Energiaviisautta Lahdessa: kohti kellon ympäri palvelevia monitoimitaloja

Samankaltaiset tiedostot
Lahden monitoimitalot

Jalkarannan monitoimitalo Jalo. Rakennuttajan näkökulmaa

Lahden monitoimitalot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Jarek Kurnitski

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Elinkaarilaskelma Artesaaniopisto

Matalaenergiarakentaminen

Elinkaarilaskelma, Hirvialhon koulu

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Suuret muutokset vaativat strategisen tason johtamista. Tyrsky-Konsultointi Oy Pirkko Kasanen Kuntien ilmastokonferenssi 2016

Kosken koulukeskuksen hankesuunnitelman valmistelun tilannekatsaus

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

CLT SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA CASE JOENSUUN ELLI

TALO. Erikoistutkija Petrus Kautto Kestävän kiertotalouden strateginen ohjelma, SYKE Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari

Nimi Olavi Hiekka Tilaisuus Sairaalatekniikan päivät Pvm

Liipolan ja Jalkarannan monitoimitalot hankintaklinikan tulokset

Ruununmyllyn koulu. Hankesuunnitelma vaihe A:n pohjalta

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

Energiatehokkuushankkeita. Marita Tamminen Projektipäällikkö Vantaan kaupunki/tilakeskus

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Porolahden peruskoulu, kirjasto, hammash

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Parkanon koulukampus. Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa

Ajatus purkamisesta on esitelty rakennusvalvonnalle. Esteitä purkamisluvanmyöntämiselle ei ole havaittu.

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE

HANKESELVITYS PÄIVÄKOTI LISÄTARKASTELU

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Kastellin monitoimitalo

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka ASTA/ RT. P Harsia 1

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

TOLKIS SKOLAN LAAJENNUS- JA PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITTELUVAIHEEN KUSTANNUSARVION JA LUONNOSSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN

Iltapäivän teeman rajaus

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

HANKESUUNNITELMA. Haapajärven yläasteen korjaustyöt

Maatilojen energiasuunnitelma

Energiatehokkuus ja hyvä sisäilma. Olli Teriö, Oulun kaupungin rakennusvalvonta

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

Hyvää sisäilmaa, energiansäästöä vai voiko molemmat saada? Miimu Airaksinen, RIL ry

L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1

Riihikallion koulukeskus. Vaihtoehtoiset mallit

ENERGIATEHOKKUUS ATT 1

Pohjankartanon koulun peruskorjaus teema: Ohjelmaallianssi

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

JULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS. Iida Rontti Markus Tolonen

COMBI Kustannusoptimaaliset suunnitteluratkaisut uusissa ja vanhoissa palvelurakennuksissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Ilmastonmuutos Stadissa

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Tarveselvityksestä takuuaikaan

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Kilpailuttamisprosessin keskeiset asiat

Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

Teknologiapolut Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Tulevaisuuden toimijariippumaton dataintegraatioalusta

Tavoitteet ja toimenpiteet

Kouvolan kaupungin perusopetuksen kehittäminen valtuustokaudella

ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Riikka Holopainen, VTT

Johtava'avoimen' kul/uurin'ja'2eteen' hyödyntämisen'väylä'

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

VAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU Info=laisuus Turku

Puurakentamisen RoadShow Betonista puuksi rakennuttajan ja kiinteistön hallinnoijan näkökulma.

Gasum Petri Nikkanen 1

Innovatiiviset julkiset hankinnat

Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Eteläisen alueen palveluverkkosuunnittelu. 2018, esitys

LAUKAAN KUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA

RAK-C Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

Suomalaisten tekniikka-alan insinöörien kehittämä tuote Tekniikka puhtaasti Suomalaista käsityötä Suomalaiset sijoittajatahot PILASTER OY

Energiatehokkuus elinkaarimalleissa. Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo Pekka Mairinoja

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

Vähähiilisen rakentamisen kehittäjäryhmä UUDENKAUPUNGIN SIVISTYS-JA HYVINVOINTIKESKUS

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Avoin innovaatio ja avoimet innovaatioalustat edistämässä kiertotaloutta

Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila

Energiaa harakoille? Lauri Myllyvirta. energiakampanjoitsija

Arandur / Kaivomestarin hanke

Transkriptio:

Energiaviisautta Lahdessa: kohti kellon ympäri palvelevia monitoimitaloja Saara Vauramo, ympäristöjohtaja Lahden kaupunki ERA17 vuosipäivä 12.10.2016

Julkinen rakentaminen on rajussa muutoksessa 1960-70-lukujen kiinteistöt Korjausrakentamisen määrä kasvaa voimakkaas< Muuntojoustavuuden vaa<mus kasvaa koko ajan Rakentamisen suunni5elussa en<stä parempia apuvälineitä Korjausvelka Suunni5elun rooli ja digitaaliset ratkaisut Uuden rakentamisen energiatehokkuus yksinkertaisemmin halli5ava kuin korjausrakentamisen Rakentamisen laadun ohjaukseen paljon huomiota, hankintamene5elyn rooli tärkeä Energiatehokkuus ja rakentamisen laadun ohjaus Omistajuus Maakuntauudistus

Kansalaisyhteiskunta Maakunta Kunta Yritykset

Jalkarannan ja Liipolan monitoimitalot, tavoi5eena kustannussäästöt kaupungille - Kaksi 1970-luvun alussa valmistunu5a koulurakennusta - Molemmat olivat jatkossa edelleen tarpeen - Molemmat lähiökouluja, joiden yhteydessä toimi alunperinkin päiväko< ja kirjasto siis oman aikansa monitoimitaloja - Molemmat rakennukset olivat peruskorjausjonossa jo pitkään ja kunnossapito oli laiminlyöty säästösyistä à Toiminta joudumin siirtämään pääosin muihin <loihin sisäilmaongelmien vuoksi - Rakennukset teknisiltä ominaisuuksiltaan aikansa tuo5eita, esim. <lajako jäykkä, muunneltavuus heikko kerroskorkeus pieni energiatehokkuus huono talotekniikka elinkaarensa päässä Hankkeiden aineistot: Rakennu5ajapäällikkö Leena PirMlä Lahden Tilakeskus

Vaihtoehdot 1) Perusparannus - korjausaste yli 80 % - suunni5elu joudutaan tekemään vanhan rakennuksen ehdoilla kompromisseja toiminnallisuuden osalta <latehokkuus jää huonommaksi kuin uudisrakennusvaihtoehdossa kompromisseja teknisten ratkaisujen suhteen - Jäljellä oleva elinkaari todennäköises< lyhyempi kuin uudisrakennuksella 2) Korvaaminen uudella rakennuksella - mahdollista suunnitella toiminnan kannalta op<maaliseksi parempi <latehokkuus, jota <lojen yhteiskäy5öisyys edelleen parantaa mahdollisuus op<maalisiin teknisiin ratkaisuihin

Yhteenveto investoin<tavan tavoi5eista - Lyhyempi toteutusaika kuin teete5äessä suunni5elu ja urakoin< erikseen (yksi kilpailutus, mahdollisuus limi5ää suunni5elu- ja rakentamisvaiheet) - Op<moidut kilpailutuskriteerit, yhdiste5y suunni5elu- ja urakkakilpailu - Mahdollisuus hyödyntää urakoitsijoiden innovaa<oita - Suunni5elusta ja toteutuksesta vastaa sama taho - Tavanomaista pidempi takuuaika (5 v.), takuuaikana kannusteet/ sank<ot energian kulutukselle - Kevyempi sopimusrakenne kuin esim. elinkaarimalleissa

Strategiset tavoi5eet à Hankkeiden tavoi5eet Aalborgin sitoumus Strategiset tavoi9eet 2025 Toteutus hankkeissa Johtaminen koh@ kestävää kehitystä Yhteiset luonnonvarat Paikallinen toiminta terveyden puolesta Vahvistaa kestävän kaupunkirakenteen kehi9ämistä. Parantaa kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia ja vahvistaa yhteisöjä. Puoli9aa CO 2 päästöt vuoden 1990 tasosta. Lisätä ekologista ja matalaenergiarakentamista Leikata kaupungin julkisten rakennusten energiankulutusta 15 % vuoteen 2016 mennessä. Kehi9ää henkilöstön osaamista, työhyvinvoin@a ja työssä jaksamista. Muuntojoustavuus ja elinkaarinäkökulmat Asukasosallistumise n tukeminen uusilla menetelmillä Matalaenergiatalo Hyvä sisäilman laatu

Hankkeiden tavoi5eet à tarjousten arvioin<perusteet Vertailuperusteet Toteutus hankkeissa Painoarvo arvioinnissa Suunni5eluratkaisun kustannukset/tarjoushinta Tarjoushinta (investoin<) 30 % Toiminnallisen suunni5eluratkaisun laatu Energiakustannukset (lämpö, sähkö), 30 vuo5a Muuntojoustavuus Käy5öjoustavuus Yleinen toiminnallisuus 15 % 30 % Teknisten ratkaisujen laatu Ulkovaipan ja alapohjan rakenneratkaisut 10% Suunni5eluratkaisun kaupunkikuvallinen laatu Kaupunkikuvallinen yleisilme Arkkitehtoninen kokonaisuus 15 %

Jalkarannan ja Liipolan monitoimitaloja suunnitel<in yhteistyössä käy5äjien kanssa Hankintaprosess i Hankesuunni5elu Info<laisuus rakentajille 23.5.2012 Päätöksentek o: siv.ltk 15.5.2012, KH ja KV 06/2012 RAKLIn klinikat Suunnitelmie n tarkentumine n 08-09/2012 Viimeinen suunni5eluvaihe Rakentamisva ihe alkaa Käy5äjälähtöine n suunni5elu Lahen D kysely 15.-21.5.2012 Yleisö<laisuus 23.5.2012 Henkilökunnan ja lasten osallistuminen suunni9eluun Kirjastoissa toteute5ava kysely Vanhempainillat ja pihatapahtumat Suunnitelmien kommentoin < Yleisö- <laisuudet Uudet monitoimitalot valmiina Jalkaranta kesä 2015 Liipola loppuvuodesta 2015

Käy9äjien toiveita monitoimitalojen @lankäy9öön Lähtökohtana on, e5ä monitoimitaloihin sijoitetaan koulu- päiväko<- ja kirjastopalvelut = perustoiminta. Sähköisen Lahen D raadin kyselyssä sekä yleisö<laisuudessa nuorille sekä yhdistyksille soveltuvat kokoontumis@lat saivat eniten kannatusta monitoimitaloihin sijoi5uvien (muiden kuin perustoimintojen vaa<mien) <laratkaisujen osalta. Suuret liikunta@lat sekä sähköiset palvelupisteet saivat myös runsaas< kannatusta. N 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 16 7 33 43 23 3 7 33 1 4 8 16 20 16

Liipolan monitoimitalo

Liipolan monitoimitalo, mitoitus - Perusopetus: 1-4 vuosiluokille 2-sarjaisena - Erityisopetus: toimii em. <loissa - Oppilashuolto - Päiväko<: 0-7 vuo<aille 10 ryhmää - Kerhotoiminta: ap-, ip- ja icehearts kerhot - Liikunta: 600 m2 sali (koulun tarve 200 m2) - Kirjastopalvelut - Suun terveydenhoito - Ruokapalvelu: palvelukeimö (eteläisen Lahden aluekeimö muualle) - Bru5oala 6710 m2 - Huoneala 5881 m2 - Rakentamiskustannukset 17,2 milj. euroa, alv. 0 % (Haahtela-indeksi 79) (hankesuunnitelma)

Kilpailuehdotus Onni à Monitoimitalo Onni

Jalkarannan monitoimitalo

Jalkarannan monitoimitalo, mitoitus - Perusopetus: 1-6 vuosiluokille 2-sarjaisena - Erityisopetus: 1-6 vuosiluokille 6 ryhmää - Oppilashuolto - Päiväko<: 0-7 vuo<aille 10 ryhmää - Kerhotoiminta: ap- ja ip-kerhot - Liikunta: 600 m2 sali (koulun tarve 400 m2) - Kirjastopalvelut - Ruokapalvelu: palvelukeimö - Bru5oala 8859 m2 - Huoneala 7796 m2 - Rakentamiskustannukset 22,3 milj. euroa, alv. 0 % (Haahtela-indeksi 79) (hankesuunnitelma)

Kilpailuehdotus BlueBird à Monitoimitalo Jalo

Monitoimitalojen käy5ö - Ydintoimintojen osalta kuten mikä tahansa koulu, päiväko< ja kirjasto - Yhteistyön merkitystä korostetaan, mikä näkyy <lojen yhteiskäytössä => Kaikki ne <lat, jotka voivat olla yhteiskäytössä, ovat yhteiskäytössä - Lisäksi yhteisiä <loja voidaan o5aa muuhun käy5öön silloin, kun ne ovat vapaana (LISÄARVO) - Monikäy5öisyys ei lisää <lojen laajuu5a, mu5a käy5öaste nousee - Avoimuus /turvallisuus! (kaikki ei ole avointa kaikille)

Varautuminen tuleviin käy5ötarkoituksen muutoksiin Koulu voi toimia pienempänä ja päiväko< suurempana tai päinvastoin Käy5öajat voivat olla pidempiä Monitoimitalo voi palvella suurempaa väestöpohjaa => Laajenemissuunnat mie<5ävä suunni5eluratkaisuissa, ei kuitenkaan mitoiteta ylikapasitee<lle Tarkempaan ennustamiseen ei ole eväitä

Monikäy5öisyys ja sen rajat = Monitoimitalon idea <lojen kannalta Tilat, jotka osoitetaan ainoastaan <e5yyn tarkoitukseen Tilat, joissa voi olla muuta käy5öä silloin, kun niitä ei tarvita pääasialliseen käy5ötarkoitukseensa. Koulujen luokkia sekä päiväkodin ryhmä- ja lepo<lojakin voidaan ehkä tulevaisuudessa käy5ää myös muihin tarkoituksiin, tässä vaiheessa oletetaan e5ei ole tarve5a (muuta monitoimi<laa on rii5äväs<) Monitoimitalon pääkäy5äjät (koulu-, päiväko<-, kirjasto) saavat käy5ää kaikkia talon <loja keskenään sopimiensa pelisääntöjen mukaises< Kaikkiin <laryhmiin oltava sisäänkäyn< myös ulkokau5a

Monikäy5öisyys ja sen rajat, Liipolan Onni

Monikäy5öisyys ja sen rajat, Jalkarannan Jalo

Tuloksia monitoimitaloista: Tilankäytön tehostuminen - Tilankäy5öä on tehoste5u sekä yhdistämällä toimipisteitä e5ä nykyaikaisilla suunni5eluratkaisuilla - Jalkarannassa oli alun perin 5 toimipiste5ä (koulurakennus + 4 päiväko<a tai kerhoa) - Liipolassa oli alun perin 3 toimipiste5ä ( 2 koulurakennusta + 1 erillinen päiväko<) - Perusparannusvaihtoehdoissa erilliset yksiköt oli jo yhdiste5y suurimpiin rakennukseen näiden ase5amin ehdoin - Eri vaihtoehtojen sisältö on hieman erilainen Jalkarannassa: Vanhassa rakennuksessa 1250 m2 ylimääräinen varasto Monitoimitalossa 2 päiväko<ryhmää enemmän Neuvola ja hammashoitola siirtyivät vanhasta rakennuksesta muualle Liipolassa: Monitoimitaloissa 2x2 luokkaa vähemmän Perusparannusvaihtoehdossa 150 m2 iv-kh laajennus

Tuloksia monitoimitaloista: Energiatehokkuus - Vanhojen rakennusten lämpöenergiakulutukset Tilakeskuksen suurimpia Jalkarannan koulu + Kankolan pk 1700 MWh (3 v. ka) Liipolan koulu + Liipolan pk 2720 MWh (3 v. ka) - Uusien monitoimitalojen tavoi5eena matala-energiatasoiset rakennukset, energiankulutus 20-30 % uudisrakentamisen energiamääräysten vaa<mustasoa pienempi - Kilpailuehdotusten energiankulutukset pi< osoi5aa energiasimuloinnein IDA Ice ohjelmalla - Ominaiskulutuksella (kwh/m2,a) mita5una Jalkarannan monitoimitalon kaukolämmön kulutus on: 43 % lähtö<lanteeseen verra5una 70 % perusparannusvaihtoehtoon verra5una - Ominaiskulutuksella (kwh/m2,a) mita5una Liipolan monitoimitalon kaukolämmön energiankulutus on: 23 % lähtö<lanteeseen verra5una 42 % perusparannusvaihtoehtoon verra5una - Sähköenergian kulutuksessa ei oleellisia eroja

Yhteenvetona.. Monitoiminnallisuus ja muuntojoustavuus entistä tärkeämpää julkisessa rakentamisessa Käyttäjän näkökulma olennaista huomioida jo lähtövaiheessa Rakennushankkeen strategisten tavoitteiden asettaminen ja mittaaminen osana hankintaa ja hankesuunnittelua Kansalaisyhteiskun ta Maakunta Kunta Yritykset