MATKARAPORTTI. KV-osaaja -hankkeen 2. opinto- ja benchmarking-matka Bryssel

MATKARAPORTTI KV-osaaja -hankkeen 2. opinto- ja benchmarking-matka Bryssel Aika: 26.9. 1.10.2010 Teema: Kansainväliset foorumit ja kumppanuudet Kohdemaa: Belgia

Sisällysluettelo 1. MATKALLE OSALLISTUJAT, KÄYNTIKOHTEET JA AIKATAULUT:...3 2. MATKAN TAVOITTEET...4 A.PUITEOHJELMAAN LIITTYVÄN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN...4 B.KANSAINVÄLISESSÄ KONFERENSSISSA TOIMIMINEN:...6 3. PUITEOHJELMA...6 A.PUITEOHJELMAN HANKKEIDEN EVALUAATIO...6 B.KOMISSION VIRKAMIESTEN TERVEISET HANKKEITA SUUNNITTELEVILLE...9 C.POHJOIS SUOMEN ALUETOIMISTON TEHTÄVÄT JA MAHDOLLISUUDET MM. OSAAJIEN VERKOTTAJANA... 11 4. ICT EVENT... 11 A.YLEISKUVAUS KONFERENSSISTA... 11 B.KONFERENSSISSA... 14 5. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA HENKILÖKOHTAISIA OPPIMISKOKEMUKSIA... 15

1. Matkalle osallistujat, käyntikohteet ja aikataulut: Rovaniemen ammattikorkeakoulu: Pia Yliräisänen-Seppänen Lahja Karjalainen Lapin yliopisto: Niina Alapuranen Raimo Jänkälä Hannu Mikkola Finnbarents: Heikki Konttaniemi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Rauno Toppila Hannele Keränen Hannele Paloranta Timo Luosujärvi Kaj Kostiander Martti Ainonen Riitta Alajärvi-Kauppi Päivi Ervast Sunnuntai 26.9.2010 Maanantai 27.9.2010 Matkustaminen Brysseliin ja majoittuminen hotelliin Marivaux Hotel, Congress & Seminar Center ICT2010 konferenssi Eriytetty ohjelma ERRIN Training : FP7 Legal and Financial Aspects Osallistujat: Päivi Ervast ja Hannu Mikkola Tiistai 28.9.2010 ICT2010 konferenssi 15:00 15:30 Mahdollisuus tutustua REA Research Executive Agency (tbc) Keskiviikko 29.9.2010 ICT2010 konferenssi Tarkempi konferenssipäivien sisältö tapahtuman kotisivuilla: http://ec.europa.eu/information_society/events/ict/2010/conference/index_en.htm

Torstai 30.9.2010 Pohjois-Suomen EU-aluetoimisto 9.30 10.30 Pohjois-Suomen EU-aluetoimiston esittely Allan Perttunen, johtaja 10.30 11.00 ERRIN European Regions Research & Innovations Network Anett Ruszanov, Projects Officer 11.30 12.30 DG INFSO Directorate General Information Society Bror Salmelin, Policy Co-ordinator - Policy Advisor Directorate H ICT Addressing Societal Challenges 12.30 14.00 Lounastauko 14.00-15.00 Euroopan komissio, DG Research (tbc) Marianne Paasi/Anneli Pauli 15.00 16.00 Finnish Liaison Office for EU R&D, Suomen akatemian yhteystoimisto Brysselissä Rami Nissilä, Tiedeasiantuntija Perjantai 1.10.2010 Paluumatka 2. Matkan tavoitteet a. Puiteohjelmaan liittyvän osaamisen vahvistaminen Opintomatka toi tietoa puiteohjelmien valmistelusta, hanke hausta ja arvioinnista monesta näkökulmasta. Puiteohjelmien hankevalmisteluihin pitää panostaa ja lähteä aidosti hakemaan eurooppalaista tutkimus- ja kehitysyhteistyötä, joka toteuttaa EU-politiikkaa. Kaikissa tutkimusohjelmissa on poliittinen kytkös, joka pitää hankesuunnitteluvaiheessa tiedostaa. Tällä hetkellä taustalla on mm. Eurooppa 2020 -strategia; älykkään, kestävän ja osallistuvan kasvun strategia. Perusedellytys on, että suunniteltava hanke löytyy puiteohjelman eri teemojen työohjelmista. Hyvällä tuurilla se voi löytyä ilman lobbausta, mutta tämä ei tuo tutkimukselle jatkuvuutta. Oman organisaation vahvuudet pitää tunnustaa ja tuntea. Organisaatioiden pitää tukea tunnustettua kärkiosaamista ja olla EU:ssa alusta asti mukana vaikuttamassa strategioihin, jotta on mahdollista saada rahoitusta omille asioille. Bror Salmelin painotti, että pitää olla ajoissa paikalla ja vaikuttaa herkeämättä. Nyt jo on aloitettu suunnittelemaan 2014 puiteohjelmaa, jolloin luodaan perusta tutkimusprioriteeteille. Missä ovat suomalaiset? Kuinka LUC vaikuttaa? Bror Salmelin ja Rami Nissilä toivat esille useita tapoja vaikuttaa. Tärkeintä on verkostojen luonti, jotka ovat vahvasti henkilöverkkoja. Tällä hetkellä komissiossa ei tiedä Suomen intressejä tarpeeksi. Komissioon pitäisi saada omaa väkeä ja olla heihin yhteydessä. LUC

voisi tukea omien asiantuntijoidensa toimimista esimerkiksi asiantuntijoina työryhmissä sekä hankkeiden arvioijina. Konkreettisesti voidaan vaikuttaa seuraavin keinoin: kutsutaan MEPit ja komissaarit mukaan tapahtumiin (heidät tavoittaa myös sähköpostilla ja puhelimella) Advisory board, jossa myös suomalaisedustusta mukana hankintaan samanmieliset jäsenmaat mukaan vaikuttamaan (kollegat) (voi tuoda mukanaan kilpailuasetelmaa, mutta parempi saada silti jotain kun ei mitään) jatkuvaa ja ajantasaista dialogia Pohjois-Suomen EU-aluetoimiston kanssa, sillä he mahdollisesti tietävät, koska voi vaikuttaa ja antaa omia mielipiteitään Kaiken palautteen täytyy tulla nopeasti Ohjelmien kansalliset yhteyshenkilöt tai delegaatit Suomalaisverkostojen hyödyntäminen Brysselissä Avainasemissa toimivat asiantuntijat (esim. jäljempänä mainitut Huomo ja Markkula). Bror Salmelin kertoi myös sisällöllisistä linjauksista ja painopisteistä. Hän visio tulevaisuuden tietoyhteiskuntaa, jonka hän nimesi osallistavaksi tietoyhteiskunnaksi (Participative Knowledge Society). Siinä keskiössä on uusien palveluiden tuottaminen, joiden kehittämisessä avoimen innovaation menetelmät (esim. Living Lab) korostuvat. Olemme matkalla kohti seuraavan sukupolven palvelukulttuuria, jossa painottuvat teknologian ohella yksilökeskeisyys ja tietämysyhteiskunta. Sähköiset palvelut tulisi ottaa todella käyttöön ja nimenomaan käyttäjälähtöisesti. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää palvelukonvergenssiin, josta Bror nosti esimerkiksi sähköisen asioinnin elämäntilanteiden perusteella. Hänen huolensa kohdistui siihen, kuka lobbaa näitä uusia ei vielä olemassa olevia palvelukehittelyitä ja malleja ohjelmiin. Nykyiset työohjelmat ovat monesti liian konservatiivisia. Brorin ja monen muun näkemyksen mukaan sosiaalisen pääoman merkitys kasvaa entisestään ja avoimet innovaatioympäristöt (Open Innovation) syrjäyttävät suljetut innovaatiomallit. Aiheesta löytyy tietoa mm. www.openinnovation-group.eu/. Suomalaisia vaikuttajia aihealueella ovat Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen (Tieke) puheenjohtaja Markku Markkula ja Oulun yliopiston Heikki Huomo, joka toimii johtajana internetin kehittämistä tutkivassa yksikössä Oulussa (Center for Internet Excellence, CIE). Eriytettyyn ohjelmaan ERRIN: FP7 Legal and Financial Aspects maanantaina osallistuivat Päivi Ervast ja Hannu Mikkola. Päivän aikana käytiin läpi perusteellisesti komission Legal Officierien ja ohjelmapäälliköiden toimesta puiteohjelmahakemusprosessi: mm. rahoitusmallit, sopimustyypit, välilliset kustannukset, arviointi ja Grant Agreement. Lisäksi esiteltiin hankkeen raportointiin ja hyväksyttäviin kustannuksiin liittyviä erityiskysymyksiä. Linkit koulutusmateriaaliin ovat Optimassa.

b. Kansainvälisessä konferenssissa toimiminen: Matkan toisena tavoitteena oli vahvistaa osaamista toimia kansainvälisissä konferensseissa. Ennen matkaa pidetyssä tilaisuudessa laadittiin ohjeistus niille toimenpiteille, jotka tulee tehdä ennen konferenssia, paikan päällä ja konferenssin jälkeen. Käsikirjoituksesta muodostui seuraavanlainen: Valmistautuminen konferenssiin: o Muodostaa itselleen selkeä tavoite o Suunnitellaan oma ohjelma / lukujärjestys etukäteen o Sopia tapaamisia etukäteen tuttujen tai kollegan tuttujen kanssa o Opetella oman organisaation/konsernin esitteet, jotta tietää, mitä markkinoi o Tietää myös mitä hankkeita on meneillään, jotta pystyy markkinoimaan osaamista paremmin. o Ottaa mukaan esitteitä, käyntikortteja ja pieniä lahjoja Toimiminen konferenssissa: o Pitää olla aktiivinen o Hakea tietoa, kontakteja ja uusia ajatuksia o Tarjota tietoa, osata myyntipuhe Konferenssin jälkeen o Arvioida tavoitteisiin pääsyä o Olla kotoa yhteydessä saatuihin kontakteihin o Tiedottaa omassa organisaatiossa matkan tavoitteita ja tuloksista o Pitäisikö myös jakaa kontakteja, olla yhteinen memo, josta voi hakea kontakteja? 3. Puiteohjelma a. Puiteohjelman hankkeiden evaluaatio Opintomatkamme toisena päivänä meille oli järjestynyt ainutlaatuinen mahdollisuus käydä lyhyellä visiitillä REA:ssa (Research Executive Agency). Reilun tunnin mittaisen käynnin aikana meille esiteltiin puiteohjelmahankkeiden evaluaatioprosessi, hankehakemusten laatimisen sähköinen järjestelmä (EPSS) ja ESS (Evaluation Support Service).

Kuva 1 Vierailu REA:ssa Vierailun isäntänä toiminut yksikön johtaja Mr. Sebastiano Fumero kuvasi aluksi seikkaperäisesti hankehakemusten arviointiprosessia. Prosessi etenee vaiheittain hakemusten teknisten kriteereiden arvioinnin jälkeen varsinaisille evaluaattoreille, jotka tänä päivänä tekevät työnsä hyvin pitkälti etätyönä käyttäen apuna sähköistä järjestelmää. Hakemusten pisteytysten kautta päädytään ns. lyhyeen listaan, johon siivilöityvät kolmen arviointikriteerin kynnysarvot ylittäneet hankehakemukset. Sen jälkeen arvioitsijat kokoontuvat evaluaatiotoimistoon tavoitteena päästä konsensukseen rahoitusneuvotteluihin valittavista hankkeista.

Kuva 2. Hankehakemuksen arviointiprosessi (Riitta Alajärvi-Kauppi) Meille esiteltiin myös tietokonepalvelin, johon hankehakemukset tallentuvat. Meitä kiinnosti erityisesti sähköisen hankehallintajärjestelmän toimivuus ja kapasiteetti. Fumero vakuutti, että tietokoneen kapasiteetti kyllä riittää. Hänen mukaansa EPSS ei ole kertaakaan tiltannut johtuen hakemusten jättämisen suuresta määrästä. Eli jos ei saa hakemusta määräaikaan mennessä jätettyä, syy on yleensä ja ainoastaan, että hakemusta ollaan jättämässä hakuajan viimeisen viiden minuutin aikana. Silloin on turha enää yrittää, koska kyse on laajoista tiedostoista, joita ei niin lyhyessä ajassa yksinkertaisesti voi saada tallennettua järjestelmään. Fumero kehotti sähköisen järjestelmän lomakkeiden täyttämisen ja tallentamisen aloittamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. He katsovat joka tapauksessa vasta viimeksi ladattua versiota. Vierailu sujui tiiviistä aikataulusta huolimatta positiivisessa hengessä. Kysymyksillemmekin jäi riittävästi aikaa. Loppupäätelmänä voi todeta, että arviointitoimistosta (REA) sai myönteisen ja palveluhenkisen kuvan. Puiteohjelman hakuprosessi on ammattimaisessa hoidossa.

b. Komission virkamiesten terveiset hankkeita suunnitteleville Marianne Paasi (Research Programme Officer-Scientific Officer: Unit 2, Research in the economic, social sciences and humanities Prospective) halusi painottaa puiteohjelman ja yleensäkin ohjelmaperusteiseen kehittämiseen aina kuuluvaa eurooppalaista poliittista ulottuvuutta. Hänen kokemustensa mukaan poliittisen tason käsittelyn vajavaisuus on yksi syy siihen, että suomalaiset hankkeet eivät ole toistaiseksi kovin hyvin menestyneet hänen edustamassaan ohjelmassa. Hakijan on tunnettava ohjelmien keskeiset tausta-aineistot (Eurooppa-neuvoston ja Barrosin toimiston linjaukset). Eurooppa 2020 -strategia on näistä yksi keskeisimpiä. Hankkeiden tulee tuottaa lisäarvoa eurooppalaiseen tutkimukseen ja niiden tulisi osaltaan edistää eurooppalaista kilpailukykyä. Avainsanoja ovat ohjelmapoliittinen relevanssi ja riittävä haasteellisuus. Hankkeissa on syytä myös huomioida yhteydet kestävään kehitykseen. Hankkeista pitää olla hyötyä koko Euroopalle ja suomikeskeisyyttä tulisi välttää huomioimalla mm. hankkeiden tutkimuskohteiden maantieteellinen peitto. Lähtökohta puiteohjelman tutkimushankkeiden tekemiselle on, että mikäli hanke on rahoitettavissa esim. Suomen Akatemian kautta, sitä ei kannata jättää puiteohjelmahakuun, koska kansallisella tasolla ei rahoiteta EU:n politiikkaa. Hannele Pauli kertoi hankkeiden evaluoinnista. Se aloitetaan tarkistamalla, että hanke täyttää ns. tekniset kelpoisuuskriteerit. Esimerkiksi 7. puiteohjelmassa on otettu käyttöön ehdottomat hankkeen kokonaisbudjettirajat, joiden pienikin ylitys johtaa välittömästi hylkyyn. Tämän jälkeen ohjelman hankkeiden arvioijat aloittavat työnsä. Heillä on käytettävissään hanketta kohden aikaa noin puoli päivää. Se tarkoittaa, että hankehakemusten tulee olla todella laadukkaasti kirjoitettuja. Hankkeen tarkoituksen tulee tulla hyvin selvästi ilmi jo hakemuksen alussa. Myös tiivistelmään kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Hankehakemusten evaluaatio tehdään kolmessa kriteerikokonaisuudessa. Ne pisteytetään 1-5. Kullekin arviointikriteerille asetetaan miniraja, joka yleensä on 3. Jota hanke pääsisi ns. lyhyelle listalle, tarvitaan minimit selvästi ylittävä tulos. Käytännössä esimerkiksi tieteellisen erinomaisuuden tulisi olla 5. Sen arvoa ei voi juurikaan kompensoida toimeenpanon erinomaisuudella ainakaan tässä ohjelmassa. 1) Scientific/technical excellence vertaileva näkökulma, laajin mahdollinen eurooppalainen näkökulma (SCOPE) State-of-the-art hanke tulee suhteuttaa olemassa olevaan alan tutkimustietoon ja osoittaa mitä uutta tietoa hanke tuottaa (uutuusarvo) Pitää tietää mitä on jo rahoitettu; osoitetaan tietämys ja perehtyneisyys muissa EU:n ohjelmissa rahoitetuista saman aihealueen hankkeista Metodit pitää kuvata jo hakemusvaiheessa, pitkälle suunniteltu toteutus huomioidaan erilaisten tieteellisten menetelmien tasapaino, sopivassa suhteessa kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia metodeja. Tulevaisuuden tutkimuksen ja ennakoinnin menetelmien käyttäminen on suotavaa Kuvataan tarvittavat ja syntyvät tietokannat Indikaattorit ovat tärkeitä

2) Quality and efficiency of the implementation and the management Konsortion kokoonpano: organisaatioiden taustat ja osaaminen, monitieteellinen Onko hankkeen tutkimustehtävien suhteen oikeanlainen toteuttajajoukko (organisaatiot, henkilöt). Onko huomioitu monitieteisyys. Avainhenkilöiden kuvaus on eduksi. Henkilöiden tulee olla aidosti sitoutuneita hankkeeseen. Ei riitä, että he ovat vain niminä mukana. Uusien jäsenmaiden mukaan ottaminen on eduksi, koska rahoitusta suunnataan helpommin uusiin jäsenmaihin. Myös kolmansien maiden mukana ololla voi olla positiivinen vaikutus rahoituksen saamiseen Tasa-arvonäkökulma tulee ottaa huomioon Resurssien jako ja aito yhteistyö budjettijako eduksi, vaikkei sitä pyydetä (p.o. tasapuolinen) Aihealue vaikuttaa arviointikriteereihin. Kriteerit on määritelty työohjelmassa. 3) Potential impact Impact mitä yhteiskunnallisia/alueellisia vaikutuksia hankkeella on Political relevance kytkös EU-politiikkaan Hankkeella tulisi olla vaikutusta koko EU yhteisölle, ei vain tiedeyhteisölle Sovelletaan erilaisia keinoja esim. sidosryhmävaikuttamisessa (workshops). Sosiaalinen media on tänä päivänä yksi merkittävä vaikuttamiskanava. Impact-kohtaan tulisi kuvata vaiheittain, miten hankkeen tuloksia hyödynnetään hankkeen päätyttyä Tulosten levittämisen (dissemination) osalta on tärkeä miettiä jo hakemusvaiheessa, mitä viestitään, kenelle ja vasta sitten millä tavoin Muuta huomioitavaa: a. Kaikilla rahoitusinstrumenteilla on poliittinen tavoite Tunne poliittinen ajattelu b. Hankkeet eivät saa palvella vain aluetta, vaan palveltava koko EU:ta EU lisäarvo tultava esille hakemuksessa c. Kriittinen massa saavutettava, mutta hieman tulkintakysymys esim. yhteiskuntatieteissä d. EU:lle lisäarvo muodostuu siitä että on enemmän avoimuutta, enemmän kilpailua, enemmän uusia tuulia ja innovaatioita e. Halutaan lisätä tietokantaa itse tiedosta tieto useamman saatavilla hyvä siis miettiä hakemukseen toimenpiteitä, joilla tulokset saadaan laajempaan käyttöön Miia Rossi-Gray kävi läpi ennakolta lähettämiemme kysymysten pohjalta puiteohjelmahankkeiden taloushallintoon liittyviä kysymyksiä. Niihin saatiin hyvin vastukset ja jos joku asia jäi vastausta vaille, Miia lupasi palata asiaan, kunhan oli ottanut asiasta selvää. Miia lupasi lähettää myös laajan informaatiopaketin puiteohjelman talousasioista.

c. Pohjois-Suomen aluetoimiston tehtävät ja mahdollisuudet mm. osaajien verkottajana Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun EU-aluetoimisto "North Finland EU Office" toimii edellä mainittujen alueiden edustajana Brysselissä. Toimisto on perustettu vuonna 2002 edistämään yhteistä edunvalvontaa Euroopan unionissa. Kainuu liittyi tammikuussa 2010 toimiston edunvalvonnan piiriin. Toimiston tavoitteena on parantaa edustamiensa alueiden elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä sekä asukkaiden hyvinvointia yhteistyössä maakuntaliittojen kanssa. Sen pääasiallisena tehtävänä on edistää Pohjois-Suomen toimijoiden kansainvälistymistä sekä tehostaa eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja kumppanuutta. Keskeinen tehtävä on vaikuttaa EU:n tulevan alue- ja rakennepolitiikan sisältöön. Erityisiä pianopistealueita ovat pohjoisten, harvaanasuttujen alueiden elinkelpoisuuden turvaaminen sekä Pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvien kysymysten esillä pitäminen. Toiminnan tavoitteena on myös parantaa Pohjois-Suomen toimijoiden valmiuksia osallistua Euroopan komission rahoittamiin erillisohjelmiin. Toimisto tarjoaa alustavaa hankerahoitusneuvontaa ja tukea kansainvälisten hankekumppaneiden etsimiseen. Heidän tehtävänään on myös kerätä ja tuottaa kohdennettua ja ennakoivaa EU-informaatiota pohjoisen Suomen alueita koskevista aiheista. Pohjois-Suomen aluetoimisto on siis hyvä kontakti kansainvälisen hanketoiminnan ja verkostoitumisen edistämisessä. Toimiston edustajia on helppo lähestyä ja he ovat aidosti kiinnostuneita pohjoisten alueiden kehittämisestä. Toimisto tekee Pohjois-Suomen kannalta arvokasta työtä. Heidän tarjoamiaan palveluita kannattaa hyödyntää. Toimiston henkilöstö on hyvin palveluhenkistä ja he pyrkivät vahvistamaan entisestään vuoropuhelua pohjoissuomalaisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi toimiston johtaja Allan Perttunen käytti vierailuamme hyväksi kysymällä ideoitamme (mielipidettämme) ohjelmien kautta edistettäviksi tutkimus- ja kehittämisteemoiksi. 4. ICT event a. Yleiskuvaus konferenssista ICT 2010: Digitally driven -tapahtuma järjestettiin Bryssel Expossa 27.9 29.9.2010. Tilaisuus oli EU komission järjestämä konferenssi, jonka osallistujamäärä oli reilut 2000 henkilöä. Konferenssin yhteydessä olleeseen näyttelyyn tutustui arviolta 6000 vierasta. Konferenssi tavoitteena oli tukea EU:ssa tapahtuvaa ICT -alan tutkimusta ja verkottaa tutkimuksen tekijöitä.

Kuva 3 Euroopan komission varapresidentti Neelie Kroes avaa konferenssin Konferenssi jakaantui kolmeen osa-alueeseen: konferenssiin, näyttelyyn ja verkostoitumistilaisuuksiin. Konferenssi tarkoituksena oli tuoda esille 7. puiteohjelman ICT - tutkimuksen prioriteetit, jotka pohjautuvat mm. Eurooppa 2020 strategiaan ja Digitally agendaan. Konferenssissa asiaa käytiin läpi monesta näkökulmasta; esiteltiin taustalla oleva strategia ja poliittinen merkitys sekä avattiin ICT työohjelman osa-alueet hyvin yksityiskohtaisesti. Näyttelyalueella oli yli 100 näytteilleasettajaa. Esillä oli EU:n rahoituksella toteutettuja teknologiaisa innovaatiota T&K alueilla, Belgian paviljonki, kansainvälinen paviljonki (EU:n ulkopuolinen) ja SME (=Small and Medium-sized enterprises) paviljonki. Näytteilleasettajat jakaantuivat seuraaviin teemoihin: Kuva 4 Näyttelyalueen kartta

Kuva 4 & 5 Näyttelyalueen teknologisia innovaatioita ja Martti testaa aivon sähkötoiminnalla kirjoittamista Kuva 6 & 7 Pia kerää tietoa RFID-tekniikalla ja messuosasto: Wisebed Yhtenä tärkeänä osateemana oli verkostoituminen, jonka tueksi oli järjestetty ICT työohjelmaan liittyviä eri aihealueiden tapaamisia esim. Serius games liittyen ICT:n työohjelmaan 5.5: ICT for smart and personalised inclusion. Lisäksi verkostoitumista tapahtui näyttelytilassa ja muissa konferenssin ulkopuolisissa tapahtumissa.

b. Konferenssissa Konferenssin ohjelma oli kattava ja monipuolinen. Erityisen paljon annettavaa ohjelmassa oli konsernin innovaatio-ohjelman läpileikkaavan teeman eli ICT -osaamisen tarjoamiin kehittämisulottuvuuksiin innovaatio-ohjelman painopistealoilla. Monessa networking -sessioissa perusvireenä oli tarkasteluiden painopisteen siirtyminen teknologiasta sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen. Avoin innovaatiotoiminta eri muodoissaan ja Living lab -sovellukset olivat kovassa kurssissa. Yhdistävänä tekijänä näissä eri menetelmissä oli käyttäjälähtöisten ja -ystävällisten palveluiden kehittäminen. Tilanne oli sama niin uuden sukupolven internet -hakuohjelmien kuin sähköisten terveys- ja hyvinvointipalveluiden t & k - toiminnassa. Kehitettävien palvelujärjestelmien ja -teknologioiden vaikuttavuuden näkökulmasta korostettiin teknologiayritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä. Tähän meillä on Lapissa hyvät edellytykset vastata nimenomaan korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelman avulla. LKKK on itsessään jo lupaava innovaatioympäristö. Verkostoitumisen näkökulmasta haasteena on oman toiminnan esittely sisäsiittoisesti (anteeksi!). Me osaamme kertoa mitä omassa koulutusohjelmassa, koulutusalalla ja toimialalla tehdään, mutta tarkastelunäkökulma jää liian suppeaksi. Tässäkin konferenssissa tuli erittäin selvästi esille, että globaalissa ympäristössä menestyvät riittävän suuren ja erikoistuneet koulutusyksiköt, jotka ovat verkostoituneet sekä kansallisesti että kansainvälisesti muiden osaamiskeskittymien kanssa. Puiteohjelmilla edistetään eurooppalaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Keskeinen kriteeri on tutkimustoiminnan korkeatasoinen laatu. Jotta kilpailussa puiteohjelmarahoituksesta pärjätään, tarvitaan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa keskittymistä valituille sisältöalueille. Korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma on rakennettu tämän suuntaisesti syventämään kohdennettua osaamista. Opintomatkan sovittamista laajan eurooppalaisen konferenssin yhteyteen pidettiin oikeana ratkaisuna. Se antoi yksilöllistä liikkumavaraa opintomatkan sisältöjen valintaan. Konferenssissa paljon korostunut EU:n puiteohjelmien poliittinen ulottuvuus lisäsi ohjelmaperusteisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ymmärrystä huomattavasti paremmin kuin edellinen Hollannin opintomatka. Selväksi tuli, että EU:n kieli ja poliittinen ulottuvuus on välttämätöntä hallita. Osallistujat olivat tyytyväisiä konferenssin antamaan yleisen tason tietoon EU:n puiteohjelmien tavoitteista ja toteuttamisesta. Yksityiskohtaisempaa tietoa oli tarjolla puiteohjelmien hankkeiden evaluaatiosta ja hankehakemusten laatimisesta. Osallistujien kesken käydyn palautekeskustelun perusteella monen mielestä konferenssista olisi saanut paljon enemmän irti, jos olisi ollut liikkeellä konkreettisen ja ajankohtaisen tutkimus- ja kehittämiskohteen kanssa. Kehittämiskohde olisi suunnannut tiedon hankintaa ja verkostojen rakentamista. Em. korostaa ennen konferenssia tehtävän ennakkotyön merkitystä. On tunnettava korkeakoulukonsernin oppilaitosten aihealueeseen liittyvä kärkiosaaminen ja niihin liittyvä tutkimusja kehittämistoiminta. Tapauskohtaisesti on varmaan syytä arvioida, milloin tarvitaan mukaan substanssiosaajia ja milloin on riittävää, että hankehallinnon tukipalveluhenkilöt toimivat välittäjinä.

ICT-2010:n kaltaiset isot tapahtumat ovat ennen kaikkea verkostoitumisfoorumeita. Siellä on toimittava jonkin verran aggressiivisesti ja itsevarmana omasta osaamisesta. Tarjoutuviin yhteistyötilaisuuksiin on uskallettava tarttua nopeasti, koska tilaisuus voi mennä nopeasti ohi. Kun ollaan oikeassa paikassa, niin satunnaisten kohtaamisten merkitys kasvaa. Haasteena on sitten arvioida kunkin yhteistyötahon ja verkoston painoarvo omien intressien näkökulmista. 5. Johtopäätöksiä ja henkilökohtaisia oppimiskokemuksia Lapin korkeakoulukonsernilla on kova työmaa edessä huippuosaamisen keskittymien kehittämisessä. Innovaatio-ohjelma on hyvä runko, mutta jotta se tuottaisi aidosti kansainvälisiä toimijoita kiinnostavia TKI-tuloksia, yhteistyötä innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden ja alueen yritysten kanssa on tiivistettävä entisestään. Kehittämisilmapiiri konsernin sisällä on hyvä ja esimerkiksi kv-osaajahankkeessa olevat osallistujat ovat aidosti kiinnostuneita verkostoitumisesta ja yhteistyön kehittämisestä. Hannele halusi painottaa tässä yhteydessä sitä, että tulisi välttää tilannetta, jossa jokainen koulutusohjelma lähtee rakentamaan TKI -verkostoaan vain omista tarpeista käsin, lopputuloksena on tilkkutäkki, jossa konsernin lukuisilla koulutusohjelmilla on jokaisella muutama ehkä alueellisesti tai kansallisesti merkittävä kumppani, mutta joka ei houkuttele kansainvälisiä verkostoja tekemään yhteistyötä. Haasteena on miten ylitetään siilo-, toimiala- ja organisaatiorajat ihan oikeasti, jotta voimme näyttää ulospäin meidän kansainvälisen huippuosaamisen keskittymät. Hannele (P) lisäsi tähän vielä sen, että mikäli onnistutaan ylittämään nämä rajat, niin miten saadaan opetushenkilökunta innostumaan kansainvälisistä projekteista? Esim. resurssit vs. työmäärä? Pian mielestä sama juttu on kärkiosaamisen kanssa. LKKK:ssa on määritelty painopistealueet, mutta ovatko ne vielä niin hajallaan, että emme saa muodostettua todellisia osaamiskeskittymiä, joissa olisimme kansainvälisestikin tunnettuja. Lahjaa kiehtoi erityisesti Artemiksen hanketoimijoiden rakenne. Isot hankkeet ovat kuin vaikkapa uuden auton kehittämisen hanke. Hankitaan paras asiantuntija, joka tekisi autoon sellaisen moottorin, joka on paras, toinen, jolla on paras idea korin muotoiluun, jne. Hanke paloitellaan sellaisiin osiin, joihin on löydettävissä huippu, joka tarjoaa parhaan ratkaisun tiettyyn osaalueeseen. Näin hanke tuottaa uutta aivan potenssiin x. Timon mukaan hankekonsortion rakentamisessa asiantuntijat suosittavat juuri em. tapaa, eli ei kannata ottaa päällekkäisiä osaajia, vaan eri työpaketteihin (work packages) tulee valita parhaat osaajat. Konsortiota arvioidaan ensisijaisesti sen perusteella, onko se tehtävän kannalta toimiva. Martille tapahtuma oli ensikertalaisena monella tapaa opettavainen kokemus. Tietoa sai paljon, sai keskustella monenlaisten asiantuntijoiden kanssa ja joitakin ajatuksiakin heräsi. Hän keskitti oman havainnoinnin ja verkostoitumisen mahdollisuuksien mukaan vanhustyöhön/ikäihmisiin liittyviin aiheisiin. Monenlaisia viritelmiä ja hankkeita on aihepiirissä käynnissä aina erilaisista keinoäly sovelluksista lähtien. Suin päin ei kannata liikkeelle lähteä. Esim. erilaiset kansalliset linjaukset, lähtökohdat, suunnitelmat jne. on syytä olla hyvin hanskassa. Sosiaalisen median systemaattinen käyttö ja hyödyntäminen ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä tarjoavat lupaavia näkymiä. Toisaalta ajattelimisen aihetta antoivat pohdinnat siitä, miten meitä luetaan netissä, tietoja

kerätään ja yhdistellään eri lähteistä ja käytetään sitten aivan muissa yhteyksissä epäasiallisella tavalla. Lainsäädännön ja tekniikan yhteensovittamisessa riittää työtä. EU.lta on tullut hyvä raportti tammikuussa 2010 ICT & AGEING; European Study on users, markets and technologies aihealueseen liittyen ja se löytyy netistä. Konkreettisessa hankesuunnittelussa eräs komission virkamies muistutti erityisesti public-private -partnershipin merkitystä. Yllättävää oli kuulla suomalaisten jättämistä hankehakemuksita, että liian usein niitä vaivaa suomikeskeisyys eikä eurooppalainen lisäarvo välity hakemuksista ja näin rahoitus jää haaveeksi. Korttejakin tuli muutamia vaihdettua ja sähköpostia tuli, mutta saa nyt sitten nähdä johtavatko ne sitten johonkin. Oman tekemisen täällä täytyy tietenkin olla niin laadukasta, että olemme haluttu kumppani myös kv-hankkeissa omilla osaamisalueillamme! Niina sai konferenssista ideoita kv-toiminnan kehittämiseen omassa yksikössään. Esimerkiksi e- oppimisen saralla Lapin yliopistolla olisi paljon henkseleitä paukuteltavana, eteläisen Euroopan maat ottaisivat mielellään pohjoista osaamista kumppaniksi e-oppimisen kehittämishankkeisiin. Omaan työhöni tuli ideoita esimerkiksi haja-asutusalueen verkostojen kokoamiseen sekä opintojen mahdollistamiseen esimerkiksi vajaakuntoisille. Konkreettisia kehittämiskohteitakin nousi esille: yliopistolta tarvitaan kunnon englanninkielinen esite, jossa avataan tiedekuntien tutkimusintressejä ja kv-hankkeita. Yliopistolta puuttuu nyt kv-toimintaan sopiva referenssiluettelo sekä organisaatiocv. Pitäisi olla aina jotain kättä pidempää mukana, kun kulkee maailmalla Lapin yliopiston logon alla. Timon mielestä konferenssista sai hyviä eväitä hankevalmistelua ajatellen. Erityisesti tarve tuntea taustalla vaikuttavat strategiat nousi vahvasti esille. Ne on myös tuotava esille hakemuksessa. Yleisiä perusteluita hankkeen eurooppalaiselle ulottuvuudelle voivat olla esim. yhteiset standardit, taloudellisen riskin jakaminen, maantieteellinen kattavuus, tutkijoiden osalta kriittisen massan saavuttaminen tai aiemmin esille tullut erityisosaamisen yhdistäminen. Raimon mielestä konferenssin sessioissa esitellyistä hankkeista monet antoivat varsin hyvän kuvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ajassa olevista toimintatavoista. Omiin kehityshankkeisiin suhteuttamalla esimerkeistä saa hyvin vinkkejä arjen hankesuunnitteluun ja -toteutukseen. Myös orastavia potentiaalisia kumppanuuksia tuli esille. Pialle opintomatka avasi puiteohjelmien prosessin monelta tasolta ja lisäsi tietoa, joka on sovellettavissa suoraan käynnistyvään hankkeen puiteohjelmahakuun. Rauno hankki verkostoitumistapahtuman (ERRIN) kautta kokemusta, miten esitellä oma organisaationsa. Verkostoitumistilaisuudesta jäi saaliiksi kahdeksan yritystä / organisaatiota, joilla oli kiinnostusta sulautettujen järjestelmien hankkeeseen ja laboratorioon (kyseessä oli ICTtapahtuma). Toinen verkostoitumistapahtuma Luxemburg- aukiolla antoi kuvan EU- toiminnasta eri maiden osastojen kautta. Tästä benchmarking- tapahtumasta sai alkunsa Raunon osallistuminen MetNet- seminaariin Puolassa, Poznanin teknillisessä yliopistossa Kaj Kostianderin kanssa. Esitys seminaarissa ja siitä seurannut verkostoituminen konkretisoituu 9.11.2010 LTU:n Department of Civil, Mining and Environmental Engineering- osastolle. Lisäksi potentiaalisia partnereita löytyi useita ja tietenkin saimme tehdä Lapin korkeakoulukonsernia tunnetuksi. Verkosto valmistelee myös puiteohjelmahankkeita, joten osallistumisemme seminaariin oli täsmäisku.