KOHO- tiedote (lokakuu 2012)



Samankaltaiset tiedostot
Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke - KOHO KOHO II sopeutettu hankesuunnitelma

KOHO Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Mielen avain - Lohja

KOHO-HANKE VÄLIRAPORTTI Katriina Lehtovaara

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke - KOHO

2. KOHO I hanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa Marjo Kurki

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma

Välittäjä hanke

TAVOITE TAVOITE Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Toimialan toiminnan kuvaus

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Otetaanko perheet puheeksi?

Pumppu-hanke Laurean osahanke. Kehittämässä terveyttä edistäviä palveluita Karkkilan ja Vihdin alueella Projektitutkija Hanna Tuohimaa

Viidakkokujan tuetun asumisen

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne

Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

JOENSUU TOTEUMA TP TAVOITE

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ hanke Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Pohjois-suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Jorma Posio

Kokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat

Vaasa Kimmo Mäkelä

LÄNSI hankkeen pilotin seurantaraportti

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

PÄIVÄKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN, Tornio: Uudistetun päiväkeskuksen avaaminen, toiminnan käynnistäminen ja toiminnan sisältöjen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen Raili Hulkkonen

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Neuvokas-projekti * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Tanja Tiainen Aluepäällikkö

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Ptky Karviaisen osallistuminen Etelä-Suomen Kastehankkeeseen Kotona on kokonainen elämä

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Jyväskylä on nuorten kaupunki

Yhteisesti sovitut asiakaslähtöiset toimintamallit ja yhteistyökäytänteet arkeen

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia Peruspalvelukeskus Aava

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Talousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus

Maakunnallisen päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjausryhmän Ryhmä 1:n tuotos tiivistettynä

Mielenterveystyön tulevaisuus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

Transkriptio:

KOHO- tiedote (lokakuu 2012) KOHO-hanke on päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon kehittämishanke, jota hallinnoi Lohjan kaupunki (Perusturvakeskus, erityspalvelut). Hankekumppaneina ovat Lohja (Lost), ptky Karviainen ja HUS Lohjan sha:n psykiatrian tulosyksikkö. KOHO-hanke on osa Mielen avainta (Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke), joka koostuu yhteensä 13 osahankkeesta Uudeltamaalta, Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta. Hanketta rahoitetaan STM:n Kaste-ohjelmasta. Mielen avain-hankkeiden yhteisiä teemoja ovat osallisuuden vahvistaminen, kynnyksettömyys ja henkilöstön osaamisen lisääminen. KOHO-hanke alkoi syyskuussa 2010 ja päättyy 31.10.2012. Hanke on saanut jatkorahoitusta ajalle 1.11.2012-30.6.2013. Kevään 2013 aikana ratkeaa hankkeen jatkuminen KASTE II - ohjelmassa 2013 2015. Hankkeen tavoitteet ja tulokset: Tavoite 1. Kokonaissuunnitelman laatiminen mielenterveys- ja päihdepalveluihin Lohjan kaupungin ja perusturvakuntayhtymä Karviaisen alueen yhteinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma valmistuu alkuvuonna 2013. Suunnitelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä Lohjan, ptky Karviaisen ja HUS psykiatrian kesken. Tavoite 2. Matalan kynnyksen ja yhden oven strategian ja toimintamallin organisointi mielenterveys ja päihdepalveluihin Lohjan Päihdeklinikan asiakasneuvonnan kehittäminen Päihdeklinikalla on työskennellyt helmikuusta 2011 lähtien palveluneuvoja, joka ohjaa ja neuvoo asiakkaita päihdeklinikan vastaanotossa sekä puhelimitse. Lisäksi palveluneuvoja huolehtii maksusitoumuspäätösten valmistelusta. 1

Tavoite palveluiden järjestämisestä asiakaslähtöisesti ja sujuvasti on toteutunut erinomaisesti; palaute ja kokemukset uudesta toimintatavasta ovat olleet myönteisiä ja hoitotyöntekijöiden aikaa on vapautunut varsinaiseen asiakastyöhön. Nuorten päihdepalveluiden kehittäminen (Lohja) Helpin nuorten vastaanoton sairaanhoitajan työaikaa lisättiin hankerahoituksella 10 h viikossa. Nuorten vastaanoton ja miniintervention toimintamalli on valmistunut ja kuvattu. Vuonna 2012 Helpin sairaanhoitajan tehtävä muutettiin kokoaikaiseksi. Monialaisessa työryhmässä syksyllä 2011 kerättiin nuorten käsityksiä ja näkemyksiä päihdepalvelujen järjestämisestä. Tämän perusteella nuorten tietoisuus Lohjan päihdepalveluista on hyvä ja käsitykset palveluista myönteisiä. Päivätoiminnan kehittäminen Tiedot Lohjan alueen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien päivä-, työja tukitoiminnan järjestäjistä koottiin luetteloksi. Luettelo on kaupungin www-sivuilla sekä erityispalveluiden intranet-sivuilla. Lohjan kaupungin perusturvaa ja yhteistyökumppaneita varten laadittiin kumppanuussuunnitelma. Suunnitelman tavoite on vahvistaa ja kehittää Lohjan kaupungin, HUS Lohjan sha:n psykiatrian tulosyksikön, Lohjan seurakunnan ja paikallisten järjestöjen välistä yhteistyötä. Lisäksi tavoite on selkeyttää toimijoiden erilaisia rooleja ja tehtäviä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kentällä sekä löytää palvelujärjestelmien ulkopuolelle jäävät ryhmät. Vertaistukitoiminnan käynnistäminen Karkkilassa kokemusasiantuntijoiden ryhmä järjestäytyi päivä- ja toiminnan suunnittelemiseksi. Ryhmän toiminta vakiintui hankkeen tuen avulla ja se jatkaa osana Karkkilan Mielekkäät ry:n yhdistystä. Karkkilan palvelukeskus tarjoaa ryhmälle toimintatilat ja yhteistyön muodoista Karviaisen kanssa hankeajan jälkeen on sovittu. Yksi henkilö on valmistunut kokemusasiantuntijaksi. Tavoite on levittää ja hyödyntää kokemukseen pohjautuvaa tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. Yhteistyöverkoston luominen kolmannen sektorin kanssa Karviaisessa vahvistettiin entisiä sekä luotiin uusia yhteistyösuhteita kolmannen sektorin kanssa. Hanketyöntekijät kartoittivat paikalliset toimijat sekä yhteistyön mahdollisuudet. Vihdin seurakunnan, Vihdin kriisikeskuksen (Vihdin mielenterveysseura) sekä Omaiset Mielenterveyden tukena Uudenmaan yhdistys ry:n 2

kanssa tehtiin hyvää yhteistyötä. Ryhmiä käynnistettiin mielenterveysja päihdekuntoutujien omaisille ja läheisille. Vastuu ryhmien toiminnasta siirtyi perustamisen jälkeen seurakunnalle ja mielenterveysseuralle. Karviaiseen perustettiin A-kilta sekä Omaisten neuvottelukunta. Karviaisen päihdeasiain yhteistyöryhmä käynnistettiin uudelleen muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Ryhmän tavoitteena on alueellisen yhteistyön ja vaikuttamisen lisääminen ja kehittäminen sekä päihdetietouden levittäminen. Karviaisen hanketyössä keskeistä oli mielenterveys- ja päihdeasioista tiedottaminen kuntalaisille. Tiedotuksen painopisteinä olivat alueen päihde- ja mielenterveyspalvelujen tarjonta sekä ehkäisevä päihdetyö.. Hanke järjesti päihde- ja mielenterveysasioihin liittyviä tempauksia sekä mielenterveys- ja päihdealan toimijoiden yhteiset KOHO-markkinat Nummelassa toukokuussa 2012. Lohjalla päihdeasiain yhteistyöryhmän toiminta jatkuu. Yhteistoimintaa kolmannen sektorin toimijoiden kanssa vahvistaa heidän osallistumisensa hankkeen kehittämistyöryhmiin. Lohjalla järjestettiin hankeaikana kahdesti Mielenterveyskuntoutujien asiakasfoorumi yhteistyössä Lohjan Klubitalon kanssa. Aiheina olivat mielenterveyspalveluiden järjestäminen ja laatu. Tavoite on, että asiakasfoorumi vakiintuisi säännölliseksi (1-2 kertaa vuodessa) yhteistyön ja tiedonvälittämisen kanavaksi palveluiden käyttäjien ja kaupungin välille. Uusien ryhmätoimintojen luominen ja pilotointi Karviaisessa kokeiltiin hankkeen aikana erilaisia ryhmätoimintoja: Ryhmä masentuneille ja uupuneille äideille Päihdekuntoutujien ryhmä, naiset Omaisen ABC koulutus: suljettu tietopainotteinen ryhmä mielenterveyskuntoutujien omaisille ja läheisille Stressinhallinta: mindfulness -ryhmä työterveyshuollon työntekijöille Omaisryhmä: avoin ryhmä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien omaisille ja läheisille yhteistyössä Vihdin seurakunnan ja Vihdin kriisikeskuksen kanssa Lohjalla käynnistettiin asumisyksiköiden asukkaille (Paloniemen Harjula ja kuntoutuskoti Männikkö) erilaisia ryhmätoimintoja ja aktiviteetteja (mm. liikunta, musiikki, retket, luonto) kuntoutumisen tueksi. Toiminnasta saatiin hyviä kokemuksia ja työtä jatketaan. Myös päihdeklinikan asiakkaille on suunnitteilla ryhmätoimintaa. 3

Tavoite 3. Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen Tavoite oli vakiinnuttaa lyhytterapeuttinen menetelmä (IPT - interpersoonallinen terapia) pysyväksi työtavaksi lievän ja keskivaikean masennuksen ja ahdistuksen hoidossa alueen perusterveydenhuollossa. Oikea-aikainen lievempien häiriöiden diagnostiikka ja hoito perusterveydenhuollossa vähentää erikoissairaanhoitoon ohjautuvien potilaiden määrää. Lisäksi yhtenäiset hoitokäytännöt tuovat hoitoprosesseihin tasalaatuisuutta. Interpersoonallisen terpaian tavoitteena on vähentää potilaan masennusoireita ja parantaa kommunikaatiotaitoja. Hankeaikana hoitajat harjaantuivat IPT:n lisäksi käyttämään strukturoituja haastattelutekniikoita, joiden avulla masennuksen diagnosointi tehostuu. Terveyskeskusten psykiatriset sairaanhoitajat sekä päihdeklinikoiden sairaanhoitajat koulutettiin IPT-menetelmän käyttöön. Huhtikuusta 2011 alkaen on menetelmää käytetty potilastyössä. Työtavan omaksumista tukevat kuukausittaiset konsultaatiot sekä käytännön ohjaus. Menetelmän käyttöönotossa ja hoitajien tukena työskentelivät palvelukoordinaattori Merja Koponen ja konsultoiva psykiatri Tuija Saloheimo. Hankeaikana menetelmällä hoidettiin 101 potilasta. Terapeuttisen hoidon järjestäminen terveyskeskuksessa on hyvää matalan kynnyksen palvelua. Tulokset ovat olleet rohkaisevia ja menetelmän käyttöä jatketaan ja vahvistetaan. --------------------------- Mielenterveys- ja päihdeongelmien oikea-aikaisen hoidon edellytys on niiden varhainen tunnistaminen ja puheeksi otto. Henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi näissä asioissa järjestettiin runsaasti koulutusta eri ikä- ja asiakasryhmiin liittyen. Yhteensä hankkeen järjestämissä koulutuksissa oli 1590 osallistujaa. Tavoite 4. Yhteistyömuotojen uudistaminen ja vahvistaminen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä Karviaisen asumispalvelujärjestelmän uudelleen organisointi Karviaisen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita tarkasteltiin kokonaisuutena alkaen asumisyksikköjen kartoituksesta ja kustannuksista kilpailuttamiseen ja kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien toteutumiseen saakka. Asumispalvelupaikan haku- ja päätösprosessit yhtenäistettiin. Yhteistyötä Karviaisen sisällä, Paloniemen sairaalan sekä asumispalvelutuottajien kanssa vahvistettiin. Palaute ja kokemukset ovat olleet hyviä. Hankeaikana perustettu asumispalvelukoordinaattorin tehtävä jatkuu hankeajan jälkeen. 4

Päihdeasiakkaiden asumisen kehittäminen Paloniemen Harjulan (Lohja) kehittämistavoite oli siirtyä hoivasta kohti tuettua päihteetöntä asumista. Työn tuloksena ovat päihdeasukkaan kuntoutuspolku kuvattu sekä asumisen tavoitteet ja sisällöt selkiytetty. Asumisyhteisössä noudatetaan yhteisöhoidollista toimintamallia, jossa koko yhteisö osallistuu yhteisten asioiden hoitoon sekä päätöksentekoon ja hoidollinen yhteisö tukee yksittäistä asiakasta. Asukas laatii itselleen tavoitesuunnitelman, johon hän sitoutuu päihteettömyyden ja väkivallattomuuden lisäksi. Arkielämän, sosiaalisten taitojen, elämänhallinnan sekä päihteettömän elämäntavan harjoittelu on olennainen osa asumista. Myös asumisyhteisön toiminnallisuutta lisättiin: hanketyöntekijä Marko Haimilahti järjesti yhdessä asukkaiden kanssa liikunta-, -musiikki- ym. aktiviteetteja. Ryhmätoiminnasta ja aktiivisuuden lisäämisestä saatiin hyviä kokemuksia ja toimintaa jatketaan. Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Karkkilan palvelukeskus - Tavoite on Karkkilan palvelukeskuksen muuttaminen 20-paikkaiseksi mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköksi vuoteen 2014 mennessä sekä mielenterveysasiakkaiden hoitoketjujen kehittäminen. Palvelukeskuksen sisäinen kehittämistyö on edennyt suunnitellusti. Henkilöstö on vahvistanut psykaitrista osaamistaan ja asukkaiden kuntouttavaa ryhmätoimintaa on lisätty ja muokattu tavoitteellisemmaksi. Uusi toimintastrategia linjaa toiminnan kuntoutujalähtöiseksi, joustavaksi ja kuntoutumista korostavaksi. Kehittämistyö jatkuu hankeajan jälkeen mm. tilojen muuttamisella tarkoituksenmukaisemmiksi. Kuntoutuskoti Männikkö - Männikössä toimintaa kehitettiin mielenterveyskuntoutujien tarpeita paremmin vastaavaksi. Yhteistyökäytäntöjä uusittiin ja asukkaiden aktiivisuutta ja vastuullisuutta vahvistettiin. Myös toiminnallisia työmuotoja kehitettiin. Säännöllinen ja tavoitteellinen ryhmätoiminta liitettiin osaksi hoitoa ja kuntoutusta. Uudistetut toimintatavat kannustavat ja osallistavat asukkaita entistä paremmin. Kehittämistyötä jatketaan. 5

Hankkeen organisointi: Hanketta hallinnoi Lohjan kaupunki. Hankejohtajana toimii erityispalvelupäällikkö Saila-Maarit Laitinen. Hankkeen ohjausryhmän jäseniä ovat: perusturvajohtaja Arja Yliluoma (Lohja), pj. työikäisten palvelulinjajohtaja Pirkko Hynynen (ptky Karviainen) ylilääkäri Jarmo Laitinen (HUS) erityispalvelupäällikkö Saila-Maarit Laitinen (Lohja) työikäisten terveyspalvelupäällikkö Minna Luoto (ptky Karviainen) ylilääkäri Tanja Nummila (Lohja) ylilääkäri Heikki Onnela (Lohja) ylilääkäri Mikko Purhonen (ptky Karviainen) ylilääkäri Hannu Saloheimo (HUS) Hankkeessa työskentelee päätoimisesti seitsemän työntekijää. Hankekoordinaattori, palvelukoordinaattori sekä konsultoiva psykiatri olivat hankkeen yhteisiä työntekijöitä. Palvelukoordinaattorin ja konsultoivan psykiatrin työ keskittyi hankeosioon Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen. Hankkeen yhteiset työntekijät: Hankekoordinaattori Katriina Lehtovaara Palvelukoordinaattori Merja Koponen Konsultoiva psykiatri Tuija Saloheimo Ptky Karviaisen hanketyöntekijät: Hanketyöntekijä Nina Marttinen Hanketyöntekijä Päivyt Makkonen Asumispalvelukoordinaattori Petra Konttinen Lohjan työntekijät: Hanketyöntekijä Marko Haimilahti (Lohjan päihdeklinikka, asumispalvelujen kehittäminen) Miisa-Eerika Laitinen (Lohjan päihdeklinikan palveluneuvoja) Yhteystiedot Hankkeen yhteyshenkilö Lohjalla on hankekoordinaattori Katriina Lehtovaara: katriina.lehtovaara@lohja.fi (31.12.2012 asti) ja Karviaisessa: mielenterveys- ja päihdepalvelujen osastonhoitaja Vilja Vainio: vilja.vainio@karviainen.fi Koho-hankkeen internet-sivut Lohjan kaupungin internetsivuilla: http://www.lohja.fi/default.asp?sivu=647&alasivu=2272&kieli=246 Koho-hankkeen internet-sivut ptky Karviaisen sivuilla: http://www.karviainen.fi/paihde_ja_mielenterveyspalvelut/koho_hanke Mielen avaimen internet-sivut: www.mielenavain.fi 6