Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 187 Kiinteistöyhtymä Asteritie 1-3:n omistajaosakkaiden hakemus luonnonmuistomerkin rauhoituksen lakkauttamiseksi HEL 2013-015570 T 10 03 03 Päätös päätti, että Malmin kylän Asteritie 1-3:ssa kasvavan mantsurianjalopähkinäpuun (Juglans mandshurica) rauhoitusta ei lakkauteta, vaan puu juurineen säilyy edelleen rauhoitettuna luonnonmuistomerkkinä. Kiinteistöyhtymä Asteritie 1-3:n (kiinteistörekisterinumerot 91-418-8-42 ja 91-37-85-2) uudet omistajaosakkaat edustajanaan ********** (jäljempänä hakijan edustaja) ovat 1.12.2013 jättäneet hakemuksen, jolla hakevat kiinteistöllä sijaitsevan, luonnonmuistomerkkinä rauhoitetun mantsurianjalopähkinäpuun rauhoituksen lakkauttamista. Rauhoitusta on aikoinaan hakenut tontin entinen omistaja. Rauhoituksen lakkauttamista hakevat omistajaosakkaat ovat entisen omistajan perikunta. Uudenmaan lääninhallitus rauhoitti 30.10.1980 päätöksellään N:o 8065 Malmin kylässä tilalla N:o 72a RN:o 8:42 sijaitsevan mantsurianjalopähkinän. Lääninhallituksen päätöksen mukaan puun säilyttämisellä on merkitystä tieteen kannalta. Rauhoituksen hakija viittaa hakemuksessaan 7.12.1978 Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksen amanuenssi Annikki Palménin tutkimuksiin (Dendrologian seuran tiedotuksia No 1 / 1978, vol. 9). Palmén toteaa, että suurin osa hänen tutkimistaan Suomessa ja muualla Euroopassa kasvavista mantsurianjalopähkinöistä on erityisesti hedelmätuntomerkeiltään epätyypillisiä. Sen sijaan hakijan tontilla kasvavan puun hedelmät ovat tyypillisiä mantsurianjalopähkinän hedelmiä, joten puu on mallipuu. Puu tuottaa myös runsaasti hedelmiä, ja se on tuotu taimena Terijoelta v. 1938. Dendrologian seura r.y. toteaa lausunnossaan 3.2.1979, että puu on ilmeisesti meidän oloissamme lajinsa kookkaimpia tunnettuja yksilöitä. Koska se on kasvanut näin suureksi, sen täytyy olla poikkeuksellisen kestävää ja maamme oloihin soveltuvaa kantaa. Edelleen Dendrologian seura toteaa, että pidämme puuyksilön säilyttämistä tärkeänä. Luonnonmuistomerkin rauhoituksen lakkauttamista koskevassa hakemuksessa Kiinteistöyhtymä Asteritie 1-3:n omistajaosakkaat perustelevat rauhoituksen purkamista mm. sillä, että suojelun hakijana on toiminut edesmennyt tontin omistaja itse, puun kaataminen on vaikutukseltaan vähäinen eikä se muuta maisemaa ja puu on pahasti
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 2 (5) vioittunut. Lisäksi puu heidän mukaansa estää tontin rakentamista vähentämällä rakentamistehokkuutta. Kaupunkisuunnitteluviraston kannanoton 16.12.2013 mukaan tontin nykyinen omistaja on hakenut alueelle asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on nykyistä omakotirakentamista huomattavasti tehokkaampi rakentaminen viereisten kerrostalotonttien tapaan. Rauhoitettu puu sijaitsee kuitenkin rakentamisen kannalta erittäin hankalasti estäen uudisrakentamisen tontille siten, että asunnot aukeaisivat edulliseen ilmansuuntaan ja ne olisi mahdollista suojata ratamelulta. Tontit sijaitsevat junaradan vieressä hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä, ja niiden nykyistä tehokkaampi rakentaminen olisi kaupunkisuunnittelun näkökulmasta perusteltua. Alueelle tehtiin maastokäynti 20.12.2013. Käynnillä olivat mukana vs. ympäristötarkastaja Hanna Seitapuro Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta, puuasiantuntija Juha Raisio rakennusvirastosta, arboristi tj. Tapani Mäkelä Puidenhoitajien Oy:stä, hakijan edustaja sekä ********** Maastokäynnin tarkoituksena oli arvioida puuta ja sen kuntoa. Raisio ja Mäkelä totesivat puun olevan hieno lajinsa yksilö. Raisio totesi, että vaikka puu on jo iäkäs, se on kohtuullisessa kunnossa ja jos puu olisi kaupungin mailla, se säilytettäisiin ehdottomasti. Lisäksi Raisio sanoi, että puu on yksi Suomen paksuimmista, jollei paksuin, jalopähkinä. Puidenhoitajien Oy:n Tapani Mäkelän tekemän kuntoarvion 16.1.2014 mukaan puu on kooltaan huomattava. Se on n. 15 m korkea ja latvuston halkaisija on n. 22 m. Puu on haarautunut tyveltään kolmeen päähaaraan, joista keskimmäinen on poistettu vuosia sitten. Päärungon ympärysmitta tyvestä on 303 cm. Puun tyvellä on onkalo, joka ei haittaa puun olemassaoloa tällä hetkellä. Puusta otettujen näytteiden perusteella onkalon yläpuolella terveen puuaineksen osuus säteestä on 33-41 %, jonka jälkeen on kovaa lahoa sydänpuuhun saakka. Puun sivuoksassa esiintyy arinakääpää, mutta se ei ole lahottanut puuta merkittävästi. Dendrologian seura toteaa kannanotossaan 5.2.2014, että seuran näkemys puusta on samansisältöinen kuin edellisessä, rauhoituksen yhteydessä annetussa lausunnossa. Lisäksi he toteavat, että puu on edelleen elinvoimainen, hieno lajinsa yksilö. Uudenmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on antanut rauhoituksen lakkauttamisesta lakisääteisen lausunnon. Ely-keskus toteaa lausunnossaan 10.4.2014 Dendrologian seuran kannanoton perusteella, että perusteet rauhoitukselle ovat edelleen olemassa. Asian käsittelyn yhteydessä ei ole myöskään tullut ilmi sellaista yleisen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 3 (5) edun kannalta merkittävää hanketta tai suunnitelmaa, jonka vuoksi rauhoitus tulisi lakkauttaa. Uudenmaan Ely-keskuksen mukaan rauhoituksen lakkauttamiselle ei ole perusteita. Hakija jätti 26.5.2014 hakemusta koskevia lisäselvityksiä. Asiakirjat sisältävät hakijan perustelut suojelun purkamiselle, kaksi kokousmuistiota kaupunkisuunnitteluviraston ja hakijan välisistä neuvotteluista, kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdin Anu Kuutin selvityksen tontin rakentamisen perusteista ja suunnittelun vaiheista sekä karttoja. Hakija perustelee suojelun purkamista mm. sillä, että puu on 59 %:sti laho, ja rakentamalla saataisiin lisää asuntoja Helsinkiin. Hakija esittää oman laskelman, jonka mukaan rakentamisesta koituisi yhteiskunnalle 5 038 549 :n hyöty. Anu Kuutti toteaa selvityksessään, että Asteritie 1-3:n tontteja rakennettaessa mukaan otettaisiin 536 m² ympäröiviä puisto- ja katualueita. Näin kaikki rakentamisesta saatava hyöty ei koituisi hakijan eduksi. Kuutin ja kaupunkisuunnitteluviraston 16.12.2013 antaman kannanoton mukaan rakentamisen tonttitehokkuus olisi e=0,9, jolloin alueella olisi noin 4500 kerrosalaneliömetriä. Tämä on 3400 kerrosalaneliömetriä enemmän kuin nykyisellä rakennusoikeudella. Kuutti korostaa lisäksi, että kaavoittajana hänen tehtävänsä ei ole ohjata yksityisten ihmisten kiinteistönkehittämistä, mutta kaupunkisuunnitteluviraston laatiman tontin rakentamisluonnoksen voi nähdä tarjouksena/mahdollisuutena tonttien kehittämiseen ja sitä kautta parempaan taloudelliseen hyötyyn. Luonnonsuojelulain 28 :n mukaan kunta voi omistajan tai Elykeskuksen hakemuksesta lakkauttaa luonnonmuistomerkin rauhoituksen, jos rauhoitukselle ei ole enää perusteita tai jos rauhoitus estää yleisen edun kannalta merkittävän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen. Helsingin kaupunginvaltuuston 25.9.2013 hyväksymän ympäristötoimen johtosäännön mukaan Helsingissä ympäristölautakunta päättää luonnonsuojelulaissa tarkoitetuista luonnonmuistomerkkejä koskevista asioista 1.1.2014 alkaen. Yleisen edun kannalta merkittävä hanke arvioidaan tapauskohtaisesti. Jotta hanke tai suunnitelma olisi merkittävä yleisen edun kannalta, tulee sillä olla yhteiskunnallista merkitystä. Maankäytössä tällaisia merkittäviä hankkeita tai suunnitelmia on katsottu olevan yhteiskunnan ja yhdyskuntarakenteen kannalta keskeiset, kuten liikenteen ja energiahuollon, järjestämiseen liittyvät hankkeet. (Ks. mm. Tolvanen: Maankäytön luonnonsuojelullinen sääntely, 1998.) Asteritie 1-3:ssa kasvava mantsurianjalopähkinä on aikoinaan rauhoitettu tieteellisen merkityksen vuoksi. Tieteelliset syyt, joiden perusteella puu on rauhoitettu (tyypilliset mallipuun tuntomerkit,
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 4 (5) Sovelletut oikeusohjeet harvinaisen suuri koko, selviytyminen Suomen oloissa), ovat yhä olemassa. Lisäksi puu on maastokäynnin, kuntoarvion ja Dendrologian seuran kannanoton mukaan edelleen elinvoimainen, hieno lajinsa yksilö. Hakemuksessa on kysymys yksityisen tontin rakentamisesta. Hakija ei ole hakemuksessaan esittänyt perusteita, eikä myöhemmin esitetyissä lisäselvityksissä tai asian käsittelyssä muutoinkaan ole ilmennyt sellaista yleisen edun kannalta merkittävää hanketta tai suunnitelmaa, jonka perusteella rauhoitus tulisi lakkauttaa. Myöskään Ely-keskuksen mukaan rauhoituksen lakkauttamiselle ei ole perusteita. Luonnonsuojelulain 28 :ssä säädetyt luonnonmuistomerkin rauhoituksen purkamisen edellytykset eivät edellä esitetyn mukaisesti täyty. Näin ollen rauhoituksen lakkauttamiselle ei ole perusteita. Luonnonsuojelulaki (1096/96) 23, 26, 28 ja 61. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Hanna Seitapuro, vs. ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32062 hanna.seitapuro(a)hel.fi Liitteet 1 1_Purkuhakemus.pdf 2 2_Rauhoituspäätös.pdf 3 3_Rauhoitusasiakirjat.pdf 4 4_Kaupunkisuunnitteluviraston_kannanotto.pdf 5 5_Puiden_kuntoarvioraportti.pdf 6 6_Dendrologian_seuran_kannanotto.pdf 7 7_Ely-keskuksen_lausunto.pdf 8 8_Lisäselvityksiä.pdf Otteet Ote Asianosaiset Dendrologian seura Uudenmaan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat) Kaupunkisuunnitteluvirasto Rakennusvirasto Otteen liitteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 5 (5) Rakennusvalvontavirasto Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Hanna Seitapuro, vs. ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32062 hanna.seitapuro(a)hel.fi Liitteet 1 1_Purkuhakemus.pdf 2 2_Rauhoituspäätös.pdf 3 3_Rauhoitusasiakirjat.pdf 4 4_Kaupunkisuunnitteluviraston_kannanotto.pdf 5 5_Puiden_kuntoarvioraportti.pdf 6 6_Dendrologian_seuran_kannanotto.pdf 7 7_Ely-keskuksen_lausunto.pdf 8 8_Lisäselvityksiä.pdf Otteet Ote Asianosaiset Dendrologian seura Uudenmaan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat) Kaupunkisuunnitteluvirasto Rakennusvirasto Rakennusvalvontavirasto Otteen liitteet