Dynamic-maturational model of attachment and adaptation (Crittenden 2006, 2008)

Kiintymyssuhdenäkökulma - Kuulemistilaisuus ja seminaari lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä Airi Hautamäki professor (social psychology and psychology) Swedish School of Social Sciences University of Helsinki 30.1.2013 Dynamic-maturational model of attachment and adaptation (Crittenden 2006, 2008) Elämänkaarta kattavat, tutkimuksessa koetellut mittarit: Vanhempien sensitiivisyyden ja vuorovaikutuksen seulontaväline: Infant CARE Index, 0-15 months Toddler CARE-Index, 16-36 months Kiintymyssuhdestrategiat eri ikäisillä: Strange Situation Procedure for infants, SSP, 11-15 months. Preschool Assessment of Attachment, PAA, 16-60 months. School-Age Assessessment of Attachment, SAA, 6-12 yr. Transition to Adult Attachment Interview,TAAI, 16-25 yr. Adult Attachment Interview, AAI (Crittenden & Landini, 2011). Airi Hautamäki 2013 2 1

The Dynamic-Maturational of Model Attachment and Adaptation, the DMM Syntetisoiva, yksilön adaptaatiota elinehtoihinsa ja terapiaa tutkiva metateoria: Käsitteellistää ja mittaa yksilön elämänkaarensa aikana kehittämiä kiintymyssuhdestrategioita ja niiden muutoksia. P.M. Crittenden (1985, 1992a,b, 1999) on John Bowlbyn ja Mary Ainsworthin kouluttama kiintymyssuhdetutkija. Tutkinut elinoloiltaan epätavallisempia perheitä ja kehittänyt kulttuurikontekstiin, kehityksen ekologiaan, perhesysteemiseen, evoluutioja kehityspsykologiseen sekä kehitykselliseen psykopatologiaan ankkuroituvan teorian (Crittenden 2006, 2008). Kehityksessään vaarantuneiden aikuisten ja lasten välisten kiintymyssuhteiden kehityksen arviointi & interventio (Crittenden & Ainsworth, 1989; Crittenden & DiLalla, 1988, Crittenden & Landini, 2011).. Airi Hautamäki 2013 3 Kiintymyssuhdestrategia auttaa lasta suojautumaan vaaralta (Crittenden, 2006, 2008) Vaaran merkitys lapsen kehityksessä? Kiintymyssuhde - strategia, jonka lapsi kehittää suojatakseen itseään ja minuuttaan kasvuympäristön vaaroja vastaan (Crittenden & Ainsworth, 1989). Bowlbyn (1980; kts. Ledoux, 1996) evoluutiopsykologisen näkökulman mukaisesti DMM olettaa, ettei lapsella ole varaa disorganisoitua, vaan lapsi pyrkii sopeutumaan ja hallitsemaan tilannetta kehittämällä monimutkaisempaa strategiaa kuin keskiverto-oloissa kasvava lapsi. Lapsen ja aikuisen vahvuuksia korostava lähestymistapa; miten outo käyttäytyminen on suojannut/suojaa yksilöä ihmissuhteissaan? Kun lapsi siirtyy kontekstista toiseen, hänen käyttämänsä strategia voi osoittautua dysfunktionaaliseksi (Crittenden, 2006;Hautamäki, 2008, 2011). DMM-menetelmät hienosäädetty erottelemaan kiintymyssuhdekäyttäytymistä korkean riskin perheympäristöissä (Crittenden, Claussen & Kozlowska, 2007). Airi Hautamäki 2012 4 2

KIINTYMYSSUHDE Vahva ja pysyvä tunneside henkilöihin, joilta lapsi hakee suojaa ja lohtua vaaran uhatessa - tärkeä lapsen eloonjäämiselle ja sosiokulttuurisen perinnön välittämiselle. Lapsen itsensä suojelemiseen kehittämä strategia (Ainsworth et al. 1978: A-B-C) koostuen lisäksi DMM:n kuvaamista alastrategioista (A+, C+, A/C) Affektiivisen informaation käsittelystrategia (Crittenden & Landini, 2011): Kognitio (ärsykkeiden seuraanto; jos-niin, ensin-sitten) ja affekti (ärsykkeiden intensiteetti-aktivaatiotaso): lohdun tarve (approach), pelko (flight/freeze), kiukku (fight). Integraation aste keskeinen. Airi Hautamäki 2010 5 The DMM and the ABC-D (Main & Goldwyn, in press) 01.01.2006 6 3

Strange Situation (Ainsworth et al., 1978): Lapsen kiintymyssuhdestrategia suhteessa kiintymyshahmoon,11-15 kk. Airi Hautamäki, 2013 6 7 DMM kiintymyssuhdestrategiat varhaislapsuudessa Integrated True Information True Prediction True Negative Affect B3 Comfortable B1-2 B4-5 Reserved Reactive A+ A1-2 Avoidant precompulsive A/C C1-2 Resistant/ Passive pre- C+ coercive Copyright, PM Crittenden, 2009 8 4

Strange Situation (Ainsworth et al., 1978): Lapsen kiintymyssuhdestrategia suhtessa kiintymyshahmoon,11-15 kk. Kokeellinen asetelma, jolla voidaan tutkia kiintymysuhdestrategioiden välisiä eroja: Millä tavoin lapsi käyttää vanhempaa turvapesänä, esim. hakee läheisyyttä stressiä kohtuullisesti kohotettaessa läpi kahdeksan tilanteen. Kultainen standardi, johon kaikkia uusia menetelmiä on validoitu. Edellyttää peiliseinälaboratoriota ja kolmea henkilöä. Reliabiliteetin saavuttaminen vaatii koulutusta ja koodaus vie aikaa. Sokkoluokittelu, joka tulkitaan kliinisesti muun tiedon yhteydessä. Airi Hautamäki 01.01.2006 9 Vanhempi: Turvapesä ja turvasatama B: Turvallisesti kiintyneet käyttävät vanhempaa turvapesänään ja ilmaisevat läheisyyden ja lohdun tarvetta stressin noustessa ja rauhoittuvat lohtua saadessaan. Ovat oppineet että vanhempi on sensitiivinen heidän tunneilmaisuilleen. A: Välttämishakuiset lapset eivät käytä vanhempaa turvapesänään. He eivät ilmaise läheisyyden tai lohdun tarvettaan, koska vanhempi johdonmukaisesti ei ole näihin vastannut. C: Lapsella ei ole oppinut ennustamaan epäjohdonmukaisesti reagoivien vanhempien käyttäytymistä, miksi lapsi reagoi vahvasti, tunteitaan eskaloiden ja on vaikea rauhoittaa. Airi Hautamäki 10 5

Preschool Assessment of Attachment, PAA SSP:n esikouluikäisille tarkoitettu muunnelma: Goal-corrected partnership, coercion, or distancing? Airi Hautamäki 11 B3 Cognition (Type A) Comfortable B1-2 B4-5 Reserved Reactive A1-2 C1-2 Affect (Type C) Socially Facile/ Inhibited Threatening/Di sarming A3-4 Compulsively Caregiving/ Compliant A/C C3-4 Aggressive/ Feigned Helpless False affect (Type A) False cognition (Type C) 12 6

PAA erottelee kiintymyssuhdekäyttäytymisen korkean ja alhaisen riskin ympäristöissä Kokeeko lapsi vanhemman uhkana tai turvana, tai sekä uhkana että turvana? Mitä kiintymyssuhdestrategiaa lapsi käyttää suojatakseen itseään ja suhdettaan kiintymyshahmoonsa? Hienosäädetty erottelemaan kiintymyssuhdekäyttäytymistä korkean riskin perheympäristöissä. Riskin kohotessa, turvalliseksi luokiteltujen kiintyneiden lasten määrä vähenee. PAA erottelee hyvin kaltoin kohdeltuja ja psyykkisiä ongelmia potevia 2-5- vuotiaita lapsia keskivertolapsista (Crittenden et al., 2007; Fagot & Pears, 1996; Hautamäki, 2008; Hautamäki et al., 2010a,b; Moilanen et al., 2000; Spieker & Crittenden, 2010). Edellyttää peilihuonelaboratorion ja kolme henkilöä. Sokkoluokittelu ja kliininen tulkinta, joka pohjaa myös muihin perhettä koskeviin mittauksiin ja perheen ja lapsen historiaan. Airi Hautamäki, 2013 13 Vastakkaiset A- ja C- kiintymyssuhdestrategiat Type A luottaa kognitioon; Jos-niin (if-then) seuraannot. Riittävän läheisyyden voi taata tekemällä oikein vanhemman näkökulmasta katsoen. On riski tehdä mitä haluaa tai osoittaa kielteisiä tunteita. Type C luottaa vahvaan tunneilmaisuun ja tunteiden intensiteettiin, koersiivinen strategia: Toimii tunteen pohjalla, vaikkakin se olisi ristiriidassa muiden kanssa: Sinun pitää koko ajan pysyä toisen mielessä ja pakottaa heitä kiinnittämään huomiota itseesi. Tämä onnistuu parhaiten vaihtelemalla vahvojen tunnetilojen välillä ja vaatimalla oman perspektiivin mukaista ratkaisua heti, neuvotteluitta tai kompromissitta. Airi Hautamäki, 2012i 01.01.2006 14 7

The C-split between desire for comfort & fear vs anger: Ain t I cute? Ain t I tough? Crittenden, 2008 15 The Infant and Toddler CARE- Index: Kasvattajan sensitiivisyys: -Käyttäytymisen funktio vuorovaikutusvirrassa. - Merkityksen dyadinen tulkinta. - Ilmenemismuoto voi erota olemuksesta. Airi Hautamäki 2013 16 8

The Infant and Toddler CARE-Index: Kasvattajan sensitiivisyys 3-5 min. videofilmaus vanhempi-lapsi vuorovaikutuksesta leikkitilanteesta. Ei mittaa kiintymyssuhdetta, koska stressiä ei kohoteta. Syntymästä 3 vuoden ikään. Voi tapahtua missä kontekstissa hyvänsä. Koulutetut sokkokoodajat. Koodaus edellyttää 10-15 min. Vuorovaikutusta koskeva seulontaväline, joka osoittaa sensitivisyyden yleistasoa SEKÄ vaikeuksien luonnetta. Yhdistettävä muuhun perhettä ja lasta koskevaan tietoon. Validoitu väline; erottelee hyvin lapsen kehitystä edistävän, sensitiivisen vs kehitystä vaarantavan, ei-responsiivisen ja kontrolloivan vuorovaikutuksen (Hautamäki, 2010a,b). Käytetty paljon perheinterventioissa. Airi Hautamäki, 2012 2012 17 Sensitiivisyys vs kontrolli ja eiresponsiivisuus Aikuisen 1. Sensitiivisyys 2. Kontrolli 3. Ei-responsiivisuus Lapsi 1.Kooperoiva 2.Kompulsivinen 3.Vastustava 4.Passiivinen Airi Hautamöki, 2012 2012 18 9

The DMM Adult Attachment Interview (Crittenden & Landini, 2011) Airi Hautamäki 2013 19 The DMM Adult Attachment Interview Puolistrukturoitu haastattelu Ennalta muotoillut seurantakysymykset Kiintymyssuhteeseen liittyvän stressin kohottaminen. Kysymykset kattavat kuusi muistijärjestelmää: Proseduraalinen, kuvallinen, episodinen, semanttinen, konnotatiivinen & reflektiivinen integraatio. Litteroidun (Hesse, 2008) transkriptin diskurssianalyysi: Miten koherentin kertomuksen henkilö rakentaa lapsuuden kiintymyssuhteistaan ja näiden vaikutuksista nykyisiin kiintymyssuhteisiinsa, käyttäen informaatiota eri muistijärjestelmästä (Crittenden & Landini, 2011)? Crittenden, 2011/Airi Hautamäki 2012 20 10

Grice s (1989) maxims: The coherence of the transcript Quality: Be truthful, and have evidence, i.e., substantiating episodes for what you say. Quantity: Be succinct, and yet complete. Relevance-Relation: Be relevant to the topic at hand. Manner: Be clearly and orderly in your discourse, i.e., order in terms of time (if-then, when-then), space (where), person (who) and logic (particularly in regard to causal statements: so, because, etc.). Airi Hautamäki 2012 21 DMM Adult Attachment Interview: Pattern recognition Validointi käynnissä (Farnfield, Hautamäki, Norbech, & Sahhar, 2010; Hautamäki et al., 2010a,b; Shah et al., 2010; Strathearn et al., 2009). Äidin omat kiintymyskokemukset vaikuttavat aivojen organisoitumiseen ja miten äiti havainnoi ja reagoi vauvaansa. Strathearn, Fonagy, Amico,& Montague (2009): B-äidit osoittivat suurempaa aivojen palkitsemiskeskusten aktivaatiota (fmri) katsoessaan SEKÄ vauvojensa onnellisia ETTÄ itkeviä kuvia kuin A- äidit. A-äidit kokivat itkevän vauvansa vähemmän palkitsevina (fmri); muunlaiset, mm. kognitiiviseen arviointiin liittyvät aivoalueet aktivoituvat. Käyttäytymistasolla tämä ilmenee ei-sensitiivisenä käyttäytymisen (ei-responsiivisuus tai näennäispositiivinen tunneilmaisu, kun lapsi ilmaisee kielteistä tunnetta). Airi Hautamäki 2012 22 11

Tavoitteena vaarantuneiden kiintymyssuhteiden erottelu ja erittely interventiota varten Main and Solomon (1990) Disorganized (D) lapsuudessa ja unresolved ja cannot classify aikuisuudessa (Hesse, 2008) luokittelun sijaan on kehitetty A/C-luokka (Radke-Yarrow et al., 1985) ja äärimmäisemmät kompulsiiviset (Type A3-8) tai obsessiiviset strategiat (Type C3-8) (Crittenden & DiLalla, 1988; Crittenden, Landini & Claussen, 2001; Crittenden, 2008; disorganisaatiokäsitteen arvostelusta, kts. Rutter et al., 2009; Thompson & Raikes, 2003). Käsittelemättömät traumat ja menetykset voivat aktivoituessaan hetkeksi vaikuttaa kiintymyssuhdestrategian toimivuuteen vuorovaikutuksessa. Muuntajat (modifiers), esimerkiksi depressio, reorganisaatio, kielletyn tunteen intruusio, voivat tehdä kiintymyskäyttäytymisen epästrategiseksi (Crittenden & Landini, 2011). Airi Hautamäki 2012 23 Farnfield, Hautamäki, Norbech & Sahhar, 2010, Jaetaan tässä tilaisuudessa. www.pat.crittenden.com: Family Relations Institute www.iasa-dmm.org Family Court Protocol www.tavistockandportman.ac.uk/knowledge 1.10.2013: Avoin 70-vuotisjuhlaseminaari: DMM assessments Theory and practice. Swedish School of Social Science, University of Helsinki Airi Hautamäki 20136 24 12

Lähdeluettelo Ainsworth, M.D.S., Blehar, M.C., Waters, E., & Wall, S. (1978). Patterns of attachment: A psychological study of the strange situation. Hillsdale, NJ: Lawrence Erlbaum. Bowlby, J. (1980). Attachment, separation and loss. Vol. 3: Loss, sadness and depression. New York: Basic Books. Bronfenbrenner, U. (1979). The ecology of human development. Experiments by nature and design. Cambridge, Massachusetts and London: Harvard University Press. Crittenden, P.M. (1985). Maltreated infants: Vulnerability and resilience. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 26,85 96. Crittenden, P.M. (1992a). Treatment of anxious attachment in infancy and early childhood. Development and Psychopathology, 4, 575 602. Crittenden, P.M. (1992b). Quality of attachment in the preschool years. Development and Psychopathology, 4, 209 241. Crittenden, P.M. (1994). Peering into the black box: An exploratory treatise on the development of self in young children. (s. 79 148). In D. Cicchetti & S.L. Toth (Eds.), Disorders and dysfunctions of the self. Rochester Symposium of Developmental Psychopathology. Vol. 5. Rochester: University of Rochester Press. Crittenden, P.M. (1999). Danger and development: The organization of selfprotective strategies. (s. 145 171). In J.I. Vondra & D. Barnett (Eds.), Atypical attachment in infancy and early childhood among children at developmental risk. Monographs of the Society for Research in Child Development. Oxford: Blackwell Publishers. Airi Hautamäki 2013 25 Lähdeluettelo (jatkuu) Crittenden, P.M. (2006). A Dynamic-Maturational Model of attachment. Australian and New Zealand Journal of Family Therapy, 27(2), 105 115. Crittenden, P.M. (2008). Raising parents. Attachment, parenting and child safety. Cullompton, Devon: Willan Publishing. Crittenden, P.M. & Ainsworth, M.D.S. (1989). Child maltreatment and attachment theory. (pp. 432-463). In D. Cicchetti & V. Carlson (Eds.), Handbook of child maltreatment: Clinical and theoretical perspectives. Boston: Cambridge University Press. Crittenden, P.M. & Claussen, A.H. (2000). (Eds.). The organization of attachment relationships. Maturation, culture and context. Cambridge. New York: Cambridge University Press. Crittenden, P.M., Claussen, A.H., & Kozlowska, K. (2007). Choosing a valid assessment of attachment for clinical use: A comparative study. Australian and New Zealand Journal of Family Therapy, 28(2), 78 87. Crittenden, P.M. & DiLalla, D.L.. (1985). Compulsive compliance: The development of an inhibitory coping strategy in infancy. Journal of Abnormal Child Psychology, 16, 585-599. Crittenden, P.M., Landini, A., & Claussen, A.H. (2001). A Dynamic-Maturational approach to treatment of maltreated children. In J.N. Hughes, A.M. La Creca, & J.C. Conoley (Eds.), Handbook of psychological services for children and adolescents. Oxford, New York: Oxford University Press. Airi Hautamäki 2013 26 13

Lähdeluettelo (jatkuu) Fagot, B.I. & Pears, K. (1996). Changes in attachment during the third year: Consequences and predictions. Development and Psychopathology, 8, 325-344. Farnfield, S., Hautamäki, A., Norbech, P., & Sahhar, N. (2010). DMM assessments of attachment and adaptation: Procedures, validity, and utility. Clinical Child Psychology and Psychiatry, 15(3), 313-298. Grice, P. (1989). Studies in the way of words. Cambridge, MA: Harvard University Press. Hautamäki, A. (2010a). Attachment and parental sensitivity in a low-risk Finnish sample The avoidant and unresponsive Finns? In P. Aunio, M. Jahnukainen, M. Kalland, & J. Silvonen (Eds.), Piaget is dead, Vygotsky is still alive, or? A Book in Honour of Professors Airi and Jarkko Hautamäki. FERA, Finnish Educational Research Association: Research in Educational Sciences. Hautamäki, A. (2010b). Silencing the Self across generations and gender in Finland. (s. 175-201). In D.C. Jack & A. Ali (Eds.), Silencing the Self across cultures. Depression and gender in the social world. Oxford: Oxford University Press. Hautamäki, A. (2011). Lapsen kiintymyssuhteet ja niiden vaarantuminen (s. 29-69). In J. Sinkkonen & M. Kalland (Eds.), Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Helsinki: WSOYpro. Hautamäki, A., Hautamäki, L., Neuvonen, L., & Maliniemi-Piispanen, S. (2008). Kiintymyssuhteen välittyminen kolmessa sukupolvessa: Äidinäitien paluu? Psykologia, 43(6), 421-442. Airi Hautamäki 2013 27 Lähdeluettelo (jatkuu) Hautamäki, A., Hautamäki, L., Neuvonen, L., & Maliniemi-Piispanen, S. (2010a). Transmission of attachment across three generations. European Journal of Developmental Psychology, 7(5), 618-634. Hautamäki, A., Hautamäki, L., Neuvonen, L., & Maliniemi-Piispanen, S. (2010b). Transmission of attachment across three generations: Continuity and reversal. Clinical Child Psychology and Psychiatry, 15(3), 347-354. Hesse, E. (2008). The Adult Attachment Interview: Protocol, method of analysis, and empirical studies. In J. Cassidy & P.R. Shaver (Eds.), Handbook of Attachment: Theory, research and clinical applications. New York: Guilford. Ledoux, J. (1996). The emotional brain: The mysterious underpinnings of emotional life. New York: Simon & Schuster. Main, M. & Solomon, J. (1990). Procedures for identifying infants as disorganized/disoriented during the Ainsworth Strange Situation. (s. 121 160). In M. Greenberg, D. Cicchetti & E.M. Cummings (Eds.), Attachment during the preschool years: Theory, research, and intervention. Chicago: University of Chicago Press. Moilanen, I., Kunelius, A., Tirkkonen, T., & Crittenden, P.M. (2000). Attachment in Finnish twins. (s. 125 140). In P.M. Crittenden & A.H. Claussen (Eds.), The organization of attachment relationships. Maturation, culture and context. Cambridge: Cambridge University Press. Radke-Yarrow, M., Cummings, E.M., Kuczynski, L., & Chapman, M. (1985). Patterns of attachment in two- and three-year olds in normal families and families with parental depression. Child Development, 56, 884-893.. Airi Hautamäki 28 14

Lähdeluettelo (jatkuu) Rutter, M., Kreppner, J., & Sonuga-Barke, E. (2009). Emanuel Miller Lecture: Attachment insecurity, disinhibited attachment, and attachment disorders; Where do research findings leave the concepts? Journal of Child Psychology and Psychiatry, 50, 529-543. Spieker, S. & Crittenden, P.M. (2010). Comparing two attachment classification systems applied to preschool strange situations, Clinical Child Psychiatry and Psychology, 15(1), 97-120. Shah, P.E., Fonagy, P. & Strathearn, L. (2010). Is attachment transmitted across generations? The plot thickens. Clinical Child Psychology and Psychiatry, 15(3), 329-345. Strathearn, L., Fonagy, P., Amico, J.A. & Montague, P.R. (2009). Adult attachment predicts mother s brain and oxytocin response to infant cues. Neuropsychopharmacology, 34, 2655-2666. Thompson, R.A. & Raikes, H.A. (2003). Toward the next-quarter century: Conceptual and methodological challenges for attachment theory. Development and Psychopathology, 15, 691-718. Airi Hautamäki 2013 29 15