Terveys ja työ kättä lyö jos ei lyö, loppuu työ

Terveys ja työ kättä lyö jos ei lyö, loppuu työ Kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073) Loppuraportti

Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimiala Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke PL 400 87070 KAINUU Puh. 08 615 541 Fax. 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi www.kainuu.fi Toimittaneet: Sirpa Happo Virve Happo Annu Heikkinen Matti Heikkinen Tuija Holopainen Tuija Hyttinen Mirva Karjalainen Hannele Karppinen Anne Kemppainen Helena Kortelainen Mirka Kovalainen Kirsti Oikarinen Marjut Ristolainen Raija Tahvanainen Kannen kuvat: Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke ISSN 1795-5661 Julkaisusarja: D:50 Kajaani 2012

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) -hanke (S10073) Loppuraportti

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 7 2 HANKKEEN KUVAUS... 9 2.1 HANKETIEDOT... 9 2.2 HANKEHENKILÖSTÖN TEHTÄVÄNKUVAT... 10 2.3 TAUSTA... 12 2.4 TAVOITTEET, KOHDE- JA SIDOSRYHMÄT... 15 2.5 OHJAUSRYHMÄ JA SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN KEHITTÄMISOHJELMA. 19 3 HANKKEEN TOIMINNOT... 20 4 TYÖNHAKIJOIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN... 21 4.1 KAINUU TYÖLLISYYDEN JA TERVEYDEN NÄKÖKULMISTA... 22 4.2 HANKKEESEEN OSALLISTUNEET... 25 4.3 TERVEYSTARKASTUS JA -NEUVONTA... 26 4.3.1 Työttömän työnhakijan terveystarkastus... 26 4.3.2 Terveystietokansio... 34 4.3.3 Lääkäripalvelut... 35 4.3.4 Asiakasmaksut ja maksukatto... 36 4.4 LIIKUNTA JA FYYSISEN KUNNON ARVIOINTI... 38 4.4.1 Fyysisen kunnon arviointi... 38 4.4.2 Työnhakijoiden liikuntaryhmät ja virtuaalinen liikuntaryhmä... 44 4.5 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖ... 46 4.5.1 Sairaanhoitajan asiakasvastaanotto... 47 4.5.2 Hyvinvointitreenit... 48 4.5.3 Depressiokoulu... 49 4.5.4 Hyvinvointia arjesta -ryhmä... 51 4.6 KUNTOUTUS- JA ELÄKEOHJAUS... 53 5 UUSIA KÄYTÄNTÖJÄ JA KOKEILUJA... 57 5.1 TIETOA JA KOULUTUSTA... 57 5.1.1 Tiedottaminen, verkostoituminen ja yhteistyö... 57 5.1.2 Kouluttaminen, tapahtumat ja seminaarit... 59 5.1.3 Julkaisut ja esitteet... 61 5.1.4 Oman osaamisen kehittäminen... 63 5.2 KAMPANJAT JA MUUT KOKEILUT... 63 5.2.1 Liikuntavälineitä lainaan, syke nousuun... 63 5.2.2 Näe Kainuu uusin silmin optikkoliikkeiden talkoot... 64 5.2.3 Työtön vai sairas -tietoisku... 65 5.2.4 Savuttomuutta edistämällä terveempi Kainuu... 66 5.2.5 Kokemusasiantuntijuus käyttöön... 67 6 LOPUKSI JA ALUKSI... 68 7 POHDINTA... 72 5

LÄHTEET... 76 LIITTEET.81 6

1 JOHDANTO Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) -hankkeeseen osallistui vuosien 2008 2012 aikana lähes 3000 kainuulaista. Se on lähes kolmetuhatta kohtaamista. Olemme kuulleet paljon erilaisia tarinoita, kokemuksia ja näkemyksiä. Hankkeeseen on osallistunut isiä, äitejä, tyttäriä, poikia, isovanhempia. Joukkoon on mahtunut huolia ja murheita sekä toivoa ja iloa. Jokaisen hankkeeseen osallistuneen numeron ja tilaston takana on tunteva, kokeva ja ajatteleva kainuulainen. Heistä kaikilla on ollut kiinnostusta saada lisää tietoa terveydestään ja työkyvystään. Kainuulaisille työhakijoille on tarjottu terveystarkastuksia, fyysisen kunnon kartoituksia, liikuntaryhmiä ja erilaisia toiminnallisia ryhmiä. Kyselyjen, keskustelujen ja palautteiden perusteella olemme onnistuneet tarjoamaan osallistujille kattavasti tietoa heidän terveydestään. Palaute terveydenhuollon toimijoilta ja muilta sidosryhmiltä on ollut kiittävää. Tämä julkaisu kokoaa yhteen vuosien 2008 2012 toimintaa KaiTo-hankkeessa. Samalla se on katsaus kehittämistyöhön, jonka konkreettinen tavoite on edistää kainuulaisten terveyttä ja työllistymistä. Julkaisun nimeksi valittiin hankkeen toimintaa kuvaava sanonta: Terveys ja työ kättä lyö jos ei lyö, loppuu työ. Kainuun alueen näkökulmasta sanonta on erityisen merkityksellinen, sillä työvoiman tarjonta vähenee Kainuussa. 1 Osaavan työvoiman saatavuus on talouskasvun ja yritystoiminnan keskeinen edellytys. Vaarana on, että työvoiman niukkuudesta muodostuu rajoite työllisyyden kasvulle (Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009, 48 49). Osaaminen ja työhön liittyvät kannustimet menettävät kuitenkin merkityksensä, mikäli työntekijä on liian sairas työskentelemään. 1 Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessa Kainuussa arvioidaan rekrytointiongelmien erityisesti lisääntyvän seuraavan 12 kuukauden aikana (Alatalo & Tuomaala 2012, 17). 7

Toivomme tästä julkaisusta olevan hyötyä kaikille työllisyyden edistämisestä sekä terveyserojen kaventamisesta kiinnostuneille. Meille hanketyöntekijöille menneet vuodet ovat olleet antoisia ja olemme oppineet paljon. Tämän julkaisun keskeinen tavoite on kuvata ja kertoa kokemuksistamme. 8

2 HANKKEEN KUVAUS 2.1 HANKETIEDOT KaiTo-hankkeen tavoitteena oli työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueella (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi). Kokonaistavoitteena oli kehittää ja juurruttaa Kainuun maakunta -kuntayhtymän palvelurakenteeseen toimintamalli, joka tuottaa työttömien työnhakijoiden työllisyysprosessiin tietoa asiakkaiden terveydestä ja työkyvystä sekä ohjaa heitä tarvittavien palvelujen piiriin. Hankkeessa kehitettiin uusia palvelumuotoja sekä edistettiin ja juurrutettiin verkostomaista yhteistyötä levittämällä ja hyödyntämällä hyviä käytäntöjä. Hankkeen keskeisenä ajatuksena on ollut avartaa terveyden ja työkyvyn merkitystä työllistymisprosesseissa sekä lisätä tietoutta syrjäytymisen ja työttömyyden terveydellisistä vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien, erityisen vaikeasti työllistettävien, työllistymistä ja parantamalla heidän elämänlaatuaan. Hankkeessa kiinnitettiin heti alusta lähtien erityistä huomiota hankkeen toiminnan pysyvyyteen, juurruttamiseen ja jatkuvuuteen. Hankkeen toimintaa ja vaikutuksia on arvioitu sekä asiakkaiden että ohjausryhmän toimesta. 9

Hankkeen keskeiset tiedot on koottu oheiseen taulukkoon. Taulukko 1. Hanketiedot Projektikoodi S10073 Toteutusaika 1.3.2008 31.12.2010 1.1.2011 31.12.2012 (optio-aika) Budjetti 1 814 976 Rahoitus Kainuun ELY-keskus (87,5 %) ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä (12,5 %) Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma / Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Toiminta-alue Kainuu, pois lukien Vaala Internet-sivut http://maakunta.kainuu.fi/kaito_hanke 2.2 HANKEHENKILÖSTÖN TEHTÄVÄNKUVAT Hankkeessa työskenteli vuosina 2008 2012 ohjaavia terveydenhoitajia, jotka tekivät terveystarkastuksia koko Kainuun alueella (pl. Vaalan kunta). Vuosina 2008 2009 hankkeessa työskenteli kolme ohjaavaa terveydenhoitajaa ja vuoden 2009 syksystä alkaen vuoden 2010 loppuun neljä ohjaavaa terveydenhoitajaa. Vuosien 2011 2012 aikana hankkeessa työskenteli seuduittain (Ylä-, Länsija Itä-Kainuu) kolme ohjaavaa terveydenhoitajaa. Syksyllä 2012 kaksi ohjaavaa terveydenhoitajaa vastasi koko Kainuun terveystarkastuksista. Lisäksi hankkeessa työskenteli terveyskunnon koordinaattori, kuntoutusohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, projektipäällikkö ja projektisihteeri. Koska hankkeen toimenpiteet toteutettiin osana Kainuun maakunta - kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuoltoa, asiakasprosessiin liittyvät tiedot olivat hyödynnettävissä potilastietojärjestelmien avulla osana asiakkaan koko- 10

naisvaltaista prosessia. 2 Hankehenkilöstön konkreettisia työmenetelmiä olivat tarkastukset, tutkimukset, arvioinnit, tietojen kerääminen, ohjaava liikunta ja palveluohjaus. Hankehenkilöstön tehtävänkuvat: ohjaavat terveydenhoitajat: kohderyhmän terveystarkastukset ja ohjaamiset lääkärin tutkimuksiin, yksilöllinen tuki, jatko- ja palveluohjaus, tutkimustiedon tuottaminen omalta erikoisalaltaan, terveyskasvatus, uusien työ- ja palvelumenetelmien kehittäminen, moniammatilliseen työskentelyyn osallistuminen. psykiatrinen sairaanhoitaja asiakastyö, päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen (yhteistyö muiden päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeiden kanssa), moniammatillinen yhteistyö, palveluohjaus ja asiakkaiden motivointi, asiakkaiden päihde- ja mielenterveystyön koordinointi terveyskunnon koordinaattori: kohderyhmän fyysisen toimintakyvyn ja terveyden arviointi, tulosten koordinointi ja raportointi potilastietojärjestelmiin, henkilökohtaiset liikuntasuositukset kohderyhmäläisille, liikuntaryhmien toiminnan koordinointi ja suunnittelu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, jatko- ja palveluohjaus, moniammatilliseen työskentelyyn osallistuminen, fyysisen toimintakyvyn ja kuntotestaustoimintojen kehittäminen. kuntoutusohjaaja: ammatillisen kuntoutuksen ja palveluohjauksen kehittäminen osana Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuoltoa, erityisesti työttömän työnhakijan näkökulmasta ja työttömyyden viitekehyksestä. Asiakastyö ja asiakkaiden palveluohjaus jatkotoimiin (esim. kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien hyödyntäminen), verkostotyö sekä moniammatillisten työryhmien työskentelyyn osallistuminen. projektipäällikkö: hallinnollinen vastuu hankkeen etenemisestä, kehittämisestä, seurannasta, sisäisestä arvioinnista, rahoituksesta ja raportoinnista. Tiedottaminen ja kilpailutus yhdessä projektisihteerin kanssa. Asiantuntijuus, osallistuminen ja vaikuttaminen (esim. ohjausryhmätyöskentely ja hankevalmistelu yhteistyökumppaneiden kanssa). 2 Esimerkiksi vastuu työttömän työnhakijan terveyden ja toimintakyvyn arvioinnista kuuluu terveyskeskukselle. Terveyskeskuslääkäri voi toimintakykyä arvioidessaan näin ollen hyödyntää koko hankehenkilöstön keräämää ja potilastietojärjestelmiin kirjaamaa tietoa (esim. kuntotestien tulokset, sairaan-/terveydenhoitajien yhteenvedot, kuntoutusohjaajan näkemys). Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että hanketyöntekijä kirjaa tiedot potilastietojärjestelmään. 11

projektisihteeri: talousseuranta, hallinnollisia avustavia tehtäviä, osa tiedottamisesta, maksatushakemuksen laadinta, lähetteiden käsittely. kaikki yhdessä: innovointi ja kehittämistyö, työmenetelmien ja arviointitiedon tuottaminen työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstön sekä sosiaalihuollon kanssa, yhteistyö julkisen palvelujärjestelmän sekä muiden toimijoiden kanssa. Toiminnan juurruttamiseen liittyvät työtehtävät (esim. koulutusten ja seminaarien suunnittelu ja toteuttaminen Kainuun alueella). 2.3 TAUSTA Kainuu on synkkää aluetta hyvinvointia kuvaavien indikaattorien näkökulmasta. Esimerkiksi Kainuussa syntyneen lapsen elinajanodote on valtakunnan matalin (THL 2012a) ja kainuulainen väestö on suhteellisesti sairainta (KELA 2012). Lisäksi invalidivähennykseen 3 oikeutettujen henkilöiden suhteellinen osuus on Kainuussa valtakunnan korkein (16,3 %) (Savtschenko, Suikkanen & Linnakangas 2010, 74). Työllisyyden näkökulmasta Kainuun alue on niin ikään haasteellista aluetta. Kainuun kuntien työttömyysaste on pitkään ollut Suomen korkeimpia ja alueen työllisyysaste vastaavasti alhaisimpia. Sosioekonomiset terveyserot ovat pääosin muuta maata jyrkempiä (Kaikkonen, Kostiainen, Linnanmäki, Martelin, Prättälä, Koskinen 2008, 21). Työttömyyden on todistettu heikentävän yksilöiden terveyttä sekä vaikuttavan haitallisesti hyvinvointiin. Heikomman terveydentilan omaavilla on lisäksi suurempi todennäköisyys joutua työttömäksi (Heponiemi, Wahlström, Elovainio, Sinervo, Aalto, Keskimäki 2008, 32). Näin ollen Kainuussa tarvitaan keinoja edistää terveyttä, työkykyä ja työllisyyttä. Työttömille työnhakijoille kohdennetut toimenpiteet ja terveyden edistämisen keinot ovat esimerkkejä konkreettisista toimista, jotka edistävät Kainuun työllisyyttä ja hyvinvointia. 3 Invalidivähennystä on käytetty vammaisuuden ja pitkäaikaissairastavuuden indikaattorina. Indikaattori perustuu verohallinnon rekisteriin, joka sisältää sellaiset henkilöt jotka saavat vähennyksiä verotukseensa sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan perusteella. 12

Eri puolella Suomea ja paikallisesti Kainuussa on ollut käynnissä erilaisia toimintoja terveyserojen kaventamiseksi, joista esimerkkinä voidaan pitää erillistä toimintaohjelmaa (STM 2008). Konkreettisena esimerkkinä terveyserojen kaventamiseen suunnatusta toiminnasta voidaan mainita pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset, joihin valtio on kohdentanut valtionosuusmäärärahaa (STM 2009a) ja joka mainitaan muun muassa valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (STM 2009b). KaiTo-hankkeen taustaan ja toiminnan kehittämiseen on vaikuttanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoima PTT -hanke (pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke). Valtakunnallista hankekokonaisuutta toteutettiin eri vaiheissa 24 paikka- ja seutukunnalla vuosina 2007 2010. Osahankkeissa kehitettiin paikallisista olosuhteista ja toimijoista lähteviä toimintakäytäntöjä vaikeasti työllistyvien työttömien terveyspalvelujen järjestämiseksi osana työllistämis- ja aktivointipalveluja. (Saikku&Sinervo 2009, 6.) KaiTo-hanke kuului PTT:n kehittäjäkumppaneihin (esimerkiksi KaiTo:n toteuttama asiakaskysely muodosti vertailukohdan valtakunnallisen hankkeen arvioinnille). Kaito-hanke teki myös muuta kehittämisyhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa, esimerkiksi terveyseroihin liittyen. Väestöryhmien väliset terveyserot ja niiden kasvu sekä ennen kaikkea terveyden sekä työkyvyn heikkeneminen pitkäaikaistyöttömien ryhmässä käynnistivät vuonna 2006 Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallinnoiman (15 %) ja ESRrahoitteisen (85 %) Kainuulainen työkunto -projektin (1.6.2006 29.2.2008), jossa kehitettiin uusia asiakaslähtöisiä, tavanomaisia palveluita tehokkaampia ja moniammatilliseen työskentelyyn perustuvia toimintamalleja. Hankkeessa tutkittiin ja koottiin kattavasti tietoa kainuulaisten pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien terveydestä sekä toiminta- ja työkyvystä. Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja, joiden avulla kainuulaisia työttömiä tuettiin terveyden ja toimintakyvyn kohentamisessa ja motivoitiin heitä oman fyysisen kuntonsa kohottamiseen ja autettiin heitä löytämään erilaisia arkiliikunnan muotoja. (4) 4 Lue lisää Kainuulainen työkunto hankkeen loppuraportista, Hyttinen ym. 2008. 13

Työkunto -projektin toiminnan aikana tarve työttömien työkunnon ja terveyskunnon selvittämisestä sekä moniammatillisesta yhteistyöstä nousi vahvasti esille. Projektissa tutkittua ja luotua toimintaa sekä hyviksi havaittuja käytäntöjä jatkettiin KaiTo-hankkeessa. Työkunto -projektin asiakasprosessi oli kuvattu Kainuun maakunta -kuntayhtymässä käytössä olevalla QPR-mallinnusohjelmalla. Kaaviota hyödynnettiin KaiTo-hankkeen suunnittelussa ja toiminnan toteuttamisessa. Kainuun kannalta tehokkain keino koko kainuulaisen väestön terveyden edistämiseen on palveluiden ja toiminnan suuntaaminen heikommassa asemassa oleville. Niiden ihmisten auttamisella, joilla ongelmat kasautuvat, on suurin vaikutus koko väestön terveyteen. (Kaikkonen ym. 2008, 274) Terveyserojen kaventaminen on otettu sosiaali- ja terveyspalveluissa keskeiseksi tavoitteeksi (Kainuun maakunta kuntayhtymä 2009, 58). Lisäksi terveyserojen kaventamista on väitetty tehokkaimmaksi keinoksi edistää koko väestön terveyttä (Myhrman, Alila&Siljander 2009, 64). Kainuulainen työkunto -projekti, loppuraportti. 14

2.4 TAVOITTEET, KOHDE- JA SIDOSRYHMÄT KaiTo-hankkeessa pyrittiin vastaamaan edellä esitettyihin haasteisiin yksittäisen kehittämishankkeen keinoin. Hankkeen lähtökohtaisena tavoitteena oli tuottaa ja juurruttaa Kainuulainen työkunto -projektin kokemusten ja tulosten pohjalta toimintamalli, jolla voidaan tarttua työttömien työllistymistä heikentäviin terveydellisiin ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hankkeen osatavoitteiksi asetettiin seuraavat asiat: mahdollisuus terveystarkastukseen kaikille työttömille työnhakijoille uusien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen koulutusmateriaalin tuottaminen ja henkilöstön koulutus tietopakettien kokoaminen uudet liikunta- ja terveyskasvatusmenetelmät. Edellä mainittujen osatavoitteiden lisäksi hankkeen tavoitteena vuosien 2011 2012 aikana oli työttömän työnhakijan kuntoutus- ja eläkeprosesseihin liittyvän palveluohjauksen kehittäminen. Hankkeen määrälliseksi tavoitteeksi asetettiin 2780 henkilön osallistuminen hankkeeseen. Osallistuneiksi henkilöiksi on laskettu ne henkilöt, jotka ovat aloittaneet jossain hankkeen tarjoamassa palvelussa tai toiminnossa. Hankkeen asiakastyö päättyi 31.10.2012, johon mennessä hankkeeseen oli osallistunut yhteensä 2705 henkilöä. Suurin osa aloittaneista oli työttömiä työnhakijoita, jotka osallistuivat hankkeen tarjoamiin toimintoihin. TE-toimistosta, Työvoiman palvelukeskukselta ja Kainuun eri terveysasemilta osallistui 98 henkilöä hankkeen järjestämiin toimijoihin kohdennettuihin pitkäkestoisiin koulutuksiin. 15

Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää erityisesti työttömille työnhakijoille kohdennettuja terveyspalveluita Kainuun maakunta -kuntayhtymässä. Hankkeessa kehitetyt erilaiset liikunta- ja terveyskasvatusmenetelmät sekä tietopaketit esitellään tarkemmin myöhemmissä alaluvuissa. Hankkeen keskeiset kehitystavoitteet olivat rakenteellisen työttömyyden väheneminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen. Hankkeen tavoitteita kuvataan välittömien tavoitteiden, kehitystavoitteiden ja tuotosten näkökulmasta (ks. kuvio 1). Tuotokset (osatavoitteet) Välitön tavoite Kehitystavoite Vaikutus Panokset Organisaatio Nykytilanne Aikataulu Kuvio 1. Hankkeen tuotokset ja tavoitteet (mukailtu Silfverberg 2000) Hankkeen kohderyhmiä olivat kainuulaiset pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät sekä heihin rinnastettavat työttömät sekä työttömät, joilla on riski työttömyyden pitkittymiseen. Lisäksi kohderyhmään kuuluivat työ- ja elinkeinotoimistojen, työ- 16

voiman palvelukeskuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta. Sidosryhmien näkökulmasta hankkeen tavoitteet ja toiminta voivat vaikuttaa moniin eri asioihin. Ennen kaikkea hankkeessa oli kysymys kunnallisten peruspalvelujen yhteydestä paikalliseen elinkeinopolitiikkaan (ks. kuvio 2). Kun terveyspalveluja kehitetään erityisesti työllistymisen näkökulmasta, keskeisenä tavoitteena on edistää kuntalaisten osallisuutta. Työnhakijoiden terveyteen liittyvä tieto voi esimerkiksi vaikuttaa hänelle tarjottaviin työllisyyspalveluihin (työkokeilu, kuntouttava työtoiminta) ja työllistymiseen 5. Kunnan elinkeinopolitiikan näkökulmasta palvelu turvaa työvoiman saatavuutta alueen yrityksille. PERUSPALVELUT Kunnan elinkeinopolitiikkaa TURVAAVAT yritysten ja eri organisaatioiden työvoiman saannin keinen tulevaisuusvision muodostaja Strategisesti merkittävä ja kes- ja toteuttaja Synnyttävät työpaikkoja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoihin TYÖLLISTÄVÄT MAHDOLLISTAVAT KEHITTÄVÄT Työllistyminen pitää kiinni palkkatyön maailmassa LIITTÄVÄT yhteiskuntaan turvaamalla arjen sujuvuuden Kanavoivat kansalaisten kokemukset suunnitteluun ja päätöksentekoon PERUSPALVELUT Kansalaisten osallisuutta Kuvio 2. Elinkeinopolitiikan ja kansalaisten vuorovaikutus peruspalveluiden kautta (mukailtu Jokiranta 2006, Kananojan ym. 2008,145 mukaan) 5 Terveyspalvelun merkityksestä työllistymisen kannalta katso Saikku (2009). 17

Hanke järjesti vuosina 2008 2012 kainuulaisille työnhakijoille monenlaista terveysneuvontaa ja -tarkastuksia. Hankkeen henkilöstö järjesti tai osallistui koulutuksiin, joissa esiteltiin hankkeen aiheeseen liittyviä ilmiöitä ja asioita. Keskeistä hankkeessa oli terveyden ja työkyvyn merkityksen lisääminen työllistymisprosesseissa esimerkiksi työllisyystoimenpiteiden yhteydessä. Lisäksi merkittävää oli syrjäytymisen ja työttömyyden terveydellisten vaikutusten ymmärtäminen sekä huomioiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa (esim. työtön potilas vastaanotolla). Terveyden edistämisen näkökulmasta hankkeessa on ollut sekä promotiivisia että preventiivisiä piirteitä. Promootio tarkoittaa sellaista toimintaa, joka luo mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä jo ennen ongelmien tai sairauksien syntymistä. Preventio taas on ehkäisevää (ongelmalähtöistä) toimintaa, jonka tavoitteena on sairauksien ehkäisy. Preventioon voi sisältyä toimia, joilla esimerkiksi pyritään ehkäisemään sairauden tai siihen liittyvien haittojen pahentuminen. (Savola&Koskinen-Ollonqvist 2005, 69, 75.) Hankkeen kehittämät tuotokset edistävät kainuulaisten terveyttä useilla eri tasoilla (yksilö, yhteisö, yhteiskunta) ja ne kuvataan yksityiskohtaisemmin myöhemmissä luvuissa. Tuotoksiin liittyvät keskeisesti myös sosioekonomisten terveyserojen huomioon ottaminen. Kaito-hanke on liittynyt paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti useisiin eri kehittämishankkeisiin. Kainuun alueella keskeisiä kehittämiskumppaneita ovat olleet muut työllistymiseen ja hyvinvointiin liittyvät kehittämishankkeet. Keskeiset yhteistyökumppanit on koottu liitteisiin. Kainuussa tehdyn kehittämistyön tuloksia on mahdollista vertailla muualla Suomessa toteutettuihin vastaaviin osahankkeisiin kuten esimerkiksi PTT-hankeen tuloksiin. 6 6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoiman Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen (PTT-hanke) raportteja on luettavissa THL:n Internet-sivuilla osoitteessa www.thl.fi/ptt/. 18

2.5 OHJAUSRYHMÄ JA SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN KEHITTÄMISOHJELMA Hankkeen toimintaa ohjasi ja arvioi vuosien 2008 2011 aikana ohjausryhmä, joka koostui keskeisistä sidosryhmistä. Hankkeen oma ohjausryhmä kokoontui yhteensä 13 kertaa. Toukokuussa 2011 Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallinnoimat työllisyyteen ja työelämäosallisuuteen liittyvät kehittämishankkeet yhdistettiin yhdeksi kehittämisohjelmaksi. Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelmaan sisältyi KaiTo-hankkeen lisäksi KAIRA -hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179), Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke ja Virta Kainuun -alahankkeet Saari ja Koski. 7 Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelman ohjausryhmä kokoontui yhteensä seitsemän kertaa. Ohjausryhmien kokoonpanot on kerrottu liitteissä. Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma on strateginen ohjauskeino ja väline strategian uudistamiseen. Väliaikaisen ohjelman tavoitteina on tulosten hyödyntäminen ja juurruttaminen sekä kehittämistyön tiiviimpi yhdistäminen sekä operatiiviseen että strategiseen johtamiseen. Muita tavoitteita ovat tiedonvälityksen tehostuminen sekä innovointi. Toiminnan kautta sosiaalinen vahvistaminen ymmärretään ja hallitaan kokonaisuutena paremmin. Kehittämisohjelmaan osallistuneet organisaatiot on mainittu liitteissä. Kehittämisohjelman ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin hankkeiden toiminnan ja raporttien lisäksi lainsäädännön uudistuksia, ajankohtaisia asioita sekä erilaisia teemoja. Ohjausryhmä pohti myös palveluohjauksen kehittämistä sekä osatyökykyisten työllistymisen edistämistä. Ohjausryhmään kutsuttiin myös eri aiheiden asiantuntijoita, jolloin ohjausryhmän jäsenille kerrottiin muun muassa esimerkkejä työkyvyttömyyseläkkeeltä tai kuntoutustuelta työelämään palaamisesta. 7 Lisätietoa Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallinnoimista hankkeista löydät Internetistä, ks. http://maakunta.kainuu.fi/sote_hankkeet_kaynnissa 19

3 HANK K EEN TOIMINNOT Vuosien 2008 2012 aikana hankkeen toiminta on koostunut useasta eri toiminnosta. Asiakasvastaanottojen lisäksi hanke on tehnyt yhteistyötä eri tahojen kanssa, panostanut verkostoitumiseen ja järjestänyt erilaisia koulutuksia, seminaareja sekä ryhmätoimintoja kohde- ja sidosryhmilleen. Näiden lisäksi hanke on aktiivisesti tiedottanut toiminnastaan, järjestänyt erilaisia kampanjoita sekä julkaissut useita tuotoksia. Hankkeen tuottamat palvelut olivat asiakkaille maksuttomia. Mikäli asiakas ohjautui jatkohoitoon tai jatkotutkimuksiin lääkärille, asiakas vastasi itse kuluista. Alla olevaan kuvioon on koottu hankkeen toimintoja, joista kerrotaan tarkemmin tulevissa kappaleissa. Terveystarkastus ja -neuvonta Fyysisen kunnon arviointi ja liikuntaneuvonta Kuntoutus- ja eläkeohjaus Psykiatrinen sairaanhoitaja Verkostoituminen ja yhteistyö Ryhmätoiminnat asiakkaille Yhdyshenkilötoiminta Toimijatapaamiset ja palaverit Kainuulainen työja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) hanke (S10073) Koulutukset sidosryhmille Seminaarit ja tapahtumat Ohjausryhmätoiminta Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Aktiivinen tiedottaminen (mm. tiedotteet, uutiskirjeet, internetsivut) Kampanjat ja muut kokeilut (mm. liikuntaväline ja optikkokampanja) Julkaisut ja esitteet (mm. Kuntoutuskiekko, Hyvät käytännöt, Liikkujan opas, Työttömän terveystarkastus -ohjauskansio) Kuvio 3. KaiTo-hankkeen toiminnot 20

4 TYÖNHAKIJOIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN Työn on todettu tukevan ja edistävän terveyttä monin tavoin, sillä esimerkiksi mielekäs työ ja hyvä työyhteisö voivat tukea yksilön terveyttä. Yksilön terveyttä ylläpitävät myös turvalliset työolot ja työympäristö. Lisäksi lakisääteinen työterveyshuolto edistää yksilön terveyttä vähentämällä työympäristön terveysriskejä ja tekijöitä, jotka ovat kansansairauksien syitä. (Kauppinen, Aromaa&Koskinen 2010, 13) Toisaalta työttömyyden on havaittu heikentävän terveyttä erityisesti pitkittyessään (Heponiemi ym. 2008, 28). Työnhakijoiden terveyttä voidaan edistää monin eri tavoin. Tässä ja seuraavassa alaluvussa kerrotaan yksityiskohtaisemmin niistä keinoista, joilla työnhakijoiden terveyttä on edistetty vuosina 2008 2012. Esiteltävät toimintatavat eivät perustu pelkästään elintapa-ajatteluun tai luotettavan tiedon lisäämiseen yksilöille. Terveyden edistämisen keinoina esitellään myös ryhmän ja yhteisön toimintaan liittyviä terveyden edistämisen käytäntöjä. Yhtenä teoreettisena viitekehyksenä hankkeen ideoissa on käytetty sosiaalista markkinointia (Tukia, Wilskman&Lähteenmäki 2012). Pelkillä yksilötason toimenpiteiden tai ohjelmien järjestämisellä ei voida saavuttaa suuria väestövaikutuksia lyhyellä aikavälillä. Toisaalta politiikka- ja väestötason toimien on todettu olevan yksilötason ehkäisyä edullisempia. (Kiiskinen, Vehko, Matikainen, Natunen&Aromaa 2008, 122 123.) Terveyden edistämisen vaikuttavuuden arvioinnin yksi haaste on lähtötilanteen huomioiminen. Mikäli kohdejoukossa esimerkiksi terveyteen liittyvä riskikäyttäytyminen on harvinaista (esim. tupakointi), voi olla vaikeaa saavuttaa merkittävää muutosta käyttäytymisessä. Työttömien työnhakijoiden voidaan väittää olevan kohdejoukkona erittäin potentiaalinen. Kun esimerkiksi tupakointia tarkastellaan sosioekonomisen aseman mukaan, työttömien tupakointi on yleisempää kuin 21

muilla väestöryhmillä (Helakorpi, Laitalainen&Uutela 2010, 22). 4.1 KAINUU TYÖLLISYYDEN JA TERVEYDEN NÄKÖKULMISTA Koska työttömyyden ja terveyden tiedetään olevan yhteydessä monin eri tavoin toisiinsa 8, on perusteltua tarkastella Kainuuta alueena työllisyyden ja terveyden näkökulmista. Kainuun voidaan sanoa olevan kuvaava esimerkki maakunnasta, jossa väestön terveys ja työllisyys kietoutuvat toisiinsa. Terveyden näkökulmasta kainuulaiset ovat keskimäärin sairaampia, kuin muut suomalaiset. Esimerkiksi vakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna 2011 Kainuussa maan korkein arvolla 119.3, kun koko maan keskiarvo oli 100. Vakioitu kuolleisuusindeksi (Kainuussa 110,8) oli maan korkein ja vakioitu työkyvyttömyysindeksi toiseksi korkein heti Pohjois-Savon jälkeen (Kainuussa 131,8). (KELA 2012.) Kun työllisyyttä tarkastellaan työkyvyttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen näkökulmista, Kainuu erottuu muista maakunnista. Työkyvyttömyyseläkettä saavia 16 64 vuotta vanhoja on Kainuussa keskimäärin muuta Suomea enemmän (v. 2011: Kainuu 11,0 % koko maa 7,3 %), minkä lisäksi keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on Kainuussa yksi alhaisemmista kuin muualla Suomessa (v. 2011: Kainuu 57,4 koko maa 58,7). (THL 2012b.) 9 Kainuun väestö on suhteellisen vähän koulutettua ja ikääntyy nopeasti. Väestön koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien tekijöiden osalta Kainuun tilanne on haasteellinen. Koko maata alhaisempi koulutustaso näkyy erityisesti korkea-asteen tutkintojen suhteellisen vähäisenä määränä (v. 2010: Kainuu 21,3 % muu Suomi 27,8 %). Kainuussa keskimääräinen teoreettinen koulutusaika peruskou- 8 Työttömyyden ja terveyden välisistä yhteyksistä, ks. Heponiemi ym. 2008 sekä Pensola ym. 2008. ( 9 ks. SOTKAnetin indikaattorit id: 2424, 307.) 22

lun jälkeen oli vuonna 2010 n. 2,9 vuotta. Kainuulaiset ovat koulutustasoltaan keskimäärin muuta maata alhaisemmalla tasolla (koko Suomi, n. 3,35 vuotta). (THL 2012b.) 10 Työttömyyden ja työllisyyden näkökulmista Kainuun historia on synkkä. Työttömyysaste on Kainuun kunnissa ollut pitkään Suomen korkeimpia, minkä lisäksi työllisyysaste on ollut alhaisimpia (Kaikkonen ym. 2008, 21). Viime vuosina työllisyyden ja työttömyyden kehitys on Kainuussa ollut monin tavoin myönteistä. Esimerkiksi työllisten prosentuaalinen osuus väestöstä on vuosikymmenen (v. 2000 2010) aikana kasvanut (35,1 % 37,3 %) ja samaan aikaan työttömien prosentuaalinen osuus työvoimasta on vähentynyt (20,8 % 13,5 %). Myös pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on hieman laskenut vuosikymmenen aikana (20,5 % 15,4 %). (THL 2012b.) 11 Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työllisyyskatsauksen mukaan työnvälitystilaston työttömyysaste eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli vuoden 2012 syyskuun lopussa 11,4 %, kun se koko maassa oli 8,9 %. Lapissa työttömyysaste oli samaan aikaan 12,2 % ja Pohjois-Karjalassa 12,5 %. Syyskuun lopussa työttöminä työnhakijoina oli Kainuussa 4227 henkilöä. (Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2012.) Työttömyyden ja työllisyyden kehitys näkyy myös työttömyyden rakenteessa. Syyskuun lopussa 2012 Kainuussa oli 2834 rakenteelliseen työttömyyteen luokiteltua työnhakijaa. Näistä pitkäaikaistyöttömiä oli 971 henkilöä, toistuvaistyöttömiä 631 henkilöä, toimenpiteiltä työttömäksi jääneitä 924 henkilöä ja toistuvasti toimenpiteille sijoittuneita 308 henkilöä (Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2012). Rakenteelliseen työttömyyteen luokiteltavat työttömät työnhakijat ovat yleensä muita työnhakijoita heikommassa ja haavoittuvammassa työmarkkina-asemassa. 10 ks. SOTKAnetin indikaattorit id: 3195, 180. 11 ks. SOTKAnetin indikaattorit, id: 2328 ja 181. 23