1 Lietelannan separointinäytös Juvalla 2.10.2014 Päivässä oli mukana kaksi separointilaitetta (Milston ja Rekitec), kuljetusyritys (Ten Technic Oy), joka kuljetti lietelannan pellolla olevaan konttiin sekä urakoitsija (Jukka Kohvakka), joka levitti separoinnista tulleen nestejakeen pellolle kasvavaan nurmeen sijoittaen. Paikalla oli lähes 40 asiasta kiinnostunutta. Milston Mikko Vilhunen Rannan Teollisuuskone Oy:stä esitteli Milstonen separaattoria. Rannan Teollisuuskone Oy osti Milstonen toiminnot reilu vuosi sitten ja jatkaa sen tuotteiden myyntiä ja tuotekehitystä. Lisätietoa separaattorista ja separoinnista sekä yhteystiedot löytyvät netistä osoitteesta www.milston.fi. Näytöksessä ollut separaattori oli traktorikäyttöinen Milston 50, jossa hydraulisesti toimiva uppopumppu (Agronic) pumppasi lietteen kontista separaattoriin 4 tuuman paksuista putkea pitkin. Kone on 4-ruuvinen ruuvipuristin, jossa on kiilalankaseula. Lankavahvuus on 10 mm ja seulakokoa voi vaihdella 0,25:stä 2 mm:iin, jota tässä näytöksessä käytettiin. Nestemäinen separoitu jae pumpattiin toiseen konttiin, josta se sitten levitettiin pellolle. Kuivajae meni kuljettimella kasaan pellolle, mutta se voidaan tietysti ohjata mihin tahansa kärryyn tai jopa dumpperiin eli kuljettimen loppupään korkeutta voi säätää myös hydraulisesti. Työteho tällä separaattorilla on naudan lietelantaa separoitaessa 50 kuutiota tunnissa ja sianlietettä separoitaessa 80 kuutiota tunnissa. Tehoon vaikuttaa lietteen notkeus ja ruuvin kireys. Kuivajakeen kuivaainepitoisuus voidaan säätää 25-40 prosenttiin. Energiankulutus on 5-7 l/h polttoainetta eli sillä ei ole juurikaan taloudellista merkitystä kokonaisuudessa. Kierrosnopeus pumpputraktorissa on noin 540 000 kierrosta minuutissa. Kone painaa noin 2000 kg ja on 3-pistenostolaitesovitteinen. Tässä on myös hinausmahdollisuus. Koneen veroton myyntihinta on 34 900 euroa sisältäen letkut, hydraulimoottori on ostettava erikseen. Urakoitsijat ovat veloittaneet separointityöstä 70 euroa tunnilta tai 1-1,5 euroa kuutiolta raaka-aineen mukaan. Separaattori sopii hyvin myös porukkakoneeksi, koska rakenne on vahvaa rautaa eli ei rikkoonnu helposti. 1-ruuvinen kone voidaan kuljettaa jopa pakettiauton peräkärryssä. TEHO-hankkeessa on laskettu koneen takaisinmaksuaikoja. Aika on tilakohtainen asia, johon vaikuttavat mm. separoinnin tuottamat hyödyt juuri kyseiselle tilalle. Jos on kiinnostusta, myös Rannan teollisuuskoneessa voidaan tehdä laskelmia separaattoreista kiinnostuneille tiloille. Milstonen separaattori
2 Rekitec Tero Savela Reiskone Oy:stä (www.reiskone.fi) esitteli Rekitecin (www.rekitec.fi) separaattorista urakointiversiota, joka on asennettu kuorma-auton lavalle ja koko yksikköä on siis helppo liikutella. Tämäkin on 4-ruuvinen separaattorimalli (SP800). Koko yksikkö on vaihtolavalla ja virtalähteenä toimii aggregaatti. Letkut ovat tässäkin 4 tuumaa paksut ja pisimmillään niitä on vedetty 450 metrin päähän. Työteho vaihtelee lieteraaka-aineen mukaan: naudan lietteellä 60-120 kuutiota tunnissa ja sianlietteellä 200-240 kuutiota tunnissa. Laitteen hinta vaihtelee 15 000 200 000 euroon. Urakointihinta on 125 euroa tunnilta. Jos separointiaika on kerralla yli 20 tuntia, laskee hinta 20 %. Samoin, jos on useampi tila lähekkäin ja pysyvät sopimukset. Kuutiopohjainen hinnoittelu on 50 sentistä kahteen euroon (sian lanta / naudan lanta). Kiintoainepitoisuus kuivajakeessa on aika vakio tällä koneella eli 20 tai 30 %. Ruotsiin valmistuu piakkoin kone, jolla saadaan kuivajakeeseen 40 % kuiva-ainepitoisuus ja tällöin kuivajae käytetään eläinten kuivikkeena. Kuivikekäytössä on hygieenisyyden kannalta tärkeää, että kuivajae käytetään 2 vuorokauden sisällä separoinnista tai vaihtoehtoisesti se kompostoidaan esim. rumpukompostorilla, jolloin haittamikrobit häviävät. Utaretulehdusta aiheuttavat bakteerit elävät ja lisääntyvät tuoreessa lannassa, eivät juurikaan separoidussa tai kompostoidussa lannassa. Rekitec urakoi lannan separointia Separoinnin hyödyt ovat moninaiset Suurin hyöty tulee logistiikasta, kun kaukana oleville pelloille ei tarvitse kuljettaa vettä. Jos tilan lietesäiliötilavuus on pieni, saadaan 20 % lisää säiliötilavuutta, kun kuivajae erotellaan pois. Fosforipitoisemman kuivajakeen voi levittää kaukaisemmille pelloille, mikä vähentää lähipeltojen fosforikuormitusta ja nurmelle nestemäinen jae toimii typpilannoituksena. On kuitenkin tilakohtainen asia, mitkä hyödyt tilalla saadaan ja mitä voidaan hyödyntää.
3 Käsittelemättömässä lietelannassa typpi-fosfori suhde on esimerkiksi 4:1. Jos tätä levitetään fosforirajoitusten mukaan, voi lietettä levittää 20-30 tn/ha ja se joudutaan levittämään suurelle alalle. Tällöin logistiikkakustannus kasvaa. Jos taas levitetään typen mukaan, lietettä voidaan levittää 60-70 tn/ha, mutta fosforin määrä voi nousta liian korkeaksi. Jos pellon fosforipitoisuus tämän vuoksi nousee korkeaksi, lisää se fosforin huuhtoutumista. Separoinnin tuloksena voi nestejakeen typpi-fosfori suhde olla jopa 10:1, jolloin se voidaan levittää typpilannoitteeksi nurmelle eivätkä fosforirajat ylity. Separoimalla ei kaikkea fosforia saada erotettua, mutta dekantterilinko parantaa tulosta jonkin verran. Kaikkea fosforia ei silläkään saada irti. Näytöksessä analysoitiin sekä separoimaton lietelanta että kummankin separaattorin tuottamat neste- ja kuivajakeet. Tulokset ovat alla olevassa taulukossa. Separaattoreiden välillä ei ollut selkeää eroa ravinnepitoisuuksissa, mutta muutoin separointi toimi kuten oli oletettukin. Nestejakeen typpi-fosfori-suhde kasvoi lietelantaan verrattuna, koska fosforipitoisuus laski. Suhde ei kuitenkaan kasvanut niin paljon kuin olisi odotettu. Kuivajakeen liukoisen ja kokonaistypen sekä kaliumin pitoisuudet pienenivät ja fosforin pitoisuus lantakuutiossa kasvoi. Nestejae Kuivajae Lietelanta Milston Rekitec Milston Rekitec Liukoinen typpi kg/m3 1,1 1,2 1,2 0,38 0,51 Kokonaistyppi, kg/m3 2,1 2 2,1 1,6 1,8 Kokonaisfosori, kg/m3 0,38 0,31 0,31 0,44 0,38 Kalium kg/m3 1,9 1,9 1,8 0,73 0,88 N:P-suhde 5:1 7:1 7:1 4:1 5:1 Hehkutushäviö, % ka 74 71 73 90 91 Kuiva-aine, % 3,5 2,8 3,1 26,2 21,3 Tilavuuspaino, kg/m3 1000 1000 1000 370 460 On myös havaittu, että lähes kaikki rikkakasvien siemenet jäävät kiinteään jakeeseen, jolloin nurmelle levitettävä nestejae ei lisää rikkakasvien määrää. Koska separoitu nestejae on erittäin juoksevaa, se imeytyy hyvin maahan. Sen voi sijoittaa 2 cm syvään naarmuun, jolloin nurmen juuristo ei vaurioidu. Tiloilta on havaintoja, että toinen nurmisato on selkeästi parantunut sen jälkeen, kun alettiin levittää matalaan sijoitettua nestejaetta ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen. Nestejae menee myös lietettä helpommin läpi letkulevittimestä eikä hygieenisyysriskiä ole niin paljon kuin lietettä nurmelle levitettäessä. Työajankäytön suhteen on järkevää separoida talvella ennen siirtokuljetuksia ja kuljettaa fosforipitoinen kiinteä jae kauemmas silloin kun muita työhuippuja ei ole. Joiltakin tiloilta kiinteä jae viedään biovoimalaitokseen (kuivamädätys). Separointi toimii sateella ja pakkasella, jopa 28 asteen pakkasessa. Täytyy vain muistaa tyhjentää ja puhdistaa letkut käytön jälkeen.
4 TenTechnic Oy (Pertti Martikainen) Separoitua lantaa voi käyttää vaikka puutarhaan Juvalainen Ten Technic Oy-kuljetusyritys omistaa kaksi telivaunullista lietteensiirtovaunua, joiden tilavuudet ovat 32 kuutiota ja 36 kuutiota. Lisäksi heillä on 55 kuution siirrettävä kontti. Yritys urakoi lähes koko maassa ja noin 100 000 kuutiota lietelantaa vuodessa. Autojen säiliöiden täyttö ja tyhjennys vie noin 4 minuuttia. Toiminta on tällöin tehokasta. Toinen vaunu toimii jopa 25 asteen pakkasessa talvella eli talviajo onnistuu hyvin. Urakointihinta on 127-147 euroa tunnilta + alv. TenTechnicin autot kuljettavat lietettä sujuvasti
5 Jukka Kohvakka Urakoitsijalla on sijoittava lietevaunu, joka on 7 metriä leveä ja säiliöön mahtuu 16 kuutiota lietettä. Vuoden urakointimäärä on n. 30 000 kuutiota lietettä. Biosonin mädäte on myös levityksessä ja havaintona on ollut, että se on juoksevampaa kuin käsittelemätön liete ja vaunun saa siis nopeammin täytettyä. Urakoitsija levittää separoidun nestejakeen peltoon Teksti ja kuvat: Arja Nykänen ja Päivi Purhonen, ProAgria Etelä-Savo