Vauvan vanhempien tueksi 6-12 kuukautta Rutista, rapsuta, rakasta - silitä pientä päätä. Lähelle ota ja lämmitä - älä suukkoja säästä. Ole tuhlari hellien sanojen, kosketa poskea, kättä - tuudita, helli ja hyväile - ota syliin, pois älä päästä. V. Sammalkorpi, toim.
Sisällys Hyvät vanhemmat 3 Vauva kasvaa ja kehittyy 4 Nam nam, mitä tämä onkaan? 6 Leikitään yhdessä 8 Mennään ulos! 9 Mua pientä väsyttää 9 Missä on pipi? 10 Riittävän hyvä vanhempi omalle vauvalle 10 Kannen piirroskuva: Tanja Saarikalle Kuvassa Aaron Manni, 9kk
Hyvät vanhemmat Pienestä vastasyntyneestä on nyt kasvanut vähän isompi vauva. Vauvan kasvaessa hyvä ja hellä hoito pysyy edelleen tärkeänä. Uusia haasteita vauvan kanssa elämiseen tuovat liikkumaan opettelu ja kiinteiden ruokien aloitus. Leikin merkitys kehityksen kannalta lisääntyy ja päivärytmin merkitys korostuu. Vanhemmat tarvitsevat myös omaa aikaa vauvan hoidon lomaan, jotta jaksavat olla hyvä äiti ja isä vauvalleen sekä hyvä puoliso toinen toiselleen. Tämä esite on tehty vauvan vanhempien tueksi herättämään ajatuksia vauvan hoidosta ja kasvatuksesta. Näistä ajatuksista on hyvä keskustella yhdessä terveydenhoitajan kanssa. 3
Vauva kasvaa ja kehittyy Vauvan fyysinen kasvu on nopeaa. Vauvat kasvavat ja kehittyvät omassa tahdissaan kuitenkin tiettyjen samojen vaiheiden kautta. Vauva-ajan kasvu on perusta koko loppuelämän kehitykselle. Jotta vauva voi oppia uuden taidon, hänen on saatava kehittyä rauhassa omassa tahdissaan ja saavuttaa oma kypsyystasonsa oppimiselle. Näin ollen vauvaa voi esimerkiksi seisottaa omalla painollaan vasta sitten, kun hän kykenee omalla voimallaan ja hallinnallaan suoriutumaan seisomisesta. 6 kk Katselee mielellään itseään peilistä ja juttelee peilikuvalleen Seuraa tarkkaavaisesti isompien lasten leikkejä Reagoi puhutteluun Hymyilee toisille ja alkaa jäljitellä ilmeitä Alkaa ojentaa käsiään halutessaan syliin Jokeltelu muuttuu monivivahteisemmaksi ja siitä alkaa erottua tavuja, kuten mama ja pa-pa Tulkitsee aikuisen puhetta äänensävyjen perusteella 7 kk Keskimäärin tässä iässä puhkeavat ensimmäiset hampaat ja on aika aloittaa hammasharjan käyttö päivittäin Saattaa vierastaa outoja ihmisiä 8 kk Osaa pitää lusikkaa ja mukia kädessä Siirtää esineen kädestä toiseen ja suuhun Ryömii tai konttaa Harjoittelee itsenäistä istuma-asentoa 9 kk Peukalo-etusormiote kehittyy 10 kk 4 Kiinnostuu kiipeämisestä ja portaille noususta Voi oppia seisomaan ilman tukea Näyttää tunteitaan Hytkyttelee musiikin tahdissa Vilkuttaa Pudistaa päätään Oppii näyttämään kehonsa osia
11 kk Kävelee pieniä matkoja pitäen kiinni tuesta Laskeutuu istumaan seisoma-asennosta Osoittaa etusormellaan esineitä ja kirjan kuvia 12 kk Ottaa ensimmäisiä kävelyaskeliaan ilman tukea Ojentaa käsiään ja jalkojaan auttaen pukeutumisessa Oppii riisumaan helppoja vaatteita Opettelee syömään itse ruokaansa Oppii ei-sanan merkityksen, kun sitä käytetään harkitusti Vierastaa outoja ihmisiä ja vieraita paikkoja Osoittaa kiintymystään Alkaa toistaa tuttuja sanoja Käyttää pinsettiotetta poimiessaan esimerkiksi pieniä murusia lattialta Ensimmäisen ikävuoden lopussa vauvan paino on suunnilleen kolminkertainen syntymäpainoonsa nähden ja pituutta on tullut puolet lisää syntymäpituuteen verrattuna. Perimä, ravitsemus ja hormonit säätelevät kasvua, joka on aina yksilöllistä. Vaikka vuoden ikäinen lapsi ei osaa kunnolla puhua, hän kuuntelee tarkkaavaisesti ja ymmärtää jo paljon. Puhuminen ja laulaminen ovat perusta vauvan puheen kehitykselle. On tärkeää, että vauvalle puhutaan paljon katsekontaktia ottaen. Tällöin vauva rohkaistuu käyttämään omaa ääntään. Vauva oppii sanoille oikean merkityksen nopeammin, kun puheessa käytetään oikeita sanoja. Sanojen merkityksen opittuaan hän osaa käyttää itse sanoja oikein. 5
Nam nam, mitä tämä onkaan? Ruokavaliolla on merkitystä vauvan kasvuun ja kehitykseen. Säännöllinen ateriarytmi on tärkeämpää vauvalle kuin aikuiselle ja rytmi luo turvallisuutta. Nälkä voi aiheuttaa vauvan ärtyisyyttä ja kiukuttelua. Rintaruokintaa suositellaan edelleen jatkettavaksi vähintään vuoden ikään asti. Tämä vaikuttaa myönteisesti vauvan ja äidin väliseen suhteeseen ja on taloudellinen vaihtoehto. Jos imetys loppuu ennen vuoden ikää, annetaan vauvalle äidinmaidonkorviketta noin vuoden ikään asti. On tärkeää noudattaa pakkauksen ohjeita korvikkeen valmistamisessa ja lämmittämisessä. Kiinteän lisäruoan antamisen voi aloittaa noin puolivuotiaalle vauvalle, mutta lisäruoan tarve on aina yksilöllistä. Kun vauva osaa istua, hän voi istua syöttötuolissa ruokailun ajan. Fyysiseltä kehitykseltään puolivuotias on jo valmis syömään kiinteää lisäruokaa. Vauvan ruokavalioon lisätään yhdestä kahteen uutta lajia viikkoa kohden. Vauva saattaa tarvita 10-15 maistamiskertaa ennen kuin hän tottuu uuteen makuun. Tavalliseen maitoon siirryttäessä on suositeltavaa heti valita rasvaton tai vähärasvainen maito. Mehuja ei suositella ollenkaan. Kun lapsi siirtyy rasvaisesta rintamaidosta rasvattomaan tai vähärasvaiseen maitoon, on hänen ruokaansa syytä lisätä ruokaöljyä pari teelusikallista, jotta turvataan tarpeellinen pehmeiden rasvojen saanti. Vaikka tavalliseen maitoon on lisätty D-vitamiinia, tarvitsee vauva vielä D-vitamiinilisää aina kolmivuotiaaksi saakka. Alle vuoden ikäisen ruokaan ei lisätä suolaa, sokeria tai voimakkaita mausteita. Lanttua, punajuurta ja pinaattia ei suositella niiden sisältämän nitraatin vuoksi. Myöskään keinotekoisia makeutusaineita (aspartaami ym.) ei lasten ruoissa pitäisi olla. Mikäli esim. marjoja halutaan makeuttaa, käytetään hedelmäsokeria tai tavallista sokeria. Ensimmäisiä hyviä lisäruokia vauvalle ovat kasvikset, marjat ja hedelmät. Seuraavaksi aloitetaan viljavalmisteet ja lihaan totuttelu. Lihaa annetaan ensin vain teelusikallinen ja myöhemmin 1-1,5 ruokalusikallista ateriaa kohti. Lähellä vuoden ikää ruokavalioon voidaan lisätä maitovalmisteita niin, että aikaisintaan 10 kuukauden iästä lähtien vauvalle voidaan tarjota hapanmaitotuotteita. Hapanmaitotuotteiden käytössä suositeltavia ovat sokerittomat, rasvattomat, vähäsokeriset ja vähärasvaiset tuotteet. 6
Ruokavalio laajenee seuraavan taulukon mukaisesti yli 6 kk yli 8 kk yli 10 kk Osittainen imetys 12 kk:n ikään saakka Kaikille kiinteitä lisäruokia, soseaterioita: - peruna, kasvikset - marjat, hedelmät - liha, kala - puuro Karkeita soseita ja uusia tutustumisruokia: - peruna, kasvikset ja liha, kala - puuro - marjat ja hedelmät - hienojakoiset tuoreraasteet D-vitamiinivalmiste kaikissa ikäryhmissä Perheen ruokia tai karkeita soseita: - puuro - perunat, kasvikset - tuoreraasteet - marjat ja hedelmät - liha- tai kalaruoat - hapanmaitovalmisteet ja maito ruoassa Ohje perunasoseelle: Yksi pieni peruna Keitettyä vettä 1. Keitä peruna suolattomassa vedessä tai höyryssä tai kypsennä mikroaaltouunissa. 2. Kuori peruna, soseuta se haarukalla lautasella ja löysennä keitetyllä vedellä tai rintamaidolla. Perusohje kasvissoseelle: 250 g puhdistettuja, kuorittuja kasviksia (esimerkiksi perunaa, porkkanaa ja kukkakaalia) 2½ dl vettä 1. Pese, kuori ja viipaloi juurekset tai lohko kasvikset suurehkoiksi lohkoiksi. 2. Laita kasvikset kiehuvaan veteen kypsymisjärjestyksessä, ensin porkkana, sitten peruna ja lopuksi kukkakaali. Käytä vettä sen verran, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. 3. Kypsennä miedolla lämmöllä kannen alla. Varo ylikypsentämistä. Kasvikset ovat sopivan kypsiä, kun ne pysyvät vielä lohkoina. 4. Soseuta kasvikset keitinveteen perunasurvimella, sosemyllyllä, monitoimikoneella, tehosekoittimella tai sauvasekoittimella. Varo sähköisten laitteiden liian pitkää käyntiaikaa, jolloin soseeseen kertyy ilmaa. Se saattaa aiheuttaa vauvalle ilmavaivoja. Pitkä soseutus myös sitkistää perunan. Perusohjeesta saat 4 5 dl valmista sosetta. Se riittää alkutotuttelussa vauvalle useaksi päiväksi. Kasvissose säilyy kaksi vuorokautta jääkaapissa muovirasiassa tai kelmulla peitettynä. Sosetta voit pakastaa esimerkiksi vauvanruokatölkeissä, jääpalalokerikossa tai muovirasioissa. 7
Leikitään yhdessä Vanhemmilla on suuri merkitys vauvan leikin kehitykselle. Vauva oppii leikkimään, kun hänet otetaan aktiivisesti mukaan leikkiin. Jo puolivuotias vauva osaa nauttia leikkimisestä: musisoinnista, laulamisesta, taputtelusta, pomputtelusta ja loruilusta. Paras leikkipaikka pienelle lapselle on syli. Leikin kehitys perustuu vuorovaikutukseen, sillä vauva tarkkailee aikuisen ilmeitä ja äänensävyjä leikin aikana ja oppii yhdistelemään niitä toisiinsa. Tärkeintä leikkimisessä on aikuisen ja lapsen välinen yhdessäolo ja sen tuottama mielihyvä. Vauvaa ei haittaa, jos sävel ei mene aina oikein tai lorusta unohtuu sanoja. Pääasia on yhdessäolon ilo. Ensimmäisiksi leikeiksi vauvalle riittää varpaiden ja sormien laskeminen. Sitten loruiluun otetaan sormet mukaan: Pikku hiiri -loruleikissä avataan vauvan käsi, johon aikuinen piirtelee sormellaan pieniä ympyröitä. Ympyröitä tehtäessä lausutaan: Tämä pikku hiiri kiertää ympyrää, sitten se ääneen piipittää. Tämä pikku hiiri kiertää ympyrää, sitten se piiloon piipertää. Sormilla piiperretään vauvan käsivartta pitkin kainaloon, jota sitten kutitetaan. Tätä leikkiä voi leikkiä myös vauvan jaloilla. Leikin lopussa hiiri piipertää jalkaa pitkin vauvan mahalle, jota lopuksi kutittaa. Värikkäät ja selkeäkuvaiset kirjat ja liikkuvat lelut alkavat kiinnostaa vauvaa puolen ikävuoden jälkeen. Lähellä vuoden ikää vauva ymmärtää esineiden käyttötarkoitusta. Vauva on jo huomannut, minkälaisia astioita vanhemmat käyttävät valmistaessaan ruokaa. Nyt on hyvä aika hankkia vauvalle hänen kehityksensä kannalta sopivia leluja kotileikkiin. Vauvan sukupuolesta riippumatta nukkevauva ja erilaiset leikkiastiat ovat hyviä leluja ja aikuisen on hyvä näyttää lapselle, kuinka näillä leluilla leikitään. 8 Noin vuoden ikäinen lapsi leikkii toisen lapsen rinnalla, mutta ei vielä osaa leikkiä toisen lapsen kanssa. Hänen leikkinsä on kehittynyt huomattavasti puolessa vuodessa, sillä nyt hän osaa laittaa esineitä sisäkkäin ja päällekkän sekä osaa avata ja sulkea kansia. Hän oppii rakentamaan torneja palikoista, nauttii lelujen levittämisestä pitkin lattioita ja saattaa sitten järjestellä niitä mieluisiin jonoihin.
Mennään ulos! Vauvan on hyvä nukkua ainakin yhdet päiväunistaan ulkona, mutta valveilla ollessaan häntä ei kannata pitää vaunuissa makaamassa. Vauva voi istua rattaissa seuraten ympäristön tapahtumia. Kun vauva pyrkii pois rattaista, tulisi hänelle antaa siihen mahdollisuus. Pienen vauvan voi nostaa kesällä viltin päälle tai nurmikolle. Omatoimiseen istumiseen pystyvä vauva viihtyy varmasti hiekkalaatikolla ämpärin ja lapion kanssa. Vauvaa ei saa jättää ulkona hetkeksikään yksin, koska tapaturmia voi aina sattua. Aikuinen huolehtii tarkoituksenmukaisesta tekemisestä ulkona. Vuodenajasta riippumatta luonto tarjoaa erilaisia virikkeitä kaiken ikäisille lapsille. Kesällä vauva pidetään poissa suorasta auringon paisteesta ja vaunut on hyvä suojata hyönteisverkolla. Talvella vauva tarvitsee riittävästi vaatetta päälleen sään mukaan. Vauvan niska on hyvä paikka tunnustella vaatteiden riittävyyttä. Hikoilusta aiheutuva kosteus niskan alueella on merkki liiasta vaatetuksesta. Toisaalta taas heti sisälle tultua kylmät ja viileät sormet ja varpaat ovat merkkejä liian vähäisestä vaatetuksesta. Ulkona nukuttamisen pakkasraja on -10 astetta. Vauvoilla ei tule käyttää aurinko- ja pakkasvoiteita. Ensiaskelkenkiä lapsi ei tarvitse ennen kuin hän alkaa kävellä ulkona. Varmimmin lapsen kengän oikean koon saa piirtämällä lapsen jalan ääriviivan pahville lapsen seistessä pahvin päällä. Tähän piirrosjälkeen lisätään pisimmän varpaan kohdalle 1,7 cm, jotta kenkään saadaan riittävä käynti- ja kasvunvara. Kun lapselle ollaan hankkimassa kenkiä, sovitetaan tätä pahvimallia kengän sisäpuolelle. Jos pahvi rypistyy tai taittuu reunoistaan kengän sisällä, kenkä ei ole riittävän suuri lapsen jalkaan. Kävelemään opettelevalla vauvalla on sisätiloissa hyvä olla liukastumista ehkäisemässä luonnonkumipohjaiset tossut tai liukuestesukat. Sisäkäyttöön suositellaan nahkaisia tossuja, jotka tukevat jalkaterää kävelemään opeteltaessa ja joissa varpaille ja nilkoille on riittävästi tilaa koukistua ja vahvistua.potkupuvut ja sukat tulee myös valita siten, etteivät ne purista varpaiden tai kynsien kohdalta. Mua pientä väsyttää Vauvojen unentarve on yksilöllinen. Ärtyisyys ja levottomuus voivat kertoa väsymyksestä. Fyysiselle kasvulle ja keskushermoston kehitykselle riittävä nukkuminen on tärkeää. Vauvaa ei saa kuitenkaan nukahtamaan pakolla, eikä hän myöskään nuku yli oman unentarpeensa. Säännölliset iltarutiinit luovat lapselle turvallisuutta. Lapsi oppii esimerkiksi, että iltapalaa seuraa yöpuvun vaihto, sitten hampaiden pesu ja säkyyn meno. Lapsi kokee olonsa turvalliseksi ja nukahtaminen on helppoa, kun samat iltatoimet toistuvat joka ilta. Myös hellyys ja läheisyys rauhoittavat lasta. Yleensä uni on rauhallista, kun vauvan psyykkiset ja fyysiset tarpeet ovat tulleet tyydytetyiksi. Liikkumaan opettelevan lapsen voi olla vaikeaa rauhoittua nukkumaan. Tällöin tarvitaan vanhemman määrätietoista apua pienen rauhoittumiseen. Rauhoittumiseen voi tuoda helpotusta esimerkiksi tuttu unilelu. Puolivuotias vauva nukkuu usein jo pitkät yöunet ja päivällä kahdet päiväunet. Alle vuoden ikäisen lapsen on hyvä nukkua ainakin yhdet päiväunet ulkona. Noin vuoden ikäinen nukkuu useimmiten enää yhdet päiväunet ja unirytmi on jo muun perheen kaltainen. Vuoden ikäisen unentarve on noin 14 15 tuntia vuorokaudessa. Rauhallinen nukkumisympäristö on vauvan unelle tärkeää, samoin sopiva huoneen lämpötila ja tarkoituksenmukainen vaatetus. Vauva ei tarvitse nukkuessaan tyynyä. 9
Missä on pipi? Terve vauva on iloinen ja onnellinen sekä syö ja nukkuu säännöllisesti. Jos vauva on sairas, vanhempi huomaa muutoksen suhteessa vauvan normaaliin käytökseen. Yleisin merkki sairastumisesta on itkuisuus tai vaisu olemus. Pieni lapsi kokee sairauden hyvin kokonaisvaltaisesti ja itkun laatu kertoo huonosta olosta. Myös nukkumisen muutos voi olla sairauden seurausta. Uni voi olla katkonaista ja vauva voi nukkua poikkeuksellisen paljon tai vähän. Sairaana ruoka maistuu harvoin hyvin. Kuumeinen lapsi tarvitsee riittävästi nestettä. Liikkumaan opetteleva vauva on hyvin altis tapaturmille (mm. putoaminen, kaatuminen) eikä osaa vielä itse varoa. Vanhemman tehtävä on ennakoida vaaroja. Pinsettiotteen oppinut lapsi laittaa löytämiään pieniä ja vaarallisia esineitä suuhunsa ja näin ne voivat joutua joko vatsaan tai hengitysteihin. Riittävän hyvä vanhempi omalle vauvalle Vauvalle riittää, kun vanhempi toimii vauvan ja koko perheen parhaaksi. Vanhemman ei tarvitse yrittää olla jotain muuta kuin on, eikä vauvan vuoksi tarvitse toimia hienojen normien mukaisesti. Vanhempi voi yrittää asettua vauvan tilanteeseen ja miettiä, mikä itsestä silloin tuntuisi mukavalta. Vanhemman tehtävänä on asettaa rakkaudella riittävät ja turvalliset rajat lapselleen, olla läsnä lapselle, kestää hänen tunteensa ja vastata hänen tarpeisiinsa. Rauhallisuus ja hellän määrätietoiset otteet vauvan käsittelyssä luovat vauvalle turvallisen olon. Vanhempi voi tukea vauvan turvallista kehitystä ottamalla hänet aktiivisena osallistujana mukaan hoitotilanteisiin: jutella vauvalle ja luoda katsekontakti vauvaan. Virikkeitä kehittymiselle vauva saa sylihoidossa ja läheisyys lisää myös vauvan turvallisuudentunnetta. Aikuiselta saadun peilauksen kautta vauvan itsetunto, minäkuva ja vuorovaikutustaidot kehittyvät, kun vanhempi reagoi vauvaansa tämän viestien (jokeltelu, nauru, itku) perusteella. Vanhempien keskinäinen suhde muodostaa perustan lapsen kasvulle ja lapsi saa siitä voimaa kasvamiseen ja kehittymiseen. Lapsen vuoksi vanhempien kannattaa tehdä työtä parisuhteen vahvistamiseksi. 10 Parisuhteen toimivuus perustuu toista kunnioittavaan vuorovaikutukseen ja haluun onnistua parisuhteessa. Vanhemmat tarvitsevat myös omaa tilaa ja mahdollisuuksia omien voimavarojen ylläpitämiseen. Puolisot voivat tukea toisiaan sallimalla kumppanin osallistua toimintaan, jossa hän kokee voimavarojensa vahvistuvan.
Jos esitettä luettaessa heräsi kysymyksiä, kannattaa kääntyä oman terveydenhoitajan puoleen. Voit halutessasi hakea lisätietoa seuraavista lähteistä: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Internet-osoitteessa http://vanhemmat.fi on vanhemmille tarkoitettu Tukea vanhemmille -sivusto, mistä vanhemmat voivat etsiä lisää tietoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja kasvatuksesta. Sivustolla on myös oma keskusteluryhmä, josta voi saada vertaistukea vanhemmuuteen. Perheasian neuvottelukeskuksesta on mahdollisuus varata aikaa maksuttomaan keskusteluun vaikean elämäntilanteen, ihmissuhteiden, parisuhteen tai perheeseen liittyen. Hyvinkäällä toimipiste sijaitsee osoitteessa Pappilankatu 14. Ajanvaraus on ma-to klo 9-11 puhelinnumerossa 019 4561 239. Imetystukilistan kotisivut http://www.imetystukilista.net/ tarjoavat vertaistukeatukea äideille. Vertaistukea ja arkipäivän iloa löytyy myös Kotiäidit-sivuilta http://www.kotiaidit.net Mammatuki-nettisivut http://welcome.to/mammatuki ovat äitien omat sivut, jotka ovat tarkoitettu synnytysmasennuksesta toipumisen tueksi. 11
Esitteen on laatinut v. 2008 Hyvinkään Laurean terveydenhoitajaopiskelija Satu-Maaria Moberg yhteistyössä Hyvinkään kaupungin neuvolahenkilöstön kanssa.