PSAO 40-vuotisjuhla 22.10.2016 Eila Urpilainen OAJ 1
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Järjestäytymisaste noin 95 % 121 621 jäsentä (1.1.2016) enemmän kuin koskaan aiemmin järjestön historiassa! naisia 75 %, miehiä 25 % Järjestäytyminen ammattikuntapohjaista Varsinaisia jäseniä 92 262 (1.1.2016) 2
Koko opetusala edustettuna OAJ-YSI = OAJ:n yleissivistävät opettajat peruskoulujen, lukioiden ja yleissivistävän aikuisopetuksen (kansalais- ja työväenopistojen) opettajat LTOL = Lastentarhanopettajaliitto OAO = OAJ:n ammatilliset opettajat (ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuskeskusten ja ammattikorkeakoulujen opettajat) YLL = Yliopistojen opetusalan liitto SOOL = Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto FSL = Finlands Svenska Lärarförbund OSJ = Opetusalan Seniorijärjestö Opsia = Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat 3
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ JÄSENJAKAUMA 1.1.2011 1.1.2012 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 Lastentarhanopettajaliitto LTOL 13 266 13 342 13 551 13 658 13 737 13 969 OAJ:n yleissivistävät opettajat OAJ-YSI opettajien ammattiyhdistyspiirit ja alueet 52 628 52 268 52 394 52 679 52 602 52 385 Finlands Svenska Lärarförbund FSL 4 280 4 343 4 348 4 339 4 301 4 289 56 908 56 611 56 742 57 018 56 903 56 674 Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat Opsia 76 80 89 113 119 120 OAJ:n Ammatilliset opettajat OAO 21 381 21 149 20 957 20 764 20 450 19 910 Yliopistojen opetusalan liitto YLL 1 748 1 690 1 687 1 659 1 636 1 589 VARSINAISET JÄSENET 93 379 92 872 93 026 93 212 92 845 92 262 Opiskelijajäsenet SOOL 7 164 7 199 7 272 7 061 7 142 6 884 FSL 293 289 314 290 326 406 7 457 7 488 7 586 7 351 7 468 7 290 Opetusalan seniorijärjestö OSJ 17 332 17 146 17 885 18 587 18 999 20 352 Muut eläkeläisjäsenet 1 396 1 461 1 543 1 688 1 721 1 717 18 728 18 607 19 428 20 275 20 720 22 069 KOKONAISMÄÄRÄ 119 564 118 967 120 040 120 838 121 033 121 621 4
60000 OAJ:n valtakunnallisten piirien jäsenmäärät 1.1.2016 56674 50000 40000 30000 20000 19910 13969 10000 0 1589 OAJ-YSI OAO LTOL YLL 5
Eri kansallisuudet OAJ:ssä 1.1.2016 Yhteensä 1 075 henkilöä 79* eri maasta 350 300 250 200 150 100 50 0 203 163 110 75 67 53 31 31 23 19 Venäjä Viro Ruotsi UK Saksa USA Unkari Ranska Puola Espanja *Pois lukien Suomi 6
OAJ:n jäsenmäärän kehitys 1976 2016 140000 121 621 120000 100000 80000 60000 37 666 40000 20000 0 7
OAJ TEK IL Suomen Ekonom it TRAL Akavan Er it yi sal at MM A Suomen Lääkär il it to Talent ia Suomen Laki miesl it to Yht ei skunt a-al an korkeakoulutet ut UTY&V al ment aj at Muut Akavan suurimmat jäsenjärjestöt 2015 120 000 Yhteensä 588 865 100 000 80 000 60 000 121033 101149 40 000 20 000 0 OAJ 72353 70838 Tekniikan Akateemiset TEK Insinööriliitto IL 51465 Suomen Ekonomit 29549 28476 26899 24993 23622 Tradenomiliitto TRAL Akavan Erityisalat Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA Suomen Lääkäriliitto Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia 16138 12157 10193 Suomen Lakimiesliitto Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut Esimiehet ja asiantuntija YTY Muut yhteensä Yli 10 000 jäsenen liitot. Jäsenjärjestöjä yhteensä 35. 8
Akavan neuvottelujärjestöt Akavalla on kaksi neuvottelujärjestöä, jotka vastaavat sektoreittain neuvottelu- ja sopimustoiminnasta sekä paikallistason toiminnasta. Julkinen sektori: Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Yksityinen sektori: Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry 9
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO Edustaa koulutettuja työntekijöitä, jotka toimivat kunnan, valtion, seurakuntien ja yliopistojen sopimusalueilla. Valtakunnallinen pääsopijajärjestö. Neuvottelee julkisen sektorin virka- ja työehtosopimukset, joissa sovitaan palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista. Kahdeksan jäsenyhdistystä, joilla on yhteensä yli 200 000 henkilöjäsentä. Julkisella alalla 160 000 jäsentä. Noin 70 prosenttia jäsenistöstä on kuntien palveluksessa, valtiolla tai valtion liikelaitoksissa noin 16 prosenttia, yliopistoissa 13 prosenttia ja seurakunnissa kolme prosenttia. 10
Työmarkkinaosapuolet Palkansaajajärjestöt 992 716 jäsentä, 20 jäsenliittoa Työnantajajärjestöt Toimialaliittoja 27, jäsenyrityksiä 16 000, joiden palveluksessa n. 950 000 henkilöä 320 kuntaa, 130 kuntayhtymää, joiden palveluksessa n. 437 000 henkilöä n. 610 000 jäsentä 37 jäsenliittoa VTML n. 122 000 henkilöä n. 540 000 jäsentä 17 jäsenliittoa KiT 449 seurakuntaa 11
OAJ jäsenistö sopimusaloittain 2016 Yksityinen: Sivistystyönantajat 11% Yksityinen: Avaintyönantajat 3% Valtio 1% Kunta: KVTES 12% Kunta: OVTES 73% 12
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, KT Aloitti järjestön puheenjohtajana 1.8.2010 13
14
OAJ palvelee Virka- ja työehtosopimusasiat Mm. palkkaus, työaika, perhevapaat Lakiasiat palvelussuhdeturva, vastuukysymykset, valitukset, verotus, tekijänoikeudet, eläke Koulutuspolitiikka kelpoisuusvaatimukset, opsit, rahoitus, vaikuttaminen Työelämän laatu työsuojelu ja yhteistoiminta, työympäristö, johtaminen ja työn organisointi Kansainväliset asiat 15
Kysymys? Ongelma? Pyri selvittämään asia lähimmän esimiehen kanssa Jos asia ei selviä tai teillä on erimielisyyttä ota yhteyttä pikimmiten: Työsuojeluvaltuutettu Oman koulun/oppilaitoksen luottamusmies OAY:n tai PY:n puheenjohtaja OAJ:n alueasiamies Pääluottamusmies OAJ:n edunvalvontaosasto 16
Paikallinen toiminta Paikallisyhdistyksiä 273 Opettajaryhmä- tai oppilaitoskohtaisia yhdistyksiä 450 Tehtävät: edunvalvonnan järjestäminen paikallinen vaikutustoiminta jäsenten virkistystoiminnasta vastaaminen tiedottaminen ja kouluttaminen 17
Alueellinen toiminta 17 alueyhdistystä 5 aluetoimistoa Jokaisella alueella OAJ:n hallituksen nimeämä alueasiamies 18 18
Alueyhdistysten tehtävät: Vaikuttaa OAJ:n tavoitteiden ja päämäärien toteutumiseen maakuntatasolla Olla yhteydessä aluetason päättäjiin, antaa lausuntoja ja osallistua mediassa käytäviin keskusteluihin sekä ottaa osaa maakunnallisiin hankkeisiin Tukea paikallisyhdistyksiä edunvalvonnassa Edistää jäsenryhmien välistä yhteistyötä Järjestää alueellisia tapahtumia ja koulutuksia 19
Alueasiamiehen tehtävät: 1. Sopimusedunvalvoja palkkaus- ja työaikajärjestelmien kehittäminen suuret linjat ei yksityiskohtaisia sopimustulkintoja (kokonaisnäkemys edunvalvonnasta) YT-toimijoiden tukihenkilö alueella 2. Koulutuspoliittinen vaikuttaja seuraa, vaikuttaa ja konsultoi koulutuspoliittisissa asioissa yhteydenpito toiminta-alueen yhteistyötahoihin 3. OAJ:n edustaja alueella toimii kiinteässä yhteistyössä alueyhdistyksen puheenjohtajan kanssa osallistuu alueellaan järjestettävään koulutustoimintaan pitää yhteyttä alueensa muiden järjestöjen edustajiin Päätehtävien painopiste voi vaihdella eri alueilla, mutta perustehtävän määrittelee OAJ:n hallitus. Alueasiamies edustaa koko alueyhdistyksen jäsenkuntaa ja on kaikkien jäsenryhmien käytettävissä. 20
Valtakunnallinen toiminta Valtuusto (150 jäsentä) valitaan yleisillä vaaleilla seuraavat vaalit keväällä 2018 Valtuuston toimikausi neljä vuotta Valtuusto nimeää puheenjohtajan ja hallituksen Hallitus nimeää tarvittavat toimikunnat 22
VALTUUSTO Järjestön puheenjohtaja HALLITUS Puheenjohtajisto Opetusalan johdon neuvottelukunta Aikuiskoulutustyöryhmä Opettajankoulutustyöryhmä Työhyvinvointityöryhmä Tulo- ja palkka poliittinen tmk Opiskelijatoimikunta Koulutuspoliittinen tmk Järjestö- ja viestintä toimikunta Pedagoginen toimikunta Senioritoimikunta Talousvaliokunta OAJ-YSI OAO LTOL YLL Opsia 23
Järjestörakenteen kehittäminen 24
Perusmalli järjestäytymiselle jäsenen kannalta Alayhdistys Paikallisyhdistys Alueyhdistys Valtakunnallinen yhdistys 25
Perusmalli järjestäytymiselle jäsenen kannalta voi olla käytännössä Alayhdistys Alueyhdistys Paikallisyhdistys Valtakunnallinen yhdistys Valtakunnallinen piiri OAJ 26
OAJ:n järjestörakenne Jäsenet ja yhdistykset Lastentarhanopettajat Peruskoulun, lukion, aikuisoppilaitoksen opettajat Amm. oppil., musiikkioppil., akk ja amk opettajat Yliopistojen lehtorit Opetus- ja sivistystoimen itsenäisissä johto- ja as.tuntijatehtävissä työskentelevät Opettajaksi opiskelevat Senioriopettajat Alue-, paikallisyhdistykset ja niiden alayhdistykset Jäsenyhdistykset Seniorikerhot FSL Valtakunnalliset yhdistykset Lastentarhanopettajaliitto LTOL OAJ:n Yleissivistävät opettajat OAJ YSI OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO Yliopistojen opetusalan liitto YLL Opsia Opettajaksi opiskelevien liitto SOOL Senioriopettajien valtakunnallinen yhdistys 27
Yksittäisen jäsenen jäsenyyspolut OAJ:ssä Peruskoulun, lukion tai yleissivistävän aikuisoppilaitoksen opettaja FSL OAJ:n yleissivistävät opettajat OAJ-YSI Ammatillisen oppilaitoksen, aikuiskoulutuskeskuksen, ammattikorkeakoulun opettaja Lastentarhanopettaja Paikallisyhdistys Opettajayhdistys Alueyhdistys OAO:n valtakunnallinen yhdistys OAJ:n ammatilliset opettajat OAO Lastentarhanopettajalitto LTOL Yliopiston lehtori Yliopistojen opetusalan liitto YLL Opetus- ja sivistystoimen asiantuntija Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat OPSIA Opettajaksi opiskeleva Ainejärjestö Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL Senioriopettaja OSJ:n py Opetusalan Seniorijärjestö OSJ 28
Erään koulun jäsenyyspolut OAJ:ssä Opettajayhdistys Opettajien ay OAJ:n yleissivistävät opettajat OAJ-YSI Ammatilliset opettajat Paikallisyhdistys Kauppaopettajat Soteopettajat PS alueyhdistys Työnantajakohtainen yhdistys SKO AO AKOL PS AKOL OAJ:n ammatilliset opettajat OAO 29
Valtuuston kevätkokouksen 2016 päätös Valtuusto päätti suositella, että OAJ:n järjestörakennetta kehitetään siirtymällä paikallistasolla työnantajakohtaisiin paikallisyhdistyksiin. Uudistuksen tavoitteena on edistää jäsenten edunvalvontaa ja jäsenpitoa. Valtuusto päätti suositella paikallisyhdistyksille ja niiden jäsenyhdistyksille, että työnantajakohtaiset paikallisyhdistykset muodostetaan henkilöjäsenyyteen perustuviksi yhdistyksiksi. Valtuusto päätti, että uudistusta edistetään erillisellä siirtymäkauden kannustinrahoituksella, joka on voimassa 5 vuotta uudistuksen aloittamisesta. Työnantajakohtaisten paikallisyhdistysten perustaminen käynnistetään syksystä 2016 lukien. Uudistuksen vaikutuksia seurataan, hyötyjä arvioidaan ja epäkohtia korjataan. 30
Tavoitteet Järjestörakenteen yksinkertaistaminen, kehittäminen ja tehostaminen palvelemaan entistä paremmin niin järjestön, aktiivitoimijoiden ja jäsenistön edunvalvontatarpeita muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestö on vetovoimainen ja kiinnostava jäsenten ja jäsenyyden kannalta Lopputuotos Henkilöjäsenyyteen perustuvat, jäsenistön ja järjestön tarpeisiin sekä toimintaympäristön vaatimuksiin vastaavat työnantajakohtaiset paikallisyhdistykset Toiminnallisesti kevyempi järjestörakenne 31
Projektilla tavoiteltavat hyödyt Selkeyttää järjestörakennetta Parantaa jäsenten yhteenkuuluvuutta (TA-kohtaisuus), kaikki jäsenet samassa yhdistyksessä Helpottaa yhdistystoimijoiden työtä (ei monenkertaisia yhdistystehtäviä) Vähentää koulutuksen tarvetta Helpottaa ja keventää viestintää Keventää taloudellisia kustannuksia pitkällä aikavälillä edunvalvonnan tehostuminen 32
Kilpailukykysopimus 33
Hallituksen esitys määräaikaisiksi pakkolaeiksi syksyllä 2015: Arkipyhät palkattomiksi Sairauspäivien palkallisuuteen leikkaus Pitkien vuosilomien lyhentäminen Lomarahan leikkaaminen 30 % Suomen malli Petri Lindroos 34
Suomen malli Työmarkkinaratkaisulla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä, sekä julkisen talouden tasapainoa Valmistelu aloitetaan kilpailukykysopimuksen tultua voimaan ja valmistelussa otetaan tarkemmin kantaa palkansaajien ja työnantajien näkökulmasta sopimusalan ja sen kehityksen kannalta tärkeisiin kysymyksiin Valtakunnansovittelija tulisi tukea kyseisiä periaatteita 35
Säännöllisen työajan ansioiden muutos yksityisellä ja kuntasektorilla 1995 2015 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 Yksityinen Kunta Kunta ilman palkkaohjelmaa ja samapalkkaeriä 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskuksen ansiotasoindeksi 1995=100 Palkkaohjelman ja samapalkkaerän vaikutus: OAJ:n laskelmat 36
Julkisen sektorin lomarahat Julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta Vähennys koskee vuosina 2017 2019 päättyvien loman-määräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja Toteuttamistavasta sovittu sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken Ei koske yksityisiä oppilaitoksia tai -päiväkoteja Petri Lindroos 37
Työ- ja virkaehtosopimusten jatkaminen Nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatkettiin 12 kuukaudella 1.2.2017 31.1.2018 Sopimuksiin ei tehdä tänä aikana palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia Pois lukien mahdolliset kokeilut tai esim. kärkihankkeisiin liittyvät muutokset Petri Lindroos 38
Työajan pidentäminen Vuosittaista työaikaa pidennettiin keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta Työajan pidentämisen tarkemmasta toteuttamistavasta sovittiin sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken Petri Lindroos 39
Työajan pidentäminen OVTES Osio B, Määräaikaiset lukukausi tai vastaava, vain päätoimiset Voimaan 1.8.2017 Määräaikaisella vähintään lukukauden työajalle tai vastaavan pituiseen palvelussuhteeseen otetulla viranhaltijalla on em. Työaika yhteensä enintään 10 tuntia Oppilastyöpäivinä tai vaihtoehtoisesti osana yhteissuunnittelutyöaikaa ao. koulutusmuodon liitteen määräyksen mukaan. Soveltamisohje Lukukauden tai vastaavan mittaisella palvelussuhteella tarkoitetaan noin 19 viikkoa kestävää tai pidempää opettajan palvelussuhdetta. Petri Lindroos 40
Työajan pidentäminen OVTES Osio B, Sivutoimiset tuntiopettajat voimaan 1.8.2017 Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla vähintään 10 vuosiviikkotuntia opettavalla sivutoimisella tuntiopettajalla em. työaika on yhteensä enintään 10 tuntia. Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla alle 10 vuosiviikkotuntia opettavalla sivutoimisella tuntiopettajalla em. työaika on yhteensä enintään 4 tuntia. Petri Lindroos 41
Työajan pidentäminen OVTES Liite 6, Taide ja viestintäkulttuurioppilaitos (1.8.2017) 4a Suunnittelutyöaika Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua oppilaitoksessa 24 tuntia oppilaitoksen toiminnan kannalta tarpeelliseen suunnittelutyöhön. Petri Lindroos 42
Työajan pidentäminen OVTES OSIO E, Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 2 Säännöllinen viikoittainen työaika (voimaan 1.2.2017) Kokoaikainen opettaja 38 tuntia 45 minuuttia Osa-aikainen opettaja 16 38 tuntia 45 minuuttia Petri Lindroos 43
Työajan pidentäminen OVTES OSIO E, Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 3 Sivutoiminen tuntiopettaja (voimaan 1.8.2017) Yli 20 viikon palvelussuhteeseen otettu vähintään 10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään muuta kuin opetustyötä, jolloin tuntipalkka maksetaan 10 tuntia ylittävältä osalta. Yli 20 viikon palvelussuhteeseen otettu alle 10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään muuta kuin opetustyötä, jolloin tuntipalkka maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta. Petri Lindroos 44
Työajan pidentäminen OVTES OSIO F, Liite 10 Musiikkioppilaitos 6 (1.8.2017) 3 mom. Muun työn viikoittainen työaika 38 tuntia 4 mom. Muun työn asemasta opettaja voidaan määrätä opettamaan yli 35 työviikkoa. Tällöin yksi opetustunti vähentää muuta opetustyötä kahdella tunnilla. Jos opettajalle määrätään muuta työtä yli 114 tuntia maksetaan yhdestä muun työn tunnista yhden ylitunnin palkkio. Petri Lindroos 45
Työajan pidentäminen OVTES OSIO F Liite 11, Lasten ja nuorten taidekoulu (1.8.2017) 4 Opettajan työaika Vaihtoehto 1: Opettajan työaika on vuodessa 814 tuntia, joista opetustunteja 578 ja muuta työnantajan määräämää työtä 236 tuntia. Vaihtoehto 2: Opettajan työaika on vuodessa 1 224 tuntia. Liite 12, Kansalaisopistot (1.8.2017) 6 2 mom. Opettajan muu työvelvollisuus 374 tuntia. 9 1 mom. Suunnittelijaopettajan sidottu työaika 1 224 tuntia Petri Lindroos 46
Työajan pidentäminen OVTES Osio F, Liite 13 Kansanopistot (1.8.2017) 3 Vaihtoehto 1 Opettajan muun työn työvelvollisuus on 339 tuntia vuodessa, jos opettajan opetusvelvollisuus on ¾ kokonaistyövelvollisuudesta 7 Vaihtoehto 2 30 minuuttia viikkotyöaikaan. Petri Lindroos 47
Työajan pidentäminen OVTES Osio F tuntiopettajat kaikki liitteet (voimaan 1.8.2017) Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu vähintään 10 viikkotuntia opettava tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään muuta kuin opetustyötä, jolloin korvaus maksetaan 10 tuntia ylittävältä osalta. Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu alle 10 viikkotuntia opettava tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään muuta kuin opetustyötä, jolloin korvaus maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta. Petri Lindroos 48
Työajan pidentäminen Sivistystyönantajat Pääosin kuten OVTES Vuosityöaikaa tekevien vuotuista työaikaa kasvatettiin 24 tuntia: sidotun ja sitomattoman työajan suhteelliset osuudet ennallaan. Opistoissa lisäys muuhun työhön Alle 16 tuntia opettavalle tuntiopettajille työtunnit suhteessa opetustuntimäärään ja palvelussuhteen kestoon (kaikki oppilaitokset) Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset: 30 min. lisäys viikoittaiseen työaikaan Petri Lindroos 49
Kilpailukykysopimus Paikallinen sopiminen 50
Paikallinen sopiminen Alakohtaisesti sovitaan (VES/TES): 1. Selviytymislauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen 2. Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä vastaavasti 3. Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää 4. Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä Petri Lindroos 51
Paikallinen sopiminen kunnalla Ei muutoksia kunta-alan paikallista sopimista koskeviin sopimusmääräyksiin yhteinen työnantajan ja järjestöjen soveltamisohjekirje Keskustason hyväksyntä Työnantajan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tarkoituksenmukaisuusharkinta tehdään paikallisesti Ei tarvitse keskustason hyväksyntää Yhteydenpito tärkeää! Luottamusmiehelle annettava vapautusta aiemmin sovitun ajankäytön lisäksi Petri Lindroos 52
Paikallinen sopiminen Sivistystyönantajat Yksityinen opetusala: uudistettu sopimus paikallisesta sopimisesta Täsmennetty paikallisen sopimisen prosessia ja sisältöä sekä kirjauksia, mistä ei voi sopia Taloudellisin perustein voidaan sopia määräaikaisesta selviytymissopimuksesta (vanha sopimus sisälsi jo mahdollisuuden tuta-perusteisiin paikallisiin sopimuksiin) Täsmennetty luottamusmiehen tiedonsaantia ja asemaa Petri Lindroos 53
Ns. kriisisopimuksesta Kriisisopimus - mitä tarkoittaa? Pohjalla ei voi olla talousarvio "kikkailu" suunnitteilla olevat suuret investoinnit Merkittävät koulutusleikkaukset (oppilaspaikkojen raju vähentäminen tms.) kriisisopimus ei tervehdytä tilannetta vaan joka tapauksessa edellyttää ytmenettelyä ja irtisanomisia Lähtökohtaisesti kriisikunta Uhkana irtisanomiset Vähintään tase tms. Tavoitteena työpaikkojen turvaaminen ja talouden tasapainottaminen Esim. kuihtuvan kansalaisopiston rehtorin opetustunnit Petri Lindroos 54
Kriisikunnan määritelmiä Valtiovarainministeriön kriteereitä 2013: Kunnan vuosikate on negatiivinen ilman harkinnanvaraista valtionosuutta. Vuosikate on kunnan menojen ja tulojen erotus. Lainakanta ylittää maan keskiarvon vähintään 50 prosentilla. Taseessa on kertynyttä alijäämää. Jos alijäämää on 500 euroa asukasta kohti, hälytyskellot soivat. Tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo. Keskiarvo on nyt 19,89 prosenttia. Omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia. Suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. Se kuvaa kunnan käyttötulojen ja vieraan pääoman suhdetta. Kun luku on korkea, kunnan käyttötulot hupenevat velan maksuun. Koko maan tasolla tunnusluku oli 44,5 prosenttia vuonna 2010. KAIKKIEN KRITEEREIDEN ei tarvitse täyttyä yhtä aikaa. Iso alijäämä kahden peräkkäisen vuoden ajan on itsessään jo vaaran merkki. Jos kolmena peräkkäisenä vuotena neljä kriteeriä kuudesta täyttyy, se osoittaa ministeriön mukaan kuntaliitostarvetta. Petri Lindroos 55
Lisää Mikäli toteutetaan.. Sovittava, että työnantajan pitäytyy sopimuksen ajan lomautuksista, leikkauksista, irtisanomisesta Sovitaan kompensaatiosta tai lainan takaisinmaksuaikataulusta tms. Aina määräaikainen (1 v /2 v) ja aina irtisanottavissa (3 kk) Ei ole pakko sopia! Suunnitteilla luottamusmiehille talousosaamista tukevaa koulutusta JUKOn linjaus syksyn aikana Petri Lindroos 56
Vuosityöaika 57
Ammatillisia oppilaitoksia koskeva vuosityöaikakokeilu Sopimuksen tavoitteena on saada kokemuksia opettajiin paremmin soveltuvasta työajasta, työajan suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta. Perusta tulevalle valtakunnalliselle OVTES-järjestelmälle Kokeilusta sovitaan paikallisesti; kokeilun voimaantulo edellyttää normaalia paikallisen sopimuksen hyväksymismenettelyä. Kokeilusopimusta sovelletaan OVTES osio C opettajiin E-osio edelleen sovellettavissa kuten nykyisinkin 58
Ammatillisia oppilaitoksia koskeva vuosityöaikakokeilu Tutkintouudistus sekä kaavailtu reformi muuttavat opettajan työnkuvaa ratkaisevasti Uusi työaikajärjestelmä tarvitaan vuonna 2018 Kokoaikaisen opettajan vuosityöaika on 1 500 h, joka jakaantuu Sidottuun työaikaan Määritellään työtehtävät, aika ja/tai paikka Sitomattomaan työaikaan (25 40 %) Ajasta ja paikasta riippumaton työaika Määritellään työtehtävät Työaika jakaantuu 40 kalenteriviikolle 59
Opettajan työaika Ylityö, + 50 %, 1 700 h Lisätyö 1 500 1 700 h Vuosityöaika 1 500 h Sitomaton työaika Aikaan ja/tai paikkaan sidottu työaika 60
Opettajan työaika Opettajalle vahvistetaan ennen lukuvuoden alkua TYÖAIKASUUNNITELMA, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön sisällön, määrän ja opettajan muut tehtävät sekä vapaajaksojen ajankohdat Resursointi todellisen työaikatarpeen mukaan Kesävapaajakson ajankohta 31.3. mennessä Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti; TYÖAJAN SEURANTA Seurataan todellisten työtuntien toteutumista Työajan suunnittelua ja seurantaa varten laaditaan paikalliset lomakkeet ja periaatteet Työaikasuunnitelma voi muuttua; muutokset vahvistetaan aina 61
Sitomaton työaika Työaika, jonka osalta opettaja voi itse valita työn tekemisen ajan ja paikan. Sitomaton työaika 25-40 %:a vuosityöajasta mm. uudet opettajat 1. vuoden jälkeen Sitomattoman työajan prosentin pitää pysyä vähintään keskimäärin 1. vuoden tasolla (rakennemuutokset voivat vaikuttaa) 1. ja 2. vuoden siirtymämääräykset: 1. vuosi 30 % (kielet ja matemaattiset aineet) 1. vuosi 22-40 % (sosiaali- ja terveysalan ammatillisten aineiden opettajat) 2. vuosi 23-40 % (sosiaali- ja terveysalan ammatillisten aineiden opettajat) Pysyvämmät siirtymämääräykset (oikeus virkasuhteen loppuun) Liiketalous: vähintään 37 %, 34 % ja 43 % Merenkulku: vähintään 30 %, 27 %, 35 % ja 42 % 62
Vapaajaksot Opettajalle annetaan kesävapaajakso 8 viikkoa enintään kahdessa jaksossa ja talvivapaajakso 4 viikkoa enintään neljässä jaksossa Vapaajaksoviikkoja yhteensä 12, ajankohta, jonne työnantaja ei voi sijoittaa työaikaa Kesävapaajakso annetaan 2.5. 30.9. välisenä aikana, talvivapaajaksot annetaan muuna aikana KELA-korvaus opettajalle 34 arkipäivältä kesävapaajakson alusta lukien 63
Opettajan palkka Kokoaikaisen (1 500 h) opettajan tehtäväkohtaisen palkan palkkataso: OVTES osio C liite 4 ammatillisten aineiden opettaja + 2,5 ylituntia. Sovelletaan edelleen OVTES:n TKP ja HL (voimassa olevilla euroilla) Vuosisidonnaiset lisät korvautuvat porrastetuilla vähimmäispalkoilla Työaika voi liukua välillä 1 500 1 700 h, palkka vastaavassa suhteessa Lomarahan perustana oleva varsinainen palkka kerrotaan luvulla 0,8 Epämukavan työajan lisät, 1 700 h ylitys sopimalla opettajan kanssa ja 50 % korotettuna Vapaajaksokorvaus osaksi lukuvuotta otetuille opettajille Palkattoman virkavapaan vaikutus vapaajakson palkkaan Jotkut palkattomat virkavapaat vähentävät seuraavan vapaajakson palkkaa 64
Epämukavan työajan lisät Lisän suuruus 50 % tuntipalkasta tuntia kohti Epämukavan työajan lisät Yöt (klo 22 07), viikonloput, arkipyhät Kun työpäivän pituus ylittää kahdeksan tuntia Koskee sidottua työaikaa (työnantaja määrää työn tekemisen ajankohdan) Lisää maksetaan vain yhdellä perusteella 65
Tuntiopettajat Päätoimiset tuntiopettajat: Päätoimisuuden raja 760 työtuntia vuodessa tai keskimäärin vähintään 19 työtuntia viikossa. Sitomattoman työajan prosentit kuten kokoaikaisilla. Palkka on samassa suhteessa kuin työaika on täyttä työaikaa lyhyempi. Työn tarjoamisvelvoite täyteen työaikaan Sivutoimiset tuntiopettajat Työaika alle 19 tuntia viikossa Sivutoimiselle tuntiopettajille maksetaan tuntipalkkio pidettyjen oppituntien mukaan. Sisältää korvauksen opetuksen suunnittelusta ja arvioinnista. Sopimuksessa vähimmäistuntipalkkio 66
Paikallisesti sovittava Paikallinen seurantaryhmä Työajan suunnittelujärjestelmä Työajan seurantajärjestelmä Oltava olemassa ennen sopimuksen hyväksymistä 67
Sopimuksen kesto Kolme lukuvuotta Irtisanominen neljän kuukauden irtisanomisajalla lukuvuosittain Ensimmäisen lukuvuoden jälkeen irtisanominen vain keskustason seurantaryhmän päätöksellä 68
69