Lannan käsittelyn tekniikat ja kannattavuuden edellytyksiä
|
|
- Eeva Halonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lannan käsittelyn tekniikat ja kannattavuuden edellytyksiä Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT Luonnonvarakeskus Luke Vesiviisas kiertotalous - seminaari
2 Lantaa muodostuu kotieläintuotannossa Suomen kotieläintuotannossa muodostui vuonna 2014 lantaa noin 18 miljoonaa kuutiota (SYKE & Luke) 13 % jää laitumelle 48 % lietelantaa 7 % kuivikepohjalantaa 19 % kuivikelantaa 8 % kuivalantaa 4 % virtsaa Koko lantamäärästä 74 % on naudoista, 15 % sioista ja 2 % siipikarjasta; loput hevosista, lampaista, vuohista, poroista
3 Lanta on arvokas resurssi, mutta liika on liikaa Lanta sisältää orgaanista ainetta ja ravinteita Pitoisuudet kuitenkin pieniä, ravinnesuhteet epäedulliset, massa heterogeenistä (levitystasaisuus, käsittelyn haasteet) Perinteisesti lanta hyödynnetty sellaisenaan kasvintuotannossa levitettynä peltoon Orgaaninen aine peltomaan kunnon ylläpidossa Ravinteet kasvinravinteina Kotieläintuotannon keskittyessä alueellisesti lantaa kuitenkin kertynyt tietyille alueille tarpeeseen nähden liikaa Peltomaan fosforiluvun nousu Paineet riittävän levitysalan saamisessa Kotieläintuotannon laajentaminen vaikeutuu Ohjaavat järjestelmät (lainsäädäntö, vapaaehtoiset) kiristyvät
4 Lantafosfori: tarve vs. sijainti Ylivainio ym. 2014
5 Lannankäsittely on ketju eri toimintoja
6 Ei ole ollenkaan yhdentekevää, mitä lantaketjun eri vaiheissa touhutaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yhden vaiheen optimointi ei vielä ole tehokasta eikä ympäristöystävällistä. Ohjaaminen kokonaisuuden hallintaan tarpeen.
7 Ruokinta tarpeen mukaan Kaikki, mitä eläin ei rehusta käytä, tulee peräpäästä ulos Rehu maksaa ja oma rehutuotanto teettää työtä Mitä enemmän ravinteita lantaan, sitä suurempi riski päästöihin Ruokintasuositukset kuntoon ja käyttöön LYPSYLEHMÄ LIHASIKA 11,9 t/v 0,4 t /v 1,9 t/v 11,3 t/v
8 ELÄINSUOJA: TOIMET KUNTOON LANTATYYPIN MUKAAN Nopea keruu Puhtaat pinnat Vähän pinta-alaa Ei turhaa laimentamista Sopivasti kuiviketta
9 VARASTOINTI: TARPEEKSI KAPASITEETTIA JA KATTO PÄÄLLE Avoin varasto (3000 m 3 ): 10 % typestä ja hukkaan vuodessa Kelluva kate: 4 % typestä ja 400 hukkaan vuodessa Kuorettuma: 6 % typestä ja 700 hukkaan vuodessa Kiinteä kate: 2 % typestä ja 200 hukkaan vuodessa Laskelmat: Juha Grönroos, SYKE
10 LEVITYS: OIKEA AIKA, MÄÄRÄ JA MENETELMÄ TUNNE LANTASI Ravinnepitoisuuksien mukaan Ennen kylvöä tai kasvustoon Sijoittaen tai mullaten
11 ESIMERKKI: levitystavan vaikutus typpeen Laskelmat: Juha Grönroos, SYKE
12 Lannan hyödyntämisen tehostaminen: perinteinen lantaketju kuntoon Kertaukseksi: Ruokinnassa vain välttämätön Eläinsuojassa puhtaus, vedensäästö, asianmukainen kuivitus, nopea lannankeruu Varastointi katettuna, tiiviisti, riittävällä kapasiteetilla Levitys keväällä ja kesällä, kasvilaji ja maaperä huomioiden, hukat minimoivin menetelmin Lisäksi yhteistyö naapuritilojen kanssa Yhteiset kalustot ja työnjako Lantaa kasvitiloille
13 Lannan hyödyntämisen tehostaminen: prosessoinnin mahdollisuudet (1) Tarve muokata lanta uudenlaisiksi tuotteiksi ja tarvittaessa kuljettaa sinne, missä niitä tarvitaan Lannan prosessointiin monenlaisia menetelmiä erilaisin lopputuloksin Separointi Kompostointi Biokaasu Termiset menetelmät (poltto, pyrolyysi, kaasutus, HTC) Lopputuotteiden jatkojalostus Erilaisten prosessien yhdistelmät pitemmiksi ketjuiksi Huomioitava lopputuotteiden laatu ja käyttökelpoisuus, käsittelyketjun päästöt, tekninen toimivuus, taloudellinen kannattavuus, yleinen hyväksyttävyys,.
14 Lannan hyödyntämisen tehostaminen: prosessoinnin mahdollisuudet (2) Kestävä, resurssitehokas ja taloudellisesti kannattava lannan prosessointi pyrkii maksimoimaan lannan orgaanisen aineen ja ravinteiden tehokkaan hyödyntämisen mahdollisimman vähäisin päästöin Parhaassa tapauksessa yhtä aikaa energiantuotanto, orgaanisen aineen kierrättäminen takaisin peltoon ja ravinteiden kierrättäminen kannattavasti ja toimivasti Olennaista, että koko toimintaketju oltava kunnossa
15 Separointi (1) Lietelannan jakaminen kuiva- ja nestejakeeseen Miksi separoida? Kuljetettavuus ja ravinteiden käytön optimointi tilalla Kuivajae kaukaisemmille pelloille / muille tiloille / prosessoitavaksi suuremmassa laitoksessa Erityisen hyvä, jos lähipeltojen P-luku korkea / tilalla liikaa fosforia omaan tarpeeseen Separoitujen jakeiden N:P-suhteet poikkeavat raakalannasta Enemmän pelivaraa lannalla lannoittamiseen Nestejae hyvä nurmelle ja kasvustoon: imeytyy nopeasti maahan, sotkee vähemmän Kuivajakeesta esim. viiden vuoden P-lannoitus kerralla Kuivajae kasvitiloille hyvä tuote: orgaanista ainesta peltoon ravinteiden lisäksi
16 Separointi (2) Erilaisia laitteita, joita voi operoida eri tavoin, esim. Ruuvipuristin separoi puristamalla lietelannan seulaa vasten, jolloin neste ja pienet partikkelit päätyvät seulan läpi nestejakeeseen ja suuremman partikkelikoon kiintoaine muodostaa kuivajakeen Teho vaihtelee seulakoon ja puristusvoiman mukaan Tehokas kiintoaineen erotus, heikompi fosforin erotus Linko pyörittää lietelantaa rummussa, jolloin painavampi kiintoaine erottautuu rummun reunoille ja on erotettavissa nesteestä Teho riippuu lannan ominaisuuksista ja mahdollisesta polymeeristä Tehokkain fosforin erottaja Polymeeri voi nostaa nestejakeen määrää Olennaista tuntea lietelannan ominaisuudet ja käytetty separointilaite, jotta saadaan tehokkain mahdollinen erotus Kovin laiha lanta hankalinta kaikille laitteille Etujen varmistamiseksi jakeet osattava varastoida ja levittää oikein
17 Separointi (3) Nauhapuristin Rumpuseula Ruuvipuristin Seulalinko Dekantterilinko Virtausnopeus (m 3 /h) 3, ,9 5, Erotusteho (%) - kuiva-aine typpi fosfori kalium Tilavuuden vähenemä (%) Spesifinen energia (kwh/m 3 ) 0,7 1 0,5 2,0 2,2 6,7 2,0 5,3
18 Separointi (4) Sian lietelannan sisältämän kuiva-aineen (ka), kokonaistypen (Nkok) ja kokonaisfosforin (Pkok) jakautuminen neste- ja kuivajakeisiin linkouksen massataseena; Paavola ym Maaseudun Tiede 3/2015.
19 Separointi (5) Paavola ym Maaseudun Tiede 3/2015.
20 Biokaasuprosessit CO 2 Energiakasvit Maatalous Lanta Kasvibiomassa Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Biokaasu prosessi Biokaasu CH 4, CO 2 Jäännös Ravinteet Orgaaninen aine Lämpö Lämpö ja sähkö Alueverkko Maakaasuverkko Liikennepolttoaine Pelto Muut käyttömahdollisuudet
21 Lanta biokaasuprosessissa Erinomainen perusmateriaali biokaasulaitoksiin Metaanintuottopotentiaali yksin melko alhainen > kannattavuus? Lanta/ Metaanipotentiaali Naudan lietelanta Naudan kuivalanta Sian lietelanta Sian kuivalanta Siipikarjan lanta m 3 CH 4 / t VS m 3 CH 4 / t (tuorepaino)
22 Biokaasuteknologian vaihtoehdot Märkäprosessi Kuiva-ainepitoisuus <15 % Lietelannalle, yhteiskäsittelyssä voi olla osin kuivia massojakin Hyvin tunnettu, kypsä teknologia Suurehko reaktori per käsiteltävä tonni (laimea syöte) Kuivaprosessi Kuiva-ainepitoisuus noin 30 % Kuivat lannat, yhteiskäsittely Uutta, kehittyvää tekniikkaa (vanhat kehnoja) Pienempi reaktori per käsiteltävä tonni
23 Eri mittakaavat mahdollisia vaikuttaa kannattavuuteenkin Maatilakohtainen Maatilan omien massojen käsittely (lanta tärkein), energia ja ravinteet pääasiassa omaan käyttöön Kannattavuus saavutettavissa suurilla kotieläintiloilla Maatilojen yhteinen Useampi maatila voi käsitellä kaikkien lannat (ja muut massat) yhteisessä laitoksessa, jakaa vastuut, kulut ja hyödyt Energia myyntiin / jollekin osakkaalle, ravinteet takaisin tiloille Onnistuneita esimerkkejä olemassa (Bioson, Jepua) Keskitetty Suuri laitos, joka ottaa alueelta erilaisia massoja käsiteltäväksi, tuottaa myyntiin energiaa ja lannoitevalmisteita Kannattavuus toistaiseksi energiasta ja porttimaksuista Lantaa vain vähän käsittelyssä
24 Biokaasuprosessin jäännös vs. raakalanta Kasville käyttökelpoisempi typpi:fosfori -suhde Liukoisen typen osuus kasvaa ( % lanta; % kasvit) Hiili/typpi-suhde laskee Muut lannoitevaikutukseltaan tärkeät aineet ennallaan Osviittaa fosforin käyttökelpoisuuden paranemisesta Muita etuja Maaperän orgaanisen aineen ylläpito Hajun väheneminen Hygienisoituminen Tasalaatuisempi ja juoksevampi Kasvitoksisuuden laskeminen Rikkakasvinsiementen tuhoutuminen Jatkojalostettavissa väkevöidyiksi lannoitevalmisteiksi
25 Esimerkki jalostustekniikoista Ammoniakin strippaus Ammoniumtypen väkevöinti ja talteenotto ammoniakkina kaasufaasin kautta haluttuun pesunesteeseen Käsittelyjäännöksen jakeistus kuiva- ja nestejakeeksi Nestejakeen ph nostetaan korkeaksi, jolloin suurin osa ammoniumtypestä on ammoniakkimuodossa ja siirrettävissä puhaltamalla kaasufaasiin Kaasu johdetaan pesuriin, jossa ammoniakki liukenee pesunesteeseen Lopputuote lannoitevalmiste, esim. ammoniumvesi, ammoniumsulfaatti
26 Esimerkki: 160 lypsylehmän tila Winquist ym Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 36/2015
27 Termiset käsittelyt Kiinnostus nousussa lannan polttoon, termiseen kaasutukseen ja pyrolyysiin Lainsäädäntö? Lopputuotteiden ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet? Poltto pienessä mittakaavassa haastavaa, suuressa mittakaavassa todennäköisesti toimivampaa Seospoltto ei pelkkää lantaa Orgaanisen aineen ja typen menetys, mitä tuhkalle? Terminen kaasutus ja pyrolyysi Kehitteillä olevaa tekniikkaa lannalle Energiajakeen lisäksi hiili- ja nestejakeet Biohiili maanparannukseen, nestejae vielä mysteeri
28 Lannan prosessoinnin kannattavuus Prosessivalinta > mitä tavoitellaan Mittakaava Paine saada lanta tehokkaammin hyödynnettyä omassa viljelyssä / luovutettuna tai myytynä muualle Lopputuotteiden hyödyntäminen Energialle käyttäjät? Ravinnetuotteiden kuljetettavuus ja käyttökelpoisuus kasveille / maanparannuksessa? Tapauskohtaista, millä edellytyksin kannattavuus tavoitettavissa
29 Koko käsittelyketju oltava kunnossa (1) Syötemateriaalit mahdollisimman nopeasti laitokseen Orgaanisen aineen ja typen tappioiden minimointi Biokaasun energiasisältö hyödynnettävä tehokkaasti Tapauskohtainen optimointi: pelkkä lämpö, sähkö ja lämpö vai liikennepolttoaine Jälkikaasun keruu ja hyödyntäminen Vuotojen ja häiriöiden minimointi Metaani voimakas kasvihuonekaasu, räjähtävä sopivana seoksena ilman kanssa
30 Koko käsittelyketju oltava kunnossa (2) Typen liukoistuminen ja korkea ph lisäävät ammoniakkipäästöjen mahdollisuutta Jäännöksen varastointi katettuna Sijoittaminen ja multaaminen kasvukaudella kasvin tarpeen mukaan Jalostuksessa typpitappioiden minimointi Lopputuotteiden ominaisuudet tunnettava hyvin, jotta osataan hyödyntää oikein
31 Ylipäätään Biokaasulaitoksilla on tutkitusti potentiaalia vähentää merkittävästi päästöjä yhdessä muiden oikeiden ja oikeaaikaisten toimien kanssa Ympäristöetujen varmistamiseksi prosessoitujen lopputuotteiden oikea käsittely avainasemassa
32 Kiitos! Yhteydenotot:
Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön
RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA
LisätiedotSuositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön
RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA
LisätiedotSiipikarjanlannasta biokaasua
Siipikarjanlannasta biokaasua Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. sari.luostarinen@luke.fi Biokaasuprosessi Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat HYDROLYYSI Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus
LisätiedotLannankäsittelyn hyvät käytännöt
#ManureStandards @ManureStandards Lannankäsittelyn hyvät käytännöt Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. Luke Canva RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA Ei ole ollenkaan yhdentekevää, mitä lantaketjun eri vaiheissa
LisätiedotLannan käsittelyteknologiat nykyajan maatilalla
Lannan käsittelyteknologiat nykyajan maatilalla Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT LANTAPÄIVÄ, Kokemäki Baltic MANURE Lannasta liiketoimintaa EU:n Itämeristrategian lippulaivahanke MTT koordinoi, 18 partneria
LisätiedotLannan ja muiden eloperäisten materiaalien PROSESSOINTI
Lannan ja muiden eloperäisten materiaalien PROSESSOINTI Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT Teija Paavola Vanhempi tutkija, FM Ilkka Sipilä Vanhempi tutkija, agronomi Jukka Rintala Prof. HYÖTYLANTA-loppuseminaari
LisätiedotMaatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla
Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen
LisätiedotBiokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma
Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy
LisätiedotLannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla
Teholanta-hankkeen loppuseminaari 11.12.2018, Tampere Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Lähtökohdat Lannan poltto tilalla olemassa olevassa lämpökattilassa
LisätiedotLannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet
Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotRavinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla
Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi
LisätiedotMaatilatason biokaasuratkaisut
Maatilatason biokaasuratkaisut Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT ILMASE-seminaari, Juva Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus Maatilojen raaka-aineet Eläintuotannon jätteet
LisätiedotKerääjäkasveista biokaasua
Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien
LisätiedotSiipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset. Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari
Siipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari 11.12.2018 Tampere Siipikarjantuotanto missä tuotannon vaiheissa ympäristövaikutuksia
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotLannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö
Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotSinustako biokaasuyrittäjä?
Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 Sinustako biokaasuyrittäjä? Laukaa 24.11.2017 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuliiketoimintaa
LisätiedotRavinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla
Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi
LisätiedotRAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a
RAVIEVIIO elvitys irkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina
Lisätiedott / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta
Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotPeltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa
LisätiedotBiokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?
Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot
LisätiedotBIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ
BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -
LisätiedotSiipikarjatilan lannankäsittely hyvät käytännöt
Siipikarjatilan lannankäsittely hyvät käytännöt Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. Luonnonvarakeskus sari.luostarinen@luke.fi Erilaisia siipikarjanlantoja Siipikarjanlantaa muodostuu Suomessa noin
LisätiedotBiokaasuprosessin materiaalivirtojen. mahdollisuudet
Biokaasuprosessin materiaalivirtojen hyödynt dyntämis- mahdollisuudet Biokaasusta liiketoimintaa Mahdollisuudet ja reunaehdot 3.12.2008, High Tech Center Helsinki Teija Paavola, MTT Jukka Rintala, Jyväskylän
LisätiedotBiokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina
Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotYleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos
Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA Teija Rantala ja Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu VÄHÄHIILINEN MAATILA -SEMINAARI 12.12.2018 Tutkimuksen taustaa Tutkimus
LisätiedotLietelannan separoinnin taloudellinen merkitys
Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Yleistä Lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi Kun lannan käyttöä taloudellisia tekijöitä
LisätiedotMädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.
Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.2013, Jokioinen Biokaasuprosessi sulkee kierron Lähtökohtana lopputuotteiden
LisätiedotKooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa
Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu
LisätiedotBiokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus
Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus 28.11.2018 Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset Kierrätyslannoitteilla
LisätiedotSinustako biokaasuyrittäjä?
Sinustako biokaasuyrittäjä? Karstula 28.11.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit
LisätiedotMikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)
Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen
LisätiedotLannan matka jätteestä myyntituotteeksi
Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi Tapio Salo ja Maarit Hellstedt Luonnonvarakeskus Biomaakunta-seminaari 30.10.2017, Kälviä Kotieläintuotannon sijoittuminen Kotieläintuotanto on voimakasta Pohjanmaalla
LisätiedotRAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
LisätiedotKotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi
Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi Projektipäällikkö Teija Paavola, Atria Tuottajat Biokaasusektorin ratkaisut ja mahdollisuudet post-2020 Ravintola Bryggeri, 11.12.2018 Biomassojen
LisätiedotAjankohtaista mädätteiden käytöstä
Ajankohtaista mädätteiden käytöstä Fossiilisesta uusiutuvaan tutkimusohjelmakoordinaattori, vanhempi tutkija Teija Paavola MTT Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Biolaitosyhdistyksen
LisätiedotProsessoimalla lannasta ja muusta eloperäisestä materiaalista biokaasua ja ravinnetuotteita markkinoille. Sari Luostarinen
Prosessoimalla lannasta ja muusta eloperäisestä materiaalista biokaasua ja ravinnetuotteita markkinoille Sari Luostarinen WP6 vetäjä, Baltic MANURE Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
LisätiedotMaatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen
LisätiedotNitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin
Nitraattiasetus * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus 1 Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet muuttuivat vuodeksi 2015, prosessoiduille
LisätiedotSeparointilaitteistot. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017
Separointilaitteistot Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Separointilaitteistot Separointilaitteet soveltuvat sekä yhden tilan käyttöön, usean tilan yhteisomistukseen että urakointiin Separointilaitteistot
LisätiedotPäätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa
Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana
LisätiedotKierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki
Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita
LisätiedotBiokaasulaskurin esittely
Biokaasulaskurin esittely Heidi Rintamäki MTT Lannan ravinteet käyttöön -hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle Ylistaro, Esityksen sisältö Biokaasusta yleisesti Kannattavuuteen vaikuttavia asioita
LisätiedotSeparoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö
Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ Teija Rantala, Jani Paukkonen, Sanna Antikainen, Miisa Tavaststjerna Ravinnerenki-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu Maataloustieteenpäivät
LisätiedotLantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä
Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä AgriFuture-seminaari Iisalmessa 29.11.2017 Ville Pyykkönen, tutkija (FM), Luke Luke Maaninka farm-scale biogas plant
LisätiedotNitraattiasetus (1250/2014)
Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden
LisätiedotSuomen normilanta. Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, dos. Sika- ja siipikarjatalouden ympäristölupaseminaari, Huittinen.
Suomen normilanta Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, dos. 1 Tutkimusryhmä Sari Luostarinen tietojen keruu, kansainväliset vertailut, koordinaattori Jouni Nousiainen erityslaskenta Maarit Hellstedt tietojen
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotOrgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen
Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen 27/03/2017 Footertext 2 TAUSTAA ; KAASUYHTIÖ GASUM OSTI BIOVAKAN JA BIOTEHTAAN 2016 Vuoden 2015 aikana kaasuyhtiö
LisätiedotMiten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto
Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:
LisätiedotValtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden
LisätiedotREKITEC OY/Tero Savela Kalajoki
REKITEC OY/Tero Savela 14.07.2016 Kalajoki Naudan liete sisältää n. 11 litraa polttoöljyä metaanina Lannassa on nestettä 96-88% Lanta sisältää typpeä n. 3,5 kg/m3 Lanta sisältää fosforia noin 0,6 kg/m3
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotLantatieto lannoituksen pohjana Airi Kulmala, MTK Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä Maaseutuopisto Tuorla
Lantatieto lannoituksen pohjana Airi Kulmala, MTK Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä Maaseutuopisto Tuorla Pexels Mikä ihmeen Manure Standards? Hanke, jossa 19 partneria 9 Itämeren
LisätiedotMiksi lantatietoa kootaan? - kuka sitä käyttää mitä väliä sillä on tuottajalle
Miksi lantatietoa kootaan? - kuka sitä käyttää mitä väliä sillä on tuottajalle Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannontutkimus Lanta tehokäyttöön, Jyväskylä Lantamuotoja Sonta Virtsa Lanta Kuivalanta Kuivikelanta,
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotValtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden
LisätiedotTäydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset
Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteessä II säädettyjen täydentävien ehtojen lakisääteinen hoitovaatimus 1 Vain osa NiA:sta
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotValtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden
LisätiedotKierrätyslannoitteiden valmistus, haasteet ja mahdollisuudet
Kierrätyslannoitteiden valmistus, haasteet ja mahdollisuudet Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. Kiitokset myös: Kari Ylivainio, Tapio Salo, Kristiina Regina / Luke Kiertotalouden monet mahdollisuudet
LisätiedotTehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura
Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala
LisätiedotNitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014
Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotJätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy
Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki
LisätiedotPyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI)
Pyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI) 1.10.2018 30.11.2020 Mari Räty, Marleena Hagner, Kimmo Rasa, Sari Peltonen, Johanna Nikama, Minna Sarvi ja Riikka Keskinen Luonnonvarakeskus
LisätiedotBioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto
BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna
LisätiedotRavinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen
Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,
LisätiedotKiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla
Kiertoravinne Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla Kiertoravinnehanke Jyrki Heilä 10.12.2018 Seinäjoki Kirtoravinnehanke Hankkeessa
LisätiedotSeparoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen
Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Lannan levityksen ongelmat Karjanlanta on osasyyllinen vesistöjen ravinnepäästöihin, pohjavesien pilaantumiseen,
LisätiedotSeparoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö
Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin
LisätiedotSavonia amk, LUKE Maaninka, YSAO
Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO 29.6.2015 28.2.2019 Taustaa P-S maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 (Pohjois-Savon ELY-keskus) Pohjois-Savon maatalouden suurena haasteena on lannan käsittely ja
LisätiedotMiten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg
Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg 13.12.2018 Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien
LisätiedotNitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot
Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot Airi Kulmala/MTK Tilanne 13.2.2015 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013
LisätiedotKestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM
Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken
LisätiedotBiokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa
BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotSeparoinnin hyödyt. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017
Separoinnin hyödyt Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Yleistä Lietelannan separoinnilla voidaan säästää luontoa, lisälannoitteita, traktoritunteja ja omaa työtä. Lietelannan separoinnilla saadaan
LisätiedotKierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille
Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille Elina Tampio BioRaEE-hankkeen seminaari 28.11.18 Sisällys 1. Opas 2. Selvitys orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämisestä
LisätiedotMaatalouden biokaasulaitos
BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita
LisätiedotSinustako biokaasuyrittäjä?
Sinustako biokaasuyrittäjä? Saarijärvi 23.8.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasu Biokaasu muodostuu orgaanisen aineen hajotessa Jäteveden
LisätiedotValtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
1261/2015 Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2015 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston
LisätiedotTehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura
Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala
LisätiedotJoutsan seudun biokaasulaitos
Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:
LisätiedotMädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö
Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme
LisätiedotTeholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely
Hankkeen loppuseminaari 11.12.2018, Tampere Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely Reetta Palva, TTS Työtehoseura TEHOLANTA - siipikarjanlannan käytön tehostaminen Toteutusaika 1.10.2015 31.12.2018
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotJaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011
JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa
LisätiedotRavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY
RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui 5.10.2016 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Asetus astui voimaan voimaan
Lisätiedot