FinEst Link -projekti

Samankaltaiset tiedostot
Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Asia Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3. 2 Uusimaa-kaavan 2050 esittely 4

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto

Kamux puolivuosiesitys

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia

Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3. 2 Uusimaa-kaavan 2050 esittely 4

Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Asia Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3. 2 Uusimaa-kaavan 2050 esittely 4

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Asiakas edellä kohti kitkatonta Digi-Suomea

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Suomen Itämeren alueen strategia

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6.

ELO-EGLO -seminaari Valtiosihteeri Perttu Puro

Hallitusohjelma Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

TYÖOHJELMA

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto

Automaattisten ajoneuvojen ja lainsäädännön kehitys - Suomi edistää älykästä liikennettä. Jenni Rantio Teknologia Forum

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & Jenni Kuronen

Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3. 2 Uusimaa-kaavan 2050 esittely 4

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet Jukka Talvi

Central Baltic ohjelma

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet Strategiset valinnat Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti,

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Rahoituksen ja EU-palvelujen nykytila

Helsinki Tallinnna tunnelihanke

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

FinEst Link FinEst Link projektin loppuraportin tiivistelmän käännös, johon on tehty vähäisiä muutoksia Alkuperäinen 02/2018, Käännös 07/2019

Valtionhallinnon näkökulmia talouteen ja hallinnon tuleviin palveluratkaisuihin Helena Tarkka Kieku-foorumi

Nopeiden kokeilujen ohjelma

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Smart Tampere

TEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Yhdistää puoli Suomea

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS 191 1

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi

Laajakaistan toimeenpano-ohjelma ja digitaalisen infrastruktuurin strategia. Ari-Pekka Manninen 1.11.

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Mistä investointien vaimeus

Uudistuva liikenne. Lehtori Markus Pöllänen. Tieteen päivät Tampere-talo

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Etelä Suomen näkökulmasta

KUJA-projektien parhaat käytännöt ja opit

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto

Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service

Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

Uudistuva Kesko. Mikko Helander

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä

Espoon ennakoivat analyysit strategiaprosessin käynnistäjänä

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari Kouvolassa

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum

Työpohja 1: Ideointi tulevaisuuden mahdollisuuksista ja potentiaalista

Läntisen Suomen yhteisesti kootut hallitusohjelmatavoitteet

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

Vesihuoltolaitosten digistrategia Portaat digitalisaation hyödyntämiseen

Suomen logistinen kilpailukyky

Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnan tilapalvelut ja Maakuntien Tilakeskus Oy; Lähtökohdat ja valmistelun tilanne

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Aluekehittäminen ja uusien maakuntien ja valtion yhteistyö, luonnos TEM/ YAO

HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT

Kuva:H.Kutvonen, Junalla Tallinnaan, utopiaa, unelmia vai mahdollisuuksia? Kiviainekset kiertotaloudessa seminaari

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI

Central Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland

Smart Tampere Tero Blomqvist

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Uusi liikennepolitiikka

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa


Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen Helsinki

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

Transkriptio:

FinEst Link -projekti Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin toteutettavuusselvitys 2016-2018 Pekka Sauri, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Uudenmaan liiton maakuntaparlamentissa 24.11.2016

FinEst Link Tavoitteet Lyhentää Helsingin ja Tallinnan välinen aikaetäisyys 30 minuuttiin. Toteuttaa tunneli osana matkaketjuja erityisesti pendelöinnissä. Sujuvat yhteydet mm. Rail Balticaan ja lentokentille. Lyhyen ja pitkän matkan jatkoyhteydet. Hintakilpailukykyiset, luotettavat ja nopeat rahtikuljetusreitit. Vähäpäästöiset liikenneratkaisut. Liikenteen turvallisuuden riskitekijöiden vähentäminen. Tunnelin taloudellinen kannattavuus: julkisen rahoituksen minimointi investoinnissa; kannattava liiketoimintamalli. FinEst Link-hanke: Uudenmaan liitto (pääpartneri), Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Suomen ja Viron liikenteestä vastaavat ministeriöt, Harjun alue. Kokonaisbudjetti 1,3 M, osarahoitettu Keskisen Itämeren ohjelmasta.

FinEst Link Arvot Läpinäkyvyys: Projektin ja tulosten läpinäkyvyys sidosryhmille, elinkoinoelämälle ja yleisölle. Tulosten jakaminen välittömästi niiden valmistuttua. Paras osaaminen käyttöön: tunneliratkaisut, rautatiehankkeet, vaikutusten arviointi, rajaalueiden erityispiirteet. Sitouttaminen: sidosryhmät, intressiryhmät ja yleisö kutsutaan vaikuttamaan hankkeeseen jo toteutettavuusselvityksen aikana.

Liikenteen teknologinen kehitys FinEstLink Global Challenge Liikenneteknologian ja koko liikennesektorin meneillään oleva nopea kehitys on tunnelihankkeelle suuri mahdollisuus kaikki vaihtoehdot on tuotava samalle viivalle. FinEst Link projekti toteuttaa avoimen haasteen teknologiakehittäjille esittää omia vaihtoehtojaan toteutusmalleista ja teknologioista. FinEst Link projekti tarjoaa lähtötiedot, yhtenäisen faktapohjan ja suunnittelutavoitteet. Tavoitteena on projektin lopussa verrata vaihtoehtoja FinEst Linkissä tuotettuun konventionaaliseen vaihtoehtoon. Useita liiketoimintaideoita, mm. Hyperloop, Maglev, FinEst Bay.

Vaihtoehtoiset toteutusmallit Teknologia ja toteutusmallit ovat sidoksissa keskenään. Uudet teknologiat perustuvat siihen, että kaikki on palveluliiketoimintaa, jopa infrastruktuuri. Investointiraha etsii hyviä kohteita. Kuinka tunneli, jonka yli 10 mrd euron investoinnin takaisinmaksuaika on ehkä 40 vuotta ja käyttöikä vähintään 100 vuotta, voidaan toteuttaa palveluna?

Lyhyen ja pitkän aikavälin tarkastelu Tunnelin esiselvitysprojekti 2015 FinEst Link toteutettavuusselvitys 2016-2018 tuottaa toimenpide-ehdotuksen, jonka perusteella tunnelihanke jatkuu suunnitteluhankkeena tai ottaa selkeän aikalisän Lyhyen tähtäimen kehittäminen Helsinki-Tallinnaliikenneyhteyksissä TwinPort/Länsiterminaali, Tallinnan sataman hankkeet, FinEst Smart Mobility -hanke, yhteisen lippujärjestelmän hanke, kehittyvät Maaspalvelut Suomen ja Viron, pääkaupunkien ja maakuntien aiesopimus 5.1.2016 Liikenneyhteyksien kehittäminen: laivayhteydet ja niiden jatkoyhteydet (erityisesti digitaaliset palvelut) sekä kiinteän yhteyden tutkiminen.

Tunneli Helsinki-Tallinnakaksoiskaupunkikehityksen vauhdittajana Tunneli toimii todistetusti Helsingin ja Tallinnan vuorovaikutuksen ja talouskehityksen vauhdittajana. Kun päätös Juutinrauman sillan rakentamisesta tehtiin, kääntyi Malmön kaupungin pitkään jatkunut negatiivinen talous- ja väestökehitys nousuun tämä tapahtui kymmenen vuotta ennen sillan avaamista. PKS: Pääkaupunkiseudun pendelöintikäytävistä Tallinnan suunta on tärkein. Kiinteän yhteyden visio toimii benchmarkina ja katalyyttina nykyisen liikenteen kehittämiselle, vaikka tunnelia ei rakennettaisikaan.

Kiitos!