T a m p e r e e S U O M A L A I N E N KLUBI K l u b i l e h t i 2 / 2 0 1 4 sivut 4 5 Kutie ja yrityste työjako uusiksi sivut 9 11 Ilmavoimat vuoa 2015 Arvo Petti, isämaa mies > s. 8 9 sivut 18 21 Kutsu syyskokouksee 15.12.2014 ja muut Klubi tapahtumat
2 3 [ Pasi-Heikki Raisto ] [ Johtokua puheejohtaja ] Eurooppalaise yhteistyö moet muodot, Euroopa Uioi siiä mukaa, ovat taaeet meille pitkä rauha jakso ja mahdollistaeet poikkeuksellise hyvivoii kasvattamise. Nyt tuo rauha o uhattua, eikä kasaivälistyyt talouskaa ole viime vuosia Suomea ruusuisesti kohdellut. Moi kokee epävarmuutta tulevaisuude ja oma elitasosa suhtee. Toisaalta suomalaise kulttuuri yhteä omiaispiirteeä o se, että vaikeuksie kohdatessa me pystymme päättäväisesti tarttumaa ogelmii ja selviytymää iistä. Eikä vaikeuksissa olevaa hylätä, vaa heikoista o aia huolehdittu. Suomalaie kulttuuri o aikaisempia vuosikymmeiä ollut varsi yhteäie. Meitä ovat suojaeet kylmä ilmastomme, pitkät etäisyytemme ja erikoie kielemme. Viime vuosikymmeiä kasai- Pääkirjoitus Usei kuulee arvioita, että suomalaisuude korostamie o urkkakutaisuutta tai vetäytymistä meeisyytee. Tähä kritiikkii o tää päivää helppo vastata väittämällä asia oleva juuri päivastoi. Vahva suomalaie kulttuuri o perusta, josta me jokaie katsomme tulevaisuutta ja muita toimijoita. Vahva ja oma eheä kulttuuri varassa me seisomme itsetutoisia keskellä maailma myrskyjä. Niitä myrskyjä, joita vielä hetki sitte emme ajatelleet voiva olla olemassakaa. Eivätkä e myrskyt ole laatumassa. Eurooppalaie turvallisuus ja läsimaiset arvot haastetaa moesta suuasta. Demokratia, ihmisoikeudet ja läsimaie elämätapa eivät ole maailmalaajuisesti vallitseva elämämuoto, vaikka me usei ii oletammeki. Esimerkiksi kiialaisia, itialaisia ja muslimeja o maapallolla kutaki eemmä kui meitä kristillisiä läsimaalaisia. Suomalaie vahva kulttuuri turva kasaivälistyä ja katsoa tulevaisuutee välistymie ja varsiki digitalisoitumie ovat asettaeet kulttuurimme vaikutteille ja haasteille alttiiksi. Kuiteki meillä o edellee varsi pieet ulkomaalais- ja kulttuurivähemmistöt. Toisaalta meidä tulee itse miettiä, olemmeko oistueet yhteiskutaa, kulttuuria ja myös Klubia ottamaa meille tulleet ihmiset mukaa toimitaa ja äheet heidät rikkautea ja oma kulttuurimme väistämättömiä uudistajia. Voimme myös esittää itsellemme kysymykse, moeko sukupolve täytyy sytyä Suomessa ee kui pidämme ihmisiä suomalaisia. Oko suomalaisuus meille eemmä etie vai kulttuurie kysymys? Tamperee Suomalaise Klubi sääöt sekä vasta uudistettu strategia paiottavat, että tehtävämme o vaalia suome kieltä, kulttuuria ja suomalaista elämätapaa. Rakeamme siis jatkossaki yhteisöä, joka haluaa toimia ja kokootua yhdessä vahvistamaa itseäisyyttämme ja kulttuuriamme. Suomalaisuude harrastamisesta oki saatava laajoje kasajoukkoje yhteie harrastus eikä sitä pidä ähdä vastakohtaa se paremmi kasaivälisyydelle kui jolleki toiselle kulttuurillekaa. Vai vahva oma kulttuuri varassa suomalaiset voivat kokea ja ymmärtää toisia kulttuureja sekä pärjätä kasaivälisessä maailmassa ii tieteessä, taiteessa kui taloudessa. Meillä o ilo toimia kaupukiseudulla, joka o Suome vetovoimaisi. Kauis luotomme, suuret järvemme ja sopiva kokoie ja tiivis kaupukimme sekä korkeatasoiset yliopistomme ja korkeakoulumme vetävät puoleesa väkeä kaikkialta Suomesta. Täällä ollaa myös valmiita uudistumaa ja kehittymää. Tamperee kaupuki o tälläki vuosituhaella ollut maamme keskeisi julkishallio ja julkise palvelutuotao uudistaja. Kasvava kaupuki ja se asukkaat syyttävät taloudellisia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia kaikelaiselle toimialle. Vaikka elämme rakeemuutoksessa ja työttömyystilateemme o haastava, lisäätyvät yrittäjyys ja toimeliaisuus markkioide kasvaessa. Voimme suhtautua tulevaisuutee varsi positiivisesti. Tamperee Suomalaisella Klubilla o ollut aia hyvä yhteys aluee kaupukie johtoo ja ylimpii virahaltijoihi. Palvelleet ja tehtävissää olevat pormestarimme Timo P. Niemie ja Aa-Kaisa Ikoe, apulaispormestarimme Harri Airaksie, Leea Kostiaie ja Irja Tuloe, maakutajohtajamme Esa Halme sekä moet kaupukiseutumme kuajohtajat ovat Klubimme jäseiä. Tämä kertoo osaltaa siitä, että Klubi o elivoimaie ja vahva yhteisö. Samoi kui suomalaisuu- de tulee Tamperee Suomalaise Klubiki uudistua ja laajetua. O jällee katsottava eteepäi tulevaisuutee ja mietittävä, mite saamme kehitettyä ja levitettyä suomalaisuude ilosaomaa laajasti eteepäi. Tamperee Suomalaie Klubi täyttää 125 vuotta vuoa 2016. Juhlavuoa käsittelemme tulevaisuutta toimiassamme. Emme julkaise historiikkia asiokkaasta meeisyydestämme, vaa katsomme tulevaisuutee ja toimitamme futuriiki. Haastaki kaikki tämä lehde lukevat miettimää millaie o Suomi ja suomalaisuus vuoa 2040. Mietteitä voi lähettää sähköpostitse, Klubi sivuille avattava keskustelutila kautta tai vaikkapa tuomalla e Klubi postilaatikkoo. Esi vuoa järjestämme myös tilaisuuksia, joissa pohditaa tulevaisuutta. Juhlavuodestamme 2016 alkaaki varsiaie merkkivuosie sarja, joho valmistaudumme huolella. Myös valmistautumie Suome 100-vuotisjuhlaa o jo aloitettu. Klubimme o viime vuosia kasvaut ja aktivoituut, siitä kiitos aktiivisille jäseillemme ja hyvi toimivalle Tamperee Suomalaise Klubi ravitolalle. Jokaie voi löytää tästäki lehdestä useita kiiostavia toimia mahdollisuuksia. Ja jos jotaki tutuu puuttuva, kehitetää yhdessä lisää. Klubiravitolamme ja tilamme uudistuvat jatkuvasti ja palvelevat moipuolisesti sekä jäseiämme että asiakkaitamme. Tiloissamme voitte järjestää myös omia juhliae ja yritystee toimitaa. Toivota kaikille Tamperee Suomalaise Klubi ykyisille ja tuleville jäseille sekä sidosryhmillemme valoisaa tulevaisuutta sekä iloista Joulu odotusta. Klubilla tavataa! Kae kuva Arvo Petistä, Peti suvu arkistosta. T a m p e r e e S U O M A L A I N E N KLUBI K l u b i l e h t i 2 / 2 0 1 4 Arvo Petti, isämaa mies > s. 8 9 sivut 4 5 Kutie ja yrityste työjako uusiksi sivut 9 11 Ilmavoimat vuoa 2015 sivut 18 21 Kutsu syyskokouksee 15.12.2014 ja muut Klubi tapahtumat Tamperee Suomalaie Klubi ry Puutarhakatu 13, 33210 Tampere www.tampereesuomalaieklubi.fi Klubi johtokuta Johtokua puheejohtaja Hallitotieteide tohtori Pasi-Heikki Raisto pasi-heikki.raisto@uta.fi Johtokua varapuheejoht. Keraalimajuri evp Kalervo Sipi kalesipi@tpet.fi Klubi esimies Professori Risto Harisalo risto.harisalo@uta.fi Klubi varaesimies Liikkeejohdo kosultti Irmeli Jokilampi irmeli.jokilampi@idia.fi Johtokua muut jäseet: Talouspäällikkö Jaaa Jääheimo Johtaja Kirsi Koski Rakeuseuvos Seppo Mäkie Diplomi-is. Ilkka Mätyvaara Tekiika tohtori Kalevi Nikkilä Pakijohtaja Jorma Salovaara Johtokua sihteeri Soitu Laki soitula@kolumbus.fi 0400 684 416 Toimikutie puheejohtajat Biljardikerho Seppo Leskie sepe1@elisaet.fi Gastroomiakerho Kalevi Nikkilä kalevi.ikkila@pp1.iet.fi Golfkerho Jorma Salovaara jormasalovaara@kolumbus.fi Keskiviikkokerho Seppo Leskie sepe1@elisaet.fi Kirjamerkki Risto Harisalo risto.harisalo@uta.fi Kirkkoveekerho Timo Tulosmaa timo.tulosmaa@outlook.com Klubiaiset Jaaa Jääheimo jaaa.jaaheimo@luukku.com Ruutiukot Ilkka Mätyvaara ilkka.matyvaara@luukku.com Työryhmie puheejohtajat Hallito- ja taloustyöryhmä Erkki Uusi-Rauva erkki.uusi-rauva@kolumbus.fi Jäsetyöryhmä Jyrki Petilehto jyrki.petilehto@ttt.fi Ohjelmatyöryhmä Risto Harisalo risto.harisalo@uta.fi Tiedotustyöryhmä Irmeli Jokilampi irmeli.jokilampi@idia.fi Jäsekirjuri Heri Rusila 040 415 4919 heri.rusila@rusila.iet.fi Klubi taloudehoitaja Toimitusjohtaja Olli Rusila 045 137 9038 olli.rusila@rusila.iet.fi Ravitola armas C aterig Christia Suomie 010 231 5222 ifo@suomalaiseklubiravitola.fi
4 5 Kaikki kuat, Tampere mukaa lukie, kipuilevat talousogelmissa. Vuosi vuodelta tigitää lähes kaikesta ja ostetaa veroäyriä. Kaikesta huolimatta velkaautaa lisää. Odotetaa raketeelliste uudistuste, kute SOTE:, kutaliitoste ja tehtävie karsia tuova helpotusta tilateesee. Kutie ja yrityste työjako uusiksi: KUNNAT tilaajiksi, YRITYKSET palvelutuottajiksi Yksi merkittävä, suuria kustaussäästöjä tarjoava keio, o jääyt hämmästyttävä vähälle huomiolle. Voisivatko kuat luopua yrityksille sopivie palveluide tuottamisesta ja vetäytyä vaativaa tilaaja roolii? Arvele, että tämä säästömahdollisuus tuetaa kuissa yleisesti. Puuttuu vai rohkeutta tarttua arkaluoteisee asiaa. Hyvä esimerkki o parhaillaa Helsigissä käytävä kiista ruoka- ym. palveluita tarjoava Palmia yhtiöittämisestä. Peruskysymys o, mitkä tehtävät sopivat parhaite kuille, mitkä vapaille markkioille. Kaikki sellaiset palvelut, joilla o tai joille voidaa luoda toimivat markkiat, kaattaa siirtää markkioille. Ja iitä o paljo. Yritykset reagoivat opeasti uusii mahdollisuuksii. Kutie kaattaa vetäytyä perustehtäviisä ja varmistaa kutalaiste palveluide saati vaativaa ja markkioita kehittävää tilaajaa. Kutalaisille o samatekevää, kuka palvelut tuottaa, kuha iide saatavuus o taattu ja e ovat sekä edullisia että laadukkaita. Kokemuksia o jo Eero Karjaluoto. Kuva: Markku Rauhalahti. Kokemukset ja esimerkit osoittavat, että siirtämällä palvelut julkiselta sektorilta fiksusti avoimille markkioille, saadaa kymmeie prosettie kustaussäästö. Valtiohalliossa tehdyt järjestelyt esimerkiksi Liikee- ja viestitämiisteriö hallioalalla ovat lähes poikkeuksetta tuoeet opeasti 30 proseti säästö. Hyviä esimerkkejä löytyy myös kuista, jotka ovat rohjeeet lähteä tällaisii uudistuksii. Muu muassa kutie tekiset palvelut sopisivat maiiosti rakeusala yrityksille. Markkiat toimivat ja kutalaiste kaalta o samatekevää, kuka esimerkiksi kadut hoitaa. Mikkeli perusti muutama vuosi sitte yhteisyritykse suomalaise rakeusliikkee kassa ja o siirtyyt asteittai avoimee kilpailuu. Varkaus siirsi liikkeeluovutuksella ifrapalvelut urakoitsijalle. Molemmissa tapauksissa saatii heti merkittäviä kustaussäästöjä, ja hekilöstö o ollut tyytyväie järjestelyy. Suurista kaupugeista vai Turku ja Lahde seutu ovat ryhtyeet yhtiöittämää ifrapalveluitaa. Tamperee kaupugihallitus selvitti muutama vuosi sitte omie ifrapalveluidesa tilaa. Todettuaa, että se ei ole kilpailukykyie yksityise sektori kassa, päätettii luopua joistaki rösyistä ja parataa kilpailukykyä sisäiseä liikelaitoksea. Päätös oli varovaie. Ei löytyyt halua astua avoime kilpailu tielle Turu tapaa. Oli vuosikausia mukaa haastavassa Tielaitosuudistuksessa, jossa tuotato siirrettii eljä vuode siirtymäkaudella vapaille markkioille. Pieestä osasta Tielaitosta muodostettii viraomais- ja tilaajatehtävistä vastaava Tiehallito. Hekilöstö ja moie kasaedustajie eakkoluuloista huolimatta uudistus oistui erittäi hyvi. Lopulta kaikki osapuolet hyötyivät. Valtio sai suuret kustaussäästöt. Pääosa hekilöstöstä oli tyytyväistä jaetu orgaisaatio molemmilla puolilla. Markkiat toimivat, ja koko ifra-ala lähti opeaa kehityksee hyödyttäe koko maarakeusalaa. Sama mahdollisuus ja sama kaltaiset hyödyt olisivat tarjolla myös kuissa, eritote suurissa kaupugeissa kute Tampereella. Tielaitosuudistus o iille lähes idettie vertailukohde. Palvelut ovat samakaltaiset ja markkioilla toimivat palveluide tuottajat, urakoitsijat ja kosultit, ovat samoja. Ala markkiat toimivat ja yritykset ovat valmiita laajetamaa toimitaasa. Vastustukse syyt Uudistukse vastustajilla o tieteki moia verukkeita kute se, että omaa tuotatoaki voidaa kehittää kilpailukykyiseksi sisäiseä työä. Oma kokemuksei ja lukuisat esimerkit osoit- Kaikki sellaiset palvelut, joilla o tai joille voidaa luoda toimivat markkiat, kaattaa siirtää markkioille. Kutalaisille o samatekevää, kuka palvelut tuottaa, kuha iide saatavuus o taattu ja e ovat sekä edullisia että laadukkaita. tavat, että se ei ole mahdollista. Toki julkista tuotatoa voi parataa, mutta se ei koskaa saavuta yksityise sektori kustaustasoa. Lisäksi se jää vääjäämättä jatkuvasti jälkee tuottavuuskehityksestä. Julkise hallio ja yrityste toimitaympäristöt ovat kaukaa toisistaa. Julkise sektori tuotatoyksiköt käyttävät eakkoo budjetoituja varoja ja jos e eivät riitä, pyydetää lisää. Yritykset asaitsevat kaikki käytössä olevat rahat voittamillaa tilauksilla ja iide kaattavalla toteutuksella. Jokaie orgaisaatio hekilö tuistaa tämä ero, ja se vaikuttaa jokapäiväisee työtekoo. Tieto siitä, että vai kaattava toimita takaa jatkuvuude, eergisoi hekilöstöä kehittämää toimitaasa. Virasto jähmeä byrokraattie toimitatapa ja päätökseteko sekä virasto työehtosopimukset sopivat huoosti tuotaollisee toimitaa. Miksi kuissa o vaikeaa lähteä tekemää tällaisia omia orgaisaatioita koskevia uudistuksia? Hekilöstö kaikissa orgaisaatioissa vastustaa alussa suuria muutoksia. Kuissa ovat työtekijät itse mukaa lähes kaikissa päätöksetekoelimissä jarruttamassa uudistuksia. Julkise hallio työmarkkiajärjestöt vastustavat muutoksia peläte jäsemaksutuloje pieeemistä, koska työtekijät saattavat vaihtaa ammattiliittoa. Tavalliset kutalaiset, jotka lopulta maksavat viulut, ovat tietämättömiä asiasta, eivätkä he site osaa vaatia uudistuksia. Valtiolla, jolla silläki o vielä paljo uudistettavaa, o tässä suhteessa joki verra helpompaa edetä. Julkie hallito ja erityisesti kuat ovat ajautuee pahaa taloude alijäämäkriisii ja veroäyri taso o kipurajalla. Luulisi, että kaikki säästömahdollisuudet tutkittaisii. Julkiste palveluide suuitelmallie siirtämie yrityksille tarjoaa opea ja tehokkaa keio säästää. Se edellyttää avoita keskustelua ja viestitää asiasta sekä kutie sisällä että kutalaiste keske. Vastuu koko uudistusprosessista kuuluu kutie ylimmälle luottamusmies- ja virkamiesjohdolle. Tuotato-orgaisaatioide sisältä aloite ei lähde. Moilla aloilla, kute tekisissä palveluissa, o moia esimerkkejä ja hyviä käytätöjä, joilla uudistukset voidaa toteuttaa sopivalla siirtymäkaudella ja hyvällä hekilöstöpolitiikalla. Teksti: Eero Karjaluoto Solistia laulaa Petteri Salomaa, yksi ikäpolvesa kasaivälisesti meestyeimmistä suomalaisista mieslaulajista. Juhlavista juhlavi musiikki soi Hädelkuoro pääkosertissa Tamperee tuomiokirkossa 16.11.2014 klo 18.00. Pääteoksea kuullaa G.F. Hädeli Dettige Te Deum. Lisäksi esitämme harviaise herkkupala, ruotsalaise barokkisäveltäjä Joha Helmich Romai teokse Te Deum. Uljas juhlallisuus kuuluu sekä Hädeli että Romai teoksissa: Molemmat säveltäjät käyttivät teoksissaa orkesteria, jossa jousistoo o lisätty trumpetit ja timbait. Teoste orkesteri oli suuri kokoopao, joka barokkiaikaa oli käytössä. Musiikissa Hädel-kuoro 45 vuotta HÄNDEL-KUORO, PETTERI SALOMAA JA TAMPERE CHAMBER: TE DEUM-JUHLAKONSERTTI Tamperee Tuomiokirkko 16.11.2014 klo 18.00 kuuluu ilo ja riemu: tämä musiikki ei todellakaa ole mitää sykistelyä! Orkesteria soittava Tampere Chamber varmistaa, että juhlallisuutta riittää myös tässä kosertissa. Te Deumi teksti o kristillie, mutta moet tekstii perustuvat sävellykset o tehty valtiollisii seremoioihi juhlistamaa kuikaide saavuttamia voittoja aikakaude lukuisissa sodissa. Esimerkiksi Dettige Te Deum valmistui vuoa 1743 juhlistamaa Eglai ja Itävalla voittoa Raskasta Dettigei taistelussa. Suomalaise Klubi liput 20 /kpl. Varaukset: timo.tulosmaa@outlook.com tai 040-7440565
6 7 Saatuai 4.6.2014 myötökirja teksti mukaisesti asiokkaasta toimiasta maapuolustukse hyväksi 1. luoka Vapauderisti miekkoiee, halua lyhyesti esittää muutama saa Vapauderisti ritarikuasta ja se luojasta Maerheimista lähiä tähä ritarikutaa liittye. Varapuheejohtajalta: Vapauderisti ritarikuta Vapauderisti ritarikuta sytyi taisteluketällä Suome vapaustaistelu muistoksi Maerheim Ku Suomi vuoa 1917 julistautui itseäiseksi, maaha ei ollut vielä ehtiyt kehittyä omaa kuiamerkki- tai palkitsemisperiettä. Vapaussoda sotatoimie alettua tuli ajakohtaiseksi luoda kiireellisesti kuiamerkkijärjestelmä taistelutoimia mieskohtaise kuostautumise ja urheude sekä meestyksellise johtamise palkitsemiseksi, uohtamatta muittekaa taistelutoimii vaikuttaeitte toimitaa ja asioita. Maerheimi aloitteesta ryhdyttiiki yliesikuassa välittömästi toimii kuiamerkkie aikaasaamiseksi. Suuittelu sai tehtäväksee Akseli Galle-Kallela. Taiteilija ioituksessa purkautuivat Galle-Kallela hahmottelut kuiamerkeistä jopa häe pahviste savukeaskiesa kasii, usei lähes lopullisia luooksia. Maaliskuussa 1918 sytyi maamme vahi kuiamerkki, Vapauderisti, ja ritarikua perustamie virallistettii Vaasa hallitukse päätöksellä 4.3.1918. Siihe kuului viisi eriasteista vapauderistiä (VR) ja kaksi vapaudemitalia (VM). Suuittelijaa Galle-Kallela Galle-Kallela suuittelutyö tapahtui soda paieessa ja kiireellisee aikatauluu sidottua. Häellä oli kasallismytologise maailmakatsomuksesa takia mielessää selvät peruslähtökohdat suomalaiste kuiamerkkie olemuksesta ruusu-, hakaristija Karjala vaakuakäsiaiheisia. VR: suurristi ritatähde kohdalla tapahtui kuiteki tyylivirhe: heraldisesti o oikei, että viisisakaraisessa tähdessä yksi sakara osoittaa ylöspäi, eikä alaspäi, kute 1918-mallissa. Tätä tyyliseikkaa korjattii jo heti 1920-luvu alusta kuiamerkkie omistajie oma-aloitteisuude pohjalta. Viralliseksi korjaus tuli, ku ritatähde aseto määritettii Suome Valkoise Ruusu ritaristo sääöissä 1936. VR: uudessa jaossa 1939 oli luoollisesti myös huomioitu tämä korjaus. Vapauderistit ovat Pyhä Yrjö risti -mallisia ristejä, joissa o hallitsevaa kuvioa suomalaie, vaaka-asetoie hakaristi. Risti keskellä o heraldie ruusu, joka väri vaihtelee luokittai. Eriasteiste vapauderistie auhat ja lisäkkeet, ristie katotavat sekä Vapaudemitali ovat iha oma tariasa, jota e ryhdy tässä selvittelemää. Vapauderisti 1918 säätöje mukaa voidaa ristejä myötää erikoisasioista ja erikoistapauksissa jalokivi. Vapaussodassa myöettii ristejä jalokivi vai kolme, Vapauderisti suurristi jalokivi ja miekoi Saksa keisari Wilhelm II:lle sekä VR 1 jalokivi ja miekoi keraali, kreivi vo der Goltzille ja vara-amiraali Meurerille. Vapauderisti ritarikua kuiamerkkie esimmäie jako päättyi Vapaussoda syttymise vuosipäivää 28.1.1919 Maerheimi todettua Vapauderisti ritaristo kuiamerkkie jo täyttäee iille asetetu tehtävä. Lopettamispäätökse tekijää Maerheim oli itseoikeutettu, sillä hä oli ylipäällikö ja valtiohoitaja omiaisuudessa myötäyt tai hyväksyyt kaikki kuiamerkit lukuu ottamatta itsellee myöettyjä sekä edellä maiittuja saksalaiste merkkejä, jotka myösi Suome hallitus. Vapauderisti ritarikua uusissa perustamisissa 1939 ja 1941 muuttuivat lähiä auhoje värit. Maerheim-risti urheudesta Talvisota osoitti ylipäällikölle, että voimassa olevat kuiamerkkisääöt olivat siiä mielessä puutteelliset, että Vapauderistie ja -mitalie jakoperusteet pohjautuivat asiaomaiste saavuttamaa sotilasarvoo. Häe mielestää taisteluketällä osoitetut taidot ja urhoollisuus oli voitava palkita erityise korkealla kuiamerkillä sotilasarvosta riippumatta. Niipä samalla asetuksella, jolla Vapauderisti ritarikuasta tuli pysyvä, perustettii Vapauderisti kuiamerkkie joukkoo kaksi erikoiskuiamerkkiä. Tuo asetukse 4. pykälä kuuluu: Eriomaise urheude, taistelle saavutettuje erittäi tärkeide tuloste tai erikoise asiokkaasti johdettuje sotatoimie palkitsemiseksi voidaa Suome puolustusvoimai sotilas häe sotilasarvostaa riippumatta imittää Vapauderisti 1. tai 2. luoka Maerheim-risti ritariksi. Asetukse sisältö oli ylipäällikö miele mukaie. Maerheim-ristii liittyi kaksi häelle tärkeätä erityispiirrettä, joita ei ollut Vapauderisti muilla kuiamerkeillä: kuiamerki saaja imitettii ritariksi ja sotilasarvoltaa hä saattoi olla yhtä hyvi sotamies kui keraali. Samalaista järjestelmää ei ollut missää muualla. Maerheim-risti suuittelu vaati huolellista harkitaa. Ylipäällikkö uhrasi siihe paljo aikaa ja vaivaa, oliha kyse häe imeää katavasta kuiamerkistä. Lopullisessa muodossaa Maerheim-risti molemmat luokat tehdää yhdistämällä Vapauderisteissä käytettyjä osia ja tuuksia. Näi kuiamerkkie valmistusta varte ei tarviut hakkia uusia työkaluja ja työpiirustuksia. Toisaalla tässä lehdessämme o mielekiitoie juttu ritarista ro 29, myöhemmi puolustusmiisteriäki toimieesta Arvo Petistä. Jo vuode 1918 ohjeistossa säädettii, että korkei kuiamerkki, mikä upseeri saattoi saada se jälkee ku hä oli saaut kaikki muut arvoasteeseesa kuuluvat kuiamerkit, oli vapaudemitali esimmäie luokka ruusukeauhalla. Tätä säätöä oudatettii esimmäise ja aioa kerra vasta VR: ritaristo uude, vuoa 1939 tapahtuee perustamise jälkee, jolloi Talvisoda päätyttyä vuoa 1940 Maerheimille luovutettii kyseie mitali. Tämä ritaristo korkei kuiamerkki o muilta osi samalaie kui ormaali VM 1, mutta katoauhassa o samasta auhasta tehty poikittaie ruusuke. Tätä ee Maerheimille oli myöetty VR: suurristi jalokivi ja miekoi. Suurristi miekoi hä sai aioaa tämä astee kuiamerkkiä jo Vapaussodassa Suome hallitukse myötämää Viipuri valloitukse johdosta. Aioa suurristi ilma miekkoja myöettii 1918 Maerheimi ehdotuksesta itseäisyysseaati puheejohtajalle P. E. Svihufvudille. Esimmäise luoka ristejä jaettii Vapaussoda aikaa vai eljälle suomalaiselle upseerille ja muutamalle saksalaise Itämere divisiooa upseereille. Talvisoda johdosta tapahtuee VR: toise perustamise yhteydessä päätettii sodassa kaatuee lähimmälle aispuoliselle omaiselle, äidille, vaimolle tai vahimmalle tyttärelle luovuttaa muistoksi aetusta uhrista 4. luoka Vapauderisti tai sitä korkeampiki luokka miekoi, mustalla auhalla ja ruusukkeella. Maapuolustukse hyväksi tehdyssä työssä surmasa saaee omaie sai surumitali. Myöhemmät muutokset Vapauderisti ritarikua kuiamerkkie atamisessa oudatettua toimitaohjetta o uusittu 1980-luvulta alkae, mutta maltillisesti. Korjauksia ovat aiheuttaeet lähiä kasaivälistymie, halu palkita turvallisuuspolitiika vaikuttajia, tutkijoia ja kirjoittajia toimieita sekä erityise asiokkaasti kasaivälisissä rauhaturvaamis- ja kriisihallitaoperaatioissa mukaa olleita. Viimeisimmässä, vuoa 2010 hyväksytyssä ohjeessa, ryhdyttii puolustusvoimie hekilöstö palkitsemisee Vapauderisti kuiamerkeillä heidä asioistaa puolustusvoimie palveluksessa. Tällä meettelyllä voitii samalla korostaa rauha aikaa tehdy maapuolustustyö merkitystä kriisie ealtaehkäisemiseksi ja soda välttämiseksi. Vuosittai jaettavie kuiamerkkie määrää jakoperusteide muuttamie ei ritarikua hallitukse mielestä saaut vaikuttaa. Se haluttii edellee pitää siiheastise tava mukaa rajattua, oi 30 kuiamerkissä. Maerheimi kuiamerkit Vapaussoda Perieliito puheejohtajaa halua vielä tuoda esille seuraavaa: Tamperee valloitukse muistoksi Maerheimille myöettii se muistoristi kultaisea ruusukeauhoi ja miekoi. Tamperee taisteluissa osoitetusta mieskohtaisesta urheudesta myöettii Maerheimille myös VR 4 miekoi häe johdettuaa yleistilaetta paikassa, joka oli vihollise tule vaikutuspiirissä. Taistelu voito johdosta häelle myöettii VR 1 miekoi. Maerheim arvosti äitä kahta esiksi maiittua kuiamerkkiä erikoisesti ja sisällytti e myöhemmiki iitte viide kuiamerki auhoihi, joita hä piti asetakissaa. Muut kolme kuiamerkkiä olivat VM 1 ruusukeauhoi, sekä Vapaussoda ja Talvisoda muistomitalit. Maerheimille o siis myöetty Vapauderisti ritarikuassa eri vaiheissa VM 1 ruusukeauhoi, VR: suurristi jalokivi ja miekoi, VR: suurristi miekoi, VR 1 miekoi, VR 4 miekoi sekä luoollisesti Vapauderisti 1. luoka Maerheim-risti. Vapauderisti ritarikua omaleimaisuutta sotilaallisea ritarikutaa o omiaa korostamaa se, että ritarikua suurmestaria o edelleeki puolustusvoimie ylipäällikkö, kute vuode 1944 asetuksessa säädetää. Perustuslaissa puolestaa määrätää, että ylipäällikköä o Tasavalla Presidetti. Ritarikua tää vuoa ilmestyee historia toise täydeety laitokse johdaossa ykyie suurmestari, Tasavalla Presidetti Sauli Niiistö toteaa muu muassa seuraavaa: Vapauderistei ja -mitalei palkitaa rauha aikaa sotilaita ja siviileitä erityise asiokkaasta työstä maamme puolustukse ja turvallisuude edistämiseksi. Vapauderisti ja -mitali ovat osoituksia valtiovalla arvostuksesta maapuolustukse etee tehtävästä työstä. Vuosittai jaettava tuustukse saa huolellise harkia jälkee vai piei joukko asioitueita hekilöitä. Vapauderisti alkuperäistä tarkoitusta o tarpee huolella vaalia vieläki, jo lähes sata vuotta se sytymä jälkee. Vapauderisti arvo o suuri saajallee, mutta ii myös se atajalle. Usko, että Vapauderisti o merkittävä kausti meille jokaiselle toimimaa rakkaa isämaamme puolesta. Teksti: Kalervo Sipi johtokua varapuheejohtaja
8 9 ISÄNMAAN MIES Arvo Petti Isämaa mies Arvo Petti, Maerheim-risti ritari :o 29 Ylipäällikkö o pvm:llä 19.10.1941 imittäyt Vapauderisti 2.luoka Maerheim-risti ritariksi luutatti Arvo Veikko Peti, joka puolustustaisteluje aikaa elokuussa vapaaehtoisesti suoritti vihollise selustaa lukuisia vaikeita, useampia vuorokausia kestäeitä varsi tuloksellisia partiomatkoja, jotka ulottuivat Auusjoelle ja aia Auukse edustalle saakka. Erää kylä valloituksessa 13.9., hä uhkarohkeasti itse tarttui pst.tykkii, vei se ripeästi asemaa ja tuhosi lyhyessä ajassa vihollise passariautoja ja hyökkäysvauuja. Eräällä tehdaslaitoksella 2.10. vihollisdivisiooa hyökkäyksessä, jolloi parikymmetä vihollise 32 toi hyökkäysvauua pääsi uhkaamaa asemiamme, hä osoitti kylmäverisyyttä ja erittäi ripeätä toimitaa. Todetessaa, etteivät käytettävissä olleet aseet ja kasapaokset aiva lähietäisyydeltäkää aluksi tehoeet iihi, hä juoksi tykkie luo, rohkaisi miehiää ja ohjasi tule ripeästi telaketjuihi ja sai site liikutakyvyttömäksi useita vauuja, jotka sitte tuhosi räjäyttämällä esi, iide tori, jolloi sisällä olleet viholliset saatii tuhotuksi. (A.F. Airo kirjasta Maerheim-risti ritarit) Poliisieuvos, everstiluutatti Arvo Veikko Petti, 13.2.1915 1.2.1986 Arvo Petti sytyi Hämeekyrössä. Keskikoulu, kauppaopisto sekä puutarhaopisto jälkee reservi värikki osallistui talvisotaa JR 7: joukoissa Summa suurtaisteluissa. Jatkosodassa luutatiksi yleetty Arvo Petti toimi JR 44: passaritorjutatykkikomppaia päällikköä. Maasotakoulu (Kadettikoulu) ritamaupseereille tarkoitetu 26. kadettikurssi Arvo Petti suoritti 1942 43. Tämä jälkee hä palveli JR 44:ssä komppaia päällikköä ja pataljooa kometajaa sekä upseeria Satakua sotilaspiiri esikuassa vuotee 1948. Erottuaa vakiaisesta palveluksesta Arvo Petti ryhtyi viljelmää Yli-Rautia tilaa Mahala kylässä olle se isätää vuotee 1965. Tarmokkaalle miehelle alkoi kertyä rusaasti luottamustehtäviä. Hämeekyrö kuavaltuustoo hä kuului 1954 1970. Hallitukse ja valtuusto puheejohtaja tehtävät sekä lukuisat muut yhteiskualliset luottamustehtävät johtivat valtakua taso tehtävii. Presideti valitsijamieheä hä toimi vuosia 1956, 1962 ja 1968. Arvo Petti valittii 1958 maalaisliito kasaedustajaksi ja eduskua jäseeä hä oli vuotee 1970 asti, joka jälkee hä toimi Valmeti sosiaalijohtajaa. Puolustusmiisteriä Petti toimi vuosia 1962 63, 1964 66,1970 ja 1971 72. Viimeisi tehtävä oli Suojelupoliisi päällikkyys 1972 1978. Asekätketä ja tutkitovakeus Pelko suome miehityksestä johti laajaa asekätketää Suomessa. Asekätketää pidetää yhteä keskeiseä tekijää siihe, että Neuvostoliitto ei miehittäyt Suomea. Arvo Petti sai tehtäväksee orgaisoida asekätketää toimimalla kätkeä johtajaa Etelä-Satakua suojeluskutapiirissä asemapaikkaaa Vammala. Hä oli pidätettyä 22 kuukautta, mikä jälkee häet tuomittii kahdeksa kuukaude ehdollisee vakeutee. Poika Klaus Petti muistelee Oli silloi vasta viide vaha, ku isäi pääsi vapaaksi tutkitovakeudesta. Isäi Arvo Petti hoiti asekätkeä ii, että kukaa kätkijöistä ei paljastuut tai tieyt toisistaa. Isä kuljetti yksi kuorma-autolla aseet varikolta kuasolu johtajie kassa sopimiisa paikkoihi. Kuka aseet kätki ja mie, ei häkää tieyt. Aika vähä äistä asioista puhuttii kotoa. Eite ole kuullut äistä vaiheista muilta Maerheim-risti ritareilta ja isä sotakavereilta sekä aseveljiltä. Etee tuli huvittaviaki tilateita, ku edes sotilaspiiri päällikkö ei tieyt, mikä oli Arvo Petille aettu tehtävä esikuassa. Kätkeä alkaessa paljastua Pääesikua taholta oli tarjottu isälleki mahdollisuutta paeta esimerkiksi Etelä-Amerikkaa. Laiva olisi lähteyt Raumalta, mutta isäi torjui mahdollisuude paeta. Pidätys ja tutkitavakeusaika o jääyt piee lapse mielee. Pidätys tapahtui yöllä. Valpo mies oli jo etukätee käyyt tarkistamassa, että o isä o paikalla. Valpo miehet olivat meeet esi aapuri ikkua alle, ja Arvo oli huutaut heille, että väärä ikkua. Pääsimme kaksoisveljei kassa joskus isää tapaamaa Söräiste Keskusvakilaa. Asekätketää liittyvä tutkitovakeus kesti lähes kaksi vuotta ja oli koitua isäi kohtaloksi häe halvaauttuaa sellissää. Halvaatumie saattoi johtua päähä haavoittumisesta. Sirpale vaivasi hätä koko elämä aja. Äitii tiedusteltua isä voitia häelle vastattii, että kyllä teille ilmoitetaa, jos mies kuolee. Äitii mei oikeusmiisteriöö ja vaati saada tavata oikeusmiisteri Kekkose. Kekkoe lähti isääi katsomaa ja hakki häet hoitoo. Tästä alkoi Kekkose ja isäi pitkäaikaie ystävyys ja luottamussuhde. Diplomatiaa ja kutoilua Hämeekyrössä Kekkoe yllättää Arvo Peti vieraia Ylirautia tilalla vieraili useita ulkomaisia diplomaatteja, kotimaa politiikkoja sekä yritysjohtajia häe aktiiviurasa aikaa. Varsi usei Tasavalla Presidetti Urho Kekkoe oli vieraaa. Viimeise kerra Kekkoe kävi 14.10.1980 turvamiehesä kassa Petillä. Moista huhuista ja uutisista huolimatta Kekkose fyysie kuto oli tuolloi vielä varsi hyvä, muistelee Klaus Petti. Kekkoe lähti periteiselle Mahala lekille ja tahti oli tuolloiki se verra kova, että muu seurue ja turvamieski tuli useita miuutteja myöhemmi perille huohottae. Syksyllä 1981 Kekkoe joutui siirtymää sairautesa tähde pysyvästi syrjää ja luovuttamaa virkasa hoido päämiisteri Mauo Koivistolle. Arvo Petti itse oli iokas urheilija ja erityisesti pistooliampujaa hä kuului vielä veteraaisarjassa valtakua kärkee. Maerheim-risti ritarit kokootuvat Maerheim-risti ritarit pitivät soda jälkee yhteyttä ja mota yhteistä ja tarioita täyä olevaa tapahtumaa järjestettii myös Peti salissa. Erityisesti Ehroothi vierailu o jääyt mielee. Hä oli hekilö, joka varmasti huomattii. Jällee kerra muisteltii erästä hauskaa tapahtumaa: Arvo Petti oli saaut eljä veäläistä vakia ja toi heidät lähettisä kassa polkupyörällä esikutaa. Kummallaki yksi oli rugolla ja toie tarakalla. Petti oli laittaut sotavagit esikua ovesta sisää ja jääyt ove taakse kuutelemaa, mitä sisällä tapahtuu. Petti oli joukkojesa pidetty esimies, joka ei itseää säästellyt. Kirjoittaja kommetti Itseäisyystahto ja isämaa etu oli Maerheim-risti ritareide vakkumato halu puolustaa Suome koskemattomuutta. Sellaie mies oli myös Arvo Petti. Eriomaie oivallus Maerheimiltä o ollut se, että ritari arvo saa sotilasarvoo katsomatta. Jokaie sodaaja veteraai tai lotta o omalla tavallaa meille uoremmille itseäisyyde sakari tai ritari. Raskaa taaka katoivat myös kotiritama äidit, vaarit, mummit ja lapset, ku miehet olivat ritamalla. Kiitos. Teksti: Esko Raskila Kuva: Klaus Peti kuva-arkisto Hävittäjäletolaivue 21: viimeise iso letokierrokse paluu Pirkkalaa 6.6.2014. ILMAVOIMAT vuoa 2015 Puolustusvoimauudistukse valmistelussa ilmavoimie suuittelu lähtökohtaa oli turvata ilmapuolustukse suorituskyky. Toteutukse ollessa yt loppusuoralla voidaa todeta, että asetettu tavoite saavutetaa. Ilmapuolustukse suorituskyky o turvattu, ja sitä o myös kehitetty. Vaikutukset ilmavoimie raketeesee ovat kohtuullise suuret, ii myös täällä Tampereella ja Pirkkalassa. Ilmavoimie ormaalioloje toimita keskitetää eljää päätukikohtaa ykyise kuude sijaa. Kauhava ja Halli lakkautukse myötä ilmavoimie koulutus keskitetää Ilmasotakouluu Tikkakoskelle. Näi saamme koottua eri aloje osaamise yhtee paikkaa ja kykeemme hyödytämää opetusosaamise keskittämise. Rovaiemelle Lapi leostoo ja Rissalaa Karjala leostoo keskitetää Horet-letotoimita. Näillä molemmilla hävittäjäleostoilla o myös pääjohtokeskukset, jotka toteuttavat ilmatila valvotaa ja hävittäjie taistelujohtamista. Tutkimus- ja tukiletotoimita keskitetää täe Pirkkalaa Satakua Leostoo. Satakua Leosto tutkii, turvaa, tukee ja kehittää Viestitekiikkakeskus vaihtamassa tutka ateia. Satakua Leosto o opittu tutemaa hävittäjäletotoimia kehittäjää, esimmäiseä Horetleostoa ja hävittäjäletäjie kehtoa. Satakua Leosto Hävittäjäletolaivue 21 lakkautetaa tämä vuode loppuu meessä. Käytäössä hävittäjälaivueemme lesi täällä Pirkkalassa viimeiset letosa Horet-kalustolla kesäkuu alussa. Vaikka Horet-kalusto pääosi siirrettiiki Pirkkalasta Rovaiemelle ja Kuopioo, ei Horet-toimita lopu Pirkkalassa. Koeletokeskus jatkaa Horet-letotoimitaa täällä myös tulevaisuudessa. Horet-letämise määrä Pirkkalassa väheee ja keskittyy vielä eemmä virka-aikaa kui aikaisemmi. Ajoittai Pirkkalasta letää muide leostoje Horet-kalustoa harjoituksii tai ilmatilavalvotaa liittye. Horet-kalusto tilalle Pirkkalaa o siirretty muuta letokalustoa ja toimitoja. Kesällä 2013 Pirkkalaa siirtyi ilmavoimie koeletokeskus Jämsä Kuorevedeltä. Tää kesää täe siirtyi Tukiletolaivue kalustoiee Tikkakoskelta. Jo valmiik-
10 11 si täällä Pirkkalassa o ilmavoimie Ilmataistelukeskus, joka vielä toimii osaa ilmavoimie esikua orgaisaatiota. Leostossa jatkavat ii saotusti vahoia Huoltokeskus ja Viestitekiikkakeskus. Huoltokeskus tuottaa huollo tukipalvelut, toteuttaa materiaali varastoiit sekä maakuljetukset ii leostolle kui Tamperee varuskualle. Viestitekiikkakeskus huoltaa, korjaa ja raketaa moipuolisesti erilaisia viestijärjestelmiä ja laitteita Etelä-Suome alueella. Varusmieskoulutus jatkuu etisee mallii Tukikohtakomppaiassa, joka liitetää perustettavaa Suojauspataljooaa. Tähä uutee pataljooaa keskitetää varusmieskoulutus sekä vartioiti ja pelastustoimita. Letotekillie osaamie keskitetää perustettavaa Letotekiikkalaivueesee. Näide toimitoje keskittämise ja uusie yksiköide siirtoje jälkee hävittäjäleostostamme muodostuu moipuolie ja laaja-alaie tutkimuksee ja toimitoje tukemisee keskittyvä leosto. Tukiletolaivue laajasti apua Ilmavoimat mat 2015 ILMAVOIMAT Satakua Leosto LAPIN LENNOSTO Operatiivie valmius Johtokeskus HN ohjaajie leto- ja operatiivie koulutus KARJALAN LENNOSTO Operatiivie valmius Johtokeskus s HN ohjaajie jie leto- ja operatiivie koulutus Ilmavoimie uusi orgaisaatio ja sijoittumie. Normaalioloje vahvuus 3300 Hekilökuta ~2030 Varusmiehet ~1300 Poikkeusoloje suuri vahvuus ~25 000 Tukiletolaivuee tehtävää o tukea moipuolisesti puolustusvoimia, kriisihallitaoperaatioita, muita viraomaisia ja valtiohallitoa tuki- ja kuljetusleoilla. Tukiletolaivue suorittaa laskuvarjojääkärie hypytyksiä, maalihiausta, kuvausletoja sekä valvotaletoja. Tukiletolaivuee vuoa 2007 hakituilla kolmella Casa C-295M-koeella kyetää toimimaa lyhyiltä ja päällystämättömiltä kiitoteiltä ja iide toimitamatka mahdollistaa suorat leot Välimerelle asti. Välilaskuje kassa toimita-aluetta kyetää laajetamaa ja C-295M:llä Tukiletolaivue tukee Suome KRIHAjoukkoja Afgaistaissa ja Libaoissa. Casaa o myös opeasti aseettavissa MEDEVAC-sairaakuljetusvarustus, joka mahdollistaa 6 9 paaripotilaa sekä hoitohekilöstö kuljettamise sairaalaa käyttäe letoolähtö- ja laskupaikkoia pieimpiäki letopaikkoja. Kolmea Learjet 35 -koetta käytetää valokuvaus-, maalihiausja merivalvotaletoihi, elektroise sodakäyi letoihi sekä hekilökuljetuksii. Lisäksi koeesee o mahdollisuus asetaa laskeumatiedusteluvarustus. Vuode 2015 alusta alkae Tukiletolaivue johtaa ilmavoimie kaikkie kuude Pilatus-koee letotoimitaa sekä vastaa koee huollatuksista, vaikka osa koeista oki sijoitettua muihi ilmavoimie joukko-osastoihi. Pilatus-koeilla pystytää moipuolisesti tukemaa ii puolustusvoimia kui muuta valtio hallitoa materiaali- ja hekilökuljetuksi. Pilatus-kalusto pääasiallisea toimita-alueea ovat Suome lisäksi Pohjoismaat ja Baltia alue. Ilmataistelukeskus ILMAVOIMIEN KOMENTAJA SATAKUNNAN AKUNNAN LENNOSTO Operatiivie valmius Yhteys- kuljetuskoeoperoiti ja k ti Tutkimus- ja kehitystoimita Koeletotoimita otoimita 1 ILMAVOIMIEN ESIKUNTA Ilmaoperaatiokeskus Tikkakoski Periehuoeesee kerätää laaja esittely leosto historiasta ILMASOTA- A- KOULU Letokoulutus Letotekillie koulutus utus Johtokeskus- okeskus- koulutus utus AUK ja RUK Kadettikoulutus Hekilökua täydeyskoulutus Ilmataistelukeskus vastaa taktiika kehittämisestä sekä koeletotoimiasta. Ilmataistelukeskus vastaa ilmavoimie koeletotoimiasta, ilmataistelu tutkimus- ja kehittämistoimiasta, taktisesta ohjeistuksesta sekä simuloiti- ja malliuskehityksestä. Ilmataistelukeskukse kehittämistoimita sisältää ilmapuolustukse tulekäytö johtamise, hävittäjätoimia, ilmatorjua tulekäytö sekä elektroise sodakäyi taistelutekiika ja -taktiika kehittämistä. Ilmataistelukeskus vastaa ilmavoimie koeletotoimia toteutuksesta kaikkie ilmavoimie letokalustoje osalta ja koeletotoimia asiatutemuksesta sekä koeletokoulutukse ja -koulutusvalmiude ylläpitämisestä. Ilmataistelukeskus tekee tiivistä yhteistyötä yliopistoje, korkeakouluje ja tekologiateollisuude kassa. Operatiivie letotoimita Ilmavoimat seuraa ympärivuorokautisesti Suome lähialueilla tapahtuvaa letotoimitaa aluerikkomuste ehkäisemiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi, sekä puuttuu tarvittaessa Suome ilmatilaa lähestyvie ilma-aluste kulkuu. Tämä edellyttää jatkuvaa ilmatila valvotaa tutkakalustolla sekä päivystysletovalmiutta ja -toimitaa ympäri Suome. Myös Etelä-Suome tukikohdissa päivystetää Horet-kalustolla epäsääöllise sääöllisesti. Satakua leosto tehtävää o mahdollistaa Horet-päivystys alueemme tukikohdissa. Meidä vastuullamme o Pirkkala lisäksi esimerkiksi Helsiki-Vataa ja Turu letoasemat, joissa kaikissa päivystetää ajoittai erillise suuitelma mukaisesti. Tilatee ja lähialuee toimia muuttuessa ryhmitämme koekalustoa toimitasuua letoasemille vastataksemme muuttueesee tilateesee ja osoittaaksemme, että olemme sitoutueet ilmatilamme koskemattomuude turvaamisee. Tarvittaessa lyheämme letoolähtöviivettä eri keioilla ja varaudumme käyttämää reagoitii kahta Horet-hävittäjää yhde sijaa. Tiedotusvälieet huomioivat herkästi muutokset päivystysletotoimiassa sekä kalusto siirrot siviililetoasemille. Päivystysletotoimia toteuttamie siviiliketiltä o hyvä keio tarkistaa yhteistoimia toteuttamie sekä leto-osasto tukeutumise järjestelyt. Näitä letoasemia sekä maatietukikohtia käyttäe ja ylläpitäe mahdollistamme hävittäjätorjua toteutukse Etelä-Suomessa myös poikkeusoloje aikaa. Teksti: Satakua Leosto kometaja, eversti Pauli Ratamäki Kuvat: Satakua Leosto Periehuoe avautuu UUSI SATAKUNNAN LENNOSTO katsoo turvallisi mieli tulevaisuutee ja o valmis kohtamaa uudet haasteet. Historia o kuiteki tuettava ja muistettava juuret, peruste omalle olemassaololle ja matka tähä päivää. Rakeamme Pirkkalaa sotilaskodi yhteytee Periehuoee yhdessä leosto killa kassa. Huoeesee kootaa äytteille tauluja, esieistöä, valokuvia ja muistoesieitä leosto yli 90-vuotiselta taipaleelta. Kalustoksi huoeesee etisöidää Suurmerijoe aja arvokkaat huoekalut 1920-luvulta. Esieitä o kaikilta leosto vuosikymmeiltä ryhmiteltyiä yksiköittäi ja tukikohdittai. Näi vierailijat saavat luotua kokoaiskuva siitä, mite esimerkiksi oma yksikkö o muuttuut aikoje kuluessa tai mite leosto o moe mutka jälkee päätyyt Tampereelle ja Pirkkalaa. Tavoitteea o avata Periehuoe tämä syksy aikaa ja ataa omalle väelle, varusmiehille ja heidä omaisillee sekä muille vierailijoille mahdollisuus tutustua leostomme mielekiitoisee historiaa. Ilmoitamme iteretsivuillamme (www.puolustusvoimat.fi) periehuoee avaamisesta ja siitä, mite siihe pääsee tutustumaa. Teksti: Pauli Ratamäki Kuvat: Satakua Leosto Casa C295M suomalaisessa talvimaisemassa.
12 13 O irti puakukko, taas ylös joka ukko! Tamperee keskuspaloasema toivotti Tamperee Suomalaise Klubi Klubiaiset lämpimästi tervetulleeksi tutustumaa paloasemaa ja se toimitaa. Palomieste vakavailmeie kuoro Tulikukot herkisteli esi laulamalla Neiti Kesäheiälle, mutta kohta metii jo täysillä tulta päi joka ukko. Vauhdikkaa meo jälkee oli sitte aikaa aatteisii valmiuspäällikkö Markku Lehtose komeossa. Kolme ruusuketta ja tammelehvät virkataki olkapäillä herättivät se verra kuioitusta, että 17-hekie aisporukka kuuteli kiiostueea. Tamperee keskuspaloasemassa yhdistyvät kaueus ja tehokkuus Tampere sai vakiaise palokutasa vuoa 1898. Paloasemaa ei vielä ollut, vaa palohevoset kököttivät kärryiee Puutarhakatu 6: pihassa. Tilat osoittautuivat välittömästi ahtaiksi ja epäkäytäöllisiksi, ja jo 1903 uudelle paloasemalle oliki varattu totit Satakuakadulta. Paloasema raketamie alkoi kesällä 1907 ja asema piti olla valmis jo kesäkuussa 1908, mutta rakeustyömaalla jouluaattoa 1907 riehuut tulipalo viivästytti töitä ii, että uudelle paloasemalle päästii vasta syyskuussa 1908, Lehtoe kertoo historiaa. Kauii ja silti erittäi tarkoituksemukaise juged-tyylise paloasema o suuitellut tamperelaissytyie arkkitehti Wivi Lö, joka voitti paloasema suuittelusta järjestety arkkitehtikilpailu. Tuomaristo arvioi Löi työ ylivoimaiseksi, persooalliseksi ja uudelaiseksi. Voitto oli kova pala miehille. Naisetha olivat tuoho aikaa vielä kummajaisia arkkitehtiopiskelijoia, Wivi Löki kirjoittautui erityisluvalla oppilaaksi Tamperee Teollisuuskoulu rakeusosastolle. Paloasemaa o myöhemmi laajeettu ja remotoitu. Paloautoje korvatessa hevoset 1920-luvulla, kaupugiarkkitehti Bertel Strömmer suuitteli paloautoille tallit ja lisäsi rakeuksee yhde kerrokse miehistötiloiksi. Taito Uusitalo piirtämä puatiilie lisärakeus valmistui 1982, joka jälkee myös vaha puoli remotoitii. Kaikki tehtii Wivi Löiä kuioittae. Jos paloasemaa ei muusta tuista paloasemaksi, ii torista. Hieoja autoja, mutta missä e kaikki palomiehet ovat?! Paloasema alakerrassa sijaitsevassa museossa o paljo mielekiitoista asiaa ja esieistöä. Palokua moipuolista toimitaa ja vilpitötä auttamis- ja pelastamishalua ilmetää mm. leivämurskaaja, jolla murskattii sorsille ruuaksi tarkoitettua kuivaa leipää. Torilla oli kaksi tärkeää tehtävää, torissa kuivatettii paloletkut ja siellä seisoi palovartija tarkkailemassa ympäristöä. Vaikka toreissa ei eää letkuja kuivata, rakeetaa uusiiki paloasemii edellee tori. Se o perie, Lehtoe saoo. Mielekiitoie yksityiskohta paloasemalla o myös pääporti molemmi puoli sijaitsevat koloset. Niissä seisoi aikoiaa vartija. Nykyää e voisivat toimia ragaistuskoppia pöljäilijöille, Lehtoe pohtii puolitosissaa. Osoite tiedettävä Pelastuslaitokse toimita o muuttuut paljo sitte esimmäise palokua. Yksi viime aikoia paljo keskustelua herättäyt asia o ollut hätäkeskuksie toimita. Hätäkeskus oli ee osa pelastuslaitosta, yt se hoitaa valtio ja toimita siirrettii Porii. Päivystäjiltä ei voida eää vaatia paikallistutemusta, koska alueet ovat ii isoja. Perustelua o tekiikka, joka avulla työ voidaa hoitaa periaatteessa vaikka Espaja aurikoraoilta. Lehtose mukaa tämä o hyvä muistaa, ku tilaa esimerkiksi sairasautoa: Ei voi eää saoa, että tähä Tillika etee, vaa o tiedettävä osoite. Hälytys o hyvä osata tehdä oikei. Pelastuslaitokse WIVI, viesti- ja johtokeskus, toimii ykyisi pelastusyksiköide paikallisea auttajaa. Teemme kriisitilateissa yhteistyötä mm. kaupugi, poliisi, seurakua ja SPR: kassa. Esimerkiksi Hämeekatu 10: tulipalo vaati paljo erilaista esiapua pelastus- ja sammutustyö lisäksi, kute lääkkeet, vaatteet, asuot ja muu kriisiapu. Hätäumerosta 112 syttyiki hyvä keskustelu. Moet olivat soittaeet hätäumeroo ja kokemuksia oli ii omasta puolesta kui aapurirouvaki. Pohdittii käykä hyviä ja huooja puolia: se o opea, mutta jos olet keskellä korpea, mite aat osoittee? Käykässä o avigaattori, joka ilmoittaa koordiaatit, mutta hälytykse tekijä ei välttämättä hädissää tätä muista. Olisi hyvä, jos hälytyskeskus kysyisi tätä, muistutti yksi valveutueista kuulijoista. Lehtoe paiotti paitsi oikeata hälytykse tekoa, myös oikeata toimitaa tulipalotilateessa: Jos esimerkiksi kerrostalo rappukäytävässä o savua, älä mee sie, pysy viileää, sulje ovi, tiivistä se ja soita 112. Aiemmi palokuolemia oli vuodessa keskimääri sata. Viime vuosia luku o ollut alle sada, ja vuoa 2013 palokuolemia oli 51. Pirkamaa pelastuslaitokse paloautoilla oli viime vuoa lähtöjä rusaat kymmeetuhatta, äistä oi tuhat oli tulipaloja. Esivastekeikkoja eli pelastusyksiköide tukikeikkoja, oli 3000. Myös s. turhia keikkoja, eli vääriä automaattihälytyksiä oli 2000. Sairaakuljetuksia eli ambulassikeikkoja oli rusaat 32 000. Kaikki ämä turhat hälytykset täytyy käydä katsomassa, ja ämä hälytykset ovat kalliita. Nykyää laskutammeki 800 eurolla iitä, joilta tulee kolme turhaa hälytystä yhde vuode aikaa, jote hälyttimet o syytä pitää kuossa, Lehtoe muistuttaa. Mieste valtakuta Vaikka paloasema rakeus o aise suuittelema, se o pääasiassa mieste valtakuta. Siisti sellaie. Vuorossa o 15 20 miestä, yksi päivä töitä, kolme vapaata. Jos hälytyksiä ei ole, tehdää huoltotöitä, harjoitellaa tai vietetää aikaa kutosalilla. Liikuta ja muu kuo ylläpito o tässä työssä itsestääselvyys, pelkästää varusteide paio o oi 20 kiloa. Myös Tulikukkoje kuoro saa harjoitella työaikaa kerra viikossa, jos työtilae se sallii. Laulamie o hyvää vastapaioa työlle, se puhdistaa karstaa palomiehe mielestä ja siksi se katsotaa työkykyä ylläpitäväksi toimiaksi. Missä ovat aiset? Palomiehissä ei tällä hetkellä ole yhtää aista, palotarkastajia ja palomestareia heitä o. Fyysiset testit ovat samat aisille ja miehille. Esimerkiksi poliiseilla äi ei ole, Lehtoe selittää. Suomalaise Klubi aiset lähtevät iolla pieee fyysisee (ja joideki mielestä hekiseeki) testii, ousevat kapeita kierreportaita torii. Okoha palovartija aikoiaa ehtiyt tai ymmärtäyt ihailla torista aukeavaa äkymää? Tampere, se tehdassydä ja koski, o kauis. Sitä o syytäki suojella. Vaikka hätäkeskus mei muualle, ovat palomiehet kuiteki lähellä, VPK ja muut vapaaehtoiset reippaaa tukeaa. Keskuspaloasemaa pääsee tutustumaa Tamperee päivää sekä valtakuallisea 112 päivää 11.2. Lisätietoa palomiehistä www.facebook.com/pirkamaapelastuslaitos ja hälytykse tekemisestä www.112.fi/hataumero_112. Teksti ja kuvat: Ulla Vehmasaho Veäjä ei lakkaa yllättämästä! Aseleposopimus Ukraiassa tarkoittaa veäläise äkemykse mukaa sitä, että Ukraia hallitukse joukot eivät saisi vastata separatistie tulituksee. Veäjä se sijaa toteuttaa samaa sopimusta siirtämällä rauhaomaisesti omia ja separatistie joukkoja kohti Asova merta ja Mariupoli kaupukia. Tavoitteea äyttäisi oleva luoda toimiva maayhteys Krimille, joka Veäjä keekää estelemättä muutama kuukausi sitte kaappasi haltuusa. Veäläie avoimuuspolitiikka äyttää tarkoittava sitä, että presidetti Vladimir Puti o alkaut kutsua Itä-Ukraia aluetta kotoisasti Novarossija -imellä. Aioastaa läsimaide määräämät pakotteet ja vastatoimet voivat estää tilatee karkaamise käsistä lopullisesti. Ilma yhä tiukkeevaa pakotepolitiikkaa Veäjää ei voida pysäyttää. Veäjällä o ollut vuosia aikaa harjoitella eri maissa tapahtueita alueellisia kaappauksia, joita ovelasti kutsutaa veäläisväestö turvaamiseksi ja pelastamiseksi. Uhkaa ovat tieteki olleet äide maide lailliset vallapitäjät. Suuitelma toteutus o ollut häkellyttävä älykäs. Kesälomalla olevie veäläissotilaide o kerrottu lähteee vapaaehtoisia Ukraia kasaa pelastamaa. Jättiläismäiste veäläiste avustuskoloie yhteä tarkoituksea äyttäisi oleva perustaa huoltovarikoita veäläiste joukkoje tarpeisii. Kaike huipuksi ulkomiisteri Sergei Lavrov kertoo Veäjä tukeva Ukraia aselepoa vetämällä joukkosa pois alueelta. Vasta edellisessä puheessaa sama Lavrov oli jyrkästi kieltäyt koko veäläisjoukkoje olemassaolo Ukraia alueella. Läsi tietää Lavrovi puhuva puuta heiää, mutta yksipuolise tiedovälitykse vuoksi osa Veäjä kasasta uskoo kaike, mitä heille kerrotaa. Helpot saaliit lisäävät ruokahalua Historiaa tutkimalla o helppo eakoida, mitä tulema pitää. Lähes vastaavalla koseptilla Veäjä otti haltuusa itseäise Georgia maakuat, esi Abhasia ja vähä myöhemmi Etelä-Ossetia. Moldovaa kuuluvassa Trasistriassa o myös veäläishallito, sillä maa o käytäössä veäläisjoukkoje miehittämä. Leimallista äille pelastetuille alueille o köyhyys, yhteiskua toimimattomuus ja demokratia puute. Olemmeko jo saaeet tarpeeksi äyttöä oppiaksemme? O aika kysyä, mikä valtio, maakua tai kasaosa Veäjä seuraavaksi aikoo pelastaa? Etiset euvosto-osavaltiot kute Baltia maat ja Puola ovat jo kauhuissaa. Niissä tuetaa vaha totuus: Jokaisessa maassa o armeija, jos ei oma, ii aapuri! Uhatuiksi itsesä tutevat valtiot ovat ryhtyeet etsimää itsellee ulkopuolista apua ja sotilaallista tukea. Nyt äitä maita voi vai oitella hyvästä ymmärryksestä, sillä e saavat auttia NATO:oo kuulumise turvatakuista. Silti uhkakuva ehti syketä ii pitkälle, että tarvittii Kolumi TÄTÄ MIELTÄ Tällä palstalla julkaisemme Klubi jäsete mielipidekirjoituksia. Tekstie mielipiteistä vastaa kirjoittaja. NEUVOSTOAJAN PALUU USA: presidetti Barack Obama yllätysvierailu Viroo selvetämää NATO: pelisääöt. Vaha veäläie kaupuki Tarkkaavaie lukija saattoi jäädä miettimää seuraavaa mahdollista kohdetta. Nyt o aika katsoa peilii. Suomessa o ii paljo veäläisiä ja veäläishistoriaa, että mihikää ruususe uee ei pidä tuudittautua. Niipä yt o jo kuultu ääee saottua Helsiki, vaha veäläie kaupuki. Harmillista, että Obama ei vieraillut Suomessa. Suome valloitus o jo alkaut. Hiljattai maahamme kohdistuut verkkohyökkäys tyrkytti suomalaiste mielipiteitä muokkaavia hybridiviestejä. Sähköisii osoitteisii kohdistuvia hyökkäyksiä o mahdotota torjua. Jäljet johtavat jällee sylttytehtaalle. Tuore esimerkki o myös ehdotus veäläise radiokaava perustamisesta. Oeksi esitys torjuttii. Kuiteki jo vuoa 2010 aiva vakavasti esitettii, että Suomessa asuvalle veäläisvähemmistölle pitäisi olla tarjolla Nashi-uorte (Puti-uorte) koulutusleirejä. Veäjällä erittäi atioalistisia pidetyt leirit ovat suoraa jatkoa jo kertaallee kuopatuille pioeerileireille. Koulutusohjelmat ovat kiihkoisämaallisia ja puolisotilaallisia. Leirillä o muokattu uudellee myös Suome historiaa. Sikäläise oppikirja mukaa Talvisota johtui suomalaisista, joita britit olivat provosoieet avustuslupauksilla. Britit järjestivät Maiila laukauksetki (Helsigi Saomat 25.7.2010). Koulutusleirie esimmäisiä puolestapuhujia ovat Suomessa toimieet jo muuteki julkisuudessa tuetuiksi tulleet dosetit. Dosetit ovat saaeet rauhassa hoitaa vallakumouksellista työtää, sillä kyseise toimia rahoittavat veromaksajat. Dosettie palka ovat maksaeet yhteiskuallise moiarvoisuude imissä avuliaat yliopistot. Ylimielisyytee ei ole varaa Aiemma suomettumise sijaa meidät o vallaut merkillie omahyväisyys ja kaikkivoipaisuude tue. Viime sotie kuiakkaide torjutavoittoje hegessä vakuuttelemme toisillemme kasamme puolueettomuutta ja liittoutumattomuutta. Puolueettomuus ei ole eekää estäyt yhtää sotaa. Suomessa ei ole selkeää käsitystä ykyaikaise soda todellisuudesta. Ku yhteiskuasta esimmäisiä katoavat mm.sähkö, lämpö, vesi ja polttoaieet, mureee kasa kestokyky opeasti. Myös puolustusvoimie toimitakyky heikkeee merkittävästi huollo kärsiessä. Kadehdi virolaiste hieoa NATO-sateevarjoa, joka presidetti Obama kävi heille omi käsi ojetamassa. Tampereella 13.9.2014 Matti Saloe
14 15 Tamperee Suojeluskuta- ja Lottamuseoyhdistykse 10-vuotisjuhlasemiaari Suojeluskutie ja Lotta Svärdi peritö lauataia, 8. marraskuuta 2014 klo 13 16.30 Sampola auditoriossa, Sammokatu 2 TAMPERE. Juhlasemiaari kuioittaa suojeluskuta- ja lottajärjestöje 70-vuotismuistoa. Nämä järjestöt lakkautettii marraskuussa 1944. Ohjelma: * Isämaallisia lauluja; Kalle Ruusukallio * Tervehdyssaat; Tamperee Suojeluskuta- ja Lottamuseoyhdistykse varapuheejohtaja Veikko Parkkie * Suojeluskuat ja Lotta Svärd Suome itseäisyyde turvaajia; Suojeluskutie ja Lotta Svärdi Periteide Liito puheejohtaja Markus Aaja Kahvitauko * Lotta Svärdi toimita ja periteet Pirkamaalla; Pirkamaa Lottaperie ry: puheejohtaja Ikeri Haarla-Kettue * Suojeluskutie toimita ja periteet Pirkamaalla; Tamperee Suojeluskuta- ja Lottamuseoyhdistykse puheejohtaja Markku Rauhalahti Tervehdyste vastaaotto Sampolassa klo 11.30 12.30. Mahdolliset muistamiset museo kehittämisee tilille FI98 1146 3001 0766 00. Kirjoituskilpailu aiheea Suomi melkei sata Tamperee Suojeluskutaja Lottamuseo 10 vuotta Pirkamaa reserviläisjärjestöje perustama ja iide talossa Väiöläkatu 2:ssa sijaitseva Tamperee Suojeluskuta- ja Lottamuseo täytti viime kesää kymmee vuotta. Kymmeessä vuodessa siitä o kehittyyt moipuolie ja toimiva museo, joka saoma o varsiki kiertävillä erikoisäyttelyillä leviyt laajasti Pirkamaalla. Taustayhteisö Tamperee Suojeluskutaja Lottamuseoyhdistys perustettii kesäkuussa 2004. Yhdistyksellä o yt 125 hekilö- ja 13 yhteisöjäsetä, yksi iistä o Tamperee Suomalaie Klubi. Vapaaehtoistyöä tehty ja ylläpidetty perusäyttely kertoo pirkamaalaisesta suojeluskuta- ja lottatyöstä sekä marsalkka Maerheimi periteestä. Museo aieistot o saatu lahjoituksia sadoilta eri hekilöiltä ja yhteisöiltä. Kokoelmissa o oi 3 000 esiettä, 1 500 valokuvaa, 700 kirjaa sekä rusaasti lehtiä, karttoja ja muita paiotuotteita. Kävijöitä ja kokousvieraita o ollut vuosittai 700 800 hekeä. Museo erikoisäyttelyt ovat saavuttaeet vuosittai tuhasia katsojia. Vuosia 2007 2008 museo toteutti suojeluskuta- ja lottatyötä esittelevä äyttely Aika taistella Aika raketaa, talvikaudella 2009 2010 oli kiertoäyttely Talvisodasta 70 vuotta pirkkahämäläiste kotiritama ja taistelut ja syyskuusta 2011 alkae o Lotta Svärd 90 -äyttely ollut esillä 22 paikassa, myös Klubillamme. Markku Rauhalahti Tamperelaise talous- ja matkailuelämä käytikortti, Pirkkala letoasema, kehittyy lupaavasti. Termiaali 2: remotti alkaa valmistua ja vuosi 2015 voidaa aloittaa uusie upeide tiloje suojissa. Pirkkala letoasema KEHITTYY Suomalaisia letoasemia hallioiva Fiavia Oyj o tilaut mittava kuostusuraka projektijohtopalvelua Rakeuttajatoimisto HTJ Oy:lta. Yritys hallioi termiaalityömaata, jossa toimii useide osaurakoitsijoide muodostama kokoaisuus. Työmaapäällikkö Kimmo Hirvosella o valvottavaaa lähes 30 urakoitsijaa työmaalla, joka miesvahvuus o parhaimmillaa ollut parikymmetä eri aloje työtekijää. Urakkakokoaisuude arvo o 3,3 miljooaa euroa, millä saadaa koko paikka äyttämää uudekarhealta. Termiaalirakeukse itäpäätyy tulee laajeusosa, joe o jo aseettu saapuvie matkustajie matkatavaroide purkuhiha. Uusitussa termiaalissa purkuhiha muodostaa leki, eivätkä matkatavarat eää putoile varpaille. Mukavuutta lisäävät myös siistit sosiaalitilat, uusi taxfree-myymälä ja kahvio uusi ilme. Keittiö uusimie parataa kahvilayrittäjä toimitaedellytyksiä. Uudekarhea ulkoasu Pirkkala 2. termiaalissa kotimaiset rakeusmateriaalit ovat kuiapaikalla. Suurimmat muutokset kokevat kuiteki termiaali ulkopiat. Lämpöeristeitä lisätää rakeuksee kauttaaltaa ja iide suojaksi aseetaa aitoa suomalaista terästä. Ulkoverhoilu tehdää Rautaruuki maalatusta teräsprofiililevystä, joka ataa termiaalille massiivise ulkoasu. Samalla uusitaa koko rakeukse ovet ja ikkuat. Myös pääsisääkäyti siirtyy uutee paikkaa ja saa suojaksee uude tuulikaapi. Taloa ei eää tue etiseksi, sillä lähes kaikki pitamateriaalit ii sisältä kui ulkopuolelta meevät uusiksi, vakuuttaa työmaapäällikkö Kimmo Hirvoe. Rakeukse talotekiika uusimie o kuiteki muutos, joka ehkä eite lisää matkustajie mukavuutta ja luo sisäilmaa raikkautta. Pirkkala letoasema toimii Suomessa merkittävässä asemassa valtakua kakkoskettää. Toivotaa uusitulle termiaalille rusasta käyttöä. Teksti: Matti Saloe Kuvat: Seppo Leskie Tamperee Suomalaise Klubi tehtävää o säätöjesä mukaa vaalia suomalaisuutta, suome kieltä ja suomalaista kulttuuria. Tätä tehtävää toteutamme muu muassa järjestämällä tamperelaiste lukioide ja ammattioppilaitoste opiskelijoide keske kirjoituskilpailu. Tää vuoa kilpakirjoituste aiheea o Suomi melkei sata. Osallistujie tehtävää o tätä aihetta tai itse muotoiltua, aihealueesee sopivaa otsikkoa käyttäe laatia 14.11.2014 meessä teksti, joka o pituudeltaa korkeitaa viisi A4-sivua. Kirjoituskilpailuu tulevat kirjoitukset arvostelee ja voittajat valitsee oppilaitoste ja Tamperee Suomalaise Klubi asettama raati. Kilpailu tulos julkistetaa itseäisyyspäivää ja voittajat palkitaa 15.12.2014. Palkiot ovat rahapalkitoja, suuruudeltaa 300 euroa, 200 euroa ja 100 euroa. Voittajakirjoitukset julkaistaa Suomalaise Klubi lehdessä ja verkkosivuilla osoitteessa www.tampereesuomalaieklubi.fi. Klubi tekee voittajista lehdistötiedottee. Klubi varaa oikeude julkaista lisäksi muita valitsemiaa kirjoituksia.
16 17 Suome lipu käytö edistämie ja lipu arvostukse lisäämie o viime vuosia sisältyyt suomalaisuude puolesta toimiva Klubimme strategisii tavoitteisii. Käytäö toteutuksea Klubimme o aktiivise talkooryhmä voimi ollut lipputeemalla kolmesti esillä Tamperee kesäisessä suurtapahtumassa. Suomalaisuude ja Suome lipu puolesta Vuoa 2012 kaoimme Suome lippua Kukkaisviiko avajaisparaatissa, hoidimme Raatihuoee edusta ja Hämeesilla liputukse ja jaoimme avajaispäivää lipputietoa s. isätämökillä Keskustorilla. Vuoa 2013 olimme mukaa Hämeepuisto Puistofiestassa ja jaoimme lipputietoa Klubi ifopisteellä, samoi tääki vuoa suutaia 10. elokuuta. Puistofiestassa oli yli 20 000 kävijää. Parituhatta heistä sai muistoksi Klubimme Suome lippu -postikorti. Yleisi kommetti kuului: Opa hieo kortti ja hyvä aihe! Saimme myös Klubiimme muutama uude jäsee. Klubimme ifopisteellä o Puistofiestassa ollut eriomaie paikka Vapaudepatsaa vierellä. Siitä kulkevat kaikki tapahtuma kävijät. Telttakatoksemme takaa o lipputako ja siihe ostimme tapahtuma ajaksi siiristilipu. Muute kaupugissa ei Puistofiesta aikaa liputeta. Saomamme o ollut: siiristilippu o kasallistuuksemme ja siiristilipulla o jokaisella suo- Klubilaiste iloie aamupäivä talkooryhmä Puistofiestassa, vas. Markku Rauhalahti, Veikko Parkkie, Risto Harisalo, Yrjö Suuiittu, Simo Salo ja Irmeli Jokilampi. Päivä mittaa talkoisii liittyivät myös Heikki Aho, Jaaa Jääheimo, Pertti Laakkoe, Mikko Leppälahti ja Helea Turpeie. malaisella oikeus liputtaa. Virallisia liputuspäiviä o vuodessa kuusi, lisäksi mm. vaalipäivät. Muita vakiitueita tai suositeltuja liputuspäiviä o kolmetoista. Lisäksi yhteisöillä ja yksityisillä o oikeus liputtaa omia merkkitai juhlapäiviää. Lippu salkoo juhlapäiviä! Hämeepuisto Puistofiesta 10. elokuuta 2014. Hyvä Klubilaie! Klubimme toimii suomalaisuude puolesta ja tuuksemme o periteisesti ollut siivalkoie. Klubimme jäseyys äi olle velvoittaa meitä itse kutaki liputtamaa. Vähimmäisvaatimuksea olkoo, että ostamme siiristilipu salkoo virallisia liputuspäiviä ja tapaamme olkoo liputtaa myös muia liputuspäiviä sekä perhee juhlapäiviä! Oko Suome lippusi mahdollisesti käytössä haalistuut? Oko Siulla siiristi-pöytälippu kodissasi arvopaikalla? Oko Siulla s. omalippu kodi ja/tai kesämöki ovepielessä? Etä siiristiviiri? Tarvitsetko ehkä s. heilutuslippuja joki tapahtuma hieoksi koristeeksi? Tai Klubimme omia Suome lippu -postikortteja? Klubimme välittää jäseillee edellä maiittuja Aitoo Lipputehtaa tuotteita ja teettämiämme postikortteja omakustaushitaa. Näissä tuotteissa mittasuhteet ja värit ovat kohdallaa, toisi kui eräissä kaukomaissa tehdyissä jäljeöksissä. Pöytätai omalippu o myös klubilaise eriomaie tuliaislahja. Lippuasioissa palvelevat esimies Risto Harisalo, 0500-675 477, varaesimies Irmeli Jokilampi, 050-595 1111 sekä Markku Rauhalahti, 050-68 980. Teksti ja kuvat: Siivalkoisi terveisi Markku Rauhalahti Klubi Suome lippu -ohjelma koordiaattori Ludwig vo Mises, ajattelija, josta pidä hyvi paljo, vertasi yritystä taideteoksee ja sai kriitikot kimppuusa. Häe mukaasa jopa samalla alalla toimivat yritykset ovat omalla tavallaa aiutlaatuisia taitee tuotoste tavoi. Peltola Pussi Oy: toimitusjohtaja Liisa Peltola. Yritykset kehittävät tuotteitaa ja palveluitaa ja tuottamisessa vaadittavaa tuotatotekiikkaa. Ne kasvattavat kasalaistesa hekistä pääomaa uusia tietoia ja taitoia. Ne ammetavat voimaasa omasta sisäisestä kulttuuristaa. Ne avaavat oivalluksillaa uusia latuja ja uria. Näillä omiaisuuksilla mitattua yrityksiä o hyväksyttävää verrata taideteoksii. Peltola Pussi o todellie taideteos, joka tekee taidetta paperista. Tässä työssä yrityksellä o käytössää uusi ja vaativi tekologia, joka käyttäjät ovat alasa todellisia ammattilaisia. Ku taidetta tullaa kaukaaki katsomaa, Peltola Pussi taideteoksilla o kysytää kaukaa Suome rajoje ulkopuolella. Kilpailu taidemarkkioilla vaatii ajattelua, oivallusta ja rohkeutta, omiaisuuksia, joilla myös Peltola Pussi meestyy ii kotimaassa kui ulkomailla. Tässä yritys o oistuut, koska se tarjoaa hekilöstöllee mahdollisuude kehittää itseää ja ammattitaitoaa. Heki yrityksessä o mihi kaikkee voimme yltää. Liisa Peltola, yritykse toimitusjohtaja, o osoittaut, että Tampereella kaattaa yrittää ja tamperelaisia työllistää. Hä o tehyt äi siitäki huolimatta, että se ei ole aia ollut helppoa. Hä o jatkaut Tampereella sitä teollista periettä, joka teki kaupugista merkittävä taloudellise keskukse. Tätä periettä hä o uudistaut tekemällä työympäristöstä ihmisiä keskeisesti motivoiva tekijä. Peltola Pussi saavutukset kaustavat kysymää olisiko vihdoi aika ottaa todesta, että pieet ja keskisuuret yritykset Peltola Pussi yritys kui taideteos ovat maamme hekie ja taloudellie selkäraka. Peltola Pussi kaltaisissa yrityksissä o huomattavaa suuruutta iide pieuudesta huolimatta. Tilastoissa käytettävät umerot eivät kerro mitää yrityste uutta luovasta potetiaalista. Teksti: Risto Harisalo Kuva: Maiostoimisto Jyske
18 19 2.12.2014 asti galleriassa Juhai Peltose taidetta. Ma 17.11.2014 klo 18.00 Kuukausikokous (vai jäseille). Kokousesitelmä pitää Valtio taloudellise tutkimuskeskukse (VATT) johtaja Juhaa Vartiaie otsikolla Suome talouspoliittiset valiat. Esitelmä jälkee klubi-illallie. Su 16.11.2014 klo 18.00 Te Deum -juhlakosertti Tamperee Tuomiokirkossa o upea musiikillie elämys! Tamperee Hädel-kuoro täyttää 45 vuotta ja pitää juhlallise Te Deum-juhlakoserttisa yhdessä Tampere Chamber-kamarimusiikkiorkesteri ja solistia laulava Petteri Salomaa kassa. Ohjelmassa o kaksi isolla orkesterikokoopaolla soitettavaa barokkimusiiki helmeä: Georg Friedrich Klubiohjelma Hädeli Dettige Te Deum ja ruotsalaise Joha Helmich Romai Te Deum. Lippuvaraukset Klubi kiitiöstä hitaa 20 euroa/kpl (ormaali myytihita 27/23 euroa/kpl) koserttimestari Timo Tulosmaalta osoitteesta timo.tulosmaa@outlook.com tai 040 744 0465. Ma 15.12.2014 klo 18.00 Syyskokous ja joulukuu kuukausikokous (vai jäseille). Kokousesitelmä pitää Tamperee piispa Matti Repo aiheeaa Suome hekiset vaihtoehdot. Esitelmä jälkee klubi-illallie. To 29.1.2015 klo 18.00 Teatteriryhmä Kaakse pojat esittää musiikkiäytelmä Ilta Kaaksella 29.1.2015 kello 18 Marski salissa, käsikirjoitus Eio Happoe, musiikkia tuettuja sota-aja lauluja. Esitykse kesto o 1 tuti 40 mi ja siihe sisältyy 20 mi väliaika. Pääsymaksu o 17 euroa, mikä lisäksi väliajalla o saatavilla kahvia ja pullaa hitaa 7 euroa. Eakkoilmoittautumie 25.1. meessä Jorma Hautalalle jorma.t.hautala@gmail.com tai puh. 040 767 2301. Samalla ilmoitettava, haluaako väliaikatarjoilu. La 14.2.2015 klo 15.00 Nabucco-ooppera esi-ilta Tampere-talossa. Tamperee Ooppera esittää esi keväää Giuseppe Verdi maailmakuulu läpimurto-ooppera vuodelta 1842. Nimiroolissa Tommi Hakala, mukaa Tamperee Ooppera kuoro, musiikijohto Alberto Hold-Garrido, kuorojohto Heikki Liimola, ohjaus Vilppu Kiljue. Klubille o varattu eriomaiset paikat. Klubiliput 100 euroa/hekilö sisältävät ooppera, käsiohjelma, väliaikatarjoilu, vaatesäilytykse sekä kuohuviiitarjoilu ee esitystä. Kokooumme kello 14.00 Talvipuutarhaa. Varaukset timo.tulosmaa@outlook.com tai 040 744 0565 viimeistää 30.11.2014. Klubiravitola uutisia syksyy Ravitola o avoia ma pe 11.00 14.00 ja lauataisi 10.30 15.00. Muia aikoia toimimme tilausravitolaa. Suutaisi ravitola o suljettu. 9.11.2014 Isäpäivä louasbuffet 37 tarjoillaa kello 12 16, lapset 5 12 v. puolee hitaa. Isäpäivälouaalla huomioidaa myös lapset. Herkullise ruua lisäksi lapsille ilmapalloja ja elokuvia. 20.11.2014 FIA Hyvätekeväisyysillallie 200. Tamperee Suomalaise Klubi ravitola o tapahtumapaikkaa Food Is Art -järjestö upealle hyvätekeväsyystyölle. FIA kerää rahaa Tamperee yliopistollise sairaala vastasytyeide teho-osasto hyväksi järjestämällä illallise Tamperee Suomalaisella Klubilla. Illalliskortti alkae 200, tulot tilitetää sairaalalle.tamperee Suomalaise Klubi ravitola ataa FIA:lle tilat käyttöö ja hekilökuta ataa työpaoksesa hyvälle asialle. http://www.foodisart.fi/lastelista 6.12.2014 Itseäissyyspäivä louas 47 sisältäe kahvi. Upea ruokailu lisäksi Klubi puheejohtaja puhe. Louaa voi päättää päivätassi merkeissä, Jei ja Suklaasydä -orkesteri soittaa klassista tassimusiikkia. 18.12.2014 katetaa ravitola kotiruokalouaalle klassiset jouluherkut. Joulumeu ja buffet tilattavissa jo yt. Sopivia vaihtoehtoja koulutuspäiville, kokouksille ja iltatilaisuuksii yrityksille, yhteisöille ja perhejuhlii. Näistä lisää ettisivuillamme. Klubi ravitola o tilausravitolaa ryhmille 24.12.2014 6.1.2015. Suomalaise Klubi jäsete edut ravitolassa: Haluamme ähdä paljo Klubi jäseiä ravitolassa asiakkaiamme, lähetää yhteistyötä ja oppia tutemaa jäseet. Näi olle loimme selkeät jäseedut. Kohteliaasti toivomme, että jokaie jäse kertoo jäseyydestää meille aia ee tilausta vai äi voit saada edut käyttöö joka kerta, ku tulet asiakkaaksemme. Edut ovat hekilökohtaisia eikä iitä voi yhdistää muihi etuihi. Ne eivät ole voimassa, ku jäse osallistuu vieraaa toisessa yhteisössä, joka asioi Klubi ravitolassa. Loppuvuode tarjous jäseille: kaksi lauatai shoppailubrussia 25 jäseelle. Jäseyys esitettävä ee tilausta. Kotiruokalouas 8 (9,50 ) Klubilouas 24 (27 ) Palaverilouas 16 (19 ) Brussi 16 Loppuvuode tutustumistarjouksea jäseille brussi kahdelle 25 (orm. 32 ) Kahvi 1,50 Tilavuokrat: Ei tilavuokraa, ku tilaisuude maksaja o jäse ja tilaisuus järjestetää ravitola aukioloaikaa. Jäseille varataa esisijaisesti jäsekäytävä tilat ilma tilavuokraa. Jäsekäytävä tilat ovat käytettävissä myös aukioloaikoje ulkopuolella, liikkumie silloi omalla avaimella. Tilavuokra 32 tuti aukioloaikoje ulkopuolella. Suutaisi Klubi ravitola o suljettu. Jäsete hekilökohtaiset juhlat ravitola tiloissa (yli 12 hekilöä), kute häät, muistotilaisuudet, merkkipäivät, myös aukioloaikoje ulkopuolella. Jäsee tuodessa Klubille ormaalihitaa maksavia asiakkaita (yritysjuhlia, pikkujouluja, kokouspäiviä je.) saa hä 2 % tilaisuude loppusummasta lahjakorttia. Lahjakorttia voi käyttää Klubilla tai maksuvälieeä armas Caterigi palveluihi. Jokaisesta tilaisuudesta euvotellaa eriksee Christia tai Teija kassa. Tilavuokraa ei mee, ku tiloissa kokootuu: Biljardi Gastroomie kerho Golf Klubiaiset Ruutiukot Kirjamerkkikerho Keskiviikkokerho Kirkkoveekerho Muistatteha sopia tilaisuuksista ja erityisjärjestelyistä aia etukätee! Tervetuloa palveltavaksi! Christia Suomie Ruutiukot Tulevaa 2014 2015 ohjelmaa 03.11.2014 Viestitäkosultti Kai Nilso: Ruotsalaisrahtarit Suomessa talvisoda ja jatkosoda aikaa 10.11.2014 Dosetti Jussi Koivuiemi: Valmeti letokoetehtaa historiaa 17.11.2014 Louas. Ei esitelmää 24.11.2014 Urologi Tuomo Sulkava: Ikäätyvä miehe eturauhasogelmia 01.12.2014 Ruutiukkoje joululouas avec 08.12.2014 Ekoomi Kari Niiikagas: Petsamo Suomelle - Tohtori Thorste Revalli johtama Petsamo retki keväällä 1918 Taria kertoo juutalaiste vakeudesta Babyloiassa. Nebukadressar II hävitti Salomoi temppeli vuoa 586 eaa ja vei juutalaiset pakkotyöhö Babyloiaa. Ooppera tapahtuu aluksi Jerusalemissa ja myöhemmi Babyloiassa Nebukadessar II: hallio aikaa (605 562 eaa). Ooppera äytöksillä o myös omat imesä. I äytös o Jerusalem, II Uskoto, III Profetia ja IV Hajout jumalakuva. 15.12.2014 Louas. Ei esitelmää 12.1.2015 Kardiologi Heikki Mäkye: Ottaa sydämestä - mikä vikaa? 19.1.2015 Louas, ei esitelmää 26.1.2015 Tietohallitojohtaja Jukka Heikkilä: Suome Sotahistoriallie Seura täää 2.2.2015 Yli-isiööri Pekka Lehtoe: Alpo Marttie - kahde kasakua palveluksessa Louaskokoukset alkavat klo 12.00. Tervetuloa! Sadapäämies Tervetuloa Klubiliput 100 /hlö sisältää ooppera, käsiohjelma, väliaikatarjoilu Fuugassa pöytii tarjoiltua, vaatesäilytykse ja kuohuviiitarjoilu ee esitystä. Paikat sijaitsevat etupermaolla riveillä 11, 12, 13 ja 14 sekä takapermaolla riveillä 17 ja 18. Varaukset timo.tulosmaa@outlook.com tai 040-7440565 viimeistää 30.11.2014. Tamperee Ooppera kevää 2015 produktio o Giuseppe Verdi maailmakuulu NABUCCO Tamperee imiroolissa Tommi Hakala. Musiikijohto Alberto Hold-Garrido, ohjaus Vilppu Kiljue, lavastus Atti Mattila, puvut Piia Rie valosuuittelu Jussi Kamue, kuorokapellimestari Heikki Liimola, Tampere Filharmoia-orkesteri Tamperee Ooppera kuoro. Esityskieli italia, tekstitetää suomeksi. Klubi esitys o periteie esi-ilta-esitys lauataia 14.2.2015 klo 15.00. Kokootumie klo 14.00 Tampere-talo Talvipuutarhaa, jossa seurustelua, kuohuviiitarjoilu ja lippuje jako.
Tamperee Suomalaie Klubi 2/2013 Biljardi Gastroomiakerho Klubiaiset Uudet jäseet Joka keskiviikko kello 18.00 Klubi biljardisalissa pelataa biljardipeli, joho kaikki Klubi jäseet voivat osallistua. Kyseessä o vaha, sääöiltää helppo ja yksikertaie seurapeli, joka avulla pääsee helposti mukaa biljardii. Biljardikerho vetäjä Seppo Leskie toivottaa kaikki tervetulleiksi mukaa! Yksilöllistä ohjausta aloittelijoille saa tilaamalla opastaja. Kerho järjesti periteise Klubi golf-mestaruuskilpailu Lakeside Golfi Pirupelto-ketällä 18.6.2014. Osaottajia oli ilahduttavasti 26 ja erityisesti o maiittava, että Klubiaisia oli mukaa kolme. Klubi mestaruude voitti Heikki Ylie, toisea Tapio Nikkari ja kolmatea Esko Pettilä. Lähimmäksi omaa ikää oleva suora lyötipelitulokse teki Heikki Ylie, pisi avaus oli Pirjo Mäkelä ja lähimmäksi lippua Golf Vai puhelisoitto seuraaville hekilöille (joku kyllä ehtii): Seppo Leskie 050 581 2233 Niilo Tolmue 050 582 7307 Keskiviikkoisi Kärri klo 18.00. Kikkukärrit: keskiviikkoa 17.12. klo 18.00 ja lauataia 20.12. klo 12.00. yhdellä lyöillä löi Jorma Salovaara. Kilpailu Best Lady oli Marjatta Koivisto. Mikkelissä käydyissä YT-klubie golfkisoissa saavutti Heikki Ylie kuiakkaa toise sija yli 65-vuotiaitte sarjassa. Maiittakoo, että tuloksellaa etto 73 lyötiä hä olisi voittaut 55-vuotiaitte sarja. Parikilpailussa joukkueemme olivat sijoilla 13. ja 15. Puheejohtaja Jorma Salovaara Kerho esimmäise toimitavuode suuitelmat, joide suutaviivat jäseet ovat jo esimmäisessä tapaamisessa hahmotelleet, o päästy toteuttamaa maiiosti. Toimita aloitettii helmikuussa auttie mademeusta Ravitola Herik`sissa. Tilaisuutee osallistui 13 hekilöä. Kevättä kohti metäessä oli vuorossa tietysti parsa ja siitä valmistetut erilaiset ateria osat alkuruuasta jälkiruokaa asti. Paikkaa oli tietysti Wistub Alsace Laukotorilla ja osallistujia oli 15 hekeä. Keskiviikkokerho ke...15.10. ke...29.10. ke...12.11. ke...26.11. ke...10.12. ti...30.12. Kerho suuitelmii o alusta asti kuuluut myös omatoimie ruuavalmistus. Jos tähä käytetää joki ravitola keittiötä, mukaa lukie Klubi oma ravitola, tämä edellyttää sitä, että keittiötä käyttävillä o voimassa oleva EVIRA myötämä hygieiapassi. Kerho järjesti jäseillee virallise kokee passi suorittamiseksi toukokuussa. Nii osallistujie kui virallise valvoja suureksi hämmästykseksi kaikki 18 osallistujaa läpäisivät tiuka testi. Kerho syksy toimita paiottuu ii liha kui kalaki käsittely opetteluu kui myös aterioitii. Kerho jäseiä iformoidaa tapahtumista sähköpostitse. Ajakohtaise mutta periteise aihee ympärillä, puheejohtaja Kalevi Nikkilä Kerho tapaamiset viii ja hyvä ruua merkeissä klo 13.00 Kokootumispaikka ilmoitetaa jokaise tapaamiskutsu yhteydessä eriksee. Puheejohtaja Seppo Leskie puh. 050 581 2233 Ke 12.11.2014 klo 17 Suomalaisella Klubilla alustaa Suome Diabetesliito ylilääkäri Pirjo Ilae-Parikka teemalla Diabetes kuika sokeri ja kolestroli liittyvät toisiisa vai liittyvätkö? Kasvisbuffet o katettu terveydelle, hita 15 euroa/hekilö. Maksu tapahtuu paika päällä. Ilmoittautumiset 4.11.2014 meessä jaaa.jaaheimo@luukku.com tai puh. 050 329 5277. To 11.12.2014 klo 18 Klubiaiste periteie, ohjelmallie ja hauska jouluillallie Klubilla Marski salissa teemalla Jäämerellie joulu. Illalliskorti hita o 35 euroa, joka sisältää ohjelma, herkullise teemaillallise ja alkoholittoma ruokajuoma. Maksu tapahtuu paika päällä. Klubi muide harrastekerhoje jäseet ovat myös lämpimästi tervetulleita! Ilmoittautumiset 4.12.2014 meessä raija.saarelaie@rokki.et. Klubiaiste kaikkii tilaisuuksii lähetetää sähköpostiosoitteesa ataeille erilliset kutsut tapahtumii. Puheejohtaja Ilta Kaaksella Klubiaiste puheejohtaja Jaaa Jääheimo. Ilta Kaaksella -äytelmä tapahtumapaikkaa o Karjala kaakse Lempaala lohko, jolla operoi raskas patteristo 13 lempiimeltää Akseli. Ritamalla o rauhallie asemasotavaihe vuoa 1943, ku tykistö ja jääkärirykmetti 57: läheisyytee perustetaa uusi sotilaskoti. Siihe tehtävää saapuu eljä lottaa ja kaksi ostomiestä, joista toie o äytelmä käsikirjoitukse laatiut Eio Happoe. Klubii ajalla 11.02.2014-13.10.2014 otetut uudet jäseet Alae, Pekka Tapai Atikaie, Markku Juhai Gröholm, Carl-Joha Hämye, Heikki Kalevi Isosomppi, Sakari Esio Kuutila, Tuija Maarit Korhoe, Pertti Korkeila, Seppo Lammie, Brita Louasvuori, Risto Olavi Masikkamäki, Seppo Martikaie, Martti Juhai Mätylä, Tapai Pekkola, Jyri Samuli Pirilä, Maija Pulkkie, Pekka Juhai Rajala, Petri Johaes Sivoe, Sauli Wahlberg, Seppo Juhai Edesmeeet Klubi tietoo ovat tulleet seuraavie jäsete poismeot Berg, Esko Mikola, Tervo Heiivaho, Pekka Mukari, Pertti Hietula, Heikki Murtomäki, Hugo Isola, Oiva Pälli, Jukka Kettue, Armas Rissae, Olavi Kujala, Pekka Salmie, Helge Lagus, Toivo Tiaie, Arvo Lehtoe, Rauli Tirkkoe, Mikko Mattila, Esko Lotta Lugreei esikuvaa o Elsa (Helea Kuosmae). Yksi lotista o viihdytystehtävistä kokemusta hakkiut uori eiti Lilja (Eeva Kähärä), joka opiskelee Sveitsissä operettilaulua. Paikalle saapuvat myös tiedustelu-upseeri ja musiikkimies Juho Pesola (klubilaie Juha Repo) ja valistusupseeri Erkki Tiesmaa (Juha/Juse Veäläie). Eldakajärve jää saoittaja E. Tiesmaa johdolla harjoitellaa iltamaohjelmia sekä lähetystä Kaakse radioo. Merkittäviä lauluosuuksia o Juha Revo Ääise aallot ja Raattee tie, sekä Eio Happose ja Juha Revo duetto Vartiossa. Eeva Kähärä ja Juha Repo esittävät hieo dueto Karjala kuailla. Eeva Kähärä laulaa myös Kasarmimme eessä... Huumorista vastaa pääasiassa Kalle (Markku Kuosmae). Teksti: Juha Repo Muoamies Kalle (Markku Kuosmae, keskellä) o ehtiyt asemasoda aikaa tehdä puhdetöitä, joista omasa saavat myös tiedustelu-upseeri Juho Pesola (Juha Repo, vasemmalla) ja valistusupseeri Erkki Tiesmaa (Juha Veäläie). Taustalla lotat Elsa (Helea Kuosmae), Lilja (Eeva Kähärä), Hilja (Raila Veäläie) ja Liisa (Sirpa Kostamo). Kuva: Soisalo Seutu lehti Klubi biljardisali o saaut uude ilmee uusie valaisite myötä. Kuva Seppo Leskie. Tästäpä alkavat periteiset Keskiviikkokerho rapukekkerit. Herroja äyttää oleva. Pöydä päässä puheejohtaja Seppo Leskie. Kuva Seppo Leskie. Ilmoittautumie: Teatteriryhmä Kaakse pojat esittää musiikkiäytelmä Ilta Kaaksella 29.1.2015 klo 18 Marski salissa, käsikirjoitus Eio Happoe, musiikkia tuettuja sota-aja lauluja. Esitykse kesto o 1 tuti 40 mi ja siihe sisältyy 20 mi väliaika. Pääsymaksu o 17 euroa, mikä lisäksi väliajalla o saatavilla kahvia ja pullaa hitaa 7 euroa. Eakkoilmoittautumie 25.1 meessä Jorma Hautalalle jorma.t.hautala@gmail.com tai puh. 0407672301. Samalla ilmoitettava, haluaako väliaikatarjoilu. 20 21
22 23 Kuvia KLUBIN tapahtumista Pirka siisiä vesiä Kagasalta Valkeakoskelle Tämävuotie klubisoutu soudettii suutaia 8.6. yhde päivä upeaa vetoa uusilla vesillä Kagasalta Valkeakoskelle. Ruutiukot kävivät 23. huhtikuuta kevätretkellä Passarimuseossa Parolassa ja Museo Militariassa Hämeeliassa. Kuva: Markku Rauhalahti. Huhtikuu 14. päivää oli Ruutiukkoje esitelmävuorossa ex-sadapäämies Vesa Rikie, kuvassa myös Sadapäämies Ilkka Mätyvaara ja Ruutisihteeri Jorma Hautala. Kuva: Markku Rauhalahti. Klubi etie isäöitsijä Ilkka Saarie täytti 50 vuotta 24. maaliskuuta. Vahat ystävät Klubilta kävivät oittelemassa; vas. Ilkka Saarie, Markku Rauhalahti, Matti Karppae, Timo Tulosmaa ja Matti Hokkae. Kuva: Markku Rauhalahti. Ruutiukkoje syyskausi alkoi 1. syyskuuta räväkästi. Marski Sali oli täyä, ku Hau Hallamaa kertoili isäsä, eversti Reio Hallamaa perhee vaiheista Espajassa. Kuva: Markku Rauhalahti. Tampere klo 08.00 Bussi starttaa Okiiemestä. Matkalta oukittii sopiva määrä väkeä Naaka airovarsii. Kagasala Tohkala klo 08.45 Ossi Mattila ja Heikki Simola olivat jo Naaka kassa Kautiala veesatamassa, samoi viimeise soutaja paika täyttävä Terho Mustoe. Vesillä klo 09.15 Suome lippu Naaka okkaa ja okka kohti Pelisalmea. Vetoo vetoo vetoo je. Tuustellaa hiuka miltä veto tutuu jäseissä ja persuuksissa. Hyvältä. Pelisalme tauko klo 10.15 Evästellää, hörpitää vettä, ihmetellää pitaa tulevia vesikasveja. Ei voie olla kovi syvää. Uutta selkää pukkaa klo 10.30. Pelisalme saarie lomitse kapeaa väylää. Sahalahde tiellä ajava rekka tuuttailee siltaa alitettaessa. Mobilia klo 11.30 Rataudutaa Mobilia veesatama laiturii ja hegähdetää hetki Mobilia kahvio terassilla. Kaivao kaava klo 12.15 Läpi Kaivao kaavasta, joka auko teko aikaaa vahigossa pääsi lapasesta ja laski vesie pitoja äillä seudui oikei kuolla. Kaivaoselkä klo 12.30 Kaava jälkee avautuu upea iso aurigokimalteie selkä. Keskellä selkää kyseltii välillä reittiäki vastaatulijoilta. Heiki Leipä klo 13.15. Kapeata salmireittiä soudelle löydetää veevaja, joka päädyssä lukee Haavisto. Lohikeitto maistuu hyvälle. Heikki itte saapuu tekemää laaduvalvotaa ja kertoilee asioita talo ja kylä elämästä. Saarikylie silta klo 14.30 Päätimme jatkaa matkaa suorita tietä ja päädyimme Rarosalo saaree johtavaa siltaa alittamaa. Edessä oli kaksi isoa viemäriputkeä, joista Suomalaisea Klubia säätöje mukaisesti valitsimme oikeapuoleise. Tossaselkä klo 15.00 Keskellä avaraa Tossaselkää oleva iso kiviko vieressä pidetää juomatauko. Mallasvesi klo 16.00 Paio kylä raikolta lasketellaa läpi salmie kohti aurikoa ja Valkeakoskea. Rataudutaa Leposaare laiturii. Jaakko Rislakki esittelee meille puhallimuseosa aarteita. Valmariiemi klo 17.00 Museovierailu jälkee soudettii puoli meripeikulmaa Valmariieme veesatamaa, jossa Ossi ja kaksi Heikkiä odottelivat traileri kassa veee ostoa. Ja bussiki saapui koht sillää. Teksti: Timo Tulosmaa Kuvat: Terho Mustoe Retki suomalaisuude ytimee Klubiaiste Sadu sauamatkalla 29.8. 2014 Satu ja Pasi-Heikki Raisto mökille Teisko Kääiemee ohjelmassa oli sauomista ja suomalaiste kaloje maistelua. Dammebergi toimitusjohtaja-omistaja Marko Yli-Kugas (oik.) maistatti suklaita valittuje viiie kera. Kuvat Jaaa Jääheimo. Tamperee Suomalaise Klubi kesäretki Pirkamaa kultaisee koillisee eli Mättää. Teksti: Timo Tulosmaa Kuva: Timo Tulosmaa
HAASTAMME SINUT JA ORGANISAATIOSI Yhteiskutamme tulevaisuus o uorissa! Suomi tarvitsee yt itseesä uskovia, isosti ajattelevia ja työtä pelkäämättömiä yrittäjiä ja yritteliäitä uoria. Meidä pitää pystyä valamaa uoriimme uskoa ja toivoa ja kaustamaa heitä saavuttamaa omat uelmasa. Se o meidä velvollisuutemme aikuisia. Jaatko ämä ajatukset kassamme? Haluatko viedä äitä arvoja uorillemme? Haastamme siut ja orgaisaatiosi mukaa kampajaa, joka yhteydessä lahjoitamme Taivas+Helvetti Vol. 2 kirjat ja FightBack pipot kaikille Tamperee Yhteiskoulu Lukio ja Tamperee Lyseo Lukio oppilaille (1400 uorta). LAHJOITTAJAKSI PÄÄSET TÄMÄN LINKIN KAUTTA http://www.tekmil.com/idex.php/fi/ TaivasHelvettiFightBack TUTUSTU TARKEMMIN www.taivasjahelvetti.fi www.fight-back.eu LISÄTIETOA HANKKEESTA Sari Kati-Paul Toimitusjohtaja Tekmil Oy Puh. 050 5386243 sari.kati-paul@tekmil.com Riikka Rahikaie Toimitusjohtaja Toteutustoimisto Osaamo Oy Puh: 040 863 6343 riikka.rahikaie@osaamo.com