S e l v i t y s o s a : 20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen Ilmastonmuutoksen haasteet ja ekotehokkuus suuntaavat yhdyskuntien kehittämistä ja rakentamista Yhdyskuntarakenteen hajautumisella ja siitä aiheutuvalla liikenteellä on merkittäviä ilmastovaikutuksia etenkin kasvavilla kaupunkiseuduilla. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä painottuvat maakunta- ja yleiskaavoitus sekä riittävä asuntotonttien kaavoitus, kaupunkiseutujen kuntien maapolitiikka ja yhteistyö sekä rakentamisen nykyistä suunnitelmallisempi ohjaus kaupunkiseutujen kehysalueilla. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjaamiseksi kestävämpään suuntaan edistetään kaupunkiseutujen suunnittelua, erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista. Asuntotonttien kaavoitusta ja saatavuutta on tarpeen lisätä ja tukeutua olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja työpaikkakeskittymien läheisyyteen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Palveluja ja työpaikkoja on sijoitettava siten, että ne ovat helposti eri väestöryhmien saavutettavissa asuinalueiden läheisyydessä. Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten toteutetaan metropolipolitiikkaa sekä valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä aiesopimusta. Helsingin seudulla yhdyskuntarakennetta eheytetään erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvalla täydennysrakentamisella. Energiatehokkaalla rakentamisella ja rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisella voidaan saavuttaa mittavia energiansäästöjä. Rakentamismääräysten rakennetta on tarkoitus muuttaa ja tiukentaa energiamääräyksiä uudelleenlaaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti vuonna 2012. Uudisrakentamisen energiatehokkuutta koskevien rakentamismääräysten kokonaisuudistuksella siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun rakennusten energiatehokkuuden innissa ja otetaan huomioon rakennusten lämmitystapa. Lisäksi laaditaan laajoja korjauksia koskevat korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset. Direktiiviuudistuksella on merkittäviä vaikutuksia myös energiatodistusmenettelyihin. Uudistus lisää merkittävästi sekä uudisrakentamisen että korjausrakentamisen informaatioohjauksen tarvetta. Korjausrakentamisesta koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpano jatkuu. Uusien rakennustuoteryhmien energiamerkintää ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavia vaatimuksia valmistellaan ja säännösten toimeenpanosta huolehditaan. Avustuksin ja informaatio-ohjauksella lisätään uusiutuvien energialähteiden osuutta rakennusten energiankäytössä. Kerros- ja rivitalojen energiataloudellisten korjausten tukemista energia-avustuksilla jatketaan. Pientalojen korjausten tuki kanavoidaan pääasiallisesti kotitalousvähennyksen kautta. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävien ympäristöystävällisten lämmitystapamuutosten tukemista kerros- ja rivitaloissa jatketaan ja tuki laajennetaan koskemaan pientaloja. Ilmasto- ja energiastrategian mukaan tavoitteena on lisätä tuulivoimatuotantoa nykyisestä noin 140 megawatista 2 000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimarakentaminen ohjataan kaavoituksella ympäristön ja talouden kannalta optimaalisille paikoille ja sovitetaan yhteen maiseman, asutuksen ja luonnonympäristön kanssa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet koko maassa. Tuulivoimarakentamisen kaavoituksen ripeää käynnistymistä ja laadukasta toteutusta tuetaan maakunnan liitoille ja kunnille suunnattavalla uudella avustuksella. Alueidenkäyttö ja rakentaminen vahvistavat elinympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja kulttuuriarvoja Elinympäristön laatu vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja yhdyskuntien kilpailukykyyn. Yhdyskuntien kasvu ja rakentaminen vaikuttavat monin tavoin elinympäristön laatuun ja muutoksiin voidaan varautua alueidenkäytön suunnittelun, kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen keinoin. Maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa kymmenen vuotta, joten sen toimivuutta ja vaikuttavuutta on syytä ida kokonaisuutena sekä yhdyskuntarakenteen kehityksen ja toteutuneen asuntotonttikaavoituksen riittävyyden että elinympäristön laadun näkökulmasta. Kaavajärjestelmän toimivuuden lisäksi huomiota kiinnitetään rakentamismääräysten kehittämiseen ja erityisesti korjausrakentamisen viranomaisohjaukseen. Elinympäristön ja rakentamisen laadun turvaamisessa on rakennusvalvonta keskeisessä asemassa. Yhtenäistämispyrkimyksistä huolimatta rakennusvalvonnan kuntakohtaiset erot ovat suuria ja resurssit vaihtelevat. Tulkintojen yhte- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
näistämiseksi lisätään koulutusta ja neuvontaa sekä edistetään viranomaisten välistä yhteistyötä ja laajempien rakennusvalvontayksiköiden syntymistä. Kosteus- ja homevaurioiden vuoksi on välitöntä korjaustarvetta noin 250 000 pientalossa, 80 000 asuinkerrostalossa, 1 200 hoitoalan rakennuksessa ja 1 300 koulussa. Altistuksen kohteeksi joutuu päivittäin noin 600 000 800 000 henkilöä. Huonon sisäilman aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset ovat lta 1,5 3 mrd. euroa vuodessa. Rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi jatketaan "Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot" -toimenpideohjelmaa. Vuosille 2009 2013 ajoittuvalla ohjelmalla pyritään vähentämään kosteus- ja homeongelmien aiheuttamia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä sekä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntymistä uudis- ja korjausrakentamisessa. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden parantamiseksi jatketaan onnettomuustutkinnan suositusten toimeenpanoa ja turvallisuutta koskevien rakentamismääräysten uudistamista. Kantavien rakenteiden mitoitusmääräykset nivelletään eurooppalaisiin suunnittelustandardeihin. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden kehittyminen kasvattaa rakennustuotteiden viranomaisperusteisen markkinavalvonnan tarvetta. Asuinolot vastaavat ihmisten asumistarpeita ja asuntomarkkinat toimivat Uusien omistusasuntojen rakentamisen pysähdyttyä Suomessa lähes kokonaan valtio päätti vuoden 2009 alussa useista rakennustoimintaa ja sen työllisyyttä elvyttävistä toimenpiteistä vuosiksi 2009 ja. Valtion tukeman tuotannon osuus oli yli puolet vuoden 2009 asuntotuotannosta ja säilyy poikkeuksellisen korkeana vielä vuonna. Asuntotuotannon alueellinen ja tyyppijakauma 2006 2007 2008 2009 Koko asuntotuotanto Aiesopimuskunnat 8 300 8 200 6 000 7 000 9 000 10 000 Muut kasvukeskukset 9 700 7 800 6 400 7 500 9 000 9 000 Muu maa 15 500 14 200 11 500 8 500 11 000 12 000 ARA-tuotanto Aiesopimuskunnat 900 1 100 1 500 6 800 6 500 3 600 Muut kasvukeskukset 1 500 1 300 1 400 5 100 4 000 2 000 Muu maa 1 200 900 1 000 2 000 1 500 900 Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa 2 000 1 900 2 400 4 100 2 800 2 800 Pienten asuntojen osuus ARA-tuotannossa (normaalit vuokraja asumisoikeustalot), % 49 40 32 45 45 45 Euroopan keskuspankin korkoelvytyksen johdosta ennätyksellisen alhaiseksi painunut uusien asuntoluottojen korkotaso on lisännyt omistusasumisen kysyntää ja asuntojen hinnat ovat nousseet selvästi vuoden 2009 aikana. Kasvanut asuntokysyntä on sulattanut rakennusliikkeiden myymättömien asuntojen varaston ja uusien omistusasuntojen tuotannon odotetaan kasvavan merkitsevästi vuoden aikana. Tämä onkin välttämätöntä, jotta kysyntä-tarjonta -suhdetta pystytään tasapainottamaan ja kohonnutta asuntohintakuplan riskiä lievittämään. 2007 2008 2009 Asunnottomien määrä yhden hengen taloudet yhteensä 7 300 8 000 8 100 8 200 8 300 perheet yhteensä 300 300 300 300 300 pitkäaikaisesti asunnottomat yhteensä 3 200 3 000 2 200 1 500 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Asuntorakentamisen tarve on pitkällä aikavälillä suuri kasvukeskuksissa, erityisesti Helsingin seudulla. Vuokra-asuntotuotanto on kasvanut nykyisessä suhdannetilanteessa ja tarjoaa tiettyjä edellytyksiä vuokramarkkinoiden toiminnan parantumiselle. Kaupungistumisen, väestön ikääntymisen ja maahanmuuton seurauksena vuokra-asuntokysyntä säilyy korkeana pitkälle tulevaisuuteen erityisesti Helsingin seudulla, jossa kärjistyneen omistusasuntojen ylikysynnän ohella myös kohtuuvuokraisista vuokra-asunnoista on ollut jo pitkään ylikysyntää. Helsingin seudun aiesopimuksen mukaisesti normaalia valtion tukemaa vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoa tuetaan käynnistysavustuksin. Muutoinkin enin osa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistuu suurimpiin kasvukeskuksiin, joissa vuokra- ja asumisoikeusasunnoilla on jatkuvaa kysyntää. Määräaikaisen ns. korkotuetun suhdannepoliittisen välimallin sijaan käyttöön otetaan pysyvä yleishyödyllisyyssäännösten ulkopuolella oleva vuokra-asuntojen rakentamisen välimalli, jossa on valtion täytetakaus. Kasvualueiden kunnallistekniikka-avustuksia suunnataan erityisesti Helsingin seudulle tavoitteena lisätä kuntien välistä yhteistyötä uusien alueiden käyttöönotossa, tiivistää yhteiskuntarakennetta ja lisätä kohtuuhintaista asumista. Aiesopimuksen toteutuminen aiesopimuskunnissa Tavoite Pitkän aikavälin tavoite/v 2008 toteutuma 2009 toteutuma Uudet kaavat (asuntoa) 13 000 9 700 11 100 15 900 15 000 Koko asuntotuotanto (alkava) 13 000 6 000 7 000 9 000 10 000 Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto (alkava) 2 600 1 500 1) 2 900 2 900 2 600 Valtion tukeman tuotannon perusteena on asuntojen pitkäaikainen käyttötarve ja hankkeen taloudellinen kestävyys. Erityisryhmien asuntojen tarvetta lisäävät muistisairaiden vanhusten määrän nopea kasvu ja erityisryhmien vähenevät laitoshoitopaikat. Erityisryhmien asuntojen investointiavustuksilla edistetään ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotantoa. Pitkäaikaisasunnottomien vähentämisohjelman toimeenpanolla pyritään puolittamaan pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen mennessä. Kehitysvammaisten asumistilannetta parannetaan toteuttamalla heille suunnattua asumisen ohjelmaa vuosina 2015. Tavoitteena on vähentää kehitysvammaisten laitospaikkojen määrä neljännekseen. Asuntojen korjausrakentamista on elvytetty vuosina 2009 ja myöntämällä asuntoyhteisöille suhdanneluonteisia korjausavustuksia. Tuen elvyttävät vaikutukset jatkuvat vielä vuonna. Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaustoimintaan myönnettävien avustusten enimmäistulorajoja nostetaan. Asuinalueiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi toteutetaan ympäristöministeriön koordinoimaa poikkihallinnollista lähiöohjelmaa, johon osallistuvat myös sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuosina 2007 2009 ja vuosista 2007 asuntoa 2008 asuntoa 2009 asuntoa asuntoa asuntoa Aloitetut uudet asunnot yhteensä 30 500 24 400 23 000 29 000 31 000 asuntolainojen korkotuki 3 301 3 900 10 000 9 000 6 500 korkotuettu välimalli - - 4 000 3 000 - täytetakauksellinen välimalli - - - - 2 000 vapaarahoitteiset ym. asunnot n. 27 200 n. 20 500 n. 9 000 n. 17 000 n. 22 500 Korjaustoiminnan korkotukilainoitus 11 444 9 038 15 400 14 000 14 000 Asuntojen hankinta 1) Ei sisällä välimallin vuokra-asuntoja eikä asumisoikeusasuntoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
asuntosäästöpalkkiojärjestelmä 950 900 1 000 2 500 3 500 korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot 23 60 100 700 300 Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus 2) 13 800 10 100 14 800 15 000 15 000 Valtion asuntorahaston takauskanta kasvaa Valtion tukeman asuntotuotannon kasvu lisää valtiontakausten kokonaismäärää. Tuotanto keskittyy kuitenkin kasvukeskuksiin, minkä takia lainoihin kohdistuva valtion takausriski on varsin pieni. Myös aravalainakanta kohdistuu pääosin suuriin kasvukeskuksiin. Valtiokonttorin kunnittaisen luottoriskimallin mukaan lainapääomista 95 prosenttia on pienen tai vähäisen riskin kunnissa. Maksuongelmat keskittyvät väestöltään väheneville alueille ja johtuvat pääosin tyhjistä asunnoista. Ongelmissa olevissa taloissa lainapääomat ovat suuria, lyhennykset takapainotteisia ja vuokrien korottaminen vaikeaa. Ongelmia lievitetään tarvittaessa kohdekohtaisin tuki- ja huojennustoimin. Näitä ongelmia selvittää vuonna asetettu työryhmä. Yli 80 prosenttia aravalainojen koroista on inflaatiosidonnaisia. Vuoden 2009 heinäkuun inflaatioon perustuva aravakorkotaso painuu vuonna alimmillaan 0,9 prosenttiin. Toisaalta matala yleinen korkotaso lisää kiinnostusta aravalainojen ennenaikaisiin takaisinmaksuihin rahoituslaitoslainoilla, mitä helpotetaan valtiontakauksin. Väestöltään vähenevillä alueilla valtion laina- ja takausriskejä ehkäistään ennakoivin tukitoimin ja vapauttamalla taloja rajoituksista. Tämä toimintalinja on osoittautunut osin rajustikin muuttuneissa asuntomarkkinaoloissa tulokselliseksi ja kustannustehokkaaksi. 2007 2008 2009 Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.3.) 9 700 9 500 9 200 8 900 8 600 Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne 31.12.) 3 900 4 200 5 400 7 000 7 800 Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne 31.12.) 2 000 1 800 1 800 1 900 2 000 Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), % 0,16 0,15 0,18 0,2 0,2 Valtion takaaminen omistusasuntolainojen maksuviiveet % 0,17 0,31 0,36 0,4 0,4 Omistusasuntolainojen valtiontakauksista maksetut takauskorvaukset (1 000 euroa) 160 50 455 500 500 Arava-rajoituksista vapauttamispäätökset (asuntoja) 4 500 2 100 3 000 3 000 3 000 Asumisen eräiden tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 2008 (milj. euroa) 2008 toteutuma 2009 toteutuma esitys Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus 479 1 667 1 670 975 Takausvaltuus täytetakauksellisen välimallin vuokra-asuntojen rakentamislainoille - - - 285 Avustukset suhdanneluonteinen korjausavustusvaltuus, mom. 35.20.56-125,0 37,0 - suhdanneluonteinen korjausavustusvaltuus, mom. 35.20.60 - - 125,0 - asuntojen korjaus- ja energia-avustukset 70,5 68,5 49,5 90,5 asuntosäästöpalkkiojärjestelmän palkkiot ja korkotuki - 0,9 7,5 10,5 käynnistysavustus 5,9 68,6 69,0 25,0 avustukset erityisryhmille 84,5 109,7 110,0 110,0 tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille 0,6 2,0 2,6 2,6 2) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
purkuavustukset 0,4 0,6 2,0 2,0 avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 10,0 7,0 10,0 10,0 aluekohtainen avustus kasvukeskusten kunnille 1,9 3,0 3,0 3,0 aluekohtainen avustus väestöltään väheneville kunnille - 0,0 0,6 0,6 lainojen anteeksianto purettavien talojen osalta 0,3 0,3 3,5 3,5 lainojen anteeksianto luottotappioiden vähentämiseksi 0,3-3,0 3,0 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisraha - - 0,7 0,7 Asuntolainojen korkojen verovähennystuki () n. 880 n. 540 n. 450 n. 590 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunnan saaman tiedon mukaan vuonna idaan jälleen aloitettavan noin 31 000 asunnon rakennustyöt. Valtion elvytystoimilla helpotettiin onnistuneesti asuntotuotannon romahdusta ja siitä seurannutta työttömyyttä rakennusalalla. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto on kuitenkin vauhdittumassa ja valtion elvytystoimet esitetään lopetettavaksi rakennusalalle ja asuntomarkkinoille aiheutuvien ongelmien välttämiseksi. Vuonna korkotukilainojen hyväksymisvaltuudeksi esitetään 975 miljoonaa euroa. Valtion asuntorahastosta on tarkoitus tukea noin 6 500 korkotukiasunnon rakentamista, joista 4 000 asuntoa suunnataan erityisryhmien hankkeisiin. Muut 2 500 asuntoa jakautuvat asumisoikeus- ja normaaliin vuokra-asuntotuotantoon. Normaalien ARA-vuokra-asuntojen tuotanto näyttää siten selvästi vähenevän vuonna. Erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen ja yleensäkin asuntojen kysyntä kuitenkin ylittää tarjonnan. Tämä nostaa sekä asuntojen hintoja että vuokratasoa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitettiin, että valtion korkotuella tuotettavien asuntojen määrä pitäisi nostaa 8 000 asuntoon, jotta kasvualueiden vuokra-asuntojen kysyntää voitaisiin helpottaa. Valiokunta korostaa, että riittävä valtion korkotuettu asuntotuotanto vakauttaa asuntomarkkinoita ja toteaa, että ARAjärjestelmä on valtiolle suhteellisen tehokas tapa vaikuttaa vuokra-asuntotuotantoon. Valtion ei tarvitse sitoa pääomaa itse tuotantoon, ainoastaan takauksiin ja korkotukiin. Lisäksi on tärkeä painottaa, että korkotuetulla asuntotuotannolla toteutetaan sellaista sosiaalista ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa, jolle yhteiskunnassamme on erityistä tarvetta. Samalla on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että uudistuotannossa rakentamisen hintataso on valiokunnan saaman selvityksen mukaan edelleen selvästi kohoamassa. Myös ARA-kohteissa on siten harkittava erittäin tarkkaan esitettävien kustannusten hyväksymistä, jotta valtion tukitoimet eivät edesauta rakentamisen kustannustason nousua. Vuonna on tarkoitus ottaa käyttöön yleishyödyllisyyssäännösten ulkopuolinen valtion täytetakauksellinen välimalli, jolla varaudutaan tukemaan 2 000 vuokra-asunnon rakentamista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisten yhteydessä mallia ei ole kuitenkaan pidetty rakennuttajien taholta kovin houkuttelevana. Toisaalta valtion takauksen merkitys saattaa kasvaa, jos rahoitusmarkkinoiden tilanne kiristyy. Uusia keinoja kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseen tulee etsiä edelleen aktiivisesti. Valiokunta kiirehtii tästäkin syystä ympäristöministeriön johdolla toteutettujen rakentamisen normitalkoiden yhteydessä todettujen epäkohtien korjaamista mahdollisimman nopeasti. Valiokunta pitää myönteisenä, että kaavoittamistavoitteiden saavuttamista esitetään tuettavaksi 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan vuosittain 10 miljoonaa euroa. Avustukset on sidottu kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttamiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Uusien tonttien kaavoittamisen lisäksi tulisi panostaa tyhjien tonttien markkinoille saamiseen etenkin kasvukeskuksissa. Kaavoituksessa tulee myös huomioida pienten asuntojen lisääntyvä tarve. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaupunkien vuokra-asuntojen hakijoista yli 80 prosenttia on yhden ja kahden hengen talouksia. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös asumistukijärjestelmän kokonaisuudistuksen valmisteluun. Valiokunta toteaa, ettei asumistuen saajien ohjaaminen nykyistä enemmän asumaan valtion tukemaan asuntokantaan ole kannatettavaa. Yksipuolinen asukasrakenne johtaa väistämättä ongelmiin lisäämällä segregaatiota. R a k e n n u s t e n e n e r g i a t e h o k k u u d e n p a r a n t a m i n e n. Suomessa noin 40 prosenttia energiasta käytetään rakennuksissa ja kasvihuonekaasupäästöistä noin 30 prosenttia aiheutuu rakennusten lämmityksestä. Rakennetulla Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
ympäristöllä on siten keskeinen rooli asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa. Energiatehokkuuden parantamista onkin edistettävä sekä korjaus- että uudisrakentamisessa. Valiokunta pitää myönteisenä, että rakennusten korjausavustuksesta (mom. 35.20.55) esitetään kohdennettavaksi 44 miljoonaa euroa energia-avustuksiin; tästä 30 miljoonalla eurolla on tarkoitus edistää uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin lämmitystapoihin siirtymistä sähkö- ja öljylämmitteisiä taloja saneerattaessa. Energiatehokkuutta parantaviin kerros- ja rivitaloinvestointeihin kohdennetaan 12 miljoonaa euroa ja 2 miljoonaa euroa pientalojen energiakorvausten tulosidonnaisiin tukiin. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin myötä EU:ssa siirrytään lähes nollaenergiarakentamiseen kaikkien uusien rakennusten osalta vuodesta 2021 alkaen. Valiokunta toteaa, että tämä edellyttää uudenlaista osaamista ja Suomen olosuhteet huomioivaa kokonaisuuksien hallintaa, joka tulee ottaa huomioon alan osaajien koulutuksessa sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen voimavaroissa, jotta käyttöön saadaan parhaat ratkaisut ja varmistutaan niiden toimivuudesta. Valiokunta toteaa ympäristövaliokunnan tavoin (YmVL 15/ vp), että tiukentuvat energiatehokkuusvaatimukset asettavat huomattavia haasteita käytettävien rakenneratkaisujen kosteustekniselle suunnittelulle ja toteutukselle. Vuosille 2009 2013 ajoittuvalla ohjelmalla pyritään vähentämään kosteus- ja homeongelmien aiheuttamia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä sekä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntymistä uudis- ja korjausrakentamisessa. Ohjelman toteuttaminen on tärkeää varsinkin, kun home- ja kosteusongelmien aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset ovat noin 1,5 3 miljardia euroa ja ylittävät moninkertaisesti ongelmien korjaamiseen osoitettavat julkiset varat. 01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 4 634 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus hoitaa valtion asuntorahastosta ja valtion taloussta rahoitettavia asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä ja rahoittaa asumisen kehittämishankkeita. Lisäksi se ohjaa kuntien asuntotointa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa, osallistuu lainoihin ja takauksiin liittyvään riskienhallintaan sekä vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden informaatiopalveluista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnassa vahvistuvat erityisryhmien asumista sekä korjausrakentamisen ja asuntokannan ylläpidon edistämistä koskevat tehtävät. Erityisesti se ottaa huomioon energiatehokkuuden parantamisen mukaan lukien uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen, vanhenevan väestön asumistarpeet ja asuinalueiden kehittäminen. Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuonna : Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Eräiden toiminnan suoritteiden kehitys painottaa toiminnassaan asuntotuotantotuen tehokasta toimeenpanoa ja tuettavien hankkeiden toteutumista kustannustehokkain kilpailumenettelyin ja erityisesti Helsingin seudun asuntotuotantoa edistäen pyrkien koko maassa siihen, että tuen piiriin hyväksyttävien rakennuskustannusten nousu ei ylitä rakennuskustannusindeksin kehitystä kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset heikoimmille ryhmille ja toteuttaa osaltaan kehitysvammaisten asumista koskevaa periaatepäätöstä tukee ja edistää pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman, lähiöohjelmahankkeiden sekä valtion ja kaupunkien välisten aiesopimusten toteutumista edistää rakennusten energiatehokkuuden parantamista korostaa muun muassa ohjaus- ja valvontatoiminnassaan olemassa olevan asuntokannan, kiinteistönpidon ja suunnitelmallisen korjaustoiminnan kehittämistä osana luottoriskien hallintaa vakiinnuttaa rooliaan asumisen kehittämishankkeiden toteuttamisessa ja rahoittamisessa painottaen erityisesti tulosten käytännön vaikutuksia. 2008 toteutuma 2009 toteutuma Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Korkotukilainaksi hyväksyminen, päätöksiä kpl 279 567 500 380 ARAn myöntämät avustukset, maksatuksia kpl 816 864 850 700 Kuntien ja ELY-keskusten myöntämät avustukset, maksatuksia kpl 4 275 5 089 5 100 4 500 Avustukset hissien rakentamiseen ja korjaamiseen, päätöksiä kpl 231 239 240 240 Avustukset terveyshaittojen poistamiseen, päätöksiä kpl 113 122 120 120 Luovutuksensaajan nimeämiset 122 97 100 100 Rajoituksista vapauttamisia, päätöksiä kpl 116 140 120 120 Omistusasuntolainojen takauskorvaukset, päätöksiä kpl 8 40 60 60 Tarkastuskäynnit (kuntien vuokrataloyhtiöt ja yleishyödylliset yhteisöt), kpl 10 5 5 5 Ohjauskäynnit, kuntien asuntotoimi, lkm 15 5 5 5 Korjaus- ja energia-avustusten tarkastuskäynnit kunnissa, kpl 6 5 5 5 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 49 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 16 Siirto momentilta 35.01.01 (Palkeet-tietohallinto) 3 Tuottavuustoimet (-3 htv) -135 Asumisoikeustalojen käyttövastikevalvonta 60 Uudelleenkohdentaminen -100 Yhteensä -107 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tehtäväksi määrätään vuoden alusta alkaen valvoa asumisoikeustalojen käyttövastikkeita ja niistä annettavia tietoja (HE 120/ vp). Valiokunta lisää momentille 60 000 euroa henkilön palkkaamiseksi kyseiseen tehtävään. talous 4 634 000 III lisätalous 34 000 talous 4 741 000 2009 tilinpäätös 4 857 000 37. Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen 1) aluearkkitehtitoiminnan menoihin 2) tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten. Ympäristöministeriö myöntää avustukset tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten valtionavustuslain (688/2001) nojalla. Avustusta voidaan myöntää maakunnan liitoille ja kunnille enintään 70 % kaavan laatimisesta aiheutuvista kuluista. S e l v i t y s o s a : Aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa. Aluearkkitehtitoiminnan piirissä on 58 avustusta saavaa kuntaa. Määrärahasta on tarkoitus käyttää 1 500 000 euroa tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten. Mikäli kaavassa käsitellään tuulivoimarakentamisen ohella muita ohjaustarpeita, voidaan avustusta myöntää vain siihen osaan kaavoituksesta aiheutuvia kuluja, jotka aiheutuvat tuulivoimarakentamisen ohjaamisesta. Avustuksilla edistetään valtioneuvoston hyväksymän ilmasto- ja energiastrategian tavoitetta lisätä tuulivoiman asennettua kokonaistehoa nykyisestä noin 140 megawatista 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen ripeää käynnistymistä sekä laadukasta kaavoitusta, joka perustuu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tuulivoimarakentaminen ohjataan kaavoituksella ympäristön, teknisen infrastruktuurin ja talouden kannalta optimaalisille paikoille ensisijaisesti useamman voimalan yksiköihin ja sovitetaan yhteen muun muassa maiseman, asutuksen ja luonnonympäristön kanssa. Momentin nimike on muutettu. talous 2 000 000 talous 500 000 2009 tilinpäätös 500 000 55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 90 500 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisiin avustuksiin. Määrärahasta varataan 30 000 000 euroa uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönoton avustuksiin sähkö- ja öljylämmitteisissä asuintaloissa. Ennen vuotta 2006 korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (1021/2002) nojalla myönnetyt avustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista. S e l v i t y s o s a : Eduskunta on hyväksynyt talousesitykseen liittyvän esityksen laiksi asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) muuttamisesta. Energia-avustusten myöntämisperusteita muutetaan eräiltä osin. Uusiutuvan energian avustuksiin varattu 30 milj. euroa on tarkoitus käyttää edistämään pääasiallisesti maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumppuihin ja muihin uusiutuvaa energiaa kuten pellettejä tehokkaasti hyödyntäviin lämmitystapoihin siirtymistä saneerauskohteissa. Määrärahasta on lisäksi tarkoitus käyttää 46,5 milj. euroa korjaus- ja terveyshaitta-avustuksiin pitäen edelleen painopisteenä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista kotona asumisen mahdollistamiseksi sekä hissien rakentamista. Muihin energia-avustuksiin on tarkoitus käyttää 14 milj. euroa, josta 12 milj. euroa energiatehokkuutta parantaviin muihin kerros- ja rivitalojen investointeihin ja energiakatselmuksiin sekä 2 milj. euroa pientalojen energiakorjausten tulosidonnaiseen avustamiseen. Energiatehokkuuden parantaminen otetaan merkittävällä painoarvolla huomioon myönnettäessä korjaus- ja terveyshaitta-avustuksia. talous 90 500 000 talous 49 500 000 2009 tilinpäätös 68 500 000 56. Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (määräraha) Momentille myönnetään 46 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain (178/2009) mukaisten avustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Vuonna 2009 myönnetyistä avustuksista idaan aiheutuvan valtiolle menoja 20 000 000 euroa vuonna. Vuonna myönnetyistä avustuksista idaan aiheutuvan valtiolle menoja 26 000 000 euroa vuonna ja 11 000 000 euroa vuonna 2012. talous 46 000 000 I lisätalous -14 000 000 talous 99 000 000 2009 tilinpäätös 18 758 076 60. Siirto valtion asuntorahastoon Momentille ei myönnetä määrärahaa. Korkotukilainat ja valtiontakaukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia omakotikorkotukilainoja ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja yhteensä enintään 975 000 000 euroa. Vuonna saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856 /2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa. Vuonna saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 200 000 000 euroa vuoden lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu. Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a :ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 :ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeus- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
talolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkion suorittamisesta ennen vuotta 1993 tehdyissä asuntosäästösopimuksissa annetun lain (702/2001) mukaiset asuntosäästöpalkkiot. Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna aravalain 46 :n ja aravaasetuksen (1587/1993) 28 :n nojalla myöntää yhteensä enintään 100 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta. Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa. Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden idaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla. Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saa vuonna valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a :n mukaisesti jättää aravalainapääomia enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi saa, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a :n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 3 000 000 euroa vuonna. Avustukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 110 000 000 euroa. Vuonna Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 25 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa ja sitä toteuttavissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisia vuokra- tai asumisoikeusasuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden, mikä vähennetään korkotukilainan määrästä. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 100 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty. Vuonna saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2012 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (965/2009) tarkemmin säädetään. Lisäksi saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuonna 2012 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 30 000 000 euroa. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää pääkaupunkiseudun ja sen lähialueen, Tampereen seudun, Turun seudun, Jyväskylän seudun, Kuopion seudun ja Oulun seudun kunnille määräaikaisia avustuksia lähiöiden kehittämiseen yhteensä enintään 3 000 000 euroa. Avustusta voidaan myöntää myös muulle kuin edellä mainittujen seutujen kunnalle, jos avustuksen myöntäminen kunnassa olevan lähiön kehittämiseksi on erityisen perusteltua. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Myöntämisen edellytyksenä on, että asuntoalueen kehittämisestä laaditaan ympäristöministeriön hyväksymä kokonaisvaltainen suunnitelma. Avustusta voidaan myöntää asuinympäristön viihtyisyyden ja laadun kehittämiseen sekä turvallisuuden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
parantamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää edellä tarkoitettujen hankkeiden suunnitteluun ja organisointiin, asukkaiden yhteistilojen toteuttamiseen, alueiden ryhmäkorjaussuunnitelmien toimintamallien laatimiseen sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 20 prosenttia kustannuksista. Lähiöitä koskevissa tutkimus- ja selvityshankkeissa avustuksen määrä voi olla 100 prosenttia. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saavat vuonna käyttää lähiöohjelman intiin ja viestintään valtion asuntorahaston varoista yhteensä enintään 150 000 euroa, mikä vähennetään lähiöavustusten myöntämisvaltuudesta. Vuonna saa valtion asuntorahastosta myöntää valtionavustuslain nojalla yhteensä enintään 600 000 euroa määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia aravavuokraasuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten alueiden kehittämiseksi. Alueiden tulee sijaita valtioneuvoston nimeämillä äkillisillä rakennemuutosalueilla tai kunnissa, joissa on runsaasti ylitarjontaa aravavuokra-asunnoista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus nimeää hankealueet ja myöntää avustukset. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että alueen kehittämisestä laaditaan kokonaissuunnitelma, joka kytkeytyy kunnan asunto-olojen kehittämiseen. Avustusta voidaan myöntää kunnille kehittämis- ja suunnittelukustannuksiin sekä niihin liittyviin hankekustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Valtion asuntorahaston varoista maksetaan ne suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain (178/2009) mukaiset avustukset, jotka on myönnetty rahaston varoista. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Vuonna Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti. Varainhankintavaltuudet Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään 2 800 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Uustuotantoa vauhditetaan ns. välimallin mukaisilla vuokra-asuntojen takauslainoilla. Määräaikainen vuosina 2009 voimassa ollut elvytyspakettiin liittynyt korkotuettu välimalli loppuu, eikä suhdanneluonteisia korjausavustuksia enää myönnetä. Omistusasuntojen korkotukilainoja myönnetään edelleen sellaisten omakotitalojen rakentamiseen, joiden energiankulutus on matala. Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen käynnistysavustusten myöntämistä jatketaan valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen mukaisesti aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa 10 000 euron suuruisena vuonna, lamavaiheen elvytystoimiin vuosina 2009 liittyneiden erityispanostusten puolestaan päättyessä. Kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan vuosittain 10 miljoonaa euroa vuosina 2012. Avustukset on sidottu kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Avustus kohdistuu kasvukeskuksiin painopisteenä Helsingin seutu. Asuinalueiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi toteutetaan ympäristöministeriön koordinoimaa lähiöiden sosiaalista eheyttä tukevaa poikkihallinnollista lähiöohjelmaa. Lähiöavustuksiin osoitetaan vuosittain 3 milj. euroa vuosina 2009. Avustuksen tarkoituksena on lähiöiden asuinympäristön kehittäminen, niiden täydennysrakentamisen edistäminen ja sosiaalisen eheyden tukeminen. Ympäristöministeriön toimialalla voidaan myöntää avustuksia pääkaupunkiseudun seudun lisäksi Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seuduille. Perustellusta syystä avustusta voidaan myöntää myös muulla seudulla olevan lähiön kehittämiseen. Hallitusohjelman mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintaedellytyksiä parannetaan osoittamalla sille asuntorahastosta resursseja asumisen kehittämishankkeisiin. Kehittämistoiminta suunnataan keskuksen toiminnan kannalta keskeisimmille alueille, kuten erityisryhmien asumiseen, ARA-tuotantoon ja asuinalueisiin liittyvään kehittämiseen sekä energiatehokkaaseen asuntojen korjaamiseen. Vuonna valtion asuntorahaston velka vähenee. Vuoden 2009 lopussa velkaa oli 1 785 milj. euroa. Asuntorahaston velka rahoitetaan pääosin lyhytaikaisin velkasitoumuslainoin, joiden määräajoin tapahtuva erääntyminen ja uusiminen edellyttävät todellista velkaa suurempaa varainhankintavaltuutta. Asuntorahaston rahoitusrakenteen idaan muodostuvan vuonna seuraavaksi: Asuntorahaston rahoitusrakenne vuonna milj. Arvioitu saldo 1.1. 80 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Tulot Tulot asuntolainoista 625 Tulot takausmaksuista 10 Menot Korkotuki- ja avustusmenot 275 Rahaston velkojen menot korot 65 kuoletukset 130 Siirto talouson 166 Arvioitu saldo 31.12. 79 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : E r i t y i s r y h m i e n a s u m i s e n t u k e m i n e n Erityisryhmien investointiavustusvaltuudeksi esitetään 110 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää myönteisenä, että eduskunnan vuosille 2009 ja lisäämät valtuudet on otettu esityksessä huomioon. Erityisryhmien investointiavustusta on alustavan laskelman mukaan haettu vuodelle noin 250 miljoonan euron edestä, joka on yli 40 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna. Hakemuksista suuri osa koskee vanhushankkeita. Investointiavustusta myönnetään myös mm. asunnottomuus- ja kehitysvammaishankkeisiin sekä opiskelija-, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asuntohankkeisiin. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen (21.1.) ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palveluiden järjestämiseksi vuosina 2015. Ohjelman toteuttaminen edellyttää vuosittain keskimäärin 600 asunnon rakentamista. Valiokunta pitää myönteisenä, että periaatepäätös linjasi myös kehitysvammaisten henkilökohtaisten tarpeiden huomioon ottamisen ja siirtymisen yksilöllisempiin asumisratkaisuihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kehitysvammaisten intressejä on ollut vaikea sovittaa yhteen mm. hankintalain vaatimusten kanssa. Tulisikin miettiä tapoja, joilla yksilöt voisivat todella vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin valintoihin. Esimerkiksi Iso-Britanniassa toteutetun henkilökohtaisen budjetointimallin avulla on pystytty lisäämään henkilön omaa kontrollia ja yksilökeskeisen elämän suunnittelua. Asiantuntijakuulemisen perusteella mallin käyttäminen ei ole lisännyt kustannuksia perinteiseen toimintatapaan verrattuna. Pitkäaikaisasunnottomat ovat asumisen suhteen syrjäytynein ryhmä. Hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman vuosille 2008 asettama asuntomäärällinen tavoite näyttää toteutuvan. Sen sijaan asunnottomuuden puolittamistavoitteen osalta tilanne on epävarmempi, koska uusien pitkäaikaisasunnottomien määrä on samanaikaisesti noussut. Taloudellinen taantuma lisäsi erityisesti nuorisotyöttömyyttä, joka puolestaan lisää nuorten asunnottomuutta. Lyhytaikainen asunnottomuus uhkaa usein pitkittyä, ja nuoret ovat pitkäaikaisasunnottomuuden potentiaalisin ryhmä. Valiokunta pitää tästäkin syystä tarpeellisena, että pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman ja siihen sisältyvän nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemisen projektia jatketaan myös seuraavalla hallituskaudella. Investointiavustuksen tarvetta nostaa tulevina vuosina erityisesti muistisairaiden vanhusten määrän kasvu. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomeen tarvitaan vuoteen 2025 mennessä lta 9 000 24 000 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa 75 vuotta täyttäneille henkilöille. Koska tarvetta on jonkin verran myös nuoremmille, on itu, että kyseiseen tarkoitukseen tulisi vuosittain rakentaa noin 600 1 600 palveluasuntoa. Valiokunta pitää tärkeänä erityisryhmien asumistarpeisiin vastaamista ja toteaa, että investointiavustusvaltuutta tulee tarvittaessa korottaa lisätalousn kautta. talous I lisätalous talous 2009 tilinpäätös 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 350 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/) 13 :n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin 2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 :n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille 3) avustuksiin yksityisille omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin ja tietopalveluun 4) merkittäviin maisema-alueisiin ja kansallisiin kaupunkipuistoihin kuuluvan rakennetun ympäristön hoidon ja kunnostuksen avustuksiin. Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hankkimiseksi, jos hankinnasta aiheutuvat kustannukset muodostuvat kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen asemaan nähden kohtuuttomiksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 % toimenpiteiden kustannuksista. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla. talous 2 350 000 talous 2 350 000 2009 tilinpäätös 2 350 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12