherlaaksontie 161 35 3 87 16 0 199 103 31 Lähderannantie, Karamalmi 37 4 0 63 7 1 41 71 32 Lähderannantie, Laaksolahti 88 16 0 86 26 0 104 112 33 Lippajärventie 48 0 0 157 41 0 48 198 34 Kolkekannaksentie 46 19 0 129 62 0 65 191 35 Pitkäjärventie, Lähderanta 68 40 0 65 52 6 108 123 37 Auroranportti-Puistotie 22 0 0 25 5 0 22 30 38 Koivumankkaantie 17 0 0 44 0 0 17 44 39 Pohjatie-Kalevalantie 18 5 0 11 12 0 23 23 Yhteensä 3 482 851 24 4 787 1 556 50 4 357 6 393 27

8.2 Kohteiden meluntorjunta Meluntorjuntaselvityksen kohteille määritettiin alustavasti mahdollisten esteiden sijainti ja koko karkeana karttatyöskentelynä. Kohteittaisia torjuntasuunnitelmia eikä esteiden vaikuttavuusarvioita ei tutkittu tässä selvityksessä. Esteille käytettiin vakiokorkeutta 2 metriä. Esitettyjen esteiden vaikutuksia ei tutkittu laskennallisesta, vaan vaikutukset arviointiin asiantuntijatyönä. Tarkoituksena oli määrittää meluntorjuntaan tarvittavien toimenpiteiden kustannukset karkealla tasolla. Taulukkoon 6 on koottu kohteittaiset meluesteiden perustiedot. Taulukko 6. Espoon meluntorjuntaselvityksen 2006 alustavasti valittujen kohteiden estetiedot sekä toteuttamisen alustavasti arvioidut kustannukset Numero Kohde Nimi Kohteen katupituus (m) Esteen pituus (m) Esteen korkeus (m) Esteen tyyppi Esteen kustannus (1000 euroa) Suojatut asukkaat nykytilante essa Suojatut asukkaat 2030 tilanteessa Kust/suoj.as ukas v.2005 (euro/nykyas ukas) Kust/suoj.as ukas v.2030(euro/ nykyasukas) 2 Lapinkyläntie etel 1 051 500 2 valli 100 8 23 12 500 4 444 4 Kauklahdentie 1 459 1 000 2 aita 600 21 65 28 571 9 302 7 Soukanväylä 755 630 2 aita 378 54 95 7 000 4 000 8 Kaitaantie 787 500 2 aita 300 32 78 9 375 3 871 9 Finnoontie, Finnoonniitty 992 300 2 aita 180 102 84 1 773 2 143 10 Finnoontie, Puolarmetsä 731 500 2 aita 300 76 71 3 974 4 255 11 Finnoontie, Malminmäki 448 240 2 aita 144 24 20 6 128 7 200 12 Finnoontie, Latokaski 417 300 2 aita 180 55 91 3 303 1 978 13 Espoonväylä, Kiltakallio 1 104 320 2 aita 192 46 45 4 192 4 229 14 Espoonväylä, Mikkelä 667 320 3 aita 288 69 66 4 204 4 364 15 Friisinkalliontie 966 700 2 aita 420 31 141 13 725 2 985 16 Olarinkatu 980 800 2 aita 480 98 144 4 881 3 337 17 Kuitinmäentie 752 300 2 aita 180 74 119 2 449 1 519 18 Westendinkatu-Westendintie 948 400 2 aita 240 17 18 14 545 13 714 21 Koivuviidantie 681 1 000 2 aita 600 33 53 18 182 11 364 22 Vanhan Mankkaan tie 905 700 2 aita 420 53 78 7 895 5 357 23 Mankkaantie 1 094 800 2 aita 480 140 191 3 429 2 516 24 Kokinkyläntie 1 175 620 2 aita 372 17 20 22 545 19 077 26 Turvesuontie 577 720 2 aita 432 11 38 39 273 11 520 27 Lintuvaarantie 1 190 800 2 aita 480 175 188 2 746 2 548 28 Lansantie-Lansanpurontie 1 441 750 2 aita 450 154 228 2 926 1 974 29 Riihiniityntie 1 528 1 200 2 aita 720 55 103 13 211 6 990 30 Viherlaaksontie 720 290 2 aita 174 100 52 1 749 3 379 31 Lähderannantie, Karamalmi 438 700 2 aita 420 21 36 20 488 11 831 32 Lähderannantie, Laaksolahti 694 600 2 aita 360 52 56 6 923 6 429 33 Lippajärventie 1 193 500 2 aita 300 24 99 12 500 3 030 34 Kolkekannaksentie 1 395 450 2 aita 270 33 96 8 308 2 827 35 Pitkäjärventie, Lähderanta 941 370 2 aita 222 54 62 4 111 3 610 37 Auroranportti-Puistotie 661 400 2 aita 240 9 12 27 273 20 000 38 Koivumankkaantie 358 400 2 aita 120 9 22 14 118 5 455 39 Pohjatie-Kalevalantie 417 350 2 aita 210 12 12 18 261 18 261 Yhteensä 27 463 17 460 10 252 1 651 2 399 Keskiarvo 10 986 6 565 28

8.3 Toimenpiteiden kustannukset, ajoitus ja toteutettavuus Kohteiden esteiden rakentamisen kustannukset laskettiin estepinta-alan ja yksikköhinnan tulona. Yksikköhintojen pohjana käytettiin syksyn 2006 tasoisia maarakentamisen kustannustietoja (RA- PAL Oy:n ylläpitämä). RAPALin mukainen meluesteen hinta on 200 euroa neliölle (2,5 m este). Hinta ei sisällä kaikkia rakennuttamisen ja suunnittelun kustannuksia, joten mainittua hintaa korotettiin 25 %. Laskentaa lisättiin vielä arvaamattomien kustannusten varmuusvara 20 %. Lopullinen laskennoissa käytetty neliöhinta oli 300 euroa/esteneliö (sisältäen kaikki kustannukset). On huomattava, että näin lasketut kustannukset ovat vain arvioita, jotka tarkentuvat tarkemmassa suunnitteluvaiheessa. Kohteisiin esitettyjen esteiden toteuttamisen kokonaiskustannus olisi arviolta noin 10,3 miljoonaa euroa. Summalla saataisiin 17,8 km meluestettä, joilla suojattaisiin noin 1 700 nykyistä asukasta nykytilanteen haitalliselta, yli 55 :n melulta. Esteiden vaikutusalueella asuu kokonaisuudessaan noin 4 400 espoolaista, jotka altistuvat nykyisin yli 55 suuruiselle autoliikenteen melulle. Taulukko 7. Espoon meluntorjuntaselvityksen 2006 alustavasti valittujen kohteiden meluntorjunnan yhteenveto. Kohteiden määrä Kohteiden katupituus (m) Esteiden pituus (m) Esteiden kustannus (1000 euroa) Suojatut asukkaat nykytilanteessa Suojatut asukkaat 2030 tilanteessa 31 27 463 17 460 10 252 1 651 2 399 29

Taulukko 8. Espoon meluntorjuntaselvityksen 2006 alustavasti valittujen kohteiden kuvailutietoja Numero Nimi Esteen tyyppi muuta 2 Lapinkyläntie etel valli pientaloja 4 Kauklahdentie aita(vas.) 2 m vas. puolella (Lasilaakso) pientaloja lähellä tietä 7 Soukanväylä 8.4 Seuranta 280 m aita 2 m 350 m aita 2 m Meluntorjuntatoimenpiteiden toteutumista on seurattava. Seurattavuutta parantaisi huomattavasti, 300 m aita 2 m jos 15 toteutettujen Friisinkalliontie meluesteiden rekisteriä 400 alettaisiin m aita 2 m ylläpitää Espoon kaupungissa. Kaikkien rakennettavien esteiden tiedot toimitettaisiin rekisterin db:n alueella ylläpitäjälle. Meluntorjuntaohjelma tullaan todennäköisesti päivittämään ainakin ympäristönsuojelulain Olarinkadun/Kuitinmäentien mukaisen melukartoituksen yhteydessä (EU-direktiivien mukaiset selvitykset) vuoteen 2012 risteys: 17 aita 2m Kuitinmäentie mennessä. mol. puolin aita (2 m ) 500 m 21 Koivuviidantie 8.5 Vertailu aikaisempaan yhteensä 1000 meluntorjuntaohjelmaan m 380 m aita (pohjoisp.) 2 m Aikaisemmassa 24 Kokinkyläntie meluntorjuntaohjelmassa (Espoon meluntorjuntaohjelma 2000, Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 2/2000) arvioitiin 340 yli m aita 552 m melulle altistuvan molemmin noin puolin 23 pientaloja 000 espoolaista. lähellä tietä 240 m aita (eteläp.) 2 m 26 Turvesuontie Nyt laskettu altistujamäärä on hieman pienempi, 380 m aita 2 mnoin 20 000 asukasta. Tässä Kehä I pääasiallinen työssä melualtistujien määrän laskenta perustuu maaston pinnan muodot ja olemassa olevat rakennukset huo- melulähde 27 Lintuvaarantie aita 2 m ylittyvät pihoilla mioivaan laskentaan. Tarkempi menetelmä on pienentänyt melulle altistujien talot lähellä määrää. tietä, tonttiliittymiä Aiemmassa ohjelmassa ei tehty arviota tulevasta kehityksestä. vas. puolella kerrostaloja (ohjearvot ylittyvät pihalla) oik. puolella pientaloja melualueella 8 Kaitaantie vas. aita 2 m pientaloja 9 Finnoontie, Finnoonniitty aita 2 m 10 Finnoontie, Puolarmetsä aita 2 m pientaloja 11 Finnoontie, Malminmäki aita 2 m pientaloja 12 Finnoontie, Latokaski aita 2 m pientaloja 13 Espoonväylä, Kiltakallio aita 2 m kerrostaloja 14 Espoonväylä, Mikkelä aita 2 m pientaloja 16 Olarinkatu aita 2m Kadun oik. puolella kerrostaloja, joiden pihat melualueella. Kadun vas. puolella Friisilän pientaloalue, reunimmaiset talot yli 55 Kadun molemmin puolin pientaloja ja kerrostaloja => tonttikohtainen meluntorjunta mahdollinen nykyinen tonttiaita rakennettu kesällä 2006 18 Westendinkatu-Westendintie aita 2m pientaloja, huom. Länsiväylän vaikutus pohjoispäässä pientaloja lähellä katua, paljon tonttiliittymiä => tonttiaidat 22 Vanhan Mankkaan tie aita 2m pientaloja 23 Mankkaantie aita 2m 28 Lansantie-Lansanpurontie 29 Riihiniityntie 400 m aita 2 m (Lansan puolella) 350 m aita 2 m (Nuijalan puolella) 600 m aita 2 m 600 m aita 2 m katuosuus, jonka varrella pientaloja tienmol. puolin => ehkä tonttikohtaista torjuntaa kadun mol. puolilla pientaloja, risteyksiä, ei tonttiliittymiä suojattu Lintuvaarantien eteläpään kerrostaloalue, jossa ohjearvot Lansantien molemmilla puolilla kerrostaloja lähellä tietä pientaloja Aiemman 30 Viherlaaksontie ohjelman kohteet ovat pääsääntöisesti aita 2m kaikki mukana myös tämän ohjelman pientaloja kohteina. Nyt 31on Lähderannantie, määritetty uusia Karamalmi kohteita Kauklahdenväylän, aita 2 m Espoonväylän, Riihiniityntien, PientalojaTurvesuon- tien, Kalevalantien, Lansantien-Lansanpurontien, Mankkaantien ja Westendintien varrelta. 32 Lähderannantie, Laaksolahti aita 2 m pientaloja 33 Lippajärventie aita 2m pientaloja Aikaisemman 34 Kolkekannaksentie meluntorjuntaohjelman 2 vallia, kohteissa yhteensä 450 on mtoteutettu meluesteitä Pitkäjärventiellä, Rivitaloja Finnoontiellä, Sinimäentiellä ja Kalevantiellä. 35 Pitkäjärventie, Lähderanta aita 2m pientaloja 37 Auroranportti-Puistotie aita 2 m pientaloja, Kehä III pääasiallinen melulähde Erillisinä toimenpiteinä tehtävään meluntorjuntaan on käytetty viime vuosina keskimäärin 45 000 euroa vuodessa. 38 Koivumankkaantie 39 Pohjatie-Kalevalantie valli, josta 200 m Koivu- Mankkaantiellä ja 200 m Merituulentiellä, pääasiallinen melulähde Merituulentie aita 2 m 180 m aita 2 m 170 m Rivitaloja, asemakaavoitus menossa suojataan Pohjantien pientalot,talot lähellä katua -> tonttiaidat 30

8.4 Seuranta Meluntorjuntatoimenpiteiden toteutumista on seurattava. Seurattavuutta parantaisi huomattavasti, jos toteutettujen meluesteiden rekisteriä alettaisiin ylläpitää Espoon kaupungissa. Kaikkien rakennettavien esteiden tiedot toimitettaisiin rekisterin ylläpitäjälle. Meluntorjuntaohjelma tullaan todennäköisesti päivittämään ainakin ympäristönsuojelulain mukaisen melukartoituksen yhteydessä (EU-direktiivien mukaiset selvitykset) vuoteen 2012 mennessä. 8.5 Vertailu aikaisempaan meluntorjuntaohjelmaan Aikaisemmassa meluntorjuntaohjelmassa (Espoon meluntorjuntaohjelma 2000, Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 2/2000) arvioitiin yli 55 melulle altistuvan noin 23 000 espoolaista. Nyt laskettu altistujamäärä on hieman pienempi, noin 20 000 asukasta. Tässä työssä melualtistujien määrän laskenta perustuu maaston pinnan muodot ja olemassa olevat rakennukset huomioivaan laskentaan. Tarkempi menetelmä on pienentänyt melulle altistujien määrää. Aiemmassa ohjelmassa ei tehty arviota tulevasta kehityksestä. Aiemman ohjelman kohteet ovat pääsääntöisesti kaikki mukana myös tämän ohjelman kohteina. Nyt on määritetty uusia kohteita Kauklahdenväylän, Espoonväylän, Riihiniityntien, Turvesuontien, Kalevalantien, Lansantien-Lansanpurontien, Mankkaantien ja Westendintien varrelta. Aikaisemman meluntorjuntaohjelman kohteissa on toteutettu meluesteitä Pitkäjärventiellä, Finnoontiellä, Sinimäentiellä ja Kalevantiellä. Erillisinä toimenpiteinä tehtävään meluntorjuntaan on käytetty viime vuosina keskimäärin 45 000 euroa vuodessa. 31

Liite 1 Melulaskennoissa käytetyt liikennemäärätiedot MAANTIET (yleiset tiet) KVL v. 2005 KVL v. 2030 Raskaan liikenteen osuus (%) Nopeusrajoitus km/h Länsiväylä (Keilalahti-Haukilahdenkatu) 72900 91000 6,7 80 Länsiväylä (Haukilahdenkatu-Piispansilta) 67000 89000 6,6 80 Länsiväylä (Piispansilta-Martinsilta) 63800 111000 5,6 80 Länsiväylä (Martinsilta-Finnoontie) 48700 80000 4,7 80 Länsiväylä (Finnoontie-Kauklahdenväylä) 29000 67500 5,4 90 Länsiväylä (Kauklahdenväylä-) 17900 44000 4,8 100 Turunväylä (Hki-Hagalundintie) 37200 91500 4,8 100 Turunväylä (Hagalundintie-Suosaarenkallio) 65300 112300 7,4 100 Turunväylä (Suosaarenkallio-Kehä II) 65300 80000 7,9 100 Turunväylä (Kehä II-Tuomarilantie) 55800 58900 13,4 100 Turunväylä (Tuomarilantie-KehäIII) 44100 42300 9,4 100 Turuntie (Kehä I-Kilonkartanontie) 29100 20000 7,5 60 Turuntie (Kilonkartanontie-Kehä II) 19500 17200 7 60 Turuntie (Kehä II- Kehä III) 10600 14700 11,5 60 Kehä I (Hämeenlinnanväylä-Vihdintie) 66500 84500 9,4 60 80 Kehä I (Vihdintie-Turunväylä) 74300 73400 8 60 80 Kehä I (Turunväylä-Kalevantie) 46400 63000 7,7 60 80 Kehä I (Kalevantie-Länsiväylä) 28100 21500 7,6 60 80 Kehä II (Turunväylä-Turuntie) 20000 42400 5,7 80 Kehä II (Mankkaanlaaksontie-Turunväylä) 55000 62000 5,7 80 Kehä II (Merituulentie-Mankkaanlaaksontie) 44600 62000 5,7 80 Kehä II (Länsiväylä-Merituulentie) 14000 19100 5,7 60 Kehä II jatko (Nihtisilta-Turuntie) 16000 30000 5 60 Kehä II jatko (Turunväylä - Nihtisilta) 20000 41000 5 60 Espoonväylä 17500 16500 8 50 60 Kauklahdenväylä 12300 25400 9 50 60 Kehä III (Juvantien teollisuuskatu pohj.) 42200 44000 11,4 100 Kehä III (Juvantien teollisuuskatu-turunväylä) 38500 46400 11,4 100 Kehä III (Turunväylä-Kauklahdenväylä) 22700 32300 10,7 80 Kehä III (Kauklahdenväylä etel.) 11100 22900 12,4 80 32

Liite 1 Raskaan liikenteen osuus (%) KADUT KVL v. 2005 KVL v. 2030 Vihdintie(Lahnuksentieltä länteen) 4800 7200 8,5 60-80 Vihdintie(Lahnuksentieltä itään) 11100 16650 7,2 80 Niipperintie 4500 6750 3,3 40 50 Juvantie 3100 4650 14,4 40 50 Juvan teollisuuskatu 8800 13200 14,4 40 50 Träskändan puistotie 9400 14100 4,9 50 Lippajärventie 6700 10050 4,9 40 Kolkekannaksentie 8200 12300 7,9 50 Lähderannantie 11700 17500 5,8 30 50 Karaniityntie 7500 11250 3,0 30 50 Pitkäjärventie 12300 18450 7,9 50 Rastaalantie/Riihiniityntie 8600 12900 6,2 50 Espoontie 3800 5700 3,1 40 50 Kirkkokatu 8100 12150 13,3 50 Finnoontie (Nöykkiöntieltä pohjoiseen) 17400 4000 7,5 50 Finnoontie (Nöykkiöntieltä etelään) 17000 7500 11,9 50 60 Espoonväylä (Nöykkiöntieltä pohjoiseen) - 17400 7 60 Espoonväylä (Nöykkiöntieltä etelään) - 17000 7 60 Kirkkojärventie (Espoonportista länteen) 8500 12700 24,1 30 Kirkkojärventie (Espoonportista itään) 8200 12300 3,7 50 Tuomarilantie 15000 22500 3,1 50 Sunantie 5900 8850 3 50 Nihtisillantie-Pertuskatie 10500 15750 17,1 30 50 Kilonpuistonkatu-Kilonkartanontie 8400 12600 3,4 50 Ritarintie-Rastaalantie 5400 8100 3,8 40 50 Sinimäentie 11700 17550 4,5 40 60 Turvesuontie 7300 10950 7,4 40 60 Mankkaantie 9300 13950 6,1 40 50 Mankkaanlaaksontie-Koivu-Mankkaantie-Kalevantie 9500 14250 10,7 50 60 Kalevantie 17000 25500 4,6 50 Koivu-Mankkaantie 7700 11550 7,1 50 Pohjantie 14600 21900 7,9 50 Tapiolantie 9400 14100 8,5 50 60 Merituulentie 11100 16650 10,7 50 60 Etelätuulentie 13700 20550 5,3 50 Olarinluoma 7000 10500 5 40 Ylismäentie 9100 13650 1,9 40 50 Puolarinmetsänkatu-Puolarintie 8200 12300 6,9 40 60 Soukanväylä (Yläkartanontiestä pohjoiseen) 18800 28200 7,4 50 60 Soukanväylä (Yläkartanontiestä etelään) 3300 4950 6,1 50 60 Yläkartanontie 7600 11400 10,6 40 Martinsillantie- Kuitinmäentie 7900 11850 6,2 50 Kuitinmäentie (Kalastajantie-Friisinkalliontie) 12300 22100 9,1 50 Olarinkatu (Kuitinmäentie-Kuitinmäenkaari) 8000 12300 7,3 40 Viherlaaksontie (Turuntie-Viherkalliontie) 8700 10200 5 30 Lystimäentie (Uuskartanontie-Kalenteritie) 2000 2000 1,5 40 Kalenteritie (Lystimäentie-Kehä II kupeeseen) 1000 1000 1 40 Kokinkyläntie(Ylismäentie-Lukutie) 4100 6000 8,6 40 Westendintie (Westendintie-Vehkasaarentie) 3200 4300 6,4 40 Westendintie (Hiiralantie-Toppelundintie) 1400 1600 1 40 Westendintie (Toppelundintie-Westendinkatu) 4000 4600 3 40 Otaniementie(Kehä I-Tietotie) 7300 12000 5 40 Otaniementie (Karhusaarentie-Otaranta) 8800 15000 5 40 Friisinkalliontie (Kuitinmäentie-Kuunkatu) 6300 8000 6,5 50 Friisinkalliontie (Kuunkatu-Holmankorpi) 8100 18700 13,4 50 Nopeusrajoitus km/h 33