Sote-, maakunta- ja pelastustoimen. uudistus

Samankaltaiset tiedostot
Pelastustoimen kehittäminen, työryhmät 3-10

Uusi uljas pelastustoimi 2019 pelastustoimen uudistushanke Jussi Rahikainen

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen uudistus

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio

Onko tulipalo erilainen Turussa kuin Tampereella? Miten varmistetaan palvelujen ja tarkastustoiminnan yhdenmukaisuus?

Pelastustoimen uudistushanke

Yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa. Henkilöstö, talous ja tietojärjestelmät

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Pelastustoimen indikaattorittutkimushanke

HALLITUSOHJELMA-HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA. Grand Marina Congress Center, Helsinki Kim Nikula Järjestön johtaja

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

KAINUUN PELASTUSLAITOS

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma

Hankejohtaja Taito Vainion katsaus pelastustoimen uudistukseen

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen

Väliraportti. Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio. Harri Setälä Pelastusjohtaja

Pelastuslaitosten rooli riskienhallinnassa Jussi Rahikainen

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Sisäministeriö on valmistellut hanketta yhdessä pelastuslaitosten kanssa. Hanke muodostuu neljästä osahankkeesta:

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto 2017

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Toimikausi Työryhmien toimikausi on Lakihanke Pelastuslain uudistaminen

Sopimuspalokuntalaisten työturvallisuus kuka vastaa ja mistä? Vantaa Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Ajankohtaista lainsäädännöstä. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Helsinki Kirsi Rajaniemi

Pelastustoimen palvelutason arviointi. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen strategia SPEK:n pelastusalan neuvottelupäivät

MAAKUNTAUUDISTUS. Kuntien ja seutujen rooli tulevaisuudessa seminaari Raahe

Pelastustoimen uudistus

LUP toiminnasta 2013

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Pelastustoimi

Pelastustoimen indikaattorittutkimushanke

Yleistä Sisäministeriö muuttaa tällä päätöksellä työryhmien asettamispäätöstä. Tällä päätöksellä:

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUS: PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELUN ORGANISOINTI

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä

JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta. Hankejohtaja Taito Vainio

Sisäministeriö, Kirkkokatu 12, neuvotteluhuone Ritari. Esko Koskinen, sisäministeriö, pelastusylijohtaja

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk

Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi

Varautuminen sotelainsäädännössä

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

PELASTUSTOIMEN UUDISTUSHANKE

Palontutkinta Turku PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO.

Pelastusalan koulutuksen kehittämishankkeen työryhmäraportti. Pelastusalan tutkintokoulutusjärjestelmän kehittäminen

Pelastuslaitosten ja Kumppanuusverkoston uudet tuulet

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

PELASTUSLAKI JA SÄHKÖINEN PELASTUSSUUNNITELMA

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Pelastustoimen uudistushanke Viestintätyöryhmän työsuunnitelma - Pelastustoimen viestinnän tulevaisuus-

PELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA

Etelä-Savon maakuntaliitto MUSTIO No 3/2017 1

Maakunta- ja pelastustoimen uudistus - alueiden näkökulmat

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Lausuntopyyntö STM 2015

Nykytilakatsaus Pirkanmaan pelastuslaitos

Varautuminen ja pelastustoimi Uudenmaan maakunnassa. Tero Suursalmi

PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS

Pelastuslaitosten strateginen pohja

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Pelastuslautakunta PEK/

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Arjen turvaa kunnissa

Pelastustoimi. Maakunnan pelastusliikelaitos fuusion esiselvitys. Maakuntahallitus Olavi Liljemark

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus varautumisen osalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastustoimen uudistushanke Onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistaminen-työryhmä (OnEhkä-työryhmä)

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 1/2017 1

Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit?

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2017 1

Pelastustoimi

Pelastustoimen mittarit

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

Turvallinen Suomi -juhlaseminaari Innovaatiot ratkaisuna kuntakentän haasteisiin?

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Oma Häme kuntakierros Forssa

Kooste riskienhallinnan valmistelusta

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vuotta yhteisten asioiden edistämistä

Turvallisuus ja varautuminen

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen

MERELTÄ TUNTUREILLE KAUPUNGEISTA ERÄMAIHIN

Transkriptio:

Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät 16. 17.11.2016, Oulu Sote-, maakunta- ja pelastustoimen Jussi Rahikainen uudistus

Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet 18.11.2016 2

http://alueuudistus.fi/tiekartta 18.11.2016 3

Keskeinen lainsäädäntö 4

Pelastustoimeen liittyvät asiat, jotka ratkaistaan muussa lainsäädännössä Maakuntalaki: Maakuntahallinto, palvelulaitos (pelastuslaitos), organisaatio, johto, henkilöstö SOTE järjestämislaki: Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat maakunnat, yhteistyöalue (pelastustoimen ja ensihoidon kytkentä) Maakuntien rahoituslaki: Pelastustoimen valtionrahoitus (yleiskateellinen) Voimaanpanolaki: Henkilöstön, kaluston ja paloasemien siirtäminen kunnilta maakunnille, siirtymähallinto Yleislait: Kielilaki, hallintolaki, valmiuslaki, virkamieslainsäädäntö, VES ja TES lainsäädäntö, eläkelait 5

Maakuntauudistuksen laajuus 18.11.2016 6

Sote- ja maakuntauudistuksen laajuus 18.11.2016 7

8

Hallinnollinen rakenne 18.11.2016 9

Pelastustoimen järjestäminen ja tuottaminen 10

Maakunnan päätöksenteko 11

Maakunnan palvelulaitos ja yhtiö 12

Verotulojen siirto kunnilta 13

Rahoituksen laskentaperuste Laskentaperuste pelastustoimen osalta Laskentaperuste soten osalta 100 % Asukaslukuperusteinen eli kapitaatiorahoitus Asukastiheyttä yritetään saada mukaan pelastustoimen laskentaperusteeksi (2 5 %) YLEISKATTEELLINEN RAHOITUS!!! 14

Pelastustoimen uudistus Jussi Rahikainen

Pelastustoimen uudistuksen tavoitteet Varmistetaan, että pelastustoimen mahdollisuudet toteuttaa ensihoitoa ja synergia sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa säilyvät. Luodaan tehokkaampi ja taloudellisempi järjestelmä, jossa pystytään varautumaan myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa Toteutetaan hallitusohjelman kirjaukset valtakunnallisesta ohjauksesta ja varautumisesta. Taitetaan kustannusten nousu 1,8 % 0,9 %. Asiakkaan ja koko yhteiskunnan turvallisuus säilyy ennallaan tai jopa kehittyy parempaan suuntaan. Uudistetaan pelastustoimen sisältöä ja toimintatapoja pelastustoimen strategian mukaisesti. Kustannustehokas, yhtenäinen ja laadukas pelastustoimi koko maassa 18.11.2016 16

Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallisen koordinoinnin vahvistaminen Johtamisen koordinoinnin selkeyttäminen laaja-alaisten uhkien torjunnassa Pelastustoimen kustannustehokkuuden, urapolkujen, koulutusjärjestelmän sopimuspalokuntajärjestelmän kehittäminen 18.11.2016 17

Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 18

1. Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä Pelastustoimi seuraa aktiivisesti yhteiskunnan turvallisuuskehitystä, sekä ennakoi ja tuottaa tietoa omiin ja muiden toimijoiden tarpeisiin. Onnettomuusriskit tunnistetaan ja otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Pelastustoimi vaikuttaa aktiivisesti toimintaympäristössä havaittujen turvallisuuspuutteiden parantamiseksi. 18.11.2016 19

2. Pelastustoimella on riskejä vastaava valmius Pelastustoimella on riskejä vastaavat resurssit ja riittävä palvelukyky koko maassa. Pelastustoimi sisäisen turvallisuuden toimijana palvelee yhteiskunnan häiriötilanneja katastrofivalmiutta kaikissa oloissa, myös poikkeusoloissa. Pelastustoimella on kyky antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua luonnon tai ihmisen aiheuttamissa suuronnettomuus- tai katastrofitilanteissa. 18.11.2016 20

3. Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani Suuronnettomuuksiin on varauduttu riskejä vastaavasti. Pelastustoimi tukee muita toimijoita häiriötilanteisiin varautumisessa. Riskinarviointityö on ennakoivaa ja tuottaa toiminnan ja siviilivalmiuden kehittämistä tukevaa tietoa. Pelastustoimi toimii yhteistyössä eri viranomaisten, yritysten, järjestöjen, vapaaehtoisten (organisaatioiden) ja yhteisöjen kanssa. 18.11.2016 21

4. Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti Palvelut vastaavat valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin. Palvelut on mitoitettu tunnistettujen riskien perusteella. Pelastustoimen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja selkeytetään. Pelastustoimi hyödyntää toiminnassaan tehokkaasti aktiivista yhteistyötä ja tutkittua tietoa. Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa pelastustoimen järjestelmää. Ensihoitopalveluissa tehdään synergiaetujen saavuttamiseksi tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. 18.11.2016 22

5. Jokainen on tietoinen ja kantaa vastuunsa omasta ja yhteisönsä turvallisuudesta sekä ympäröivästä turvallisuudesta Vahvistetaan ihmisten ja yhteisöjen kykyä vähentää onnettomuuksia sekä kannustetaan yksilöitä ja yhteisöjä omatoimisuuteen ja vastuunottoon. Kehitetään yhdessä eri toimijoiden kanssa omatoimista varautumista. Edistetään yksilön ja yhteisöjen kykyä toimia onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa sekä selviytyä seurauksista. Kehitetään pelastustoimeen liittyvää vapaaehtoistoimintaa. 18.11.2016 23

6. Pelastustoimi kehittää aktiivisesti omia toimintamenetelmiään Luodaan uusia toimintatapoja ja palveluita tutkittua tietoa ja uutta teknologiaa hyödyntäen. Vahvistetaan pelastustoimen tutkimusja kehittämistoimintaa ja hyödynnetään sitä toiminnassa. Kehitetään pelastustoimea myös kansainvälisten verkostojen avulla ja osallistumalla kansainväliseen pelastustoimintaan. 18.11.2016 24

7. Henkilöstö voi hyvin Pelastustoimen tavoitteena on nolla työtapaturmaa. Johtaminen on linjakasta, avointa ja vuorovaikutteista, ja johto on sitoutunut henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen. Pelastustoimen henkilöstöllä on korkeatasoiseen koulutukseen pohjautuva, toiminnan tarpeita vastaava sekä jatkuvaan osaamisen arviointiin ja kehittämiseen perustuva ammattitaito. Pelastustoimessa edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja monimuotoisuutta. 18.11.2016 25

Hankkeen organisointi 18.11.2016 26

Keskeiset kysymykset tällä hetkellä 1. Rahoituksen laskentaperuste 2. Pelastustoimen valtakunnallinen ohjaus ja pelastustoimen asemoituminen maakuntahallinnossa 3. Keskitettävät palvelut (asetuksilla tehtävät) 4. Valtakunnallisten palvelukeskusten tarjoamat palvelut ja niiden käyttö 5. Toiminnan kehittäminen 27

Uudistushankkeen työryhmät Pelastustoimen lainsäädäntö Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa Riskianalyysi Poikkeusolojen riskianalyysi Onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistaminen Kansainvälinen pelastustoiminta Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen Palveluiden tuottavuuden kehittäminen Pelastuslaitokset ensihoidon palvelualustana Pelastuslaitoksen prosessit Sopimuspalokuntatoiminnan edistäminen Työhyvinvointiryhmä Talousryhmä Henkilöstöryhmä Tietohallintoryhmä 18.11.2016 28

1 Pelastuslain uudistaminen Työryhmän työn tavoitteena on muokata nykyinen pelastuslaki vastaamaan uuden maakunnallisen järjestelmän vaatimuksia Työryhmälle pyritään saamaan muista työryhmistä asioita otettavaksi huomioon uutta pelastuslakia valmisteltaessa Työryhmän tehtävänä on Hallituksen esitysluonnoksen valmistelu Työryhmä valmistelee myös asetusluonnoksia (VNA/SMA) 29

2 2 Alueellinen yhteistoiminta 30

Pelastustoimen uudistus 2019-3 Riskianalyysiryhmä Jarkko Jäntti, Jussi Rahikainen, Juha Vilkki (varajäsen Esa-Pentti Lukkarinen), Vesa-Pekka Tervo, Tomi Honkakunnas, Pekka Itkonen, Juha Tiitinen, Mika Viertola, Thomas Nyqvist, Paavo Tiitta, Matti Hurula Pelastuslaitoksen prosessityöryhmä Palveluiden tuottavuuden kehittäminen Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen Onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistaminen Valmistellaan ehdotus prosessiksi, jonka mukaisesti voidaan jatkossa yhdessä kehittää ja valmistella pelastustoimen kansallista ja alueellisia riskianalyysejä. Kehitetään yhteistyötä ensihoidon ja muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden kanssa riskianalyysin osalta. Kehitetään riskianalyysin dynaamisuutta ja spatiotemporaalisuutta - miten voidaan paremmin ottaa huomioon ajan ja paikan vaihtelut? Laaditaan yhteinen pohja pelastuslaitosten riskianalyysille; ensimmäisen maakunnallisen palvelutasopäätöksen pohjaksi Strategiset tavoitteet Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä Pelastustoimella on valmius vastata riskeihin omalla toimialallaan Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti

Tutkittua tietoa 18.11.2016 32

3.1 3 33

Pelastustoimen uudistus 2019-4 Pelastuslaitoksen prosessityöryhmä Jyri Leppäkoski, Ari Karsikas, Stig Granström, Jussi Rahikainen, Petteri Jokelainen, Isto Heikkinen, Matti Isotalo, Tapio Neuvonen Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa - työryhmä Riskianalyysityöryhmä Onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistaminen Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen Palveluiden tuottavuuden kehittäminen Kansainvälinen pelastustoiminta Sopimuspalokunta toiminnan kehittäminen Pelastuslaitokset ensihoidon palveluntuottajana Taloustyöryhmä Henkilöstötyöryhmä Työhyvinvointityöryhmä Tietohallintotyöryhmä Päätetään pelastuslaitoksen toimintaa kuvaavien prosessijärjestelmän ja suorituskykyvaatimusten perusteista. Tunnistetaan prosessit ja kuvataan ne suorituskykyvaatimuksineen tarkoituksenmukaisella tarkkuudella. - muut työryhmät ja Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Tehdään esitys prosessi- ja suorituskykyjärjestelmän hallinnasta ja kehittämisestä vuodesta 2019 eteenpäin. Strategiset tavoitteet Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti Pelastustoimi kehittää aktiivisesti toimintatapoja

Pelastuslaitosten prosessit ja suorituskykyvaatimukset Työryhmän tavoitteena on yhdenmukaistaa tarkoituksenmukaisella tasolla pelastuslaitosten toimintoja. - Yhdenmukaiset tulkinnat palvelujen tasosta - Palvelujen yhteinen kehittäminen - Palvelujen taso samanlainen samanlaisissa toimintaympäristöissä Prosessien ja suorituskykyvaatimusten avulla voidaan - korostaa asiakasnäkökulmaa - parantaa toiminnan laatua - tehdä järjestämislain edellyttämä omavalvontaohjelma - tunnistaa kehittämiskohtia - johtaa suorituskykyvaatimuksista esim. osaamisvaatimukset 18.11.2016 35

Suorituskykyvaatimukset Esim. pelastustoimintaan liittyen Henkilöstö Järjestelmät - Paloasemaverkosto - Johtamisjärjestelmät - Viestijärjestelmät - Pelastustyötä helpottavat laitteet - Määrä - Toimintakyky - Osaaminen Johtaminen - Yhteensovittaminen - Koordinointi Kalusto ja varusteet - Pelastuskalusto - Suojavarusteet Toimintatapa - Toimintavalmius - Menetelmäohjeet - Taktiikka ja tekniikka 18.11.2016 36

Pelastuslaitosten prosessikartaksi Strateginen johtaminen ja ohjaus Lainsäädäntö Asiakkaiden tarpeet Palvelutasopäätös A Onnettomuuksien ennaltaehkäisy B Pelastustoiminta ja väestön suojaaminen C Pelastuslaitos ensihoidon palveluntoteuttajana D Varautumisen ja häiriötilanteiden hallinnan tuki "Laadunhalinta" Toiminnan seuranta ja arviointi Tyytyväiset asiakkaat Tukiprosessit 18.11.2016 Taso 1 - Prosessikartta 37

Pelastustoimen uudistus 2019-5 Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn yhdenmukaistaminen Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa - työryhmä Tomi Pursiainen, Timo Rantala, Jarkko Häyrinen, Kari Pajuluoma, Mika Viljanen, Tommi Mukkala, Jani Jämsä Riskianalyysityöryhmä Onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistaminen Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen Palveluiden tuottavuuden kehittäminen Pelastuslaitosten prosessityöryhmä Sopimuspalokunta toiminnan kehittäminen Taloustyöryhmä Työhyvinvointityöryhmä Tietohallintotyöryhmä Aiemmin perustetut työryhmät: Palotarkastuksen kehittämishanke, Palontutkinta 2020, Turvallisuusviestintä, Ikäihmisten kotona asumisen turvallisuus, Valvonnan käsikirja ja sähköinen asiointi, Yleisötapahtumat ja erikoistehosteet, Kemikaaliyhdyshenkilöverkosto, Varanto palotarkastus Yhdenmukaistaa eri valvontamenetelmien käyttöä Suomessa. Laatii tulkintojen yhteisiä linjauksia valvontaan ja rakenteelliseen palonehkäisyyn. Kehittää yhteistyötä Turvallisuusviestinnässä. Kehittää pelastuslaitosten sekä muiden tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä onnettomuuksien ehkäisyssä. Luo vision pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisytyön palvelukokonaisuudesta tulevaisuudessa. Strategiset tavoitteet Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti Jokainen on tietoinen ja kantaa vastuunsa omasta ja yhteisönsä turvallisuudesta sekä ympäröivästä turvallisuudesta

Ehdotukset koottaviksi tehtäviksi Valtakunnallinen turvallisuusviestintä Kohdistettu valtakunnallinen valvonta Vaativan rakentamisen asiantuntija-apu Palontutkinnan asiantuntija-apu Vaativan kemikaalivalvonnan asiantuntija-apu Omavalvonta 18.11.2016 39

Koottavat tehtävien järjestäminen 18.11.2016 40

Pelastustoimen uudistus 2019-6 Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen Janne Koivukoski, Taito Vainio, Markku Kirvesniemi (varajäsen Joni Henttu), Terho Pylkkänen, Jyrki Landstedt, Juha Virto, Tuomo Halmeslahti, Ari Vakkilainen, Keijo Kangastie, Matti Honkanen, Jussi Rahikainen Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä Pelastuslaitoksen prosessityöryhmä Kansainvälinen pelastustoiminta -työryhmä Sopimuspalokuntatoiminnan edistäminen Riskianalyysityöryhmä Osaamiskartoitusmalli Merialueen ympäristöonnettomuuden johtovastuun siirto Selvitetään pelastustoiminnan johtamisjärjestelmien sekä johto- ja tilannekeskusten nykytila. Yhdenmukaistetaan edellisen kohdan toimintojen suunnitteluperusteet. Kehitetään ensihoitokeskusten/valmiuskeskusten sekä pelastuslaitosten tilanne- ja johtokeskusten yhteistyötä. Yhdenmukaistetaan pelastustoiminnan johtamisen suunnitelmaarkkitehtuuri ja suunnitteluprosessit. Selvitetään ja tehdään ehdotus pelastustoiminnan johtamismallista pelastustoimen aluerajat ylittävissä suuronnettomuuksissa ja häiriötilanteissa. Strategiset tavoitteet Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä Pelastustoimella on valmius vastata riskeihin omalla toimialallaan Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani

Operatiivisen johtamisen tasot

Johtamisen tasot Normatiivinen Strateginen Yhtymä Taktinen Komppania Toiminnallinen Joukkue Tekninen Ryhmä 18.11.2016 43

Johtamisen tasot Normatiivinen Strateginen Taktinen Toiminnallinen Tekninen 18.11.2016 44

Joukkueen tehtävät 18.11.2016 45

Pelastustoimen uudistus 2019-7 Palveluiden tuottavuuden kehittäminen Simo Tarvainen, Juha Saario, Rami Ruuska, Pekka Räty, Krister Fogelberg, Lasse Jaakkola, Kalle Kaipainen, Terttu Pakarinen, Kim Nikula, Petteri Häyrinen Pelastuslaitoksen prosessityöryhmä Onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistaminen Sopimuspalokuntatoiminnan edistäminen Pelastuslaitokset ensihoidon palvelualustana Riskianalyysityöryhmä Talousryhmä Henkilöstöryhmä Työhyvinvointiryhmä Kerätään aiemmin tuotettua tietoa, joka liittyy pelastustoimen tuottavuuden kasvattamiseen. Tarvittaessa tuotetaan itse selvityksiä. Kootaan keskeiset suorituskykyvaatimukset pelastuslaitosten palveluista, jotka liittyvät asiakkaaseen. Valmistellaan ehdotuksia toimintamalleiksi, joilla voidaan optimoida asiakkaan saamaa palvelua ja kasvattaa pelastuslaitoksen tuottavuutta. Tarvittaessa pilotoidaan uusia toimintamalleja ja laaditaan pilotoinnista raportti Strategiset tavoitteet Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti Pelastustoimi kehittää aktiivisesti toimintatapoja

Taustatietoa tilastokatsauksesta 18.11.2016 http://pelastuslaitokset.fi/js/upload/1476363117_20162pelastustoiminnan-tilastokatsaus.pdf 47

Pelastustoimen uudistus 2019-8 Kansainvälinen pelastustoiminta Veera Parko, Peter Johansson, Anna Kaikkonen, Seppo Lehto, Jukka Räsänen, Ulf Westerstråhle, Harri Paldanius, Jani Kareinen, Torbjörn Lindström, Esko Kautto Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä Riskianalyysityöryhmä Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen Talousryhmä Henkilöstöryhmä Valmistellaan prosessi kansainvälisen pelastustoiminnan osaamisen, henkilöstön ja kalustoa hyödyntämiseksi nykyistä paremmin kansallisessa valmiudessa ja varautumisessa, ml. isäntävaltion tukitoimet (HNS). Selvitetään syyt, jotka haittaavat pelastuslaitosten henkilöstön osallistumista kansainväliseen pelastustoimintaan. Tehdään ehdotus esteiden poistamiseksi ALATYÖRYHMÄ Valmistellaan ehdotus kansainvälisen pelastustoiminnan järjestelmän kehittämiseksi osana kansallista varautumista vuodesta 2019 alkaen, ml. organisatoriset järjestelyt. Strategiset tavoitteet Pelastustoimella on kyky antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua luonnon tai ihmisen aiheuttamissa suuronnettomuus- tai katastrofitilanteissa Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti Kehitetään pelastustoimea myös kansainvälisten verkostojen avulla ja osallistumalla kansainväliseen pelastustoimintaan.

18.11.2016 49

Pelastustoimen uudistus 2019-9 Sopimuspalokuntatoiminnan edistäminen Jouni Pousi, Teemu Luukko, Roger Roos, Kai Horelli, Pekka Tähtinen, Jari Hyvärinen, Esa Viiru, Ilpo Hartikainen, Pekka Väliheikki, Isto Kujala, Juho Luukko, Petri Jaatinen Pelastuslaitoksen prosessityöryhmä Pelastustoiminan johtamisen kehittäminen Talousryhmä Henkilöstöryhmä Työhyvinvointiryhmä Pelastuslaitosten sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutusjärjestelmän kehittäminen Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt Määritellään sopimuspalokunta- ja vapaaehtoistoiminnan keskeiset käsitteet Käydä läpi sopimuspalokuntatoimintaan liittyvät valtakunnalliset ohjeet ja tehdään hankkeen ohjausryhmälle esitys tarvittavista muutoksista. Selvittää sopimuspalokuntien ja henkilökohtaisten sopimuksien nykytila yhteistyössä henkilöstöja taloustyöryhmien kanssa. Luodaan ja kuvataan yhteinen prosessi sopimusten alueittaiseksi yhtenäistämiseksi. Prosessin mukaisesti aloitetaan uusilla pelastustoimen alueilla sopimusneuvottelut Strategiset tavoitteet Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti - Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa pelastustoimen järjestelmää Pelastustoimi kehittää aktiivisesti toimintatapoja

Pelastustoimen uudistus 2019-10 Pelastuslaitos ensihoidon palveluntuottajana Kari Porthan, Petteri Hakkarainen, Rami Ruuska, Markku Rajamäki, Mirja Annala, Lasse Hakala, Jorma Kuikka Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa - työryhmä Sopimuspalokunta toiminnan kehittäminen Pelastuslaitoksen prosessit Tietohallintotyöryhmä Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen Onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistaminen Palveluiden tuottavuuden kehittäminen Kansainvälinen pelastustoiminta Riskianalyysityöryhmä Taloustyöryhmä Henkilöstötyöryhmä Työhyvinvointityöryhmä Selvittää pelastuslaitosten ensihoidon nykytila yhteistyössä henkilöstö- ja taloustyöryhmien sekä kumppanuusverkoston kanssa. Tehdään selvitys pelastustoimen ja ensihoidon/sosiaalija terveystoimen synergiaa tuottavista toimintamalleista. Edistetään toimintamallien leviämistä. Kehitetään pelastuslaitosten jatkuvuudenhallintaa ensihoidon osalta. Tehdään selvitys ensihoidossa toimivan henkilöstön koulutustasosta ja ensihoidon osaamisenhallinnan nykytilasta. Tehdään esitys, että pelastuslaitokset ottavat käyttöön kansallisesti sovitut STM laatu- ja potilasturvallisuus suosituksen mukaiset mittarit Strategiset tavoitteet Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti - Ensihoitopalveluissa tehdään synergiaetujen saavuttamiseksi tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Henkilöstö voi hyvin

Pelastustoimen uudistus 2019-11 Talous Pelastustoimen menot 395 M (2015) Henkilöstömenot 263 M Investoinnit 22 M 2,5 % maakunnille siirtyvistä Kustannukset/ asukas 65-101 Palokuntia 988 kpl, pelastusajoneuvoja 4984 kpl Maakuntien taloustietojen määrittely Maakuntauudistuksen valmisteluun liittyvät akuutit kysymykset pelastuslaitoksilta Rahoitus- ja resurssit Pelastustoimen talouden nykytilankartoitus, sopimukset ja omaisuus tarvittavin osin, muutoskustannukset Omaisuus Talous-, henkilöstö ja hankinta palvelukeskus Oy /valmisteluja projektiryhmä Talousprosessi valtion/luovan/maakunti en/pelastuslaitoksen välille ja prosessit tukipalvelukeskuksien (hankinta- ja talous- ja henkilöstöpalvelukeskus) tuottamien palveluiden osalta Yhtenäisen prosessiperusteisen kustannuspaikkarakenteen luominen: - mitä halutaan johtaa ja ohjata eri tasoilla? Strategiset tavoitteet Toiminnan ja talouden vuorovaikutteiset prosessit tukevat toimintatapojen kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä Talouden mittarit ovat vertailukelpoisia ja tuottavat oikeaa ja riittävää tietoa johtamisen eri tasoille reaaliaikaisesti. Luotettavan taloustiedon tuella uskalletaan investoida tulevaisuuteen.

Pelastustoimen uudistus 2019-12 Henkilöstö Vakinainen henkilöstö n. 6000 htv (3% maakuntaan siirtyvästä) Sopimushenkilöstö 15 269 henk. Josta ensihoito 1 753 htv Spv/htv 14,75 pv Josta terveydenhuollon ammattilaisia 1 526, sis. yli 400 pelastajaa Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 83 henkilöä (5v. 536 henk.) Talous- ja henkilöstöpalvel ukeskus Oy / valmistelu- ja projektiryhmä Henkilöstöpolitiikkaryhmä ja sen alatyöryhmä Palkkojen harmonisointi - työryhmä Henkilöstömäärien ja nimikkeiden nykytila, työaikamallit, palkkajärjestelmät, paikalliset sopimukset, eläköityvät ajalla 2017-2022, työterveyshuolto Yhteinen henkilöstöresurssien hallintajärjestelmä. Tehdään tiiviissä yhteistyössä uuden maakunnallisen henkilöstöpalveluyhtiön ja ICT-ryhmän kanssa Määritellään toimivat henkilöstöjohtamisen ja henkilöstöhallinnon prosessit maakunnan / pelastustoimen / pelastuslaitosten / maakuntien henkilöstöpalvelukeskuksen ja pelastuslaitoksen välille. Yhtenäinen valtakunnallinen näkemys henkilöstöasioissa, kyky hyödyntää resursseja täysipainoisesti Alatyöryhmät: -hr -tietojärjestelmä -työturvallisuushallinnon määrittely -työterveyshuollon prosessit Strategiset tavoitteet Palvelut vastaavat valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin. Palvelut on mitoitettu tunnistettujen riskien perusteella.. Voimavarojen käyttöä tehostetaan ja monipuolistetaan. Pelastustoimi hyödyntää toiminnassaan tehokkaasti aktiivista yhteistyötä ja tutkittua tietoa. Henkilöstö voi hyvin, johto on sitoutunut työhyvinvoinnin kehittämiseen ja henkilöstöä kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti

Pelastustoimen uudistus 2019-13 Työhyvinvointi Työkyvyttömyyseläkkeet 23 kpl (2015) Defusing vetäjiä 184 Varhemaksut 2,2 M (2015) Puhdas paloasema -malli 14 laitosta Mahdollisuus työnohjaukseen 15 laitosta Työsuojeluhenkilöstö 183,5 Kiinteistöpalvelu keskus Oy/ valmistelu- ja projektiryhmä (puhdas paloasema) Viestintäryhmä Koulutusryhmä (PeO) Työhyvinvoinnin johtaminen ja muutosjohtaminen Kokoaa hyvät käytännöt ja muodostaa mallin työhyvinvoinnin johtamiselle pelastuslaitoksissa. Toimintamalleja ja työkaluja muutosjohtamisen tueksi työyhteisössä. Osaamisen kehittäminen Valmistelee valtakunnallisesti yhtenäisen jatkuvaan oppimiseen perustuvan osaamisen kehittämisen toimintamallin Kehittää henkilöstön tietoisuutta, taitoa sekä vastuullisuutta osaamisen kehittämisestä. Työuran mittainen työkyky ja terveys: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen Kehittää työyhteisöjen ja esimiesten tietoa ja taitojen tunnistaa työkyvyn ja terveyden heikkenemisen merkkejä jo varhaisessa vaiheessa, Toimintamallit henkilöstön toimintakyvyn ja terveyden edistämiseksi Työturvallisuuden yhteiset linjaukset: -periaatteet -tavoitteet -menettelytavat Strategiset tavoitteet Pelastustoimen tavoitteena on nolla työtapaturmaa. Johtaminen on avointa ja vuorovaikutteista, ja johto on sitoutunut henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen. Pelastustoimessa edistetään yhdenvertaisuutta, tasaarvoa ja monimuotoisuutta Pelastustoimen henkilöstöllä on korkeatasoiseen koulutukseen pohjautuva, toiminnan tarpeita vastaava sekä jatkuvaan osaamisen arviointiin ja kehittämiseen perustuva ammattitaito.

Kiitos!